Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet RAI-vertailutiedot 2022 : Kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla kognition heikentyminen on yleistä ja kuntouttava toiminta vähäistä

Johanna Edgren [email protected] Janne Asikainen [email protected] Jokke Häsä [email protected] Mari Aaltonen [email protected] PÄÄLÖYDÖKSET • RAI-arvioitujen (Resident Assessment Instrument) asiakkaiden osuus palvelunsaajista vuonna 2022 oli kotihoidossa 43 % ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa 64 %. • Yli puolella kotihoidon asiakkaista (54 %) ja lähes kaikilla ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista (88 %) kognitio oli heikentynyt. • Kotihoidossa yli puolelle asiakkaista (54 %) asiakas itse tai hoitaja uskoi kuntoutumisen mahdollisuuksiin. Vastaava luku ympärivuorokautisessa asumispalvelussa oli 45 %. • Kuntoutusja erityistyöntekijän apua sai vain harva kotihoidon (14 %) tai ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakas (21 %). • Kotihoidon asiakkaista kaksi kolmasosaa (72 %) osallistui toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiinsa. Vastaavasti ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista vain noin puolet (51 %) osallistui arviointiinsa. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 Kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla kognition heikentyminen on yleistä ja kuntouttava toiminta vähäistä Iäkkäiden asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan lakisääteisesti (STM 980/2012) RAI-välineistöllä (Resident Assessment Instrument) iäkkäiden säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa. Yhdenmukainen arviointi luo pohjan asiakaslähtöisille ja suunnitelmallisille palveluille sekä palvelujen seurannalle ja kehittämiselle. RAI-vertailutietojen mukaan kognitio oli heikentynyt yli puolella kotihoidon asiakaista (54 %) ja lähes kaikilla ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista (88 %) vuonna 2022. Noin puolessa tapauksista asiakas itse tai hoitaja uskoi kuntoutumisen mahdollisuuksiin, kotihoidossa (54 %) hieman useammin kuin ympärivuorokautisissa asumispalveluissa (45 %). Kuntoutusja erityistyöntekijän apua sai silti vain harva. Kotihoidon asiakkaista noin kaksi kolmasosaa (72 %) osallistui toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiinsa. Ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista noin puolet (51 %) osallistui arviointinsa tekemiseen. Vuonna 2022 nykyisten hyvinvointialueiden välillä oli selkeitä eroja RAI-arvioitujen asiakkaiden toimintakyvyssä ja palveluissa sekä RAI-arviointitiedon peittävyydessä. Esimerkiksi kaatumisten yleisyydessä ja päivystyksellisen sairaalahoidon käytössä oli paljon alueellista vaihtelua. Myös omaisten osallistuminen sekä asiakkaan hoidon tavoitteiden ilmaiseminen vaihtelivat paljon hyvinvointialueittain. Erot voivat johtua erilaisista toimintakäytännöistä, mutta myös eroista asiakasrakenteessa sekä RAI-arviointiosaamisessa, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Tässä raportissa tarkastelemme vuoden 2022 tilannetta, jolloin kotihoidossa oli 48 815 RAI-arvioitua asiakasta (43 % palvelunsaajista) ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa 47 629 (64 % palvelunsaajista). Kuvio 1. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaiden toimintakyky ja osallisuus vuonna 2022. TILASTORAPORTTI 3/2024 31.1.2024 Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 2 På svenska Funktion och servicebehov hos äldre - RAI jämförelsedata 2022 • Huvudresultaten publiceras på svenska på webbplatsen thl.fi och i publikationsarkivet julkari.fi. In English Functioning and service needs of older people - RAI benchmarking data 2022 • The main results are published in English on the thl.fi website and in the Julkari.fi archive. Sisällys 1. Iäkkäiden kotihoito ja sosiaalihuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut .................................................................................................. 3 1.1 RAI-arviointivälineistön käyttö iäkkäiden palveluissa ................ 3 1.2 RAI-vertailutieto päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tukena 4 1.3 RAI-arviointivälineellä kerättyjen tietojen peittävyys ................ 4 2. Kognitiivinen toimintakyky ja arkisuoriutuminen ....................................... 7 3. Kuntoutumista edistävä toiminta ............................................................... 10 4. Osallisuus ja mahdollisuudet osallisuuteen ............................................... 12 6. Hoitotyön ja palvelun laatu ......................................................................... 14 7. Aineiston muodostus ................................................................................... 17 Käsitteet ja määritelmät.................................................................................. 18 Taulukoissa käytetyt symbolit ........................................................................ 20 Kirjallisuus ....................................................................................................... 20 Laatuseloste .................................................................................................... 