Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta : Vuosiraportti 2024

RAPORTTI Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2024 STUK-B 334 | MAAlISKUU 2025 Emmi Tyllilä (toim.) 2 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 Emmi Tyllilä (toim.). Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti 2024. STUK-B 334. Helsinki 2024. 85 s. ISBN 978-952-309-618-9 (pdf) ISSN 2243-1896 3 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 Sisällysluettelo avainsanat 5 Johdanto 6 Johdon katsaus 7 1 Ydinlaitosten valvonnan tulokset 9 1.1 loviisan ydinvoimalaitos 9 1.1.1 laitoksen turvallinen käyttö 10 1.1.2 laitoksen tekninen kunto ja varautuminen poikkeuksellisiin tapahtumiin 17 1.1.3 Organisaatioiden toiminta 18 1.1.4 Voimalaitosjäte 19 1.1.5 käytön tarkastukset 20 1.2 Olkiluodon ydinvoimalaitos 27 1.2.1 laitosten turvallinen käyttö 27 1.2.2 laitoksen tekninen kunto ja varautuminen poikkeuksellisiin tapahtumiin 37 1.2.3 Organisaatioiden toiminta 40 1.2.4 Voimalaitosjäte 41 1.2.5 käytön tarkastukset 42 1.3 uudet ydinvoimalaitokset 51 1.3.1 Fortum 52 1.3.2 lDR-50 reaktorin esiarviointi 52 1.4 Otaniemen tutkimusreaktori 52 4 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1.5 käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitos 54 1.5.1 kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentaminen 55 1.5.2 Posivan kapselointija loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemus 55 1.5.3 käyttölupavaiheeseen valmistautuminen 56 1.5.4 Organisaation toiminta 56 1.5.5 Ydinmateriaalivalvonta 57 1.5.6 Rakentamisen aikaiset tarkastukset 58 1.6 Muut valvonnan kohteet 60 2 Ydinlaitosten valvonta numeroina 63 2.1 asioiden käsittely 63 2.2 Tarkastukset 65 2.3 Talous ja resurssit 66 3 Valvonnan kehittäminen 69 4 Ydinturvallisuussäännöstö 71 5 Turvallisuustutkimus 74 6 kansainvälinen yhteistyö 76 6.1 kansainväliset sopimukset 76 6.2 kansainväliset yhteistyöryhmät 78 6.3 Pienydinvoimaloita koskeva kansainvälinen yhteistyö 79 6.4 Ydinmateriaalivalvontaa koskeva kahdenvälinen viranomaisyhteistyö 80 6.5 Ydinaseiden leviämisen estämisen yhteistyö 80 liite 1 – sTukin myöntämät ydinenergialain mukaiset luvat 82 kuvaluettelo 83 5 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 Avainsanat AVAINSANAT: ydinenergia, ydinlaitos, ydinjäte, ydinmateriaalivalvonta, viranomaisvalvonta 6 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 Johdanto Tämä raportti on Säteilyturvakeskuksen (STUK) selvitys työja elinkeinoministeriölle (TEM) ydinenergia-alan valvontatoiminnasta. Raportti toimitetaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 121 §:n edellytyksen mukaisesti kerran vuodessa. Valmis raportti toimitetaan myös sosiaalija terveysministeriölle, ympäristöministeriölle, Suomen ympäristökeskukselle sekä ydinlaitospaikkakuntien ympäristöviranomaisille. Raporttiin on koottu tiedot STUKin tekemästä ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnasta ja sen tuloksista vuonna 2024. Raportissa esitetty STUKin ydinturvallisuusvalvonta kattaa ydinlaitosten suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon valmistautumiseen, käyttöön, käytöstäpoiston suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät keskeiset valvontatiedot. Raportti sisältää vastaavat tiedot myös muusta ydinenergian käytöstä, kuten ydinjätehuollosta ja ydinmateriaaleista. Turvallisuusvalvonnan lisäksi raportissa on kerrottu myös muun muassa STUKin ydinenergian käyttöä koskevan säännöstön kehittämisen edistymisestä, STUKin kansainvälisestä yhteistyöstä sekä pääpiirteet ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon turvallisuustutkimusohjelmista Suomessa. Raportin liitteenä on ydinenergia-asetuksen edellyttämä yhteenveto STUKin myöntämistä ydinenergialain mukaisista luvista vuonna 2024. STUKin valvonnan perusteella ydinenergian käytöstä vuonna 2024 ei aiheutunut vaaraa väestölle, yhteiskunnalle, ympäristölle tai tuleville sukupolville. 7 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 Johdon katsaus Säteilyturvakeskuksen suorittaman ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon turvallisuuden valvonnassa oli vuonna 2024 paljon tuttua, ja jotain uuttakin. Valvoimme käyvien ydinlaitosten turvallisuutta ja ydinvoimalaitosjätehuollolle asetettujen turvallisuusvaatimusten täyttymistä. Toteutimme myös ydinmateriaalivalvontaa kansallisen valvontasuunnitelman mukaisesti, sekä valvoimme vuonna 2023 alkanutta Suomessa ensimmäistä ydinlaitoksen, VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin, käytöstäpoiston loppuunsaattamista. STUK valvoi vuonna 2024 Loviisa 1 ja 2 laitosyksiköiden käyttöiän pidentämiseen liittyvien muutosten ja muiden ikääntymisen hallintaan liittyvien toimenpiteiden etenemistä. Fortum Power and Heat Oy on vienyt eteenpäin modernisointiohjelmaa, joilla varmistetaan laitoksen turvallisen käyttöiän jatkuminen vuodesta 2030 vuoteen 2050. Valvoimme myös Olkiluoto 3:n vuosihuoltoa. Koska vuosihuolto oli laitosyksikön ensimmäinen, valvoimme erityisesti vuosihuoltoon valmistautumista ja vuosihuollon toteuttamisen turvallisuutta. Suomi on ensimmäisenä maailmassa aloittamassa käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen Olkiluotoon ja projekti eteni jälleen vuonna 2024. STUK valvoi Olkiluodon loppusijoituslaitoksen rakentamista turvalliseksi sekä Posivan organisaation toimintaa ja sen valmiutta käyttövaiheeseen. STUK myös jatkoi Posivan laitoksen käyttölupahakemusaineiston arviointia. Posiva aloitti elokuussa 2024 yhteistoimintakokeen kapselointilaitoksella, jossa testataan loppusijoituksen toimintaa ilman käytettyä ydinpolttoainetta ja STUK oli mukana seuraamassa koetta. Yhteistoimintakoetta on tarkoitus jatkaa loppusijoituslaitoksessa vuoden 2025 aikana. VTT:n FiR 1 on ensimmäinen Suomessa käytöstäpoiston kohteena oleva ydinlaitos. Vuoden 2024 aikana STUK valvoi tutkimusreaktorin purkuvaiheen loppuun saattamista, laitoksen siivousta, jätteiden käsittelyä, pakkaamista ja kuljetuksia aineistotarkastuksilla ja työmaavalvonnalla. Lisäksi STUK valvoi laitoksen ja laitosalueen valvonnasta vapautusta varten tehtyä mittauskampanjaa. Myös Terrafame aloitti uraanin talteenottotoiminta kesällä 2024. Uusien laitosten lupahakemuksia ei ole vireillä, mutta meneillään on esija soveltuvuusselvityksiä uusista laitoshankkeista. Fortum pyysi STUKilta esiarviointeja eri aiheista, ja Steady Energy pyysi kehittämänsä LDR-50-reaktorin konseptisuunnittelun arviointia. Lisäksi STUK kävi keskusteluja useiden muiden ydinenergian käytöstä kiinnostuneiden toimijoiden ja laitostoimittajien kanssa. Vuonna 2024 yhteistyö jatkui myös muiden maiden ydinturvallisuusviranomaisten kanssa ydinvoimalaitosten turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja velvoitteista. Vuonna 2022 alkaneeseen ranskalaisen Nuward-reaktorin yhteisarviointiin, Ranskan ja Tšekin viranomaisten lisäksi vuoden 2024 alussa mukaan tulivat Ruotsin, Alankomaiden ja Puolan ydinturvallisuusviranomaiset. STUKissa vuonna 2022 aloitettua ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistusta jatkettiin valmistelemalla STUKin määräyksistä ensimmäiset luonnokset. Pääosa määräysluonnoksista valmistui ja lähetettiin kommenttikierrokselle. Luonnosten sisältö käytiin läpi myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena säännöstötyössä on korostaa toiminnanharjoit- 8 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 tajien vastuuta, mitoittaa vaatimukset turvallisuusmerkityksen suhteen oikein ja mahdollistaa valvonnan tehokas kohdentaminen riskimerkityksen perusteella. Kesällä 2024 uudistimme strategiamme ja sen mukaisesti haluamme olla kokonaisturvallisuuden vastuullinen tekijä, ennakoiva ja uudistumiskykyinen viranomainen sekä hyvinvoiva virasto – nyt ja tulevaisuudessa. Tapani Virolainen Jaakko Leino Johtaja, Ydinvoimalaitosten valvonta Johtaja, Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta 9 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1 Ydinlaitosten valvonnan tulokset STUK on huolehtinut perustehtävänsä mukaisesti säteilyja ydinturvallisuusvalvonnan toteuttamisesta, turvallisuusarvioinneista, viranomaistoimintansa kehittämisestä sekä osallistunut asiantuntijana oman alansa yhteiskunnalliseen keskusteluun vuonna 2024. STUKin tekemällä ydinlaitosten valvonnalla ja turvallisuusarvioinneilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisessa alaan liittyvässä päätöksenteossa ja ydinturvallisuuden toteutumisessa. Ydinlaitosten valvonnan tavoitteena on varmistua ydinenergian käytön turvallisuudesta siten, ettei ydinlaitosten käytöstä tai niiden mahdollisista onnettomuustilanteista aiheudu vaaraa yhteiskunnalle ja ympäristölle. Valvonnassa arvioidaan ydinlaitosten suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja käytön turvallisuuden osoittavia turvallisuusanalyysejä sekä luvanhaltijan organisaation ja sen alihankintaketjun toimintaa, esimerkiksi laitoksille laitteistoja valmistavilla toimittajilla. 1.1 loviisan ydinvoimalaitos STUK valvoi Loviisan ydinvoimalaitoksen yksiköiden Loviisa 1 (LO1) ja Loviisa 2 (LO2) sekä voimalaitosjätehuollon turvallisuutta ja arvioi käyttöorganisaation toimintaa eri osa-alueilla tarkastamalla luvanhaltijan toimittamia aineistoja, tekemällä käytön tarkastusohjelman ja YVL-ohjeiden mukaisia tarkastuksia sekä valvomalla toimintaa laitospaikalla. Vuosihuoltojen ja merkittävimpien tapahtumien kuvaukset on esitetty luvussa 1.1.1 ja käytön tarkastusohjelman (KTO) mukaisten tarkastusten yhteenvedot luvussa 1.1.5. STUK valvoi myös LO1/2 laitosyksiköiden käyttöiän pidentämiseen liittyvien muutosten ja muiden ikääntymisen hallintaan liittyvien toimenpiteiden etenemistä. Fortumilla on käynnissä laaja kehitysohjelma, joka kattaa niin turvallisuuden parantamisen kuin ikääntymisen hallinnan kannalta tärkeät muutostyöt, joilla laitos varmistaa turvallisen käytön käyttöluvan loppuun asti. Valvonnan perusteella STUK toteaa Loviisan ydinvoimalaitoksen toiminnan säteilyvaikutusten suhteen olleen turvallista työntekijöiden, väestön ja ympäristön kannalta. 16 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA STUK tarkasti ja hyväksyi vuosihuoltojen yhteydessä Fortumin tekemät suunnitelmat, valvoi töiden tekemistä ja hyväksyi lopputuloksen. Vuosihuollossa STUKin tekemän käytön tarkastusohjelman mukaisen tarkastuksen yhteenveto on esitetty luvussa 1.1.5 ”Käytön tarkastukset”. Kunnossapidon osalta toiminta on yleisesti ollut vaatimusten mukaista: määräaikaistarkastukset on tehty vaatimusten mukaisesti ja aihealuetta koskevissa KTO-tarkastuksissa Fortumin kunnossapitotoiminta on nähty hyvänä. Ydinmateriaalivalvonta STUK myönsi vuonna 2024 Fortumille kolme ydinmateriaaleja koskevaa tuontilupaa (liite 1). STUK hyväksyi uudet versiot Fortumin Loviisan voimalaitoksen ja kansainvälisten ydinainesiirtojen ydinmateriaalivalvonnan käsikirjoista. Fortum toimitti vastuullaan olevat ydinmateriaalivalvonnan raportit ja ilmoitukset ajallaan, ja ne vastasivat tarkastuksilla tehtyjä havaintoja. Loviisan voimalaitokselle tehtiin vuoden 2024 aikana yhteensä seitsemän ydinmateriaalivalvonnan tarkastusta. STUK teki IAEA:n ja Euroopan komission kanssa ydinmateriaalivaraston todentamiseen liittyvät tarkastukset sekä ennen vuosihuoltoja että niiden jälkeen. Lisäksi STUK tarkasti polttoaineen vaihdon jälkeen polttoainenippujen sijoittelun molemmissa reaktoreissa ennen reaktorikansien sulkemista. STUKin valvonnan ja tarkastusten tulosten perusteella Loviisan voimalaitos täytti vuonna 2024 ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet. Turvajärjestelyt STUK teki vuonna 2024 kaksi turvajärjestelyihin kohdistuvaa KTO-tarkastusta. Yhdessä käsiteltiin ydinvoimalaitoksen fyysisiä turvajärjestelyjä ja toisessa tarkastuksessa tietoturvallisuutta. Fyysisten turvajärjestelyjen tarkastuksessa käsiteltiin mm. muutostöitä, turvaorganisaation henkilöstöresursseja, osaamista sekä koulutusja harjoitustoimintaa. Tietoturvallisuuden tarkastus kohdistui mm. tietoturvallisuuteen ja tietoturvatestaamiseen yleisesti. Tarkastusten yhteenvedot on esitetty luvussa 1.1.5. STUKin arvion perusteella Loviisan voimalaitoksen turvajärjestelyt (ml. tietoturvallisuus) ovat ajan tasalla, niitä on kehitetty määrätietoisesti ja Fortumilla on riittävät suunnitelmat turvallisuuden varmistamiseksi. STUKin havaintojen mukaan riskien arviointi on kiitettävän aktiivista kohdistuen mm. geopoliittisiin riskeihin. Paloturvallisuus Vuonna 2024 STUK valvoi voimalaitoksen paloturvallisuutta valvontakäynneillä sekä tarkastamalla Fortumin toimittamia raportteja. STUK teki myös palontorjuntaan kohdistuvan KTO-tarkastuksen, jossa arvioitiin laajemmin Loviisan toimintatapoja ja resursseja palontorjunnan osalta. Tarkastuksen yhteenveto on esitetty luvussa 1.1.5. Muita valvontakäyntejä tehtiin vuosihuoltojen aikaisten palontorjuntajärjestelyjen varmentamiseksi. Lisäksi paloturvallisuus oli yhteisenä teemana KTO Vuosihuolto-tarkastuksessa kaikilla tarkastuskohteilla. Näissä STUKin tarkastajien paloturvallisuustarkastushavaintoja kertyi suhteellisen pieni määrä, eikä niiden perusteella noussut tarvetta puutteen välitöntä korjaamista suuremmille jatkotoimenpiteille. STUKin valvonnan perusteella paloturvallisuus Loviisan voimalaitoksella on hyvällä tasolla. 17 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA 1.1.2 laitoksen tekninen kunto ja varautuminen poikkeuksellisiin tapahtumiin Vuonna 2024 Fortum Power and Heat Oy on vienyt eteenpäin modernisointiohjelmaa, joilla varmistetaan laitoksen turvallisen käyttöiän jatkuminen vuodesta 2030 vuoteen 2050. Tämä on tarkoittanut ohjelman tarkempaa suunnittelua sekä siihen liittyvien projektien esisuunnittelua sekä päätöksiä, mitä projekteja Fortum toteuttaa lähivuosina. Ohjelma sisältää nykyisellään noin 150–200 projektia. STUK kohdensi tarkastuksiaan teknisten asioiden lisäksi erityisesti osaamisen hallintaan ja modernisointiohjelmaa varten tehtyihin organisaatiomuutoksiin varmistaen, että Fortumilla on edellytykset viedä laaja modernisointiohjelma läpi menestyksekkäästi. Isoin työ turvallisuuden kannalta tärkeiden projektien tarkemman teknisen suunnittelun sekä toteutuksen osalta ajoittuu vuosille 2025–2030, mikä alustaa hyvin ennen vuoden 2030 loppua tehtävää määräaikaista turvallisuusarviota. STUK seuraa turvallisuudelle tärkeiden hankkeiden etenemistä, tarkastaa ja hyväksyy muutoksiin liittyvät suunnitelmat sekä hyväksyy lopputuloksen. Vuonna 2024 Fortum teki LO1:llä kahden varavoimadieselgeneraattorin jäähdytysvesiputkiston uusinnan. Nyt kaikkien neljän LO1:n dieselin jäähdytysvesiputkistot on uusittu. LO2:lle vastaavat muutokset tehtiin vuosina 2018–2021. Muita merkittäviä Fortumin tekemiä muutostöitä olivat LO1:n jäähdytykseen käytettävän meriveden tulopuolen aaltoilutilan yhden betonipilarin korjaus – Fortumin suunnitelmana on korjata yksi pilari vuodessa seuraavina vuosina (pilareita yhteensä neljä) – sekä LO2:lla yhden höyrystimen ulospuhalluslinjojen vaihto uusiin; kyseessä oli ensimmäinen höyrystin, johon ulospuhalluslinjat vaihdettiin. Vaihdot perustuvat Fortumin väsymisanalyysien tuloksiin, joita päivitetään määrävälein ja jotka STUK tarkastaa osana ikääntymisen hallinnan valvontaa. Fortum aloitti vuonna 2024 myös Loviisan laitoksen koulutussimulaattorin uudistamisen. Uudella simulaattorilla turvataan laitoksen ohjaajien koulutus sekä mahdollistetaan tulevien laitosmuutosten myötä tarvittava ohjeistokehitys vuoteen 2050 saakka. Uusintatyö kestää vuoden 2026 alkuun saakka. Selvitykset ja analyysit Fortum on edistänyt laitoksen maanjäristyskestävyyden varmistamisen toimenpiteitä ja toimittanut vuoden 2024 aikana STUKille päivitettyjä rakennusten kestävyysarvioita sekä arvioinut vuonna 2021 määritellyn uuden suunnittelumaanjäristyksen vaikutusta rakennusten ja rakenteiden arvioituihin kestävyyksiin. Vuoden 2024 riskianalyysissä Fortum jatkoi Loviisan voimalaitoksen seismisen riskiarvion päivittämistä uusien ja tarkentuneiden hasardija kestävyysarvioiden perusteella. Vuoden 2024 tulosten perusteella seismisen riskin osuus laitokselle todennäköisyyspohjaisella riskiarviolla (PRA) arvioidusta ydinreaktorin reaktorisydämen vaurioriskistä on n. 20 %. Maanjäristyksiin liittyvät selvitykset ovat edelleen kesken, ja riskin jakautuminen eri laitteille tulee tarkentumaan analyysien päivittämisen yhteydessä. Tämän jälkeen Fortum määrittelee mahdolliset korjaustoimenpiteet maanjäristysriskin pienentämiseksi. Fortum toimitti vastauksena STUKin selvityspyyntöön (kts. 2023 vuosiraportti) Loviisan voimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston yhdessä varastoaltaassa olevaan pieneen vesivuotoon liittyen. Selvitys sisälsi Fortumin suunnitelmat tulevista toimenpiteistä mm. vuotojen perussyyn selvittämiseksi sekä miten esimerkiksi jatkettuun käyttölupaan liit- 18 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA tyvissä varastokapasiteetin laajennuksissa tämän tyyppiset tapahtumat on huomioitu. Fortum ei ole toistaiseksi pystynyt täysin paikantamaan ja korjaamaan kyseistä vuotoa. Vesivuoto on niin pieni, että siitä ei tällä hetkellä ole vaaraa laitoksen turvallisuudelle tai ympäristölle. Vuodon määrää seurataan jatkuvasti eikä vuotomäärässä ole havaittu kasvua. STUKin tarkastuksen perusteella Fortumin suunnittelemat jatkotoimenpiteet ovat kattavat; Fortum on määritellyt selkeät raja-arvot vuodolle sekä vuotomäärään perustuvat toimenpiteet ja ohjeistuksen, mikäli vuoto jostain syystä kasvaisi. Asia on huomioitu myös Fortumin varastokapasiteetin laajennushankkeissa (esim. tiheiden telineiden asennus) sekä yleisemmin laitoksen ikääntymisen hallinnassa, jolla varmistetaan turvallinen toiminta koko polttoainevaraston elinkaaren ajaksi. Lisäksi Fortum kehittää edelleen altaiden tarkastusja korjausmenettelyjä. STUK seuraa Fortumin toimenpiteiden etenemistä osana jatkuvaa valvontaa. Valmiusjärjestelyt STUK valvoi Loviisan voimalaitoksen valmiusorganisaation kykyä toimia poikkeavissa tilanteissa toteuttamillaan laitoskäynneillä sekä tarkastamalla Fortumin toimittamia raportteja ja valmiussuunnitelman päivityksiä. Loppuvuodesta 2024 STUK seurasi lisäksi laitoksen valmiuskoulutusta. Loviisan voimalaitoksella ei tapahtunut valmiustoimintaa edellyttäviä tilanteita vuoden 2024 aikana. Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosittainen valmiusharjoitus järjestettiin maaliskuussa osana Paikallispuolustusharjoitusta. Valmiustoiminta ei ollut harjoituksen keskiössä vaan laitoksen valmiusorganisaatio arvioi laitostilannetta turvauhkien perusteella. STUK osallistui valmiusharjoitukseen osittain supistetuilla toimintaryhmillä STUKin valmiuskeskuksessa. Seuraava Loviisan laitosta koskeva yhteistoimintaharjoitus järjestetään vuonna 2025. STUKin näkemyksen mukaan Fortum on kehittänyt Loviisan voimalaitoksen valmiustoimintaa suunnitelmallisesti, ja laitoksen valmiusjärjestelyt täyttävät vaatimukset. 1.1.3 Organisaatioiden toiminta Vuoden 2024 aikana organisaation toimintaan kohdistuneiden KTO-tarkastusten perusteella STUK toteaa, että henkilöstö ja osaaminen ovat keskeisellä sijalla Fortumin ydinvoimatoimintojen strategiassa ja että luvanhaltija on valmistautunut tulevien investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen organisoitumalla tarkoituksenmukaisesti. Fortumilla on menettelyt ja toimintasuunnitelmassa tavoitteet, joilla se pyrkii varmistamaan Loviisan voimalaitoksen pitkällä aikavälillä toteutettavien hankkeiden tarvitsemat resurssit ja osaaminen. Menettelyjen toimivuudesta resurssien varmistamiseksi saadaan tietoa siinä vaiheessa, kun projekteja alkaa käynnistyä enemmän. STUK on tarkastanut laitosten käyttöiän jatkon myötä tarvittavien investointiprojektien käsittelyprosessia. Turvallisuus huomioidaan investointiehdotuksia perusteltaessa ja päätöksenteossa sekä voimalaitosettä konsernitasolla. Toimittajien hyvästä turvallisuuskulttuurista varmistumiseksi on edistytty konkreettisten menettelyjen kehittämisessä ja niiden vakiinnuttamisessa toimintaan. Kokonaisvastuuta ja koordinointia toimittajien hyvästä turvallisuuskulttuurista varmistumiseksi ei ole määritetty, mikä STUKin näkemyksen mukaan voi hidastaa kehittämistä. STUKin pitempiaikaisena painopisteenä on ollut luvanhaltijan kyvykkyys arvioida toimintakulttuurinsa kehityskohteita sekä johtaa tarvittavia toimintatapamuutoksia tavoitteelli- 19 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA sesti. Fortum on kehittänyt johtamistaan sekä turvallisuuden tilannekuvan muodostamiseen liittyviä arviointikäytäntöjään. Voimalaitoksen turvallisuutta arvioidaan monipuolisesti ja myös riippumattomasti. Arvioivat tahot nostavat suosituksia ja havaintoja johdon käsittelyyn ja päätettäväksi. STUK seuraa valvonnassaan, mihin suuntaan ryhmien ja foorumien muodostama arviointitoimintojen kokonaisuus kehittyy ja miten vaikuttavaa se on. Fortum on toimittanut STUKille tiedoksi turvallisuuskulttuurin kattavan itsearvioinnin. STUK arvioi sen perusteella, miten Fortum arvioi saavuttaneensa määräaikaisessa turvallisuusarviossa tunnistamiensa kehityskohteiden tavoitteet, ja määrittää tarvittaessa valvontatoimenpiteitä. STUK on kohdistanut valvontatoimia mm. Loviisan voimalaitoksen käyttötoiminnan turvallisuuskulttuuriin ja siihen, miten Fortum itse sitä valvoo. 1.1.4 Voimalaitosjäte Loviisan voimalaitoksen matalaja keskiaktiivisten jätteiden (ns. voimalaitosjätteiden) käsittely, varastointi ja loppusijoitus sujuivat suunnitellusti. Fortum on jatkanut projektisuunnitelmansa mukaisesti huoltojätetilojen loppusijoituskonseptin muutosprojektiin (HULMU) liittyviä toimenpiteitä koskien nykyisten tilojen rakenteellisia parannuksia. Vuonna 2024 toimenpiteet ovat kohdistuneet huoltojätetilaan 2. Loppusijoituskonseptin uusimisella pyritään loppusijoituslaitoksen turvallisen käyttötoiminnan varmistamiseen aina sen käyttölupajakson loppuun eli vuoteen 2090 asti. Ydinenergialain alaisesta valvonnasta jätelain alaisuuteen vapautettavien voimalaitosjätteiden osalta Fortum on selvittänyt jätteiden polttamista. Selvitysten tuloksena jätteiden toimittaminen poltettavaksi saattaa tulla mahdolliseksi vuoden 2025 aikana. Yleisemmin kehityshankkeiden tavoitteena on toiminnan tehostaminen sekä loppusijoitettavan jätteen määrän pienentäminen. Vuoden 2024 aikana aloitettiin myös uusittujen käyttölupien mahdollistama muualla Suomessa syntyneiden ydinja radioaktiivisten jätteiden käsittely Loviisassa. Loviisan voimalaitos on vastaanottanut VTT:n FiR1 tutkimusreaktorin ja ydinmateriaalilaboratorion (OK3) purkamisessa syntyneitä matalaja keskiaktiivisia jätteitä. Jätteet loppusijoitetaan Loviisan matalaja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoituslaitokseen. STUKin valvonta kohdistui kuljetuksiin laitospaikalle ja jätteiden käsittelyyn ja loppusijoittamiseen Loviisassa. Fortum päivittää vielä tähän liittyviä lopullisen turvallisuusselosteen lukuja sekä ohjeistuksia ja täydentää jätteiden loppusijoitusta koskevaa turvallisuusperustelua tarvittavin osin. Fortum toimitti Työja elinkeinoministeriölle (TEM) vuoden 2024 lopussa Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelman päivityksen. Suunnitelma päivitetään ydinenergialain mukaisesti 6 vuoden välein. STUK tarkastaa suunnitelman sekä toimittaa siitä lausunnon TEM:lle toukokuun 2025 loppuun mennessä. Vuonna 2024 STUK teki voimalaitosjätteisiin kohdistuneen KTO-tarkastuksen, jonka yhteenveto on kuvattu luvussa 1.1.5. Tarkastuksessa keskityttiin kiinteytyslaitoksen (LOKIT) toimintaan, uusittujen käyttölupien mahdollistamaan muualla Suomessa syntyneiden ydinja radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen sekä jätehuollon menettelyihin kontaminaation hallinnassa ja säteilyannosten minimoinnissa. Lisäksi STUK tarkasti Loviisan voimalaitosjätehuollon menettelyjen toimivuutta osana vuosihuoltotarkastusta. STUKin valvonnan ja tarkastusten tulosten perusteella Loviisan laitoksen voimalaitosjätehuoltoa on kehitetty tavoitteellisesti ja kokonaisuus on vaatimusten mukaisella tasolla. 20 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA 1.1.5 Käytön tarkastukset Vuonna 2024 STUK teki Loviisan ydinvoimalaitokselle 15 käytön tarkastusohjelman tarkastusta. Tarkastuksia tehtiin sekä laitospaikalla että etäja läsnätarkastuksien yhdistelminä eli ns. hybriditarkastuksina. Tarkastuksien perusteella voidaan todeta Fortumin toiminnan olevan vaatimusten mukaista ja turvallisuuden hyvin huomioivaa. Käytön tarkastusohjelman tarkastuksissa käydään läpi turvallisuusjohtamista, toiminnan pääprosesseja sekä menettelytapoja ja järjestelmien teknistä hyväksyttävyyttä. Tarkastuksilla valvotaan, että laitoksen turvallisuuden arviointi, käyttö, ylläpito ja suojelutoiminta vastaavat ydinturvallisuussäännösten vaatimuksia. Palontorjunta, 26.–27.3.2024 Vuoden 2024 palontorjuntatarkastus Loviisan ydinvoimalaitoksella keskittyi laitoksen rakenteellisiin, aktiivisiin ja operatiivisiin palontorjuntajärjestelyihin. Tarkastuksessa arvioitiin Fortumin toimintatapoja palontorjunnassa, kuten laitteiden ja järjestelmien kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa, sekä ulkoisten käyttökokemusten hyödyntämistä. Positiivisina havaintoina tarkastukselta nousi esiin henkilöstöpuolen positiivinen kehitys sekä palo-ovien hallinnointija tarkastusmenettelyjen kehittäminen. Tarkastuksella havaittiin myös, että laitoksen sisäisen palotarkastuksen pöytäkirjasta ei pysty todentamaan, onko tarkastuksen perusteella tehty havaintoilmoituksia. Kokonaisuudessaan laitoksen paloturvallisuudesta on huolehdittu hyvin, eikä STUK esittänyt tarkastuksen perusteella vaatimuksia. Tarkastustulos kuvaa Fortumin sitoutumista palontorjunnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Säteilysuojelu, 9.–10.4.2024 Säteilysuojelun tarkastuksen pääteemana vuonna 2024 oli säteilyn mittaaminen. Tarkastuksessa käytiin läpi kiinteästi asennettujen ja kannettavien säteilymittalaitteiden toimintakuntoa. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että voimalaitoksen säteilymittausjärjestelmät ovat kunnossa ja Fortum on kartoittanut kattavasti mittalaitteiden toimivuutta ja varaosatilannetta. Kartoitusten perusteella Fortum on käynnistänyt projekteja, joilla voidaan varmistaa säteilymittausten toiminta tuleville vuosille. Tarkastuksessa käytiin läpi myös turvallisuusluvan mukaista säteilyn käyttöä ja tähän liittyvää ohjeistusta ja toimintaa. Tarkastuksen kohteina olivat erityisesti Loviisan voimalaitoksen säteilylähteiden varastointimenettelyt, kirjanpito, laadunvarmistus ja turvallisuusarviot. Tarkastuksen muita aiheita olivat ulkoisten käyttökokemusten hyödyntäminen, ALARA-toimenpideohjelman toteutuminen säteilyannosten mahdollisimman pienenä pitämiseksi sekä muut ajankohtaiset toimenpiteet säteilyturvallisuuden kehittämiseksi. Johtopäätöksenä STUK toteaa, että Fortumin toiminta tarkastuksen aihealueella on asianmukaista eikä tarkastuksessa noussut esille merkittäviä poikkeamia. Säteilyn käyttöön liittyvä avolähteiden kirjanpito edellytettiin kuitenkin saatettavan ajan tasalle. Turvajärjestelyt – fyysinen suojaus, 8.–9.4.2024 Tarkastus kohdistui laitoksen turvajärjestelyihin, joihin katsotaan kuuluvan rakenteellisia, teknisiä, operatiivisia ja organisatorisia järjestelyjä lainvastaisen tai luvattoman toiminnan havaitsemiseksi, viivyttämiseksi ja estämiseksi. 21 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA Tarkastuksen johtopäätöksenä STUK toteaa, että turvajärjestelyissä luvanhaltijan henkilöstöresurssit, osaaminen, koulutusja harjoitustoiminta sekä ohjeiden ajantasaisuus ja kattavuus ovat Loviisan ydinvoimalaitoksella asianmukaiset ja riittävät. Ulkoisten käyttökokemusten osalta turvajärjestelyihin liittyy erityispiirteitä, mutta luvanhaltija hyödyntää eri tavoin saadut kokemukset aktiivisesti ja vie ne soveltuvin osin käytäntöön. Tarkastuksessa havaittiin useita hyviä käytäntöjä. Fortum esimerkiksi toteuttaa turvajärjestelyriskien arviointia eri menettelyin ja STUKin havaintojen mukaan riskien arviointi on kiitettävän aktiivista kohdistuen mm. geopoliittisiin riskeihin. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. STUK seuraa tarkastuksessa havaintoina kirjaamiensa asioiden edistymistä osana normaalia valvontaa. Luvanhaltijalla on niin ikään riittävät suunnitelmat turvajärjestelyjen jatkuvaan parantamiseen Loviisan voimalaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tähän tähtäävät turvajärjestelyihinliittyvät muutostyöt ja muut kehityskohteet etenevät suunnitelmallisesti. STUK seuraa näitäkin asioita jatkuvasti osana normaalia valvontaa. Turvajärjestelyt – tietoturvallisuus, 10.4.2024 Tarkastus kohdistui laitoksen tietoturvallisuuteen tarkastuksen painopistealueiden mukaisesti. Tarkastuksen johtopäätöksenä STUK toteaa, että tietoturvallisuuden osa-alueella luvanhaltijan tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, käytettävissä olevat resurssit, osaaminen ja koulutusja harjoitusjärjestelmä ovat Loviisan ydinvoimalaitoksella asianmukaiset ja riittävät. Tarkastuksessa havaittiin hyviä käytänteitä mm. jatkuvuudenhallintaan ja yhteistyöhön liittyen. Luvanhaltijalla on niin ikään suunnitelmia kehittää jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti laitosjärjestelmiä muutostöissä ja kehitysprojekteissa tietoturvallisuus huomioiden. STUK seuraa näitä asioita jatkuvasti osana normaalia toimintaa. Konetekniikka, 7.5.2024 Loviisan voimalaitoksen vuoden 2024 tarkastuksessa arvioitiin koneteknisten laitteiden ja rakenteiden kuntoa ja käytiin läpi meneillään olevien kehitystöiden tilannetta. Venttiilien toimilaitemitoituksiin käytettävää karalaskentaohjelmaa ollaan päivittämässä tammikuuhun 2025 mennessä. Fortumilla on lisäksi meneillään särölaskennan kehitysprojekti (SÄRKI), joka ainakin tähän mennessä on koostunut pääasiassa aiheeseen liittyvästä diplomityöstä. Viime vuosina pääkiertopumppujen sekä höyrystimien kollektoreiden kaksoistiivisteissä havaittujen vuotojen syitä on selvitetty systemaattisesti. Kaksoistiivisteiden vuotojen osalta testataan uusia tiivistevaihtoehtoja ja puhdistusmenetelmiä tutkitaan. Hätäjäähdytysja hätälisävesijärjestelmien pumput ovat toimineet hyvin, ja kunnossapitotoimenpiteet ovat riittäviä. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. Fortum jatkaa venttiilien laskentaohjelmien kehittämistä edelleen. STUK seuraa Fortumin tiivisteiden ja pumppujen kunnossapitotoimenpiteitä. Voimalaitosjätteet, 7.–8.5.2024 Tarkastuksessa keskityttiin kiinteytyslaitoksen (LOKIT) toimintaan, uusittujen käyttölupien mahdollistamaan muualla Suomessa syntyneiden ydinja radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen sekä jätehuollon menettelyt kontaminaation hallinnassa ja säteilyannosten minimoinnissa. 