21 Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 3 interRAI-välineet Iäkkäiden kotihoidossa ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa käytössä ovat: • interRAI-HC = Resident Assessment Instrument Home Care • interRAI-LTCF = Resident Assessment Instrument Long Term Care Facilities. • Joillakin alueilla käytössä on myös sellaisten RAI-välineiden versioita (kuten MDS-HC ja MDSLTC), joita THL ei enää päivitä, eikä niiden käyttöä enää suositella. Tämän vuoden tilastossa huomioitavaa: • ”Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022” -tilastoraportti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. • RAI-välineistön käyttö on ollut Suomessa velvoittavaa (STM 980/2012) huhtikuusta 2023 lähtien iäkkäiden asiakkaiden säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa. • RAI-arviointivälineiden sisältöä ylläpitää, kehittää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaja asiantuntijaverkosto interRAI. • THL ylläpitää useiden RAI-välineiden suomalaisia versioita, myöntää niiden käyttöön alilisenssejä sekä huolehtii interRAIlisenssisopimusehtojen mukaisesta käytöstä. • Raportissa käytetyt käsitteet, määritelmät ja muuttujat on listattu raportin lopussa s. 18 alkaen. • 1. Iäkkäiden kotihoito ja sosiaalihuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut Tässä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ensimmäisessä Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 -tilastoraportissa kuvailemme kotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen iäkkäiden (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita vuonna 2022, jolloin uudet hyvinvointialueet olivat aloittamassa toimintaansa. 1.1 RAI-arviointivälineistön käyttö iäkkäiden palveluissa RAI-arviointivälineistö eli Resident Assessment Instrument1 on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla asiakkaan toimintakyky ja palvelutarpeet voidaan arvioida säännöllisesti ja yhdenmukaisesti. Arviointitietoja käytetään asiakkaan hoito-, kuntoutusja asiakassuunnitelman laatimisessa tai päivitettäessä aikaisemmat suunnitelmat ajan tasalle. RAI-välineistön käyttö on ollut Suomessa velvoittavaa huhtikuusta 2023 lähtien (STM 980/20122) arvioitaessa iäkkäiden asiakkaiden palvelutarpeita säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa. Virallisen määritelmän mukaan säännöllisten palvelujen saajia ovat kaikki ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaat sekä sellaiset kotihoidon asiakkaat, joilla on vuoden aikana 60 vuorokauden jakso, jonka aikana vähintään kuutena päivänä toteutui käynti. RAI-välineistö on otettu Suomessa käyttöön jo vuonna 2000, joten joillakin alueilla ja organisaatioilla on sen käytöstä jo yli kahden vuosikymmenen kokemus. RAI-arviointitietojen keruu THL:lle perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (STM 668/20083). RAI-arviointi antaa monipuolisen kuvauksen asiakkaasta, hänen voinnistaan ja elämäntilanteestaan. Arvioinnin avulla saadaan myös asiakkaan oma ääni kuuluviin, sillä arvioinnin tekemiseen tulisi aina osallistua asiakkaan sekä hänen omaisensa ja/tai läheisensä. Lisäksi arvioinnin tekemisessä hyödynnetään moniammatillisen tiimin osaamista. RAI-arviointivälineiden sisältöä ylläpitää, kehittää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaja asiantuntijaverkosto interRAI4. THL ylläpitää useiden RAI-välineiden suomalaisia versioita, myöntää niiden käyttöön alilisenssejä sekä huolehtii interRAI-lisenssisopimusehtojen mukaisesta käytöstä. RAI-välineitä on kehitetty erilaisiin käyttöympäristöihin. Suomessa yleisimmin käytössä ovat iäkkäiden kotihoitoon sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin tarkoitetut RAI-välineet. RAI-arvioinnissa muodostuu arviointikysymysten vastausten lisäksi myös RAI-mittareita, jotka kuvaavat esimerkiksi asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja sekä hoidon, palvelujen ja kuntoutuksen tarvetta. Mittarit auttavat myös seuraamaan hoidon, palvelun tai kuntoutumisen tuloksia. Tässä tilastoraportissa esitellään vain sellaisten RAI-mittareiden ja muuttujien tietoja, jotka ovat muodostettavissa kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun interRAIvälineistä (interRAI-HC = Resident Assessment Instrument Home Care ja interRAI-LTCF = Resident Assessment Instrument Long Term Care Facilities) sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun MDS-RAI-välineistä (MDS-HC ja MDS-LTC). THL ei enää päivitä MDS-RAI-välineitä, eikä niiden käyttöä enää suositella. _________________________________ 1 Resident Assessment Instrument eli asiakkaan arviointiväline 2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 980/2012 3 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, 668/2008 4 interRAI on kansainvälinen tutkijaja asiantuntijaverkosto Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 4 Tilastossa huomioitavaa: • RAI-arviointitiedosta koostettua vertailutietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja tiedolla johtamisessa. • RAI-arviointivälineellä kerättyjen tietojen peittävyydessä oli siirtymäkaudella vuonna 2022 vielä paljon alueellista vaihtelua. • Tilastoraportissa on kuvattu iäkkäiden kotihoidon sekä ympärivuorokautisten asumispalvelujen tilannetta. • RAI-mittareiden lukemia on syytä tarkastella kriittisesti huomioiden kokonaistilanne, kuten asiakaskunnan rakenne, käytettävissä olevat resurssit sekä hoitoja kirjaamiskäytännöt. • Vuonna 2022 kotihoidossa oli 48 815 RAI-arvioitua asiakasta ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa 47 629. • Nykyisten hyvinvointialueiden välillä on selkeitä eroja RAI-arvioitujen asiakkaiden toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa. 1.2 RAI-vertailutieto päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tukena RAI-arviointitiedosta koostettua vertailutietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja tiedolla johtamisessa. THL tuottaa RAI-arviointitiedoista vertailutietoa yksikkö-, alueja kansallisella tasolla. Palveluntuottajat voivat hyödyntää näitä tietoja oman toimintansa vaikuttavuuden seurannassa ja kehittämisessä. Myös valvontaviranomaiset voivat hyödyntää työssään RAI-tietoja monin tavoin. Lisäksi tietoja voidaan käyttää