22 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA Henkilöstössä on ollut viimeisten kahden vuoden aikana vähäisiä muutoksia ja resurssit todettiin riittäviksi. Ohjeet ovat pääosin ajan tasalla ja tarvittavat päivitystarpeet on tunnistettu. Kehitystoimintaa tehdään suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti. Käynnissä on esimerkiksi useita kehityshankkeita jätehuollossa jätemäärän pienentämiseksi, kuten aktiivisen metallin sulatusprojekti ja hartsisäiliöiden tyhjennysmenettelyjen kehittäminen. LOKITissa on tehty paljon ohjeistukseen ja prosessiin liittyvää kehitystyötä sekä laitteiden modernisoinnin selvitystyö on aloitettu. Fortum käsittelee radioaktiivisia jätteitä myös muista lähteistä, kuten FiR 1 -tutkimusreaktorilta. Lopullisessa turvallisuusselosteessa (FSAR) on LOKITin osalta vanhaa tietoa, joten STUK edellytti sitä koskeviin FSAR lukuihin päivityksiä. Myös ulkopuolisten jätteiden käsittelyä ei ole vielä riittävästi huomioitu FSARissa. Säteilysuojelumenettelyt ja -suunnitelmat ovat riittäviä. Huoltojätetilojen loppusijoituskonseptin muutosprojektiin (HULMU) liittyy nykyisten tilojen rakenteellisia parannuksia, minkä yhteydessä jätetynnyreitä siirretään tiloista toiseen. Projektin osalta säteilysuojelusuunnitelma on kattava, mutta voimalaitosjätetilan ilmapäästöjen valvontajärjestelmä vaatii jossain vaiheessa modernisointia. STUK seuraa asian etenemistä jatkuvassa valvonnassaan. Tarkastuksen perusteella Fortumin toiminnan todettiin olevan vaatimusten mukaista, mutta eräät FSAR-luvut ja ohjeistukset kaipaavat päivitystä. Käyttökokemustoiminta, 21.–22.5.2024 STUK selvitti tarkastuksessa Fortumin omien käyttökokemusten käsittelyä ja huomioimista kunnossapidossa. Lisäksi STUK selvitti Fortumin menettelyjä arvioida omista käyttökokemuksista oppimisen onnistumista ja arviointien päätuloksia. Tarkastuksen perusteella Fortum täyttää näitä koskevat vaatimukset. Loviisan voimalaitoksen kunnossapito saa hyvin tietoa uusista käyttötapahtumista, ja tapahtumia sekä näiden oppeja käsitellään. Fortum on huolehtinut käyttökokemustiedon levittymisestä organisaation eri toimintoihin. Fortumilla on myös käytössä erilaisia tapoja varmistua siitä, että käyttökokemustoiminnan menettelyillä opitaan ja saadaan tuloksia. Tehonsäädön vaikutukset laitoksen turvalliseen käyttöön, 4.6.2024 Säännöllinen tehonsäätö on Suomen ydinvoimalaitoksien sähköntuotannossa uusi käyttötapa eikä Loviisan laitosta ole alun perin suunniteltu tämän tyyppiseen käyttötapaan. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, miten säännöllinen tehonsäätö vaikuttaa ja haastaa käyttötoimintaa ja laitosta teknisessä mielessä sekä miten Fortum on arvioinut mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia sekä riskejä. Tarkastuksen perusteella Loviisan laitosten tehonsäätöä on tehty vaatimusten mukaan ja turvallisuus hyvin huomioiden. Fortumin tehonsäätöön liittyvät sisäiset selvitykset niin polttoaineen, käytön kuin kemiankin osalta sekä ulkoisten käyttökokemusten hyödyntäminen ovat varmistaneet organisaation riittävän valmiuden toteuttaa säännöllistä tehonsäätöä turvallisesti. Loviisassa ei ole havaittu tehonsäädöstä johtuvia vikoja. Laitoksen ikääntymisen hallinnan osana tehtävä kuormitusseuranta ja väsymisanalyysit tukevat mahdollisten riskien tunnistamista pitkällä aikavälillä. Tehonsäätö ei ole myöskään aiheuttanut poikkeamia kemian parametrien osalta, eivätkä tehonsäädöt ole vaikuttaneet aktivoituneiden korroosiotuotteiden kasvuun tai kulkeutumiseen. 23 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA Loviisan laitoksella on tehonsäädöistä käyttökokemuksia vielä melko vähän, mutta Fortum on hyödyntänyt hyvin kerättyjä kokemuksia ja kehittänyt ohjeistoa sekä toimintaa niiden pohjalta. Organisaation toiminta, 5.–7.6.2024 Tarkastuksessa käsiteltäviä aiheita olivat investointien ja muutostöiden hallinnan organisaatiomuutokset, käytännöt toimittajien hyvästä turvallisuuskulttuurista huolehtimiseksi sekä Loviisan voimalaitoksen toimintaa ja turvallisuutta arvioivat ryhmät ja foorumit. Tarkastuksen perusteella STUK toteaa, että luvanhaltija on valmistautunut tulevien investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen organisoitumalla tarkoituksenmukaisesti. Turvallisuus huomioidaan investointiehdotuksia perusteltaessa ja päätöksenteossa sekä voimalaitosettä konsernitasolla. Vuosi sitten tehdyllä kunnossapitotekniikkayksikön organisaatiomuutoksella on arvioitu saavutetun sille asetetut tavoitteet. Toimittajien hyvästä turvallisuuskulttuurista varmistumiseksi on edistytty konkreettisten menettelyjen kehittämisessä ja niiden vakiinnuttamisessa toimintaan. Vuorovaikutusta organisaatiossa eri osapuolten välillä on lisätty, mutta kokonaisvastuuta ja koordinointia toimittajien hyvästä turvallisuuskulttuurista varmistumiseksi ei ole määritetty, mikä voi hidastaa kehittämistä. Voimalaitoksen toimintaa ja turvallisuutta käsitellään ja arvioidaan monipuolisesti ja myös riippumattomasti monissa eri foorumeissa. Näistä foorumeista nostetaan suosituksia ja havaintoja johdon käsittelyyn ja päätettäväksi. Selvää kuvaa siitä, millä taholla tai kenellä on vastuu arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä kokonaisuutena, STUKille ei tarkastuksen perusteella muodostunut. STUK seuraa valvonnassaan, mihin suuntaan ryhmien ja foorumien muodostama arviointitoimintojen kokonaisuus kehittyy ja miten vaikuttavaa se on. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. Loviisan voimalaitos ja luvanhaltijan toiminta täyttää tarkastusalueen osalta lainsäädännön vaatimukset. Turvallisuussuunnittelu, 11.–12.6.2024 Tarkastuksessa käsiteltiin konfiguraationja vaatimustenhallinnan menettelyitä ja ohjeistusta etukäteen valittujen esimerkkien avulla. Tarkastuksessa menettelyitä todennettiin järjestelmissä olevista tallenteista ja asiakirjoista. Tarkastuksen perusteella STUK ei esitä vaatimuksia. Tarkastuksen perusteella ohjeisto on ajan tasalla ja menettelytavat täyttävät asetetut vaatimukset keskeisiltä osilta. Positiivisena havaintona tehtiin mallipohjan kehittäminen vaatimustenhallintasuunnitelmiin. Tarkastuksessa mahdollisina kehityskohteina tunnistettiin ohjeiston tarkennustarpeet ja viranomaisvaatimusten tulkintojen tallentaminen jäljitettävyyden varmistamiseksi. Vuosihuolto, 4.8.–2.10.2024 Loviisan vuosihuoltoihin kohdistuvassa tarkastuksessa arvioitiin ja todennettiin laitosyksikköjen vuosihuoltojen turvalliseen toteutukseen liittyviä toimia. Tarkastukseen osallistui useita eri tekniikan alojen tarkastajia, jotka tekivät laitoskierroksia, seurasivat toimintaa, haastattelivat henkilöstöä ja valvoivat suunniteltujen töiden etenemistä. Vuosihuollon aikana kiinnitettiin erityistä huomiota Loviisan vuosihuoltoteemana olevaan erotusten hallintaan, jota laitos on pyrkinyt kehittämään lähivuosien kokemusten perusteella mm. teematutkinnan keinoin. 24 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA Tämän vuoden tarkastuksessa muita kohteita olivat muun muassa: • Vuosihuoltotöiden aloituspalaverit sekä töiden ydinturvallisuuteen liittyvän riskimerkityksen huomioiminen. • Vuosihuollon aikaiset säteilysuojelumenettelyt ja säteilytasot. • Muutostöinä erityisesti LO2:n yhden höyrystimen jatkuvan ulospuhalluslinjan uusinta, pääkiertopumppujen huoltotyöt ja kannen tiivistevaihdot sekä LO1:n 4-hätädieselin moottorin ja generaattorin vaihto. • Työmääräinten palautetietojen riittävyys sähköja automaatiotöissä käyttökokemusnäkökulmasta. • 2024 pilotoitu Point of No Return (PONR)-menettely, jonka avulla seurataan systemaattisesti projektien ja muutostöiden etenemistä, ja siten pyritään varmistamaan valmius laitokselle vientiin vuosihuollossa. • Turvaluokiteltujen tarveaineiden (TLTA) käyttöön liittyvät menettelyt ja käytännöt, jotka varmistavat, ettei käytetä vääriä kemikaaleja ja heikennetä voimalaitoskomponenttien elinikää tai vaikuteta haitallisesti esim. primääripiiriin vesikemiaan. • Palontorjuntajärjestelyt laitoksella. • Irtokappaleiden hallinta. • Jätehuolto, erityisesti jätepakkaamon toiminta ja työkohteiden muovitukset. Fortumin toiminnassa ei todettu vuosihuollon aikana poikkeamia, jotka olisivat edellyttäneet STUKin välitöntä puuttumista asiaan. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta Fortumin vuosihuoltotoiminnan olevan vaatimusten mukaista. Tarkastuksen perusteella STUK esitti useita havaintoja toiminnan edelleen kehittämiseksi tulevissa vuosihuolloissa koskien mm. aloituskokouksia, erotusten hallintaa, turvaluokiteltujen tarveaineiden menettelyjen toteutumista ja työmääräinten palautetietoja. Tarkastuksen perusteella STUK edellytti Fortumia toimittamaan tiedoksi arvion ja siihen liittyvät mahdolliset toimenpiteet koskien aloituspalavereihin liittyviä havaintoja. Turvallisuustoiminnot, 7.–8.10.2024 Vuoden 2024 tarkastuksen aiheena oli polttoaineen jäähdytys ja jälkilämmön poisto, jonka osalta tarkastukseen valittiin järjestelminä reaktorirakennuksen polttoainealtaiden jäähdytysjärjestelmä ja laitoslisävesijärjestelmän osat, jotka huolehtivat laitoksen vedenjakelusta turvallisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin. Tarkastuksessa käytiin myös läpi, miten järjestelmien vastuuhenkilöt seuraavat ulkoisten ja sisäisten käyttötapahtumien hyödyntämistä työssään. Tarkastusalueen järjestelmien tila oli hyvä. Turvallisuusteknisten käyttöehtojen (TTKE) alaiset määräaikaiskoestukset on suoritettu asianmukaisesti molemmissa järjestelmissä. Samoin järjestelmiin liittyvä ohjeisto on ajan tasalla. Polttoainealtaiden jäähdytysjärjestelmässä on käynnissä muutostöitä, joilla parannetaan sen kuntoa. Käyttökokemuksina hyödynnetään niin omia kuin muidenkin laitosten tapahtumia. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. Tarkastuksen perusteella aihealue on vaatimusten mukaisessa kunnossa. 25 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – LOVIISA laitoksen ylläpito, 10.–11.10.2024 Tarkastuksessa arvioitiin automaatiokunnossapidon, laadunvalvonnan ja ikääntymisen hallinnan resurssien riittävyyttä ja koulutustilannetta. Tarkastuksessa käsiteltiin lisäksi onnettomuustilanteissa tarvittavien suojarakennuksen sisäpuolisen jäälauhduttimen järjestelmien tilannetta käyttökuntoisuusnäkökulmasta. Erityisesti tarkasteltiin vikakorjauksien määrää, varaosatilannetta sekä muutosja kunnostustöiden suunnittelutilannetta. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että järjestelmät ovat käyttökunnossa. Tarkastuksen perusteella STUK toteaa, että käsitelty asiakokonaisuus on hyvällä tasolla. Aikarajoitteiden analyysien ja kelpoistusten päivitystyö laitoksen ikääntymisen hallinnan tietokantaan (LOAM) on edennyt, mutta kahden järjestelmän laitetietojen vieminen tietokantaan oli tarkastusajankohtana kesken. STUK edellytti Fortumia päivitystyön loppuunsaattamista 31.10.2025 mennessä. Osaamisen strateginen hallinta, 6.–8.11.2024 Tarkastuksessa käsiteltiin periaatteita, menettelyjä ja suunnitelmia, joilla Fortum varmistaa riittävät resurssit ja osaamisen niin käyvän ydinvoimalaitoksen turvallisen käyttämisenkuin laitokselle tulevina vuosina toteutettavien investointien (Loviisa Long-Term Operation program eli LTOP) tarpeisiin. Investointiohjelma on tärkeä osa laitoksen ikääntymisen hallintaa. Henkilöstö ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa Fortumin ydinvoimatoimintojen strategiassa. Tarkastuksen perusteella STUK toteaa, että Fortumilla on organisaatio, menettelyt ja toimintasuunnitelmassa tavoitteet, joilla se pyrkii varmistamaan Loviisan voimalaitoksen pitkälle aikavälille suunniteltujen hankkeiden tarvitsemat resurssit ja osaaminen. Menettelyjen toimivuudesta resurssien varmistamiseksi saadaan kokemusta siinä vaiheessa, kun investointiprojekteja alkaa käynnistyä enemmän. Vastuujako linjaorganisaation ja projektien välillä resurssien hallinnan suhteen vaikuttaa selvältä. STUK ei esittänyt tarkastuksen perusteella vaatimuksia. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastot, 13.–14.11.2024 Tarkastus kohdistui käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston (KPA-varasto) toimintaan. Tarkastuksen perusteella KPA-varaston hallinta on kehittynyt kokonaisuudessaan systemaattisemmaksi, ja vastuut sekä toiminnan koordinointi ovat tarkastuksen perusteella pääosin kunnossa. KPA-varaston toimintaan osallistuvien organisaatioiden resurssit vaikuttavat olevan tällä hetkellä riittävät, mutta suunniteltujen töiden suuri määrä voi aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita. KPA-varastoon liittyvät ohjeet ovat ajan tasalla. Fortumin sisäisessä auditoinnissa on havaittu kehittämiskohteita ja niiden osalta on käynnistetty asianmukaiset toimenpiteet. Omaan ohjelmaan keskitetyt muutostyöt ja investoinnit vaikuttavat auttaneen muutostöiden hallintaa ja edistämistä. Meneillään olevia ja tulevia KPA-varastoon liittyviä muutostöitä on paljon, mutta Fortum on onnistunut tunnistamaan hyvin varaston tulevia tarpeita ja on tehnyt aikataulutusta monen projektin osalta. Tarkastuksessa tarkasteltiin erityisesti nostinja siirtolaitteissa ilmenneitä vikoja. Tarkastuksen perusteella Fortumin toiminta on kyseisten ongelmien hoidon ja selvityksen suhteen ollut hyvää. Fortum on myös suunnitellut muutostöitä ikääntyneiden nostoja siirtolaiteosien korjaamiseksi. Tarkastuksen perusteella STUK ei esitä vaatimuksia. 32 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO Merkittävimmät tapahtumat OL1ja OL2-laitosyksiköillä ei ollut INES 1-tasolle tai tätä korkeammalle luokiteltuja tapahtumia vuonna 2024. OL1 laitosyksikön vuosihuollon aikana toukokuussa suljettiin illalla 27.5.2024 virheellisesti reaktorin jälkilämmön poistoon käytettävän järjestelmän venttiili. Tämän seurauksena kyseisen osajärjestelmän jälkilämmön poisto keskeytyi TTKE:n vastaisesti. Virheellisesti suljettu venttiili havaittiin seuraavana aamuna 28.5.2024, minkä jälkeen osajärjestelmä palautettiin pikaisesti takaisin toimintaan. TTKE:n vastainen tilanne kesti noin 12,5 tuntia. Tapahtuman aikana rinnakkainen osajärjestelmä toimi normaalisti ja sen avulla saatiin riittävästi jäähdytettyä reaktorin tuottama jälkilämpöteho. Tapahtumalla ei ollut välitöntä turvallisuusmerkitystä, mutta se heikensi laitoksen syvyyssuuntaista puolustusta mahdollisten vikatilanteiden varalta. STUK luokitteli tapahtuman INES-asteikolla luokkaan 0. TVO:n suorittaman tapahtumatutkinnan perusteella tapahtuman syyksi tunnistettiin puutteet menettelyissä ja ohjeistuksissa, joilla varmistetaan venttiilien oikea asento suoritettujen huoltotöiden jälkeen sekä puutteellinen prosessin valvonta. OL1 laitosyksikön vuosihuollon yhteydessä toteutetun pikasulkujärjestelmän koestuksen yhteydessä tapahtui 30.5.2024 suunnittelematon pikasulku reaktorin ylitäytön seurauksena. Reaktorissa olevan veden pintaa nostettiin tarkoituksellisesti tulevaa koestusta varten, mutta inhimillisen virheen takia pinta nousi yli pikasulkujärjestelmän laukaisurajan. Reaktorin pikasulku onnistui normaalisti eikä sillä ollut turvallisuusmerkitystä. STUK luokitteli tapahtuman INES-asteikolla luokkaan 0. TVO:n suorittaman tapahtumatutkinnan perusteella tapahtuman syyksi tunnistettiin muun muassa käyttövuoron puutteellinen pinnanseuranta ja parivarmistus. OL3:lla oli vuonna 2024 kaksi merkittävää tapahtumaa. Ensimmäinen oli jatkoa vuoden 2023 havaittujen tiivistepuutteiden tapahtumaan, jossa TVO oli havainnut ja sen jälkeen korjannut vikoja ja puutteita laitosautomaation mittausten liittimien tiivisteissä. Vuoden 2024 aikana puutteita ilmeni lisää, jonka seurauksena tehtiin kattavat selvitykset, tarkastuksia laajennettiin ja puutteet korjattiin. Kyseiset tiivisteet ovat tarpeen onnettomuuden sattuessa. Jos tiivisteet puuttuisivat, onnettomuuden hoidossa tarvittavat mittaukset eivät mahdollisesti toimisi ja se voisi vaikuttaa laitoksen turvallisuustoimintoihin. Koska tapahtumaan liittyi puutteellinen ohjeistus ja vian esiintyminen useammassa paikassa, STUK luokitteli tapahtuman ydinlaitosja säteilytapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla, INES-asteikolla, luokkaan 1. INES-määritelmän mukaan kyseessä oli siis poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. Yhden tiivisteen puuttuminen ei ole turvallisuuden kannalta merkittävä asia, mutta virheen toistuvuus nosti tapahtuman merkittävyyttä arviointiasteikolla. Toinen merkittävä tapahtuma OL3-yksiköllä oli kesäkuussa 2024, jolloin neljä henkilöä altistui lyhytaikaisesti korkeille säteilyn annosnopeudelle Olkiluoto 3 -laitosyksikön polttoainerakennuksen nostinlaitteen korjaustöiden yhteydessä. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) käytti apunostinlaitteen koepainona koepolttoaine-elementtiä, joka ei sisällä radioaktiivista polttoainetta. Vedenpinnan yläpuolelle nostettavan koe-elementin sisällä oli kuitenkin reaktorissa käytetty radioaktiivinen säätösauva, joka aiheutti polttoainerakennuksessa annosnopeuksien voimakkaan kasvun. Työntekijöiden elektroniset dosimetrit hälyttivät kohonneista annosnopeuksista, jolloin koe-elementin nosto keskeytettiin välittömästi ja se laskettiin takaisin veden alle. Tapahtuman seurauksena suurin yksittäinen säteilyannos oli 0,04 millisievertiä (mSv). Säteilyannos alittaa selvästi valtioneuvoston asetuksessa (1034/2018 pykälä 13) määritetyn säteilytyöntekijän vuosittaisen efektiivisen annosrajan, joka on 20 mSv. TVO tutki 33 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO tapahtumaa ja tunnisti tapahtuman syiksi epäselvät vastuut, hallinnollisten menettelyjen ja ohjeiden puutteet sekä kommunikoinnin puutteet. Vastaavanlaisen tapahtuman ehkäisemiseksi TVO määritteli korjaavia toimenpiteitä. TVO toimitti tutkintansa tuloksen STUKille 6. syyskuuta 2024. STUK arvioi käsittelyssään tutkinnan ja TVO:n käynnistämien toimenpiteiden riittävyyden. Tapahtuman jälkeen TVO on tehnyt korjaavia toimenpiteitä toimintaansa, jotta vastaavanlainen tapahtuma ei enää toistuisi. Koska tapahtumaan liittyi useita merkittäviä puutteita toiminnassa, esim. radioaktiivisen materiaalin hallinnassa, STUK luokitteli tapahtuman ydinlaitosja säteilytapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla, INES-asteikolla, luokkaan 1. 0 1 2 3 4 5 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Olkiluoto, INES 1 KUVA 16. Olkiluodon laitoksen iNEs-luokitellut tapahtumat (iNEs-luokka 1). 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Olkiluoto 1, 2024 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 MW KUVA 17. Olkiluoto 1 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. 34 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Olkiluoto 2, 2024 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 MW KUVA 18. Olkiluoto 2 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Olkiluoto 3, 2024 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 MW KUVA 19. Olkiluoto 3 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. Vuosihuollot ja kunnossapitotoiminta OL1-, OL2 ja OL3-laitosyksiköiden vuosihuollot toteutuivat ydinja säteilyturvallisuuden osalta suunnitellusti. OL1:llä ja OL3:lla oli vuonna 2024 ohjelmassa huoltoseisokki ja OL2:lla polttoaineenvaihtoseisokki. Olkiluodon 1 ja 2 laitosyksikköjen vuosihuollot alkoivat OL2 polttoaineenvaihtoseisokilla 28.4.2024. Vuosihuoltotyöt sujuivat hyvin ja laitosyksikkö palasi sähköntuotantoon 9.5.2024. Vuosihuollon aikana havaittiin paikoitellen odotettua suurempia säteilyannostasoja eräissä laitoksen huonetiloissa. Korkean säteilytason takia eräitä ei-välttämättömiä tarkastuksia päätettiin siirtää myöhemmin tehtäväksi. TVO selvittää säteilyn kasvun syitä ja korjaavia toimenpiteitä. OL1 vuosihuolto alkoi 12.5.2024 ja päättyi 19.6.2024. Seisokki piteni suunnitellusta noin kahdella viikolla generaattorin staattorissa havaitun vaurion korjaamisen takia. Vauriolla ei ollut vaikutusta laitoksen turvallisuuteen, mutta vaurion mahdollinen kasvu olisi voinut johtaa generaattorin laajaan vaurioitumiseen ja pitkään ylimääräiseen korjausseisokkiin. TVO päätyi yhdessä generaattoritoimittajan kanssa ratkaisuun tehdä staattoriin väliaikainen korja- 35 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO us, mikä mahdollisti nopeamman paluun sähköntuotantoon. Mahdollinen pysyvämpi korjaus generaattoriin tehdään myöhemmin. STUK valvoi TVO:n päätöksentekoa asiaan liittyen ja varmisti TVO:n huomioivan asianmukaisesti myös mahdolliset generaattorin vaurioitumisesta aiheutuvat turvallisuusvaikutukset. Laitosten turvallisuuden parantamisen kannalta merkittävää oli molempien laitosyksiköiden varavoimadieselgeneraattoreihin tehdyt muutokset. Muutoksilla parannettiin laitosyksiköiden kykyä havaita mahdollinen ulkoisen sähköverkon alijännitetilanne ja käynnistää automaattisesti varavoimadieselit, jotta turvallisuuden kannalta tärkeät laitteet saavat sähköä. OL1 laitosyksikölle TVO asensi koekäyttöön uuden reaktorin pinnanvalvontajärjestelmän. Sen avulla parannetaan varautumista harvinaisiin vikatilanteisiin, jossa reaktorissa olevan veden normaali pinnankorkeusmittaus ei toimi. Järjestelmän koekäyttö kestää suunnitellusti vähintään kaksi vuotta. STUK näkee tärkeänä, että pitkään suunniteltu hanke on edennyt koekäyttövaiheeseen. Koekäytön jälkeen uusi pinnanvalvonta on tarkoitus kytkeä osaksi laitoksen turvallisuusautomaatiota. OL3-laitosyksikön ensimmäisessä vuosihuoltoseisokissa merkittäviä töitä olivat muun muassa laajat polttoainetarkastukset, primäärija sekundääripuolen tarkastukset, automaatiomuutokset sekä -tarkastukset ja paineistimen varoventtiiliasemien huollot. STUK valvoi vuosihuoltoja niiden suunnittelusta laitosyksiköiden käynnistämiseen. STUK suoritti vuosihuollon aikana YVL-ohjeiden mukaiset mekaanisten laitteiden tarkastukset normaaliin tapaan laitospaikalla. STUKin valvontaa kohdistettiin turvallisuuden kannalta merkittäviksi tunnistettuihin kohteisiin. STUKin valvonnan perusteella vuosihuollot sujuivat turvallisesti. OL3 laitosyksikön vuosihuollon pidentyminen johti siihen, että OL2:n vuosihuolto alkoi ennen sen päättymistä. Tilanne kuormitti TVO:n ja huoltotöitä tehneiden alihankkijoiden henkilöstöä. TVO onnistui hallitsemaan poikkeuksellisen tilanteen hyvin eikä vuosihuoltojen päällekkäisyydestä aiheutunut haittaa vuosihuoltojen turvallisuudelle. TVO teki vuosihuolloissa myös merkittävän määrän kunnossapitotöitä, tarkastuksia ja huoltoja, joilla varmistetaan voimalaitoksen turvallinen ja luotettava käyttö. Painelaitteiden rikkomattomat määräaikaistarkastukset tehtiin STUKin hyväksymän määräaikaistarkastussuunnitelman mukaisesti. Vuosihuoltojen aikana STUK toteutti vuosihuoltoihin kohdistuvat KTO-tarkastukset. OL1ja OL2-yksiköitä sekä OL3-yksikköä koskevat vuosihuoltotarkastusten yhteenvedot on esitetty luvussa 1.2.5. STUK on kiinnittänyt valvonnassaan huomioita OL1ja OL2-yksiköiden varaosatilanteeseen. TVO on hakenut STUKilta lisäaikaa ohjeen YVL A.8 vaatimuksen 724 edellyttämän pitkäkestoisten häiriöja onnettomuustilanteiden varalle olevan varaosavarannon osalta. Kyseisiä varaosia edellytetään, jotta pitkään kestävässä häiriötai onnettomuustilanteessa pystytään tarvittaessa huoltamaan turvallisuuden kannalta tärkeitä järjestelmiä. Tällaisia varaosia ovat tyypillisesti laitteiden kulutusvaraosat kuten laakerit ja tiivisteet. STUKin myöntämä lisäaika vaatimuksen täyttämiselle oli vuoden 2024 loppuun, mutta TVO haki vuoden 2024 lopussa uutta lisäaikaa vaatimuksen täyttämiseksi. Ohjeen YVL A.8 edellyttämien varaosien lisäksi TVO:lla on ollut haasteita turvallisuusjärjestelmien ennakkohuolloissa tarvittavissa varaosissa. Varaosapuutteiden takia joitakin ennakkohuolto-ohjelmaan kuuluvia työosuuksia on jouduttu siirtämään myöhemmin tehtäväksi. TVO toteutti varaosahaasteiden johdosta sisäisen teematutkinnan, joka valmistui keväällä 2024. Teematutkinnan tuloksena TVO määrit- 36 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO ti useita korjaavia ja parantavia toimenpiteitä varaosatilanteen kehittämiseksi. STUK valvoo OL1ja OL2-yksiköiden varaosatilanteen kehitystä tehostetusti vuoden 2025 aikana. Ydinmateriaalivalvonta STUK myönsi TVO:lle seitsemän ydinmateriaaleja koskevaa lupaa Olkiluodon ydinvoimalaitokselle (liite 1). TVO toimitti vastuullaan olevat ydinmateriaalivalvonnan raportit ja ilmoitukset ajallaan, ja ne vastasivat tarkastuksilla tehtyjä havaintoja. TVO vastasi myös STUKin avoinna olleisiin ydinmateriaalivalvontaa koskeviin vaatimuksiin ajallaan. STUK teki TVO:n laitosyksikköjen ja käytetyn polttoaineen varaston materiaalitasealueille yhteensä 19 ydinmateriaalivalvontaan liittyvää tarkastusta, mukaan lukien koko voimalaitosaluetta koskevat tarkastukset. STUK teki IAEA:n ja Euroopan komission kanssa ydinmateriaalin varastonmääritykseen liittyvät tarkastukset OL1-, OL2ja OL3-laitosyksiköille ennen vuosihuoltoseisokkeja sekä näille ja käytetyn polttoaineen varastolle niiden jälkeen. STUK tarkasti vuosihuoltojen aikana polttoainenippujen sijoittelun kaikissa kolmessa reaktorissa ennen reaktorikannen sulkemista. STUK osallistui IAEA:n ja Euroopan komission lyhyellä varoitusajalla ilmoitettuun tarkastukseen OL1-laitosyksikölle, ja lisäksi STUK teki ydinmateriaalivalvonnan määräaikaistarkastukset OL2ja OL3-laitosyksiköille sekä muun ydinmateriaalin kirjanpitoon. STUK teki myös ydinmateriaalivalvonnan järjestelmätarkastuksen Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa ja tarkasti TVO:n uraaninhankintaan liittyvien kansainvälisten uraanisiirtojen kirjanpidon. Näiden lisäksi STUK, IAEA ja Euroopan komissio tekivät käytetyn polttoaineen varastolla ydinpolttoaineen loppusijoituksen valvontaa valmistelevia töitä mukaan lukien käytetyn polttoaineen mittauskampanjan. STUKin valvonnan ja tarkastusten tulosten perusteella Olkiluodon ydinvoimalaitos täytti ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet. Turvajärjestelyt Vuonna 2024 STUK teki Olkiluodossa paikan päällä yhden käytön tarkastusohjelman mukaisen turvajärjestelytarkastuksen. Tarkastus oli ajoitettu OL3-voimalaitosyksikön vuosihuollon aikaan, jolloin samalla voitiin tarkastaa vuosihuollon aikaisia mm. polttoaineen siirtoon liittyviä turvajärjestelynäkökohtia. Paikan päällä tehtiin myös yksi käytön valvonnan tarkastus, lähinnä tietoturvallisuuden aiheista. Asiakirjatarkastuksissa STUK käsitteli mm. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvasuunnitelmaan tehdyt päivitykset ja turvaohjesäännön päivityksen yhteydessä tarpeelliseksi todetut muokkaukset. STUK seurasi TVO:n insider-uhan torjumiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja suunnitelmia sekä syksyllä 2024 järjestettyä uhkatilannevalmiusharjoitusta. Vuonna 2023 Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa järjestetyn turvajärjestelyjen laaja-alaisen riippumattoman arvioinnin sekä vuonna 2022 tehdyn kansainvälisen IPPAS-vertaisarvioinnin toimenpidesuunnitelmia seurattiin. Tarkastuksissa sekä valvonnassa muutoinkin seurataan aina poikkeamia sekä poikkeamien havaitsemista ja vastetoimintaa, niitä koskevaa ohjeistusta sekä poikkeamien käsittelyssä tunnistettuja korjaavia toimenpiteitä – tämä koskee niin fyysisiä turvajärjestelyjä kuin tietoturvallisuutta. Turvajärjestelyt ovat laaja kokonaisuus hallinnollisia, teknisiä ja toiminnallisia menettelyjä ydinlaitoksen turvaamiseksi lainvastaiselta tai muulta turvallisuutta vaarantavalta toiminnalta. Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa turvajärjestelyjä kehitetään mm. fyysisten tur- 37 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO vajärjestelyjen ja tietoturvallisuuden menettelyjen ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävässä kehityshankkeessa yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2024 aikana TVO toimitti STUKille tiedoksi ja hyväksyttäväksi hankkeeseen kuuluvia toimenpiteitä koskevia aineistoja. Sekä Olkiluodon ydinvoimalaitos että Posivan kapselointija loppusijoituslaitos operoivat samalla liikkumisja oleskelurajoitusalueella – Olkiluodon ydinlaitosten turvajärjestelyjen kokonaisuudessa valmistaudutaan Posivan laitosten käyttöönottoa varten. Paloturvallisuus STUK valvoi vuonna 2024 Olkiluodon voimalaitoksen paloturvallisuutta vuosihuoltojen aikaisilla valvontakäynneillä, asiakirjatarkastuksilla sekä EDG-projektin käyttöönottotarkastusten yhteydessä. KTO-vuosihuoltotarkastuksessa koko STUKin tarkastajien erityisenä tarkastuskohteena oli palonturvallisuushavaintojen teko. Tarkastushavaintoja kertyi suhteellisen pieni määrä, eikä niiden perusteella noussut tarvetta puutteen välitöntä korjaamista suuremmille jatkotoimenpiteille. TVO on edistänyt vuoden aikana laitospalokunnan kehitysohjelmaa. Laitospalokunnan toimintaan vaikuttavat merkittävät muutokset astuvat voimaan 1.1.2025. STUK seuraa muutosten toteutusta ensi vuoden KTO-tarkastuksessa sekä osana jatkuvaa valvontaa. Kokonaisuutena paloturvallisuus Olkiluodon voimalaitoksella on hyväksyttävällä tasolla. 1.2.2 laitoksen tekninen kunto ja varautuminen poikkeuksellisiin tapahtumiin Turvallisuuden kehittäminen Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 OL1:n ja OL2:n varavoimadieselgeneraattoreiden uusintahanke jatkui vuonna 2024. Uusintahankkeessa näiden laitosyksiköiden kaikki kahdeksan (neljä per laitosyksikkö) alkuperäistä dieselgeneraattoria uusitaan. Lisäksi vuonna 2020 otettiin käyttöön ylimääräinen yhdeksäs varavoimadieselgeneraattori, jonka avulla mahdollistetaan dieselgeneraattorien uusinta laitosten tehokäytön aikana. Vuoden 2024 loppuun mennessä on OL1:llä uusittu kolme dieselgeneraattoria ja OL2:lla kaikki neljä dieselgeneraattoria. Viimeinen uusittava dieselgeneraattoriotetaan suunnitellusti käyttöön OL1 laitosyksiköllä keväällä 2025. Dieselgeneraattorien uusinnan jälkeen niiden jäähdytys on mahdollista sekä merivedellä että ilmalla nykyisen pelkän merivesijäähdytyksen sijasta. Uudet dieselit ovat myös vanhoja tehokkaampia, ja niissä on huomioitu mahdollinen OL1ja OL2-yksiköiden reaktoritehon korotus, joka kasvattaa varavoiman tarvetta jälkilämpötehon kasvun myötä. STUK valvoi uusintatyön etenemistä ja tarkasti vuoden 2024 aikana uusintatyöhön liittyviä suunnitteluaineistoja ja käyttöönoton tulosraportteja sekä suoritti tarkastuksia toimittajien tiloissa. Laitospaikalla STUK valvoi rakennusteknisiä ja mekaanisia töitä sekä dieselgeneraattorien koekäyttöjä. STUK on edellyttänyt TVO:ta toteuttamaan onnettomuustilanteissa tärkeälle reaktorin vedenpinnan mittaukselle vaihtoehtoisen, eri toimintaperiaatteella toimivan ratkaisun, jolla varmistetaan tärkeiden turvallisuusjärjestelmien toiminta normaalin pinnanmittauksen yhteisvikatilanteissa. TVO esitteli vuosina 2021 ja 2022 STUKille toteuttavaksi kahta erityyppistä turvallisuusparannusta. 38 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO Ensimmäisellä parannetaan laitoksen turvallisuutta mahdollisessa reaktorin kuohahdustilanteessa, jossa reaktorin hätäjäähdytyksen toiminta estyy aiheettomasti kytkeytyvästä korkean pinnan suojalaukaisusta. Muutostyöllä päävalvomoon asennetaan manuaaliset kytkimet, joilla aiheeton korkean pinnan signaali voidaan ohittaa ja näin mahdollistaa reaktorin hätäjäähdytyksen toiminta. Lisäksi päävalvomoon toteutetaan uusia hälytyksiä ja mittauksia, jotka tukevat pinnanmittauksen vikaantumisen havaitsemista. Turvallisuusparannus toteutettiin OL1:lle vuosihuollossa 2022 ja OL2:lle vuosihuollossa 2023. Toisella suunnitellulla turvallisuusparannuksella reaktoriin toteutetaan uusi pinnanvalvontajärjestelmä, jolla voidaan havaita reaktorin matala pinta normaalin pinnanmittauksen vikatilanteessa ja käynnistää automaattisesti turvallisuustoimintoja. Uusi pinnanvalvontajärjestelmä hyödyntää osin nykyisiä pintamittauksia, mutta on riippumaton kuohahdustilanteissa ongelmallisesta referenssiastiasta ja on toimintaperiaatteeltaan erilainen nykyiseen pintamittaukseen. STUK hyväksyi lokakuussa 2023 pinnanvalvontajärjestelmän periaatesuunnitelman. Uusi järjestelmä otettiin testikäyttöön laitosyksiköllä vuosihuollossa 2024 ja laitosyksiköllä OL2 vastaava asennus tehdään vuosihuollossa 2025. Testikäytön aikana järjestelmän mahdollistamia automaattisia toimintoja ei vielä oteta käyttöön. Laitosyksiköiden ydinpolttoaineen latauskoneiden uusinnan suunnittelu ja valmistus etenivät vuoden 2024 aikana. Laitosyksikön OL2 vanha latauskone purettiin syksyllä 2024 ja tämän jälkeen aloitettiin uuden latauskoneen asennustyöt. Asennustyöt ovat edenneet hyvin ja uuden latauskoneen odotetaan olevan käytettävissä polttoaineen vaihtoon keväällä 2025 toteutettavassa OL2 huoltoseisokissa. OL1 uuden latauskoneen asennustyöt alkavat suunnitellusti syksyllä 2025. STUK valvoo uusien latauskoneiden suunnittelua, rakentamista, asennuksia ja käyttöönottoa niin laitospaikalla kuin valmistajan tehtaalla. Uusintatyön on määrä päättyä vuoden 2026 aikana, kun asennukset on saatu valmiiksi OL1:llä. TVO on käynnistänyt laajamittaisen OL1:n ja OL2:n automaatiojärjestelmien uudistushankkeen automaatiojärjestelmien eliniän kasvattamiseksi. Hankkeessa uusitaan analogisella tekniikalla toteutettujen automaatiojärjestelmien komponentteja (releitä, automaatiokortteja, johdonsuojakatkaisijoita) ja mittauskaappeja uusilla, alkuperäistä vastaavilla tuotteilla. Lisäksi hankkeella uusitaan digitaalisella tekniikalla toteutetut pääsäätäjät, neutronivuon mittausjärjestelmä sekä valvomon prosessitietokonejärjestelmä. Pääasennukset on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2026 ja 2027, mutta vastaavilla uusilla laitteilla uusittavien automaatiokomponenttien osalta uusintatyöt aloitettiin jo vuoden 2021 vuosihuolloissa. STUK valvoo projektin suunnittelua, toteutusta sekä muutosten käyttöönottoa. Olkiluoto 3 OL3:n projektin päättymisen ja kaupallisen käytön aloittamisen jälkeen laitokselle on edelleen toteutettu projektin jälkeisiä sekä takuuaikaisia korjausja muutostöitä. STUK on tarkastanut turvallisuuden kannalta merkittävät muutokset, jotka ovat kohdistuneet säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen jälkeen pääasiassa automaatiotoimintoihin. STUK käsitteli TVO:n toimittamia selvityksiä höyrystimien ja paineistimen hitsien paikallisen lämpökäsittelyn aiheuttamista jäännösjännityksistä. Jäännösjännitykset heikentävät hitsien väsymiskestävyyttä, minkä takia selvityksissä ei ole pystytty osoittamaan yksiselitteisesti kyseisten hitsien kestävyyttä täydelle 60 vuoden käyttöiälle. Asian käsittelyä jatketaan keräytyvän tutkimustiedon perusteella. Lisäksi STUK seuraa asiaan liittyvien standardien 39 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO kehitystyötä sekä kyseisten hitsien eheyden varmistamiseksi tehtäviä toimenpiteitä käytön tarkastusohjelman yhteydessä. STUK on edellyttänyt TVO:lta toimenpideohjelmaa jännityskorroosioriskin eliminoimiseksi Olkiluoto 3 laitosyksiköllä Ranskan laitoksilla havaittujen jännityskorroosiosäröjen takia. TVO toimitti toimenpideohjelman STUKin käsittelyyn vuoden 2024 alussa. STUK totesi, että TVO:n toimenpideohjelma on asianmukainen ja kattava kokonaisuus toimista, joilla varaudutaan jännityskorroosion havaitsemiseen, eliminointiin ja riskien hallintaan. STUK on edellyttänyt TVO:lta vuosittaista raportointia toimenpideohjelmaan liittyvien selvitysten tilanteesta. Ensimmäinen raportti on toimitettava vuoden 2024 loppuun mennessä. STUK valvoi vuosihuollossa 2024 paineistimen varoventtiiliasemien (PSRV) huoltoja ja toimintakokeita. Kaikki kolme PSRV-asemaa huollettiin kattavasti ja huoltojen jälkeiset toimintakokeet tehtiin hyväksytysti. Sähköisten DMS6 -ohjausventtiilien purkamisen yhteydessä havaittiin ohjausventtiilien karojen vaurioituneen. Vaurioituneet karat vaihdettiin uusiin ja TVO laati asiasta selvityksen, joka toimitettiin STUKille. PSRV-asemien pääventtiileissä on ollut käyttöjakson aikana pieniä sisäisiä vuotoja, joilla ei ole ollut vaikutusta turvallisuuteen tai laitoksen käytettävyyteen. Aiemmin muilla saman tyyppisillä EPR-reaktoreilla on havaittu odotettua suurempaa neutronivuon värähtelyä. Värähtelyn on todettu aiheutuvan reaktorin jäähdytevirtauksen värähtelyn aiheuttamasta polttoainenippujen sivusuuntaisesta liikkeestä, joka puolestaan vaikuttaa neutronien hidastumiseen reaktorissa. Myös OL3:lla on sekä ensimmäisen että toisen käyttöjakson aikana havaittu samasta syystä aiheutuvaa neutronivuon värähtelyä. Värähtelyä seurataan säännöllisin mittauksin ja värähtely otetaan huomioon käyttöä koskevissa raja-arvoissa. Tulevassa vuosihuollossa, maaliskuussa 2025, tehdään laajat polttoainetarkastukset ilmiön vaikutusten arvioimiseksi samoin kuin vuonna 2024. Neutronivuon värähtely ei ole vaarantanut laitoksen turvallista käyttöä tai polttoaineen eheyttä, mutta STUK jatkaa tilanteen seuraamista edelleen. Valmiusjärjestelyt STUK valvoi Olkiluodon voimalaitoksen valmiusorganisaation kykyä toimia poikkeavissa tilanteissa toteuttamillaan tarkastuskäynneillä sekä tarkastamalla TVO:n toimittamia raportteja ja valmiussuunnitelman päivityksiä. Valmiustoimintaan tehtiin KTO-tarkastus syyskuussa 2024. Olkiluodon voimalaitoksella ei tapahtunut valmiustoimintaa edellyttäviä tilanteita vuoden 2024 aikana. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuosittainen valmiusharjoitus järjestettiin lokakuussa osana turvajärjestelyharjoitusta. Harjoitus kosketti kaikkia Olkiluodossa käynnissä olevia ydinlaitoksia. Harjoituksen osana oli ensimmäinen meriteitse toteutettu käytännön evakuointiharjoittelu. STUK osallistui valmiusharjoitukseen STUKin valmiuskeskuksessa ja laitoksen valmiustiloissa. STUK osallistui myös harjoituksen suunnitteluryhmän työhön ja arvioi laitospaikalla TVO:n valmiusorganisaation toimintaa harjoituksessa. Olkiluodon voimalaitoksella valmiustoimintaa on kehitetty jatkuvasti, ja voimalaitoksen valmiusjärjestelyt täyttävät niille asetetut vaatimukset. 40 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO 1.2.3 Organisaatioiden toiminta STUKin suorittaman valvonnan perusteella TVO toimii vastuullisesti sitoutuen turvallisuuteen ja huomioi päätöksenteossa asiantuntijoiden turvallisuuteen liittyvät näkökulmat hyvin. TVO reagoi vakavasti kaikkiin havaintoihin, joissa epäillään turvallisuuden ensisijaisuuden vaarantuneen. Esiin tulleet tapaukset tutkitaan ja niiden perusteella kehitetään toimintatapoja. Erityisesti OL3-yksiköllä on edelleen paljon uusia laitostilanteita, joihin ei ole ennen käytön alkamista totuttu. STUK on kiinnittänyt valvonnassaan huomiota turvallisuuskulttuurin tilaan muun muassa tarkastamalla TVO:n tekemiä tutkintoja organisaation toiminnan kannalta ja seuraamalla päivittäistoimintaa laitospaikalla. Laitosyksiköllä olleet merkittävät tapahtumat ovat osoittaneet joitakin puutteita organisaation toiminnassa mm. alihankkijoiden osaamisen varmistuksen menettelyiden puutteita. TVO on selvittänyt tapahtumat ja tehnyt niiden perusteella korjaavia toimenpiteitä. STUK seuraa edelleen TVO:n kehitystoimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta. Alkuvuonna STUKin tekemässä OL3-yksikköön kohdistuneessa tarkastuksessa todennettiin sen valmiutta ensimmäiseen vuosihuoltoon. Tarkastuksessa käytiin läpi muun muassa työsuunnittelun ja resurssien tilanne sekä varautuminen vuosihuollon aikaisiin muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi todennettiin käyttöhenkilöstölle annettua vuosihuoltokoulutusta. Tarkastuksen perusteella TVO oli varautunut vuosihuoltoon hyvin, mutta epävarmuustekijöitä olivat mm. aikataulun tarkka arviointi, varaosien saatavuus ja kunnossapidon resurssit. Tarkastuksen yhteenveto on esitetty kohdassa 1.2.5. Vuonna 2024 STUK toteutti myös teknisen tuen toimeksiantona TVO:n johtamisjärjestelmän ja turvallisuuskulttuurin kypsyyden arvioinnin. Arvioinnissa todettiin, että TVO:n johto korostaa turvallisuutta ja sen varmistamiseen käytetään TVO:lla paljon resursseja. Johto toimii pääsääntöisesti avoimesti ja henkilöstöä osallistavasti. Turvallisuus on integroitu päätöksentekoon systemaattisella tavalla. Arvioinnissa todettiin myös, että TVO:lla on kehityshakuinen ja uusille ideoille avoin ilmapiiri ja että turvallisuuden arvioinnin ja kehittämisen ryhmiä on useita. Ongelmia tunnistettiin erityisesti siinä, että organisaation siiloutuminen heikentää turvallisuusasioiden hahmottamista. Resurssitarpeen ennakointi ja resurssien kohdentaminen on haastavaa. Arvioinnin perusteella todettiin, että omasta työstä ja sen tuloksista kannetaan kuitenkin hyvin vastuuta. STUK on valvonnassaan todennut TVO:n henkilöstöresurssien ja osaamisen olevan yleisesti ottaen hyvällä tasolla. STUKille näyttäytyviä puutteita henkilöresursseissa ja osaamisessa on ilmennyt OL3 -yksikön vuosihuollon pitkittymisen aikana mm. säteilysuojelutyöntekijöitten ja OL3 -yksikön kunnossapidon resurssien puute. Muutosprojekteja tehdään paljon ja TVO tukeutuu projekteissa vahvasti alihankkijoihin, mutta silloinkin pitää varata resursseja ohjaukseen ja valvontaan. Lisäksi TVO:lla on käynnissä paljon erilaisia toiminnankehittämisprojekteja, jotka vaativat resursseja sekä kehittäjiltä että organisaatiolta uusien toimintatapojen opettelun muodossa. TVO:lla on monipuolinen osaamisenhallinta ja koulutustoiminta sekä käytön koulutuksessa että yleiskoulutuksessa. TVO:lla on käytössä laaja esihenkilökoulutusohjelma (Nuclear Professional Leader, NPL), jolla varmistetaan, että esihenkilöillä on tiedot ja taidot ohjata vastuullaan olevaa toimintoa ja ihmisiä odotusten ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan. TVO:lla on kehittynyt johtamisjärjestelmä, joka täyttää ydinalan johtamisjärjestelmän vaatimukset ja jota TVO noudattaa STUKin valvonnan perusteella hyvin. STUK on seurannut 41 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO miten OL3 -yksikön toiminnot kehittyvät käyvän laitoksen käytäntöihin. OL1 ja 2-yksiköillä on vakiintuneet menettelyt, mutta OL3 -yksiköllä on vielä käytössä joitakin rakentamisen aikaisia menettelyitä. TVO on tunnistanut käyttötoiminnan merkittävimmät erot toimintaprosesseissa, johtamisjärjestelmän menettelyissä ja toimintatapaodotuksissa. Näitä eroja on OL1/2-yksiköiden ja OL3 -yksikön töidenhallinnassa ja työlupasuunnittelussa, joissa erona on organisoituminen ja viikkotyöpakettien suunnittelu. STUK käy vuosittain läpi TVO:n arviointeja omasta toiminnastaan, kuten turvallisuuskulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen liittyvät raportit. TVO:n oman tilannekuvan ylläpitäminen mahdollistaa jatkuvan parantamisen toiminnassa. Loppuvuonna STUKin tekemässä organisaation toimintaan kohdistuvassa tarkastuksessa käsiteltiin johtamiseen ja turvallisuusasioiden käsittelyyn liittyviä asioita sekä TVO:n riippumattoman valvonnan kehittämistä. Riippumaton valvonta on olennainen osa tehokasta ydinalan turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tarkastuksen perusteella todettiin, että TVO on tarkastellut laaja-alaisesti ja kehittänyt menettelyitä, joilla se muodostaa tilannekuvaa ja käsittelee toimenpiteitä vaativia turvallisuusasioita. Tarkastuksessa käytiin läpi sekä turvallisuudesta vastaavan johtajan tukena toimivan turvallisuusryhmän että turvallisuuden eri osa-alueiden viimeaikaista kehitystä. Tarkastuksen yhteenveto on esitetty luvussa 1.2.5. 1.2.4 Voimalaitosjäte Olkiluodon voimalaitoksen matalaja keskiaktiivisten jätteiden (ns. voimalaitosjätteiden) käsittely, varastointi ja loppusijoitus sujuivat pääosin suunnitellusti. Voimalaitoksella kiinnitetään huomiota siihen, että syntyvä jätemäärä pidetään niin pienenä kuin mahdollista jätteen tiiviillä pakkaamisella sekä vapauttamalla valvonnasta sellaisia jätteitä, joiden radioaktiivisuus on niin vähäinen, ettei niiden käsittelyn osalta edellytetä erityistoimenpiteitä. TVO on kehittänyt viime vuosina sekä omalle henkilökunnalle että urakoitsijoille annettavaa jätteiden lajitteluun liittyvä ohjeistusta, jotta radioaktiivisuudesta puhtaat jätteet saadaan tehokkaammin erilleen. TVO erottelee jätevirrasta erikseen hyvin matala-aktiivisen jätteen, joka on tulevaisuudessa tarkoitus loppusijoittaa maaperäloppusijoituslaitokseen matalaja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen sijaan. TVO on toistaiseksi luopunut kaikkien kolmen laitosyksikön yhteisen jätteiden kiinteytysprosessin suunnittelusta ja keskittyy kiinteytyslaitoksen suunnittelussa OL3:n jätteisiin. Kyseistä kiinteytysmenetelmää koskeva periaatesuunnitelma toimitettiin STUKiin hyväksyttäväksi vuoden 2023 lopulla ja STUK hyväksyi suunnitelman vuoden 2024 alussa. TVO on myös jatkanut hyvin matala-aktiivisten jätteiden maaperäloppusijoituksen valmistelua. TVO:n toimitti vuoden 2024 alussa STUKille toimintalupahakemuksen maaperäloppusijoitustilalle. Hakemuksen tarkastus on käynnissä. Vuonna 2024 on pidetty aihekohtaisia kokouksia liittyen muun muassa OL3:n nestemäisten jätteiden sekä OL3:n kontaminoituneiden komponenttien mahdolliseen käsittelyyn OL1ja OL2-laitosyksiköillä. Lisäksi jätehuollon menettelyjen toimivuutta tarkasteltiin osana laajempaa vuosihuoltotarkastusta. Voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitoksen vesinäytteissä sekä huonetilojen ilmassa havaittujen tritiumpitoisuuksien säännöllistä seurantaa osana kunnonvalvontaohjelmaa suunniteltiin vuoden 2024 aikana. Seurantamittaukset käynnistyvät vuoden 2025 aikana. Mittaustulosten mukaan tritiumpitoisuudet ja päästöt ovat säilyneet varsin vähäisinä, eivät- 48 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO tösuunnittelu on eteenpäin katsovaa ja suunnittelussa on huomioitu OL3:n ensimmäisen vuosihuollon opit. Tarkastuksen perusteella käyttöyksikön resurssit ja organisoituminen ovat asianmukaisia. Tarkastuksen perusteella STUK ei esittänyt vaatimuksia. Sähkötekniikka, 9.–10.10.2024 Sähkötekniikan tarkastuksen aiheena olivat sähköteknisten korvaavien varaosien soveltuvuuden tarkastus, ulkoisten käyttökokemusten hyödyntäminen, ylitaajuussuojauksen toimivuus, varavoimadieselgeneraattorien sekvenssikokeet sekä apurelelogiikoiden ja mittapiirien koestukset. Tarkastus kohdistui laitosyksiköihin OL1, OL2 ja OL3. Tarkastuksen perusteella TVO pyrkii laatimaan korvaavien varaosien soveltuvuusarviot huomioiden mahdollisimman laajasti korvattavia laitteita koskevat vaatimukset. Tarkastuksessa STUK toi esiin, että eräissä tapauksissa on yleisen soveltuvuusarvion lisäksi ollut tarve yksityiskohtaisemmalle käyttöpaikkakohtaiselle arvioinnille. Ulkoisten käyttökokemusten osalta TVO osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin ydinvoima-alan yhteistyöryhmiin, minkä lisäksi sisarlaitosten kanssa on aktiivista tietojenvaihtoa. Merkittäviltä laitetoimittajilta tulee myös suoraan tietoa, mikäli tuotteissa on havaittu ongelmia. Ylitaajuussuojauksen osalta havaittiin, että OL1/OL2-laitosyksiköillä suojarele ei laukaise laitoskatkaisijaa ylitaajuustilanteessa. STUK totesi asian vaativan lisäselvityksiä. Varavoimadieselgeneraattorien sekvenssikokeiden osalta tarkastuksessa ilmeni, että tulosten tarkka tulkitseminen on ollut haasteellista, mutta TVO on jo aloittanut parannustoimenpiteet asiaa koskien. Apurelelogiikoiden ja mittapiirien koestuksen osalta TVO on arvioinut, ettei kattavampi testaaminen ole tarkoituksenmukaista nykyisellä käytännöllä. Tarkastuksen perusteella STUK esitti vaatimuksen, jonka mukaan TVO:n tulee toimittaa selvitys OL1/OL2 laitoskatkaisijan toiminnasta ylitaajuustilanteessa. Jätteiden loppusijoitustilat, 31.10.