iäkkäitä ihmisiä koskevan sosiaalija terveyspolitiikan suunnittelussa kansallisella tasolla. Aineistoa käytetään monipuolisesti myös tieteellisessä tutkimuksessa. RAI-välineistön käytön tultua Suomessa lakisääteiseksi1 iäkkäiden asiakkaiden säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa, mielenkiinto RAI-arviointitietoa kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Tarkasteltaessa RAI-arviointitietoja ja RAI-mittareiden ilmaisemia arvoja on aina pidettävä mielessä, että mikään yksittäinen tieto tai lukuarvo antaa harvoin selkeää kuvaa yksilön, saati organisaation tai hyvinvointialueen kokonaistilanteesta. Yksittäisten arviointitietojen ja niihin perustuvien RAI-mittareiden lukemia on aina syytä tarkastella kriittisesti huomioiden kokonaistilanne, kuten asiakaskunnan rakenne, käytettävissä olevat resurssit sekä hoitoja kirjaamiskäytännöt. RAI-välineistön kansallisen käytön kynnyksellä on pidettävä mielessä, että arviointitietojen laadussa voi olla suuria poikkeamia eri alueiden välillä, sillä joillakin alueilla arviointivälineistöä otetaan vasta käyttöön ja toisilla alueilla on jo 20 vuoden perinteet. 1.3 RAI-arviointivälineellä kerättyjen tietojen peittävyys RAI-arviointivälineellä kerättyjen tietojen peittävyydessä oli paljon alueellista vaihtelua vuonna 2022 (kuviot 2 ja 3, taulukko 1). Alueilla, joilla RAI-välineistö on ollut jo pitkään käytössä, peittävyys oli jopa lähellä 100 prosenttia, kun taas joillakin alueilla RAI-välineistöä ei ollut vielä lainkaan otettu käyttöön iäkkäiden kotihoidossa tai ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Vuonna 2023 alueellisten peittävyyserojen odotetaan tasoittuvan huhtikuussa 2023 voimaan tulleen RAI-välineistön käytön lakisääteisyyden (980/2012) vuoksi. Kuvio 2. RAI-arvioitujen asiakkaiden osuus (%) 75-vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista vuonna 2022. _________________________________ 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, STM 980/2012 Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 5 Vuonna 2022 koko maassa oli 48 815 RAI-arvioitua kotihoidon asiakasta, mikä vastasi 43 prosenttia kotihoitoa saaneista. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa oli 47 629 RAIarvioitua asiakasta, mikä vastasi 64 prosenttia ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista. Määrällisesti eniten kotihoidon RAI-arvioituja asiakkaita oli Pirkanmaan hyvinvointialueen (5 980), Helsingin kaupungin (5 662) ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (4 505) alueilla. Ympärivuorikautisessa asumispalvelussa eniten RAI-arvioituja asiakkaita oli Pirkanmaan hyvinvointialueen (5 812), Helsingin kaupungin (5 025) sekä VarsinaisSuomen hyvinvointialueen (4 210) alueilla. Kotihoidossa RAI-arviointipeittävyydet olivat matalammat kuin ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Korkeimmillaan kotihoidon arviointipeittävyys oli Helsingin kaupungin alueella (61 %) sekä Pirkanmaan hyvinvointialueella (63 %). Myös viidellä muulla hyvinvointialueella arviointipeittävyys oli 50 % tai enemmän. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa korkeimmat arviointipeittävyydet olivat Päijät-Hämeen (79 %) ja Itä-Uudenmaan (77 %) hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungin (77 %) alueella. Kuvio 3. RAI-arvioitujen asiakkaiden osuus (%) 75-vuotta täyttäneistä ympärivuorokautisen asumispalvelun1 asiakkaista vuonna 2022. _________________________________ 1 Tietoteknisistä syistä peittävyyskuviossa ovat mukana ympärivuorokautisen palveluasumisen ja vanhainkotihoidon asiakkaiden tietojen lisäksi myös tavallisen palveluasumisen asiakkaiden RAI-arviointitiedot. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 6 Taulukko 1. RAI-arvioitujen asiakkaiden ja uusien pitkäaikaisasiakkaiden lukumäärät (lkm) sekä RAI-arviointipeittävyydet (%) nykyisillä hyvinvointialueilla kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa asumispalvelussa vuonna 2022. 2022 Kotihoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu RAI-arvioidut asiakkaat, lkm RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % Uudet pitkäaikaispalvelujen saajat, lkm RAI-arvioidut asiakkaat, lkm RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, %1 Uudet pitkäaikaispalvelujen saajat, lkm Koko maa 48 815 43,0 12 754 47 629 64,0 13 230 Etelä-Karjalan hyvinvointialue 1 479 50,0 347 1 180 67,0 332 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 1 452 28,0 329 1 398 50,0 435 Etelä-Savon hyvinvointialue 1 880 45,0 441 1 071 43,0 302 Helsingin kaupunki 5 662 61,0 1 486 5 025 77,0 1 292 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 967 49,0 246 925 77,0 235 Kainuun hyvinvointialue 1 069 48,0 125 805 62,0 264 Kanta-Hämeen hyvinvointialue 2 192 54,0 602 1 949 70,0 548 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 622 30,0 136 644 67,0 163 Keski-Suomen hyvinvointialue 2 612 44,0 734 2 662 74,0 793 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 782 28,0 229 1 662 76,0 470 Kymenlaakson hyvinvointialue 2 382 55,0 1 047 2 112 73,0 623 Lapin hyvinvointialue 2 064 41,0 497 1 678 61,0 524 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 2 141 32,0 619 2 853 65,0 761 Pirkanmaan hyvinvointialue 5 980 63,0 1 502 5 812 76,0 1 535 Pohjanmaan hyvinvointialue 1 791 49,0 375 1 990 66,0 530 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 1 144 32,0 349 1 108 46,0 350 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 4 505 47,0 959 3 829 72,0 1 042 Pohjois-Savon hyvinvointialue 1 864 31,0 426 1 742 47,0 473 Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2 540 52,0 867 2 282 79,0 677 Satakunnan hyvinvointialue 490 9,0 115 1 058 33,0 334 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 1 348 51,0 489 1 431 76,0 466 Varsinais-Suomen hyvinvointialue 3 809 38,0 822 4 210 59,0 1 046 Ahvenanmaa .. .. .. 