–1.11.2024 Jätteiden loppusijoitustiloihin kohdistuneen tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, onko matalaja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitustilojen käyttö ydinjätehuollon yleisten turvallisuusperiaatteiden ja YVL-ohjeissa esitettyjen viranomaisvaatimusten mukaista. Tarkastus kattaa organisaation, prosessit ja toiminnot, TVO:n omat tarkastukset, käynnissä olevien tutkimusten ja monitoroinnin tilanteet sekä kunnossapitomenettelyt. Tarkastuksen perusteella TVO:lla on pääsääntöisesti kaikki tarvittavat menettelyt ja riittävä oheistus käytössään, jotka mahdollistavat laadukkaan voimalaitosjätteen loppusijoitustoiminnan. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. Rakenteet ja rakennukset, 6.–7.11.2024 Tarkastus kohdistui rakenteiden ja rakennusten sekä merivesikanavien ja -tunneleiden käyttöön, kunnonvalvontaan, kunnossapitoon ja ikääntymisen hallintaan. Tarkastuksen perusteella Olkiluodon voimalaitoksen rakennustekniset määräaikaistarkastukset ja korjaukset sekä muutostyöt on tehty pääosin suunnitellusti. STUKin näkemyksen mukaan rakenteiden ja rakennusten käyttö, kunnonvalvonta, kunnossapito ja ikääntymisen hallinta on säännöstön mukaista. Lisäksi STUK toteaa, että ikääntymisen hallinnan osalta on nähtävissä selkeää kehitystä. 49 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO STUK ei esittänyt tarkastuksen perusteella vaatimuksia, mutta kirjasi ylös viisi havaintoa, joiden tilanteen kehittymistä seurataan jatkossa. Havainnot koskivat rakennustekniikan tarkastusten aikataulusuunnittelun edelleen jatkuneita haasteita, rakennusten määräaikaistarkastusten ohjeiden yhtenäistämistä tulosten jakelukäytäntöjen osalta, OL3 käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelmien integrointia TVO:n ohjetietokantaan, ja valvomoon liittyvien vesivuotojen riskikohteiden tunnistamista ja vaikutusten laajempaa käsittelyä organisaatiossa. Positiivisena havaintona kirjattiin TVO:n suunnitelma aloittaa rakennusten määräaikaistarkastusten tulosten keskitetty ja paremmin jäljitettävä raportointi. Lisäksi viime vuosina havaittujen rakenneporausten poikkeamista on opittu ja läpivientien suunnittelun mukaisen toteutuksen varmistamiseksi on tehty konkreettisia toimenpiteitä. Ydinmateriaalivalvonta, 6.–7.11.2024 Tarkastus kohdistui TVO:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmään kaikilla Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla ja käytetyn polttoaineen välivarastolla. Tarkastuksen pääaiheena oli TVO:n edistyminen käytetyn polttoaineen loppusijoituksen edellyttämissä toimenpiteissä. Toisena laajempana kokonaisuutena tarkastettiin TVO:n valmistautumista ydinmateriaalivalvonnan tarkastuksiin. Tarkastuksen perusteella TVO:n toiminta on pääosin YVL-ohjeiden ja TVO:n laatujärjestelmän ohjeiden mukaista. Tarkastuksen pääasiallinen kohde, loppusijoitukseen valmistautuminen, on toisaalta uutta toimintaa, jolle ei ole vielä kattavasti ohjeita. Tarkastushavaintojen perusteella TVO:n valmistautuminen polttoaineen loppusijoituksen alkamiseen ydinmateriaalivalvonnan osalta etenee pääosin tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tarkastuksen perusteella STUK esitti yhden vaatimuksen, jolla edellytettiin TVO:ta kehittämään tilapäisten materiaalien varastointia laitosyksikön OL3 tuoreen polttoaineen varastolla siten, että niistä ei aiheudu haittaa ydinmateriaalitarkastusten suorittamiselle. Turvallisuustoiminnot (Ol3), 6.–8.11.2024 Tarkastuksen kohteena oli turvallisuustoiminto ”Polttoaineen jäähdytys ja jälkilämmönpoisto” ja siihen liittyvät järjestelmät. Järjestelmien tilanne käytiin läpi järjestelmävastuuraporttien avulla ja tietoja todennettiin TVO:n tietojärjestelmistä. Tarkastuksen perusteella järjestelmät toimivat hyvin ja ne täyttävät suunnitteluperusteiden mukaiset hyväksymiskriteerit. Luvanhaltijan menettelyt ja osaaminen turvallisuustoiminnon ja sitä toteuttavien järjestelmien suunnitteluperusteisen tilan ja toimintakyvyn varmistamiseksi ovat hyvät. Ohjeistusten, varaosien, resurssien riittävyyden, määräaikaiskokeiden suorittamisen ja kirjaamisen sekä käyttökokemusten hyödyntämisen osalta tilanne on hyvä, mutta kehitettävääkin on. Tarkastuksen perusteella TVO:lla on tahtotila ja kykyä kehittää edelleen toimintaansa. Tarkastuksen perusteella STUK edellytti, että TVO:n on käynnistettävä tarvittavat selvitykset värähtelevien hätäjäähdytysja jälkilämmönpoistojärjestelmän putkilinjojen kartoittamiseksi. Lisäksi turvallisuusja prosessijärjestelmien dieselvarmennetun välijäähdytysjärjestelmän putkistojen eroosioriskikohteet ja niille tehtävät paksuusmittaukset on lisättävä STUKille tiedoksi toimitettavaan putkistojen kunnonvalvontaohjelmaan. Tarkastuksen perusteella STUK edellyttää myös, että TVO:n on parannettava määräaikaiskokeiden kirjaamisen järjestelmällisyyttä. Dokumentoinnin on oltava selkeää ja ajantasaista laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. 50 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET – OLKILUOTO laitoksen ylläpito, 11.–12.11.2024 Laitoksen ylläpito -tarkastuksessa arvioitiin laitosyksiköiden OL1, OL2 ja OL3 tilannetta ikääntymisen hallinnan ja kunnossapidon osalta. Laitosyksiköiden mekaanisenja sähköteknisen kunnossapidon resurssitilanne todennettiin laiteja järjestelmävastaavien osalta. Kaikki keskeiset vastuualueet on täytetty. Joissakin tapauksissa tehtäviä hoidetaan ulkopuolisten resurssien avulla. Automaatiotekniikan ja -kunnossapidon henkilöresurssitilanne todettiin hyväksi. TVO on ottanut käyttöön uusia mittareita ennakkohuoltojen toteutuksen seuraamisen ja ohjaamisen tehostamiseksi. Mittareiden mukaan ennakkohuoltotoiminta OL3:lla on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta se ei ole vielä samalla tasolla kuin laitosyksiköillä OL1/OL2. OL3 laitosyksikön ennakkohuoltojen toteutuksessa on edelleen huomioitava mm. laitostoimittajasopimus ja siihen liittyvä takuuaika. OL1/OL2 laitosyksiköiden päähöyryputkiston sekä ulospuhallusjärjestelmän tilannetta arvioitiin käyttökuntoisuuden näkökulmasta. Tarkastuksessa läpikäytiin järjestelmiin toteutettujen vikakorjauksien määrää, varaosatilannetta sekä muutosja kunnostustöiden suunnittelutilannetta. Tarkastuksen perusteella järjestelmät ovat suunnitteluperusteiden mukaisessa käyttökunnossa. TVO esitti vuosihuoltojen suunnittelutilanteen kunnossapidon ja tekniikan näkökulmasta tulevan viiden vuoden jakson osalta. Tarkastuksessa käsiteltiin aikataulutukseen ja resursseihin liittyviä merkittävimpiä töitä. OL3:n vuosihuoltosuunnittelua kehitetään kokemuksen karttuessa. TVO:n tavoitteena on päästä OL3 vuosihuollon suorituksessa tulevaisuudessa samalle tasolle kuin OL1/OL2:ssa. Tarkastuksen perusteella tarkastetut aihekokonaisuudet täyttivät asetetut säädökset. STUK esitti tarkastuksen perusteella yhden vaatimuksen koskien käytön aikana luoksepääsemättömissä tiloissa sijaitsevien pienputkistojen ja niiden tuentojen käyttökuntoisuuden arvioimista. PRA:n käyttö, 12.11.2024 Tarkastus kohdentui ydinvoimalaitoksen todennäköisyysperusteisen riskianalyysin (PRA, Probabilistic Risk Assessment) laatimiseen ja sen soveltamiseen liittyviin menettelytapoihin sekä PRA:n hyödyntämiseen ydinvoimalaitoksen turvallisuuden hallinnassa. Tarkastus kohdistui kaikkiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksiin sekä käytetyn polttoaineen välivarastoon. Tarkastuksessa arvioitiin PRA-mallien ja sovellutusten tilanne, valmisteilla olevat laajennukset ja päivitykset sekä PRA:n laatimiseen liittyvä organisaatio, resurssit ja ohjeisto. Tarkastuksen perusteella PRA:ta koskeva ohjeisto on ajan tasalla. PRA:ta on kehitetty suunnitelmien mukaisesti ja PRA:ta käytetään monipuolisesti turvallisuuden hallinnan tukena Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL A.7 vaatimusten mukaisesti. TVO:n organisaatiossa on tapahtunut henkilömuutoksia, minkä seurauksena PRA-tason 2 osaamisessa on vajausta. Merkittävin meneillään oleva PRA:n päivitys liittyy Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön paloriskien arviointiin. Tarkastuksen perusteella STUK ei esittänyt vaatimuksia. Organisaation toiminta, 26.–27.11.2024 Tarkastus kohdistui TVO:n johtamiseen, johtamisjärjestelmään ja turvallisuuskulttuuriin. Tarkastuksessa käsiteltiin neljää tarkastuskohdetta: turvallisuuden valvonnan kehittämistä, TVO:n turvallisuustoiminnon tilannetta ja kehitystavoitteita, OL3 laitoksen toimintojen eroa- 51 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET vaisuuksia OL1 ja OL2 laitosten toimintatavoista sekä kansainvälisen käyttökokemustoiminnan hyödyntämistä HOF-asioissa (Human and Organisational Factors). Tarkastuksen perusteella STUK totesi, että TVO on tarkastellut laaja-alaisesti ja kehittänyt sekä sähköntuotannossa että turvallisuustoiminnossa menettelyitä, joilla se muodostaa tilannekuvaa ja käsittelee toimenpiteitä vaativia turvallisuusasioita. Kehitystoimien vaikuttavuutta pystytään arvioimaan vasta tulevaisuudessa. TVO:n on tärkeä seurata, että tunnistettujen turvallisuuskysymysten ratkaiseminen on aikaisempaa tehokkaampaa. Tarkastuksessa todettiin, että johdon yhtenäisyys kehitystoimissa ja ongelmien ratkaisussa on tärkeää. TVO:n turvallisuustoiminto jatkaa kokonaisvaltaista kehittämistä Turvallisuus Olkiluodossa -ohjelmalla. Eri turvallisuuden sektoreiden eteneminen kehitystoimissa on hyvä tehdä näkyväksi organisaatiossa. STUK tulee valvonnassaan seuraamaan erityisesti ydinturvallisuusosaamiskeskuksen kehitystoimenpiteiden etenemistä. Toimintatapaerot OL3-laitoksella ja OL1/2-laitoksilla on hyvin kartoitettu ja arvioitu käyttöyksikön osalta, mutta STUKin näkemyksen mukaan TVO:n olisi hyödyllistä tehdä vastaavanlaista systemaattista kartoitusta myös muiden turvallisuuden kannalta tärkeiden osa-alueiden osalta, kuten esimerkiksi kunnossapidon. HOF-asiat ovat integroituneet hyvin tarkastuksella käsiteltyihin teemoihin. STUK pitää hyvänä, että TVO vahvistaa resurssointia ja osaamista tällä alueella. Tarkastuksen perusteella ei esitetty vaatimuksia. Konetekniikka, 19.–20.11.2024 Tarkastuksessa arvioitiin koneteknisten laitteiden ja rakenteiden eheyden ja luotettavan toiminnan varmistamiseen liittyviä luvanhaltijan toimintoja. Vuoden 2024 tarkastus kohdistui laitosyksikköön OL3. Tarkastuskohteina olivat transienttiseuranta, paineistimen yhdyslinjan värähtelyvalvonta, pyörivien koneiden kunnonvalvonta ja venttiilien kunnonvalvonta. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että TVO:n toiminta tarkastettujen aiheiden osalta on vaatimusten mukaista. Havaittuna kehittämiskohteina korostuivat transienttien seurannan tarkentaminen, värähtelyvalvonnan raportointi, kunnonvalvontajärjestelmien käyttö ja modernisointi sekä venttiilien kunnonvalvonnan kattavampi ohjeistus. Näiden osa-alueiden parantamiseksi STUK esitti kaksi vaatimusta. 1.3 Uudet ydinvoimalaitokset Uusien laitosten lupahakemuksia ei ole vireillä, mutta teollisuudessa on meneillään esija soveltuvuusselvityksiä uusista laitoshankkeista. Ydinenergialaki antaa mahdollisuuden pyytää STUKilta alustavia arviointeja jo ennen varsinaista lupahakemusta. Fortum pyysi STUKilta esiarviointeja eri aiheista, ja Steady Energy pyysi kehittämänsä LDR-50-reaktorin konseptisuunnittelun arviointia. Lisäksi STUK kävi keskusteluja useiden ydinenergian käytöstä kiinnostuneiden toimijoiden (esimerkiksi Helen, Outokumpu ja Kuopion Energia) ja laitostoimittajien kanssa ydinvoimalaitosten turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja velvoitteista. Keskusteluissa STUK antoi neuvoja luvitusprosessista ja kertoi turvallisuusvaatimuksista. Etenkin suojavyöhykkeen laajuuden määrittäminen kiinnosti. Ydinvoimalaitoksen ympärille tarvittavan suojavyöhykkeen kokoa koskevaa vaatimusta muutettiin vuonna 2024 siten, että ennalta määrätyn 5 km:n sijaan suojavyöhykkeen koko määritetään jatkossa tapauskohtaisesti ydinvoimalaitoksen ominaisuudet huomioiden. 52 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1.3.1 Fortum Fortum selvittää uusien ydinvoimalaitosten rakentamista. Selvityksen osana Fortum on pyytänyt STUKia arvioimaan muutamien laitosvaihtoehtojen erityisominaisuuksia. Vuoden 2024 aikana STUK on arvioinut Fortumin pyynnöstä yhteensä 10 aihekokonaisuutta neljästä laitosvaihtoehdosta ja antanut alustavia ohjeita, mitä näiden osalta tulisi ottaa huomioon. Arvioinnit ovat käsitelleet muun muassa passiivisten turvallisuusjärjestelmien käyttöä, turvallisuusautomaatiota ja lentokonesuojausta. Lisäksi Fortumin kanssa on käyty läpi suojavyöhykkeen ja varautumisalueen määräytymisessä käytettäviä oletuksia ja perusteita. 1.3.2 lDR-50 reaktorin esiarviointi Steady Energy kehittää pienreaktoria kaukolämmön tuotantoon. Steady Energy on uusi yritys, joka on perustettu kesällä 2023 kehittämään ja kaupallistamaan VTT:n alustavasti suunnittelemaa kaukolämpöreaktoria, LDR-50. Reaktori on lämpöteholtaan 50 MW. Steady Energy pyysi syksyllä alustavaa arviointia LDR-50-reaktorin suunnitteluperusteista ja turvallisuusperiaatteiden huomioimisesta suunnittelussa. Vuoden lopussa Steady Energy aikoo täydentää toimittamaansa aineistoa siten, että se kattaa kaikki oleelliset laitoksen turvallisuusarvion osa-alueet. STUK muodostaa johtopäätöksensä vasta sitten, kun sillä on käytettävissään tiedot kaikista osa-alueista. Ydinenergiaa koskevan lainsäädännön uudistuksessa lupaprosessiin on kaavailtu rakentamislupavaihetta edeltävää konseptisuunnittelun arviointia. Steady Energylle tehty työ antoi mahdollisuuden pilotoida arvion tekemistä, ja tuotti hyödyllistä tietoa ja kokemuksia lainsäädännön uudistusta varten. 1.4 Otaniemen tutkimusreaktori Valtioneuvosto myönsi Teknologian tutkimuskeskus Oy:lle (VTT) ydinenergialain (990/1987) 20 §:n mukaisen luvan FiR 1 -tutkimusreaktorin purkamiseen 17.6.2021. VTT aloitti varsinaiset purkutyöt vuoden 2023 kesällä ja suurin osa purkutöistä toteutettiin ennen vuoden 2024 alkua. Vuoden 2024 puolella varsinaiset purkutyöt liittyivät lähinnä reaktoritankin biologisen suojan aktivoituneen sisäpinnan materiaalien poistoon sahaamalla ja piikkaamalla. Lisäksi reaktorirakennuksen apujärjestelmien viimeiset osat purettiin ja puhdistettiin vuoden 2024 aikana. Purkutöiden lisäksi työmaalla tehtiin siivoustöitä sekä purkutöissä syntyneiden jätteiden käsittelyä, pakkaamista, karakterisointia, aktiivisuusmittauksia ja valvonnastavapautuksia. Loppusijoitettavat jätteet kuljetettiin loppusijoitettavaksi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle. STUK valvoi toimintaa asiakirjatarkastuksia sekä laitoskäynneillä ja osallistumalla työmaapalavereihin. Lisäksi STUK teki yhden tarkastuksen, joka koski purkujätteen kuljetusta. Urakoitsijana toiminut Fortum luovutti työmaan takaisin VTT:lle purkutöiden jälkeen huhtikuussa 2024. Työmaan siivouksen jälkeen VTT toteutti laitoksella tilojen ja alueiden valvonnastavapautukseen tähtäävän mittauskampanjan, johon STUK kohdensi käytönvalvontatarkastuksen, jolla todettiin mittaajien perehdytyksen ja mittausten toteutuksen olevan asianmukaisia. Asiakirjatarkastusten, työmaavalvonnan ja tarkastusten perusteella STUKilla ei ollut merkittävää huomautettavaa VTT:n ja alihankkijana toimivan Fortumin toiminnassa. Purku- 53 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET työmaalla on huolehdittu ydinja säteilyturvallisuudesta riittävällä tavalla. Tarvitut muutokset suunnitelmiin on toteutettu hallitusti, ja myös niiden toteutuksessa turvallisuus on ollut etusijalla. VTT toimitti kesäkuussa 2024 tiedot tutkimusreaktorin taloudellisesta varautumisesta ydinjätehuoltoon TEMille, joka pyysi asiakirjasta lausunnon STUKilta. STUKin näkemyksen mukaan jätehuollon ja käytöstäpoiston kustannusarvioon liittyy pieniä epävarmuuksia, koska VTT:llä on hallussaan pieni määrä ydinjätteitä, jolle ei ole vielä olemassa vastaanottajaa sekä VTT:n hallussa olevat tutkimusreaktorin käyttämättömät ydinpolttoaineet. Kokonaisuutena STUKin näkemyksen mukaan kokonaiskustannusarvioon liittyvät epävarmuudet ovat pienet, koska purkutyöt on toteutettu ja jätteet on pakattu sekä kuljetettu suurelta osin Fortumille. Myös huolehtimisvelvollisuus jätteistä on pääosin siirtynyt Fortumille. Ydinmateriaalivalvonnassa VTT:n tutkimusreaktorin materiaalitasealue käsittää Otakaari 3:n rakennuksessa olevat ydinmateriaalit ja niihin liittyvän toiminnan. VTT:n valvontasopimuksen lisäpöytäkirjan mukaiseen laitosalueeseen kuuluvat sekä tutkimusreaktorin että ydinturvallisuustalon materiaalitasealueiden rakennukset. Vuonna 2024 STUK tarkasti VTT:n ilmoitukset muiden ydinmateriaalien toimintakunnottomaksi tekemisestä ja kirjanpidosta poistosta sekä valvoi vuonna 2023 tehdyn muun ydinmateriaalin käsittelyä koskevan kokonaissuunnitelman hyväksymispäätöksen ehtojen noudattamista. Ydinaineiden valvonta jatkuu VTT:n tutkimusreaktorilla niin kauan kuin ydinaineita on laitoksella. STUK teki vuonna 2024 VTT:n tutkimusreaktorin materiaalitasealueelle Euroopan komission ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastuksen yhteydessä ydinainevarastonmääritykseen liittyvän tarkastuksen. STUKin valvonnan ja tarkastusten tulosten perusteella VTT:n tutkimusreaktorin materiaalitasealue on täyttänyt vuonna 2024 ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet. KUVA 20. FiR 1-tutkimusreaktorin purku (kuva: VTT). 54 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1.5 Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitos Posiva jatkoi kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamista Olkiluodossa vuonna 2024. Maanalaisessa loppusijoituslaitoksessa on jatkettu tunneleihin tarvittavien järjestelmien ja rakenteiden asennusta, rakentamista ja koekäyttöjä. Kapselointilaitoksessa järjestelmiä asennettiin ja koekäytettiin. Elokuun lopulla 2024 Posiva aloitti kapselointilaitoksen yhteistoiminkokeen, jossa testataan loppusijoituksen toimintaa ilman käytettyä ydinpolttoainetta. Kapselointilaitoksen ja loppusijoituksen järjestelmien koekäytöt ja yhteistoimintakoe jatkuvat vuonna 2025. Vuonna 2024 STUK jatkoi aktiivista valvontaa, käsitteli käyttölupahakemuksen päivitettyjä aineistoja sekä laati turvallisuusarviota, joka toimitetaan lausunnon liitteenä TEMille käyttölupahakemusaineiston käsittelyn päätteeksi. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisvaiheen valvonta kohdistui ydinjätelaitoksen ja sen turvallisuusluokiteltujen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen, asentamiseen ja koekäyttöön sekä pitkäaikaisturvallisuuden osoittamiseen. STUK valvoi Posivan laitosten käyttöönottoa tarkastamalla järjestelmien koekäytön suunnitelmia ja koekäyttöä sekä tekemällä käyttöönottotarkastuksia laitteille, rakenteille ja järjestelmille. Lisäksi STUK valvoi Posivan organisaation toimintaa ja sen valmiutta käyttötoiminnan aloittamisen kannalta. STUK seurasi myös yhteistoimintakoetta kapselointilaitoksella. KUVA 21. Posivan kapselointilaitos (kuva: Posiva Oy). 55 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1.5.1 Kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentaminen Vuonna 2024 STUK teki valmistuneissa tunneleissa kalliorakentamisen tarkastuksia ja käsitteli Posivan toimittamia loppusijoitusreikien kallioteknisiä suunnitelmia. Kapselointilaitoksella järjestelmien valmistus, asennus ja koekäyttö jatkuivat. Posiva aloitti kapselointilaitoksen yhteistoimintakokeen elokuun lopussa 2024. Kokeessa testataan järjestelmiä ja toimintaprosesseja ilman käytettyä ydinpolttoainetta. STUK seurasi yhteistoimintakoetta ja havaitsi parannuskohteita erityisesti organisaation toiminnassa. STUK käsitteli kapselin suunnitteluaineistoja ja menetelmäkoeraportteja sekä valvoi menetelmäkokeiden suorittamista. Kapselin valmistuksen osalta Posiva havaitsi, ettei menetelmillä voitu valmistaa vaatimusten mukaisia kuparikapseleita. STUK käsitteli syksyn 2024 aikana joitakin suunnittelumuutoksia, mutta ei saanut riittäviä aineistoja, joten asian käsittely jatkuu vuonna 2025. Posivan on osoitettava, että se pystyy valmistamaan ja asentamaan suunnitteluvaatimukset täyttävän kapselin ennen kuin se voi aloittaa laitostensa käytön. STUK tarkasti teknisiin vapautumisesteisiin, kuten puskurimateriaaliin ja tunnelitäyttöön, liittyvää aineistoa, mutta etenkin puskuriin liittyviä kaikkia tarvittavia tietoja ei ollut vielä saatavilla vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuoden 2024 aikana Posiva teki joitakin suunnittelumuutoksia teknisiin vapautumisesteisiin, mikä aiheutti päivitystarpeita toimitettaviin aineistoihin. 1.5.2 Posivan kapselointija loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemus Vuoden 2021 lopussa Posiva toimitti valtioneuvostolle käyttölupahakemuksen. Samassa yhteydessä Posiva toimitti STUKille ydinenergia-asetuksen (161/1988) 36 §:n edellyttämän käyttölupahakemusaineiston. Vuoden 2022 helmikuussa TEM pyysi STUKilta lausuntoa Posivan käyttölupahakemuksen turvallisuudesta. TEM edellytti STUKin lausuntoa toimitettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Koska lausunnon antaminen ei ollut mahdollista alkuperäisessä aikataulussa, sovittiin vuoden 2024 loppuun kestävästä lisäajasta. Arviointityön ollessa kuitenkin edelleen kesken, STUK haki joulukuussa ministeriöltä uutta lisäaikaa lausunnolle vuoden 2025 loppuun asti. TEM hyväksyi STUKin lisäaikahakemuksen. Vuoden 2024 aikana STUK käsitteli käyttölupahakemusaineistoa ja laati tarvittavilta osilta selvityspyyntöjä lisätietojen saamiseksi. Käyttölupahakemusaineistoista STUK käsitteli ja hyväksyi vuoden 2024 aikana kapselointija loppusijoituslaitoksen todennäköisyysperusteisen riskianalyysin, luokitusasiakirjan, suunnitelman valmiusjärjestelyiksi ja ikääntymisen hallintaohjelman. Käyttölupahakemusaineistoista lopullista turvallisuusselostetta, turvallisuusteknisiä käyttöehtoja, turvallisuusvaatimusten täyttymistä sekä pitkäaikaisturvallisuutta käsittelevää turvallisuusperustelua ei ole vielä hyväksytty ja näistä STUKin on tehtävä hyväksyvät päätökset ennen kuin STUK voi laatia turvallisuusarvion loppuun. Käyttölupahakemusaineiston käsittelyn ohessa STUK on laatinut TEMille toimitettavan lausunnon liitteeksi laadittavaa turvallisuusarviota niiltä osin, kun käsittely on edennyt riittävän pitkälle. 56 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1.5.3 Käyttölupavaiheeseen valmistautuminen STUK on valvonut Posivan valmistautumista laitoksen käyttövaiheeseen. Valvonnassa on käsitelty muun muassa Posivan organisaation toimintaa, resursseja, osaamista, koulutusta, ohjeistusta sekä käyttövaiheeseen liittyviä menettelyjä. STUK on jatkanut Posivan käyttötoiminnan aikaisen valvonnan suunnittelua. Lisäksi STUK on suunnitellut ydinenergialain 20 §:n mukaisia tarkastuksia, jotka kohdistuvat Posivan käytön aloittamisvalmiuteen. STUK kokeili valvontakäytäntöjä Posivan yhteistoimintakokeen aikana syksyllä 2024, ja kokeilun tuloksia arvioidaan vuoden 2025 alussa. Muutoksia käyttövaihetta varten tehdään tarvittaessa. STUK on yhteistoimintakokeen valvonnan kautta muodostanut tilannekuvaa Posivan organisaation toiminnasta ja valmiudesta käyttöön. 1.5.4 Organisaation toiminta STUK on valvonut Posivan organisaation toimintaa rakentamisen aikaisen tarkastusohjelman (RTO) mukaisilla tarkastuksilla. Tarkastuksilla arvioitiin Posivan poikkeamien käsittelyä ja -hallintaa, teknisten vapautumisesteiden valmistusta, asiakirjojen muutoshallintaa, turvajärjestelyjä ja tietoturvallisuutta, johtamista ja turvallisuuskulttuuria, ydinmateriaalivalvontaa sekä radioaktiivisten päästöjen hallinnan menettelyjä. Tarkastusten yhteenvedot on esitetty kohdassa 1.5.6. Tarkastusten perusteella voidaan todeta, että Posivan menettelyt eri aloilla ovat pääosin hyvällä tasolla. Joissakin asioissa STUK havaitsi selkeitä parantamiskohteita ja aiheita, joissa Posivan valmius käyttövaiheen kannalta ei ole vielä riittävän pitkällä. Tarkastuksissa havaitut puutteet liittyivät pääosin johtamisjärjestelmän selkeyteen, ohjeistuksen ajantasaisuuteen ja systemaattisen toimintatavan varmistamiseen erityisesti poikkeamien hallinnassa, dokumentaation hallinnassa sekä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. STUK on valvonnassa kiinnittänyt erityistä huomiota Posivan organisaation toimintaan ja sen kehittämiseen ydinlaitoksen tulevaa käyttövaihetta ajatellen. Posiva toteutti organisaatiomuutoksen, jossa se otti käyttöön tuotantovaiheen organisaatiorakenteen ja osittain tuotantovaiheessa noudatettavat menettelytavat. Vuoden 2024 aikana STUK hyväksyi Posivan ydinlaitoksen käytöstä vastuullisen johtajan sekä ydinmateriaalivalvonnasta vastuullisten henkilöiden vaihdokset. Posiva käynnisti myös yhteistoimintakokeen, jossa Posiva harjoittelee käyttövaiheen menettelyjä. STUKin valvontahavainnot Posivan toiminnan ja aineistojen kehitystarpeista johtivat organisaation toiminnan valvonnan tehostamiseen. STUKissa seurattavia kohteita ovat muun muassa Posivan turvallisuuden ja laadun (riippumattoman) omavalvonnan organisointi ja systemaattisuus, turvallisuuden etusija johtamisessa aikataulupaineisessa elinkaaren vaiheessa, aineistojen laatupuutteiden ja niiden syiden korjaaminen, turvallisuuskulttuurin kehittämisen tavoitteellisuus, jatkuva parantaminen kokemuksista oppimalla sekä osaaminen ja resurssien riittävyys. STUK on jatkanut Posivan auditointitoiminnan valvontaa sekä osallistunut muutamiin auditointitilaisuuksiin tarkkailijan roolissa. 57 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 1 YDINLAITOSTEN VALVONNAN TULOKSET 1.5.5 Ydinmateriaalivalvonta STUK toteutti loppusijoituksen ydinmateriaalivalvontaa kansallisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Posiva toimitti vastuullaan olevat ydinmateriaalivalvonnan raportit ja ilmoitukset riittävinä. STUKin valvonnan ja tarkastusten tulosten perusteella Posiva on täyttänyt vuonna 2024 ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet. STUK jatkoi tiiviisti IAEA:n ja Euroopan komission kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on varmistaa, että suunnitelmat kapselointija loppusijoituslaitoksen kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan järjestämisestä etenevät yhdenmukaisesti laitossuunnittelun ja rakentamisen kanssa ja täyttävät myös kansalliset vaatimukset. Suomen ja Ruotsin loppusijoitusten ydinmateriaalivalvonnan hankkeita koordinoidaan IAEA:n, Euroopan komission, Ruotsin ja Suomen ydinturvallisuusviranomaisten (SSM ja STUK) ja toiminnanharjoittajien (SKB ja Posiva) välisellä EPGR-foorumilla, joka kokoontui vuonna 2024 aikana kaksi kertaa suppeammassa muodossa ilman ruotsalaisia osapuolia. Näistä jälkimmäisen järjestettiin kapselointija loppusijoituslaitoksen suunnittelutietojen tarkastamisen yhteydessä marraskuussa. Tarkastuksen aikana loppusijoituslaitoksen kalliotilojen 3-uloittainen laserkeilaus uusittiin kaikkien kalliotilojen osata, jotta 10 vuotta vanha IAEA:n ja komission kalliomalli saatiin päivitettyä. Samalla tarkastettiin kapselointilaitoksen tiloja ja kuiluyhteyksiä maanalle. IAEA otti ympäristönäytteitä mm. ilmanvaihtokuiluista sekä suunnittelutietojen tarkastuksella marraskuussa että lyhyen varoitusajan täydentävällä tarkastuskäynnillä huhtikuussa. Nämä antavat käsityksen perustilasta ennen loppusijoituksen aloittamista. Vuoden 2024 aikana Posivan, Euroopan komission ja IAEA:n kanssa pidettiin säännöllisiä, lähes kuukausittaisia teknisiä palavereita. IAEA:n ja Euroopan komission laiteasennukset jatkuivat vuoden 2024 alussa. Elokuussa IAEA:n suorittaman asennuskäynnin yhteydessä huomattiin, että kaksi IAEA:n ja komission yhteisesti asentamaa valvontasinettiä oli kesän aikana rikottu. Posiva selvitti tapahtunutta ja toimitti tapahtumasta ydinmateriaalivalvonnan erikoisraportin STUKille ja komissiolle. Tapauksen takia osa sinettien takana olevista laitteista joudutaan vaihtamaan uusiin. Tämä tehdään vielä kesken olevien laiteasennusten yhteydessä. Tästä huolimatta IAEA ja komissio pystyivät koekäyttämään valvontalaitteista yhteistoimintakokeiden yhteydessä ja osaltaan valmistautumaan loppusijoituksen alkamiseen. Tätä varten edistyivät myös sopimus valvontaa varten toimitettavien ennakkotietojen yksityiskohdista sekä komission luonnostelemat safeguards-regulaation mukaiset erityiset valvontasäännökset. Loppusijoitettua ydinpolttoainetta ei voi enää tarkastaa tai todentaa millään tunnetulla keinolla. Siksi ydinmateriaalivalvonnan kannalta on tärkeää, että polttoaine todennetaan ennen kapselointia ja loppusijoitusta sekä todentaminen dokumentoidaan sellaisin menetelmin, että ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä ei jää mitään epäilyksiä. STUKin projekti loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen todentamismenetelmien ja -laitteistojen kehittämiseksi edistyi hyvin vuoden 2024 aikana. Projektissa tutkitaan kahden toisiaan täydentävän menetelmän, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), yhdistämistä yhteen modulaariseen laitteistoon. Molemmilla laitteilla tehtiin polttoainemittauksia Olkiluodossa lokakuussa. PGET-menetelmän osalta kehitys jatkui myös ohjelmistopuolella: analyysialgoritmia kehitettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Fysiikan tutkimuslaitoksen ja VTT:n kanssa, ja siitä valmistui väitöskirjatutkimus. Mittaustietojen ja muun loppusijoituksen ydinmateriaalivalvonnan tietojen tallettamiselle on myös valmistumassa tietokantaohjelmisto. 64 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 2 YDINLAITOSTEN VALVONTA NUMEROINA Kuvissa 23–26 esitetään hyväksymiskäsittelyssä olleiden eri laitosyksiköitä ja Posivaa koskevien asioiden käsittelyaikajakaumat. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % > 6 kuukautta 2–6 kuukautta < 2 kuukautta 2020 2021 2022 2023 2024 Loviisa KUVA 23. loviisan laitosyksiköitä koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % > 6 kuukautta 2–6 kuukautta < 2 kuukautta 2020 2021 2022 2023 2024 Olkiluoto 1 ja 2 KUVA 24. Olkiluodon käytössä olevia laitosyksiköitä koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % > 6 kuukautta 2–6 kuukautta < 2 kuukautta 2019 2020 2021 2022 2023 Olkiluoto 3 KUVA 25. Olkiluoto 3:a koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. 