203 26,0 30 1 Tietoteknisistä syitä tiedot ilmoitettu vain ympärivuorokautiselle palveluasumiselle (ei sis. vanhainkotihoitoa). .. Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 7 2. Kognitiivinen toimintakyky ja arkisuoriutuminen Sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen asumispalvelun RAI-arvioiduista asiakkaista koko maassa noin kaksi kolmesta on naisia vuonna 2022 (kuvio 4). Kotihoidossa keski-ikä oli 83 vuotta ja ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 85 vuotta. Kuvio 4. Ikäja sukupuolijakaumat (%) RAI-arvioiduilla kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla. Heikentynyt kognitio, dementiadiagnoosi ja runsas avuntarve arkisuoriutumisessa olivat yleisiä sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla, mutta erityisen yleisiä ne olivat ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla (kuvio 5). Heistä lähes 90 prosentilla oli alentunut kognitio. Kognitio on määritelty heikentyneeksi, kun CPS-mittarin arvo on 2 (lievä kognitiivinen häiriö) tai enemmän. Asiakkaalla on paljon avuntarpeita arkisuoriutumisessa, kun ADL-H-mittarin arvo on 3 (tarvitsee runsaasti apua) tai enemmän. Kuvio 5. Heikentynyt kognitio, dementiadiagnoosin yleisyys ja arkisuoriutuminen RAI-arvioiduilla kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 8 Taulukossa 2 tarkastellaan hyvinvointialueittain heikentyneen kognition ja dementiadiagnoosin yleisyyttä sekä arkisuoriutumisessa paljon apua tarvitsevien osuuksia kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla (taulukko 2). Lähes kaikilla hyvinvointialueilla kotihoidon asiakkaista noin puolella kognitio oli heikentynyt, poikkeuksena KeskiUudenmaan hyvinvointialue, jossa yli 60 prosentilla asiakkaista kognitio oli heikentynyt. Satakunnan hyvinvointialueella puolestaan alle 40 prosentilla asiakkaista oli heikentynyt kognitio, mikä oli hyvinvointialueiden matalin osuus. Satakunnan alueella myös dementiadiagnoosin saaneiden kotihoidon asiakkaiden osuus oli matala samoin kuin Pohjois-Karjalassa. Näillä hyvinvointialueilla dementiadiagnoosin oli saanut noin neljännes kotihoidon RAI-arvioiduista asiakkaista. Muilla alueilla vaihteluväli oli 31–45 prosentin välillä lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, jossa dementiadiagnoosin saaneiden asiakkaiden osuus oli muita korkeampi (57 %). Arkisuoriutumisessa paljon avuntarpeita oli pääosin 13–20 prosentilla kotihoidon asiakkaista. Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueella arkisuoriutumisessa paljon apua tarvinneiden asiakkaiden osuus oli hieman muita suurempi ja Vantaa ja Keravan alueella pienempi. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa oli odotetusti kotihoitoa enemmän asiakkaita, joilla oli heikentynyt kognitio tai dementiadiagnoosi sekä arkisuoriutumisessa paljon avuntarpeita. Kognition heikkeneminen oli hyvin yleistä: kognitio oli heikentynyt 80–90 prosentilla ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista kaikilla muilla alueilla paitsi Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa osuus oli yli 90 prosenttia. Dementiadiagnoosi oli 60–70 prosentilla asiakkaista, paitsi Ahvenanmaalla, missä osuus oli matalampi. Helsingin kaupungilla sekä Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla dementiadiagnoosin saaneiden asiakkaiden osuus oli puolestaan muita alueita suurempi. Arkisuoriutumisessa avun tarvitseminen oli myös yleistä ympärivuorokautisessa asumispalvelussa; matalin osuus paljon apua tarvitsevissa asiakkaissa oli Pirkanmaan hyvinvointialueella ja korkein Kainuun ja KeskiPohjanmaan hyvinvointialueilla. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 9 Taulukko 2. Asiakkaiden kognitio, dementiadiagnoosit ja arkisuoriutuminen kotihoidossa (n = 48 815) ja ympärivuorokautisessa asumispalvelussa (n = 47 629) hyvinvointialueittain. 2022 Kotihoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu Heikentynyt kognitio1, % n = 48 815 Dementiadiagnoosi2, % n = 48 815 Arkisuoriutuminen; paljon avuntarpeita3, % n = 48 815 Heikentynyt kognitio1, % n = 47 629 Dementiadiagnoosi2, % n = 47 629 Arkisuoriutuminen: paljon avuntarpeita3, % n = 47 629 Koko maa 53,7 39,5 15,9 87,7 69,1 70,7 Etelä-Karjalan hyvinvointialue 48,9 45,2 19,7 88,2 71,2 78,1 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 50,4 39,7 18,0 88,1 69,3 70,3 Etelä-Savon hyvinvointialue 54,0 37,2 17,1 86,7 64,5 73,7 Helsingin kaupunki 55,7 44,9 16,4 87,2 78,4 71,7 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 48,9 38,0 18,2 85,2 64,0 72,2 Kainuun hyvinvointialue 58,7 45,6 23,5 90,7 79,1 84,3 Kanta-Hämeen hyvinvointialue 51,2 43,1 13,3 84,0 69,7 70,0 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 57,6 56,9 18,0 89,9 75,9 80,3 Keski-Suomen hyvinvointialue 52,1 31,2 13,6 89,8 60,7 68,1 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 62,7 41,7 18,0 85,2 66,8 68,7 Kymenlaakson hyvinvointialue 58,4 37,5 21,4 93,1 68,9 74,4 Lapin hyvinvointialue 52,4 37,8 15,3 89,1 64,4 70,7 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 56,5 44,1 17,2 86,3 71,8 73,2 Pirkanmaan hyvinvointialue 54,6 34,0 11,6 88,3 64,2 63,5 Pohjanmaan hyvinvointialue 50,9 40,3 18,5 86,4 70,2 70,2 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 44,8 25,2 13,5 89,6 64,4 69,2 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 52,7 44,0 16,6 90,3 75,3 70,9 Pohjois-Savon hyvinvointialue 53,1 40,2 17,2 88,5 64,3 74,3 Päijät-Hämeen hyvinvointialue 57,4 33,0 16,8 92,6 66,3 73,5 Satakunnan hyvinvointialue 39,4 24,1 13,7 82,6 63,3 66,9 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 53,0 40,5 11,2 83,1 71,7 67,2 Varsinais-Suomen hyvinvointialue 53,3 41,5 13,9 84,3 69,2 71,4 Ahvenanmaa .. .. .. 88,7 51,7 68,0 1 Kognitiomittari (CPS), vaihteluväli 0–6. Asiakkaalla on alentunut kognitio, kun CPS-arvo on 2 (lievä kognitiivinen häiriö) tai enemmän. Arvo 6 viittaa kognition erittäin vaikeaan heikkenemiseen. 2 ICD-10 diagnoosikoodien haussa käytetty seuraavia koodeja: F00, F01, F02, F03, G30, F05.1, F10.73, F11.73, F14.73, F16.73, F18.73, F19.73. 3 Arkisuoriutuminen, perustoiminnot, (ADL-H), vaihteluväli 0–6. Asiakkaalla on paljon avuntarpeita, kun ADL-H on 3 (tarvitsee runsaasti apua) tai enemmän. Arvo 6 viittaa täysin autettavaan. .. Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 16 Taulukko 6. Hoitotyön ja palvelun laatu ympärivuorokautisessa asumispalvelussa (n = 47 629). 2022 Tahaton painon lasku, % n = 47 600 Kova päivittäinen tai ajoittain sietämätön kipu, % n = 47 608 Virtsatieinfektio, % n = 47 629 Painevaurio tai painehaava*, % n = 47 629 Seurantajakson aikana vähintään kerran kaatuneet1, (%) n = 47 629 Päivystyskäynti 90 vrk aikana, % n = 47 629 Koko maa 8,3 3,9 5,2 9,1 18,0 7,7 Etelä-Karjalan hyvinvointialue 8,1 2,8 5,8 7,4 23,2 5,4 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 8,2 3,2 5,6 7,9 12,2 9,9 Etelä-Savon hyvinvointialue 7,5 3,6 6,3 7,3 15,9 7,0 Helsingin kaupunki 7,9 3,5 2,0 6,3 15,6 6,1 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 7,9 3,5 4,8 8,9 17,8 4,6 Kainuun hyvinvointialue 10,9 4,8 5,0 10,1 10,8 10,1 Kanta-Hämeen hyvinvointialue 9,6 3,6 4,3 9,0 12,5 7,9 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 8,5 3,0 5,0 9,6 8,2 8,2 Keski-Suomen hyvinvointialue 7,8 5,9 3,9 10,0 22,3 7,8 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 7,7 3,5 4,5 8,8 18,7 6,6 Kymenlaakson hyvinvointialue 4,8 3,5 8,0 6,2 23,1 7,7 Lapin hyvinvointialue 7,4 3,5 6,0 8,5 18,2 8,4 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 8,2 2,7 3,9 7,8 16,3 5,9 Pirkanmaan hyvinvointialue 9,3 5,2 5,9 12,2 25,0 8,0 Pohjanmaan hyvinvointialue 7,6 4,4 6,2 9,7 12,0 9,9 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 6,6 3,0 8,1 8,6 19,4 7,6 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 7,3 3,7 6,4 9,5 17,9 10,4 Pohjois-Savon hyvinvointialue 9,4 4,1 7,5 9,1 17,7 7,3 Päijät-Hämeen hyvinvointialue 9,5 4,5 4,6 11,0 22,8 5,8 Satakunnan hyvinvointialue 8,9 2,6 6,6 9,9 20,5 7,0 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 8,9 3,4 4,1 7,7 13,8 7,5 Varsinais-Suomen hyvinvointialue 9,2 4,1 4,9 9,8 15,3 7,8 Ahvenanmaa .. .. .. 8,4 23,2 16,3 1 Seurantajaksona on RAI-HCja interRAI-välineiden-arvioinneissa 90 vuorokautta, RAI-LTC-arvioinneissa 30 vuorokautta. .. Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen. * Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ympärivuorokautisen asumispalvelun Painevaurio tai painehaava, % tiedot on korjattu raporttiin julkaisun jälkeen 31.1.2024. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 17 7. Aineiston muodostus Tilastoraportin aineistossa ovat mukana kotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen 65-vuotta täyttäneiden asiakkaiden vuoden 2022 aikana tehdyt RAI-arviointitiedot, jotka poimittiin THL:n RAI-tietovarannosta marraskuussa 2023. Aineistoon sisällytettiin vain asiakkaiden kokonaisarvioinnit vuodelta 2022 – ei osittaisarviointeja. Kokonaisarvioinnit tuottavat kattavaa ja vertailukelpoista kansallista tietoa kotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaista. Mukaan otetut mittarit ja muuttujat on valittu tiedolla johtamisen näkökulmasta tietojen merkityksellisyyden perusteella. Iäkkäiden ympärivuorokautisiin asumispalveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä vanhainkotihoito. Terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa tehdyt RAIarvioinnit on rajattu aineiston ulkopuolelle, sillä iäkkäiden pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastoilla on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2022 terveyskeskusten vuodeosastoilla oli pitkäaikaishoidossa vain 416 RAI-arvioitua asiakasta, mikä on alle 1 % kaikista RAI-arvioiduista ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaista. Hyvinvointialue on määritelty RAI-arvioidun asiakkaan palveluiden järjestämisvastuussa olevan kotikunnan perusteella. Raportissa esitetyt peittävyystiedot on laskettu kotihoidolle (kuvio 2) suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärä perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksista (AvoHilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Vastaavasti iäkkäiden ympärivuorokautisille asumispalveluille (kuvio 3) peittävyystiedot on laskettu suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärä sosiaalihuollon hoitoilmoituksista (SosiaaliHilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Hoitoilmoitusrekisterien ja RAI-tietovarannon tiedot yhdistetään THL:lla henkilötunnuksen, palvelutyypin, vuoden ja kotikunnan mukaan. RAI-arvioinneista mukana ovat vain pääasiallisesti säännöllistä palvelua tuottavien toimintayksikköjen arvioinnit. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 18 Käsitteet ja määritelmät ADL-H 0–6 (Activities of Daily Living Hierarchy): Arkisuoriutumista kuvaava hierarkkinen mittari, joka muodostuu RAI-arvioinnin kysymyksistä: henkilökohtainen hygienia (muu kuin suihku / kylpy); wc:n käyttö; liikkuminen samassa kerroksessa kävellen tai pyörätuolilla; syöminen. Liikkuminen ja wc:n käyttö arvioidaan sen jälkeen, kun asiakas on tarvittaessa avustettu pyörätuoliin tai wc:hen. Asiakas itse tai hoitaja uskoo kuntoutumisen mahdollisuuksiin, %: ks. Kuntoutususko. Arkisuoriutuminen heikentynyt, %: Arkisuoriutuminen (ADL) heikentynyt viimeisen 90 vuorokauden aikana. Mikäli asiakas on tullut äskettäin yksikköön, niin arviointiajanjakso käsittää myös ajan ennen yksikköön tuloa. (HUOM: Mittarin nimi on korjattu raporttiin julkaisun jälkeen 20.2.2024.) Arkisuoriutuminen; paljon avuntarpeita, %: Asiakkaalla on paljon avuntarpeita arkisuoriutumisessa, kun ADL-H-mittarin arvo on 3 tai enemmän Asiakas itse tai hoitaja uskoo kuntoutumisen mahdollisuuksiin, %: ks. Kuntoutususko. Asiakas on ilmaissut vähintään yhden hoidon tavoitteen, %: Hoidolle tai palvelulle tavoitteen asettaneiden asiakkaiden osuus, %. Asiakkaan itsensä ilmaisemat tavoitteet. Asetettu tavoite voi olla mitä tahansa. Tavoitteeksi ei ole laskettu merkintöjä, joiden mukaan henkilö ei ole asettanut tavoitteita. Asiakas on osallistunut arviointiin, %: Osuus (%) asiakkaista, jotka eivät itse osallistuneet omaan arviointiinsa. CPS 0-6 (Cognitive Performance Scale): Kognitiomittari CPS muodostuu RAI-arvioinnin kysymyksistä: päivittäisiin toimintoihin liittyvä päätöksentekokyky; lähimuisti; ymmärretyksi tuleminen; syöminen. Dementiadiagnoosi, %: Dementiadiagnoosin saaneiden osuus (%). ICD-10 diagnoosikoodien haussa on käytetty seuraavia koodeja: F00, F01, F02, F03, G30, F05.1, F10.73, F11.73, F14.73, F16.73, F18.73, F19.73. Ei kuntoutusta, vaikka mahdollisuus kuntoutua, %: Ei toimintaterapiaa tai fysioterapiaa (MDS-HC-välineessä myös liikuntaterapia), vaikka päivittäisten toimintojen kuntoutusmahdollisuus (CAP1) ilmaisee toimintakyvyn kuntoutumisen mahdollisuuksia, asiakkaiden osuus (%). Kotihoidon arvioinneista noin 50 % jää laskennan ulkopuolelle CAP1rajausta käytettäessä. Heikentynyt kognitio, %: Asiakkaalla on heikentynyt kognitio, kun kognitiomittari (CPS) saa arvon 2 (lievä kognitiivinen häiriö) tai enemmän. Arvo 6 viittaa kognition erittäin vaikeaan heikkenemiseen. Kaatuminen 90 vrk aikana, %: Kaatunut viimeisen 90 vuorokauden aikana ja ei ole täysin autettava vuoteessa liikkumisessa. Osuus (%) asiakkaista. Kognitio: Kognitiolla tarkoitetaan älyllisiä ja psykologisia toimintoja, joiden avulla ihminen käsittelee tietoa ja ympäristöään. Kognitiivinen toiminta sisältää monimutkaista informaation käsittelyä ja liittyy kykyyn hahmottaa ja suorittaa monimutkaisia tehtäviä. Kova päivittäinen tai ajoittain sietämätön kipu, %: Asiakkaiden osuus (%), joilla on päivittäistä kovaa tai ajoittain sietämätöntä kipua. Kuntoutususko, %: Asiakas uskoo voivansa parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi tai hoitajat uskovat asiakkaan voivan parantaa toimintakykyään itsenäisemmäksi. Osuus (%) asiakkaista. Kuntoutusja erityistyöntekijän apua saaneet, %: Kuntoutusja erityistyöntekijän apua saaneiden asiakkaiden osuus (%). Kuntoutusja erityistyöntekijöitä ovat fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, sosionomit, sosiaalityöntekijät sekä mielenterveysammattilaiset. Päiväsairaala ja suunnitellut terapiat eivät ole mukana interRAI-HCja interRAI-LTCF-välineen tiedoissa. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 19 Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin, %: Asiakkaiden osuus (%), joiden liikkumista on rajoitettu päivittäin. Lääkehoidon kokonaisarviointi tehty viimeisen 6 kk aikana, %: Lääkäri on tehnyt lääkityksen kokonaisarvion viimeisen 180 vuorokauden aikana. Osuus asiakkaista, joilla on käytössä vähintään kaksi lääkettä (%). RAI-mittari: RAI-arvioinnissa (ks. RAI) muodostuu asiakkaan toimintakykyä ja terveydentilaa kuvaavia RAI-mittareita. Omainen on osallistunut arviointiin, %: Osuus (%) asiakkaista, joiden omainen tai muu läheinen henkilö ei osallistunut arviointiin. Painevaurio tai painehaava, %: 1.–4. asteen painehaavoista kärsivien asiakkaiden osuus (%). Peittävyys: Raportissa esitetyt peittävyystiedot on laskettu kotihoidolle suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärää perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksista (AvoHilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Vastaavasti iäkkäiden ympärivuorokautisille asumispalveluille (tehostetulle palveluasumiselle sekä vanhainkotihoidolle) peittävyystiedot on laskettu suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärä sosiaalihuollon hoitoilmoituksista (Hilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Päivystyskäynti 90 vrk aikana, %: Päivystyspoliklinikalla viimeisen 90 vuorokauden aikana käyneiden asiakkaiden osuus (%). Käynti ei ole kestänyt yön yli. RAI (Resident Assessment Instrument): standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla asiakkaan toimintakyky ja palvelutarpeet voidaan arvioida säännöllisesti ja yhdenmukaisesti. RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista: ks. Peittävyys. Seurantajakson aikana vähintään kerran kaatuneet, %: Seurantajakson aikana kaatuneiden asiakkaiden osuus (%). Seurantajaksona on RAI-HCja interRAI-välineiden-arvioinneissa 90 vuorokautta, RAI-LTC-arvioinneissa 30 vuorokautta. Säännöllisten palvelujen saajat: Kaikki iäkkäiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaat sekä kotihoidon asiakkaista sellaiset henkilöt, joilla on vuoden aikana 60 vuorokauden jakso, jonka aikana vähintään kuutena päivänä toteutuu käynti (perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksissa palvelumuotoluokitus: T40-T43). Tahaton painon lasku, %: Tahaton painon lasku, 5 % tai enemmän viimeisen 30 vrk:n aikana (tai 10 %tai enemmän viimeisen 180 vrk:n aikana). Asiakkaiden osuus (%). Kotihoidossa terminaaliprognoosin saaneet asiakkaat on suljettu pois. Tuntee itsensä yksinäiseksi, %: Asiakkaiden, jotka ilmaisevat tai viittaavat tuntevansa itsensä yksinäiseksi, osuus (%). Uudet pitkäaikaispalvelujen saajat, lkm: Niiden asiakkaiden lukumäärä, joista on kotona asuvan palvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan ensimmäinen RAI-arviointi ja palveluun tulopäivämäärän ja arviointipäivän välissä on korkeintaan 180 päivää. Virtsatieinfektio, %: Virtsatieinfektioista kärsivien asiakkaiden osuus (%). Ympärivuorokautinen asumispalvelu: Sosiaalihuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut: iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä vanhainkotihoito. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 20 Taulukoissa käytetyt symbolit .. Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen www.thl.fi/tilastot/iakkaidenpalvelut Kirjallisuus STM 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn… 980/2012 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® STM 668/2008. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® InterRAI (2023). InterRAI improving health care across the globe. InterRAI Organisation. https://interrai.org/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISSN 1798-0887 Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 21 Laatuseloste Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 Tilastotietojen relevanssi RAI-arviointivälineistö eli Resident Assessment Instrument on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla asiakkaan toimintakyky ja palvelutarpeet voidaan arvioida säännöllisesti ja yhdenmukaisesti. Arviointitietoja käytetään asiakkaan hoito-, kuntoutusja asiakassuunnitelman laatimisessa tai päivitettäessä aikaisemmat suunnitelmat ajan tasalle. RAI-arviointitiedosta koostettua vertailutietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja tiedolla johtamisessa. THL:n RAI-tietovarantoon on kerätty RAI-arviointivälineistöllä tehtyjä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointeja vuodesta 2000. Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 2012/980) mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen iäkkäiden säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa. Tietojen keruu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008). RAI-arviointi antaa monipuolisen kuvauksen asiakkaasta, hänen voinnistaan ja elämäntilanteestaan. Arvioinnit tehdään puolivuosittain sekä tarvittaessa esimerkiksi asiakkaan voinnin muuttuessa. Asiakkaan toimintakyvystä ja palvelutarpeista kertyy seurantatietoa, mikä auttaa asianmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muiden palvelujen suunnittelussa sekä vaikuttavuuden arvioinnissa. RAI-arvioinnissa muodostuu arviointikysymysten vastausten lisäksi myös RAI-mittareita, jotka kuvaavat esimerkiksi asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja sekä hoidon, palvelujen ja kuntoutuksen tarvetta. Mittarit auttavat myös seuraamaan hoidon, palvelun tai kuntoutumisen tuloksia. Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty tietovarannossa käytettyjä käsitteitä. Tarkempi kuvaus RAI-tietovarantoon tallennettavista tiedoista löytyy Aineistokatalogi.fipalvelusta: Aineistokatalogi.fi Menetelmäkuvaus RAI-arviointitiedot syntyvät osana sosiaalitai terveydenhuollon toimintaa. RAI-arviointi tehdään säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. RAI-arviointeja tehdään myös arvioitaessa säännöllisen palvelun tarvetta (asiakasja palveluohjaus), mutta kyseiset arviointitiedot on rajattu tämän tilaston ulkopuolelle. Arvioinnit tallennetaan palvelunantajan asiakas-/potilastietojärjestelmään (”RAI-ohjelmisto”). RAI-arviointitietojen kopiot toimitetaan THL:lle kahdesti vuodessa, helmikuussa ja elokuussa. Tiedot siirretään THL:een henkilötunnistein yksilötason tietoina. Keruu kattaa kaikki siirtoajankohtaan mennessä valmiiksi tehdyt ja lukitut arvioinnit. Tiedonkeruuajankohdan jälkeen lukitut arvioinnit siirtyvät THL:een seuraavassa tiedonkeruuajankohdassa. Tiedot lähetetään THL:lle asiakasja potilastietojärjestelmäpoimintana. Puuttuvia tiedontoimituksia ei tällä hetkellä pyydetä toimittamaan uudelleen toimintayksikkötasolla, ainoastaan suuremmat huomatut puutteet kysytään, esimerkiksi koko rekisterin puuttuminen toimituksista. THL:lle siirretyt arviointiaineistot tarkistetaan RAI-välineiden tietosisältömääritysten perusteella ja lisätään osaksi RAI-tietovarantoa. Tilastoraportin aineistossa ovat mukana kotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen 65-vuotta täyttäneiden asiakkaiden RAI-arviointitiedot. Iäkkäiden ympärivuorokautisiin asumispalveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä vanhainkotihoito. Terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa tehdyt RAI-arvioinnit on rajattu aineiston ulkopuolelle. Aineistoon on poimittu asiakkaan viimeisin RAI-arviointi vuodelta 2022 hyvinvointialueittain ja palveluittain. Hyvinvointialue on määritelty RAI-arvioidun asiakkaan palveluiden Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 22 järjestämisvastuussa olevan kotikunnan perusteella. Samat asiakkaat voivat esiintyä eri palvelujen tiedoissa sekä koko maan luvuissa, jos asiakkaan saama palvelu on muuttunut vuoden aikana. RAI-arviointien tietosisältö on laaja. Kysymysten määrä vaihtelee RAI-välineissä 100–500 kysymykseen. Yksittäisten kysymysten vastausten perusteella laskettavia RAI-mittareita on lisäksi kymmeniä. Yksilöaineistosta laskettuja hyvinvointialueittaisia tilastomuuttujia (osuudet, keskiarvot) on mahdollista muodostaa kysymysten ja mittareiden arvojen perusteella, joten raportoinnin valinnanvaraa on liiaksikin asti. Tilastoraportissa on siten tehty valintaa ja karsintaa. Tilastoraporttiin mukaan otetut mittarit ja muuttujat on valittu tietojen merkityksellisyyden perusteella tiedolla johtamisen näkökulmasta. Raportissa esitetyt peittävyystiedot on laskettu kotihoidolle suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärää perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksista (AvoHilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Vastaavasti iäkkäiden ympärivuorokautisille asumispalveluille peittävyystiedot on laskettu suhteuttamalla RAI-arvioitujen asiakkaiden lukumäärä sosiaalihuollon hoitoilmoituksista (SosiaaliHilmo) saatuun palvelunkäyttäjien lukumäärään. Hoitoilmoitusrekisterien ja RAI-tietovarannon tiedot yhdistetään THL:lla henkilötunnuksen, palvelutyypin, vuoden ja kotikunnan mukaan. RAI-arvioinneista mukana ovat vain pääasiallisesti säännöllistä palvelua tuottavien toimintayksikköjen arvioinnit. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus RAI-arviointitiedot syntyvät osana asiakkaiden palvelutarpeen arviointia. RAI-välineistöä käyttävän organisaation vastuulla on huolehtia henkilöstönsä RAI-arviointiosaamisesta. Arvioinnin tekemistä ohjaa RAI-arviointikäsikirja. Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. THL:lle toimitetut tiedot tarkistetaan RAI-tietosisältömääritysten mukaan. Virheellisistä tiedoista tiedotetaan tietojärjestelmätoimittajia, mutta niitä ei pääosin korjata eikä pyydetä korjaamaan, koska tiedot toimitetaan THL:lle viiveellä puolivuosittain. Raportoinnissa mahdolliset virheelliset arvot tulkitaan puuttuviksi arvoiksi. RAI-arviointitietoja ja RAI-mittareiden ilmaisemia arvoja tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, ettei mikään yksittäinen tieto tai lukuarvo anna selkeää kuvaa yksilön, organisaation tai hyvinvointialueen tilanteesta. Yksittäisten arviointitietojen ja niihin perustuvien RAI-mittareiden lukemia on syytä tarkastella kriittisesti huomioiden kokonaistilanne, kuten asiakaskunnan rakenne, käytettävissä olevan resurssit sekä hoitoja kirjaamiskäytännöt. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastoraportin tiedot perustuvat edellisen kalenterivuoden aikana tehtyihin RAI-arviointeihin. Tilastoraportti ilmestyy vuosittain. Vuoden 2022 tilastoraportin aineisto on muodostettu RAI-tietovarannosta marraskuussa 2023. Tuolloin RAI-tietovarannossa oli mukana helmikuuhun 2023 mennessä THL:lle toimitetut valmiiksi kirjatut, eli lukitut arvioinnit. Mahdollisesti myöhemmin lukitut arvioinnit, jotka sijoittuvat arviointiajankohdaltaan vuodelle 2022, eivät siten ole mukana aineistossa. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportti julkaistaan THL:n verkkosivuilla. RAI-vertailutietoja julkaistaan myös THL:n RAI-vertailutietokannoissa. Julkiseen käyttöön on tarkoitettu Iäkkäiden säännöllisten palvelujen RAI-vertailutietokanta, jonka käyttö ei vaadi kirjautumista. Muut RAI-vertailutietokannat ovat tarkoitettu SOTE-organisaatioiden käyttöön ja vaativat kirjautumisen käyttäjätunnuksella ja salasanalla. RAI-vertailutietokannat (thl.fi) Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022 THL – Tilastoraportti 3/2024 23 Findata voi tehdä eri rekisteriaineistoja yhdisteleviä aineistoja/taulukoita sekä myöntää tutkijoille luvan RAI-tietovarannon tietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoraportti julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Ensimmäisen tilastoraportin vertailukelpoisuutta tuleviin tilastoraportteihin hankaloittaa RAI-arviointikattavuuden vajavaisuus vuoden 2022 tietojen osalta. Vuonna 2022 RAI-arviointien kattavuus oli koko maan tasolla noin puolet 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaista ja noin kaksi kolmasosaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista. Vuodesta 2023 eteenpäin kattavuuden pitäisi lain siirtymäajan päätyttyä olla lähellä 100 prosenttia säännöllisten palveluiden osalta. RAI-välineiden käytössä siirtyminen MDS-versioista interRAI-versioihin voi aiheuttaa pitkittäistarkasteluissa jonkin verran muutosta vertailtaviin tietoihin. Välinesiirtymän arvioidaan olevan ohi vuoden 2024 jälkeen. Tilastoraporttiin ei ole valittu tietoja, jotka olisivat saatavilla vain käytöstä poistuvista RAI-arviointivälineistä, joten samoja muuttujia ja mittareita voidaan käyttää tulevissa tilastoraporteissa. Käytännön esimerkki: MDS-LTCja interRAI-LTCF-välineiden tietyissä kysymyksissä seurantajaksot ovat erilaiset: MDS-LTC-välineessä arvioitava ajanjakso on pääsääntöisesti seitsemän vuorokautta, kun interRAI-LTCF-välineessä ajanjakso on kolme vuorokautta. MDS-HCja interRAI-HC-välineissä ajanjakso on molemmissa kolme vuorokautta. Osassa kysymyksistä seurataan pidempää ajanjaksoa. THL:n RAI-vertailutietokannat on räätälöity erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten palveluntuottajille, -järjestäjille, -tilaajille, asiakasohjaukseen. RAI-vertailutietokantojen sisältämät tiedot eivät ole täysin identtisiä tilastoraportissa esitettyjen tietojen kanssa, koska aineiston muodostustapa ja tietolähteet (RAI-välineet) ovat erilaisten käyttötarkoituksien vuoksi hieman erilaiset. Mittarin ”Ei kuntoutusta, vaikka mahdollisuus kuntoutua, %” luvut on laskettu vain niille asiakkaille, joilla päivittäisten toimintojen kuntoutusmahdollisuusheräte (CAP1) ilmaisee toimintakyvyn kuntoutumisen mahdollisuuksia. Kotihoidon arvioinneista noin 50 % jää laskennan ulkopuolelle CAP1-rajausta käytettäessä. Lisäksi on huomioitava, että interRAIHC-välineessä ei kysytä liikuntaterapiaa, jonka esiintyvyys MDS-HC-välineellä tehdyissä kotihoidon arvioinneissa oli Helsingin kaupungin tiedoissa noin 16 %, muilla hyvinvointialueilla yhteensä alle 2 %. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastoraportti sisältää Manner-Suomen sekä Ahvenanmaan RAI-tiedot. Tiedot raportoidaan hyvinvointialueittain, mukaan lukien Helsinki ja Ahvenanmaa. Ahvenanmaan kotihoidon tietoja ei voitu esittää vuodelta 2022, sillä arviointien määrä oli niin vähäinen, että yksittäisen asiakkaan tietosuoja vaarantuisi.