65 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 2 YDINLAITOSTEN VALVONTA NUMEROINA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % > 6 kuukautta 2–6 kuukautta < 2 kuukautta 2020 2021 2022 2023 2024 Posiva KUVA 26. Posivaa koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. 2.2 Tarkastukset Tarkastusohjelmat Vuoden 2024 käytön tarkastusohjelmassa tehtiin Loviisan ydinlaitokselle 15 tarkastusta ja Olkiluodon ydinlaitokselle 21 tarkastusta. Kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisen aikaisen tarkastusohjelman tarkastuksia oli 7 vuoden 2024 aikana. Tarkastusten olennaisimmat havainnot esitetään valvonnasta kertovassa luvussa 1. Muut tarkastukset laitospaikoille Laitospaikalla tai toimittajien luona tehtiin vuonna 2024 valmiiksi 1541 tarkastuspöytäkirjaa (muut kuin yllä mainitut tarkastusohjelmien tarkastukset ja ydinmateriaalivalvonnan tarkastukset, joista kerrotaan erikseen). Näistä tarkastuksista 388 kuului Loviisa 1/Loviisa 2 valvontaan, 478 Olkiluoto 1/Olkiluoto 2 valvontaan ja 655 Olkiluoto 3 valvontaan. Posivan loppusijoituslaitoksen rakentamisen valvonnassa tehtiin 20 tarkastusta. Laitospaikalla tehtyjen tarkastuspäivien lukumäärät vuosilta 2020–2024 esitetään kuvassa 27. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä Paikallistarkastajat Muut STUKin tarkastajat 1031 1564 1030 1539 1284 1217 1193 1218 1303 1529 lkm 2832 2411 2502 2569 2595 KUVA 27. Ydinvoimalaitospaikoilla ja laitevalmistajien luona tehtyjen tarkastuspäivien lukumäärät. 66 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 2 YDINLAITOSTEN VALVONTA NUMEROINA 2.3 Talous ja resurssit Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnan tulosalueella tehdään sekä maksullista että maksutonta perustoimintaa. Maksullinen perustoiminta muodostuu pääosin ydinlaitosten valvonnasta, josta aiheutuneet kustannukset peritään valvottavilta. Maksuton perustoiminta on kansainvälistä ja kotimaista yhteistyötä, lainsäädännön kehittämistä sekä valmiustoimintaa ja viestintää. Maksuton perustoiminta on julkisrahoitteista. Tukitoiminnasta (mm. hallintotehtävät, valvonnan kehittäminen, osaamisen kehittäminen, raportointi sekä osallistuminen ydinturvallisuustutkimustyöhön) aiheutuvat kustannukset vyörytetään maksulliselle ja maksuttomalle perustoiminnalle sekä palvelutoiminnalle näiden toimintojen työtuntimäärien mukaisessa suhteessa. Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnan kustannusvastaavuus oli 100 %. Valvonnan omakustannushinnan toteutuminen on varmistettu siten, että vuosittaisen kustannuslaskennan jälkeen laskutus oikaistaan tasauslaskulla vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Maksullisen ydinenergian käytön valvonnan tulot ja kustannukset olivat 17,2 milj. euroa. Luku sisältää vuonna 2015 palvelutoiminnasta valvonnaksi siirtyneen ydinlaitosten ympäristön säteilyvalvonnan. Ydinenergian käytön valvonnan kokonaiskustannukset olivat 19,5 milj. euroa. Luku sisältää maksullisen ja maksuttoman ydinenergian käytön valvonnan kustannukset. Maksullisen toiminnan osuus oli 88 % kokonaiskustannuksista. Kuvassa 28 esitetään ydinenergian käytön valvonnan vuosittaiset kustannukset vuosilta 2020–2024. Loviisan ydinvoimalaitoksen valvontaan käytettiin 13,8 henkilötyövuotta, joka on 10,3 % ydinenergian käytön valvontaa tekevän henkilöstön kokonaistyöajasta. Olkiluodon 1 ja 2 -laitosyksiköiden valvontaan käytettiin 16,3 henkilötyövuotta, joka on 12,2 % kokonaistyöajasta. Luvut sisältävät ydinvoimalaitosten käytön valvonnan lisäksi ydinmateriaalien valvonnan. Olkiluoto 3:n valvontaan käytettiin 13,8 henkilötyövuotta eli 10,3 % kokonaistyöajasta. Posi0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Maksullisen ydinenergian käytön valvonnan kustannukset Ydinenergian käytön valvonnan kokonaiskustannukset 2020 2021 2022 2023 2024 milj. € KUVA 28. Ydinenergian käytön valvonnan kokonaiskustannukset. 67 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 2 YDINLAITOSTEN VALVONTA NUMEROINA van valvontaan käytetty työaika oli 10,8 henkilötyövuotta eli 8,1 % kokonaistyöajasta. FiR 1 -tutkimusreaktorin valvontaan käytettiin 0,6 henkilötyövuotta, Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen asiakirjatarkastuksiin 0,8 ja uuden tyyppisten laitosten ennakkoarviointiin 1,1 henkilötyövuotta. Kuvassa 29 esitetään ydinenergian käytön valvontaa tekevän henkilöstön työajan (htv) jakautuminen valvonnan kohteittain vuosina 2020–2024. STUK tilaa tarvittaessa valvonnan tueksi riippumattomia arviointeja ja analyysejä. Kuvassa 30 esitetään hankinnoista aiheutuneet kulut vuosina 2020–2024. Vuoden 2024 hankinnat liittyivät pääasiassa Loviisan ydinvoimalaitoksen seismisten tarkastelujen arviointiin ja vertailuanalyyseihin, Olkiluodon 1ja 2 -laitosyksiköiden vertailuanalyysimalleihin ja turvallisuusanalyyseihin, TVOn johtamisjärjestelmän ja turvallisuuskulttuurin kypsyyden arviointiin, Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen turvallisuuden arviointiin sekä ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistukseen. Loviisa 1 & 2 Olkiluoto 1 & 2 Olkiluoto 3 Posiva Fennovoima 2020 2021 2022 2023 2024 0 5 10 15 20 25 KUVA 29. Ydinenergian käytön turvallisuusvalvontaa tekevän henkilöstön työajan (htv) jakautuminen valvonnan kohteittain vuosina 2020–2024. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Valvontatoiminnan kehittäminen Viranomaispäätöksiin liittyvät toimeksiannot 2020 2021 2022 2023 2024 milj. € KUVA 30. Ydinlaitosten valvonnan tueksi ja valvontatoiminnan kehittämiseksi tilattujen toimeksiantojen kustannukset. 68 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 2 YDINLAITOSTEN VALVONTA NUMEROINA Ydinenergian käytön valvontaa tekevän henkilöstön vuosittaisen työajan jakautuminen eri tulosalueille esitetään taulukossa 2. Luvut eivät sisällä ympäristön säteilyvalvonnan työmääriä. TAUlUKKO 2. Ydinenergian käytön valvontaa tekevän henkilöstön työajan (htv) jakautuminen eri tehtäväalueille. Tehtäväalue 2020 2021 2022 2023 2024 Maksullinen valvonta 77,6 74,2 64,4 58,9 57,0 Maksuton valvonta 4,1 3,1 4,2 7,2 8,9 Palvelutoiminta 0,7 0,7 1,4 1,6 1,4 säännöstötyö ja tukitoiminnot 45,8 43,9 44,0 42,9 44,9 lomat ja poissaolot 23,8 24,5 23,8 23,6 21,7 Yhteensä 152,2 146,5 137,9 134,2 133,9 69 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 3 VALVONNAN KEHITTÄMINEN 3 Valvonnan kehittäminen STUKissa oli vuonna 2024 käynnissä useita ydinturvallisuusvalvonnan kehityshankkeita. Valvonnan kehittämisessä on huomioitu STUKin strategiasta tulevat odotukset valvonnalle sekä riskitietoisten menetelmien hyödyntämismahdollisuudet valvonnan kohdentamisessa turvallisuusmerkityksen huomiointiperiaatteen toteutumiseksi (Graded Approach -periaate). Tavoitteena on kohdentaa valvontaa entistä enemmän turvallisuuden kannalta merkittävimpiin asioihin ja ottaa valvontakeinojen valinnassa ja valvonnan määrässä huomioon luvanhaltijan kyvykkyys ja vastuullisuus. Tavoitetta tukemaan eri prosesseja varten on tutkittu ja kehitetty myös digitaalisia aputyökaluja sekä järjestelmiä. Meneillään oleva ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistus mahdollistaa STUKin valvontaprosessien kehittämisen vastaamaan entistä paremmin edellä esitettyihin periaatteisiin ja tavoitteisiin. Kehitystyö säännöstöuudistuksen vaikutuksista STUKin valvontaprosesseihin alkaa vuonna 2025. Säännöstöuudistusta on käsitelty raportin luvussa 4. Valvontaprosessien kehittäminen Kokonaisturvallisuuden arviointi STUKissa otettiin käyttöön vuonna 2017 kokonaisturvallisuuden arviointimalli. Kokonaisturvallisuuden arvioinnilla luodaan ja ylläpidetään kokonaiskuvaa ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta ja luvanhaltijan toiminnasta laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. Kokonaisturvallisuusarvioinnin perusteella voidaan päättää valvonnan kohdentamisesta. Vuonna 2024 turvallisuuden kokonaisarviointimallista tehtiin opinnäytetyö, jonka tulosten perusteella mallia ja -prosessia tullaan kehittämään tulevina vuosina. Valvontatietokannan kehitys Vuoden 2024 lopussa käynnistettiin kehitysprojekti, jonka tavoitteena on uudistaa ja kehittää käyvien ydinvoimalaitosten valvontaa käytettäviä tietojärjestelmiä. Kehitettäviin tietojärjestelmiin kuuluu muun muassa laitoskohtaiset valvontaohjelmat, kokonaisturvallisuuden arviointi, laitosten valvottavien asioiden seuranta ja laitosyksiköiden käyttötapahtumat -järjestelmä. Näiden lisäksi projektissa on tarkoituksena kehittää käytössä olevia turvallisuusindikaattoreita sekä huomioida vuosina 2022–2024 tehty kehitystyö organisaation toimintaan liittyvän valvonnan kohdentamiseksi turvallisuusmerkityksen perusteella. Kehitysprojektin tuloksena erilliset tietojärjestelmät korvataan yhdellä yhtenäisellä valvontatietokannalla. Valvontatietokannan kehitystyö kestää vuoteen 2026 asti. Riskitietoisen valvonnan työkalujen kehittäminen STUKissa on viime vuosien aikana kehitetty ja otettu käyttöön työkaluja tukemaan tarkastusten kohdentamista ja turvallisuusmerkityksen arviointia. Työkalut perustuvat laitoskohtaisiin todennäköisyysperusteisiin riskianalyyseihin (PRA) ja soveltuvat siten käytettäväksi ydinvoimalaitosten tapahtumien, järjestelmien ja laitteisiin liittyvien asioiden käsittelyssä. 70 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 3 VALVONNAN KEHITTÄMINEN Vuonna 2020 otettiin käyttöön STUKissa kehitetty uusi sähköinen tarkastuspöytäkirjajärjestelmä. Viime vuosina järjestelmää on kehitetty edelleen käyttökokemusten ja tarpeiden perusteella. Tarkastuspöytäkirjajärjestelmä hyödyntää STUKin muissa tietojärjestelmissä olevaa tietoa, joten sen avulla tarkastusten suorittamista pystytään ohjaamaan huomioimaan tarkastettavan kohteen turvallisuusmerkitys ja mm. mahdolliset käyttökokemukset. Mekaanisten laitteiden valvonnassa otettiin vuonna 2022 käyttöön riskitietoinen valvontamalli, joka kattaa STUKin tekemät tarkastukset ja valvontatoimet laitteiden elinkaaren eri vaiheissa. Vuonna 2023 STUKissa otettiin käyttöön riskitietojärjestelmä, joka kehitettiin parantamaan STUKin tarkastajien riskitietoisuutta. hyödyntäen PRA:n tuloksia. Tietojärjestelmä sisältää PRA:n keskeiset tulokset graafisessa muodossa, yksinkertaisen kuvauksen oleellisimmista alkutapahtumista, päätulosten kehityksen viimeiseltä kymmeneltä vuodelta sekä yleisen kuvauksen PRA:n sisällöstä ja käyttötarkoituksista. Tietojärjestelmä tukee tarkastajia hyödyntämään riski-informaatiota työssään ja päätöksenteossa. Edellä esitetyistä työkaluista ja tietojärjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia ja niiden kehittämistä on jatkettu vuonna 2024. Ydinjätetietokannan ja loppusijoituksen ydinmateriaalivalvonnan tietokannan kehitys Vuoden 2024 aikana STUK on kehittänyt ydinjätetietokantaa, jonne kootaan tiedot Suomessa varastoiduista ja loppusijoitetuista ydinjätteistä sekä kokonaisaktiivisuuksista. Lisäksi tietokantaan kootaan tiedot valvonnasta vapautettujen jätteiden määristä. Tietokanta on käyttöönottovaiheessa. Vuoden 2024 aikana STUK jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ydinmateriaalivalvonnan tietokannan kehitystä. Tietokannan avulla varmistetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus niin, että toiminnanharjoittajan toimittamat tiedot ja niiden kattavuus ja jatkuvuus on varmistettu sekä tiedot todennettuna käytössä olevilla mittausmenetelmillä (PGET, PNAR). KUVA 31. Valvonnan kehittämistä. 71 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 4 YDINTURVALLISUUSSÄÄNNÖSTÖ 4 Ydinturvallisuussäännöstö STUK valvoo säteilylain (859/2018) ja ydinenergialain (990/1987) sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. STUK myös osallistuu säädösvalmisteluun sekä antaa lausuntoja toimialaansa koskevien säädösten valmistelussa. Vuonna 2024 merkittävä työpanos kohdistui TEMin johdolla toteutettavan ydinenergialain uudistamiseen ja lain perusteella annettavan STUKin ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistukseen. Lisäksi STUK on arvioinut säteilylainsäädännön toimivuutta STM:n toimeksiannosta sekä antanut valtioneuvostolle lausuntoja ydinvoimalaitosten valvonnasta kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen säädöshankkeissa. STUKin ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistus STUK teki loppuvuodesta 2020 päätöksen aloittaa ydinturvallisuussäännöstönsä rakenteellisen ja sisällöllisen uudistuksen. STUKin vastuulla olevan säännöstön uudistus on osa TEMin käynnistämää ydinenergialain kokonaisuudistusta. Rakenteellinen uudistus merkitsee perustuslain 80 §:n mukaista säädöstasojen tarkastelua, jossa arvioidaan, miten vaatimukset sijoittuvat lakiin, asetuksiin ja STUKin määräyksiin. Lisäksi säännöstön velvoittavat vaatimukset ja ohjeellinen aines, kuten suositukset ja perustelut, eriytetään nykyistä selkeämmin toisistaan. Sisällöllisessä uudistuksessa lähtökohta on, että edellytettävä turvallisuustaso ja ylätason periaatteet säilyvät ennallaan. Turvallisuusvaatimusten on tarkoitus olla uudistuksen jälkeen kirjoitusasultaan mahdollisimman teknologianeutraaleja ja vähemmän yksityiskohtaisia, jolloin ne eivät tarpeettomasti rajaa erilaisia ratkaisutapoja. Aiemman valmistelevan työn pohjalta STUKissa aloitettiin vuonna 2022 ydinturvallisuussäännöstön kokonaisuudistus (SYTYKE-projekti, 2022–2027). STUKin säännöstöuudistuksen keskeisinä tavoitteina on korostaa toiminnanharjoittajien vastuuta, mitoittaa vaatimukset turvallisuusmerkityksen suhteen oikein ja mahdollistaa valvonnan tehokas kohdentaminen riskimerkityksen perusteella. Kyseiset tavoitteet liittyvät STUKin strategian mukaiseen valvonnan kehittämistyöhön. Vuonna 2024 STUK jatkoi työtä valmistelemalla määräyksistä ensimmäiset luonnokset, jotka käyvät läpi STUKin sisäisen kommentoinnin. Pääosa määräysluonnoksista valmistui ja lähti kommenteille. Luonnosten sisältö käytiin läpi myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Tärkeä osa säännöstöuudistustyötä on vertailu muiden kotimaisten sekä kansainvälisten viranomaisten ja järjestöjen (IAEA, WENRA) säännöstöjen vaatimuksiin suhteessa SYTYKE-projektissa tehtyyn valmisteluun. Vertailua tehtiin määräysvalmistelun rinnalla. Lisäksi tunnistettiin ja kirjattiin ylös ydinturvallisuusohjeiston tasolle tarvittavaa sisältöä. STUKin määräysten valmistelu jatkuu vuonna 2025, jolloin tavoitteena on valmistella kaikista määräyksistä ulkoisille lausunnoille lähetettävä toinen luonnos sekä toteuttaa lausuntokierros. STUK tuo ministeriöiden, nykyisten luvanhaltijoiden, Ydinturvallisuusneuvottelukunnan ja tarvittavien muiden sidosryhmien kanssa keskusteltavaksi uudistuksen periaatteellisia kysymyksiä, uusia asioita sekä isoimpia muutoksia. Uudistuksen sujuva ja aikataulutavoitteen mukainen toteutuminen edellyttää, että sisällölliset asiat käydään läpi keskeisten sidosryhmien kanssa etupainotteisesti. Tämän sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on, ettei määräysten 72 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 4 YDINTURVALLISUUSSÄÄNNÖSTÖ lausuntovaiheessa enää odoteta tulevan isoja periaatteellisia kysymyksiä ratkaistavaksi tai uudelleen arvioitavaksi. STUK ja TEM järjestivät vuoden 2024 aikana kolme laajennettua sidosryhmätilaisuutta, joissa käsiteltiin sekä ydinenergialain että STUKin ydinturvallisuussäännöstön uudistamista. STUK ja TEM järjestivät myös nykyisten ydinlaitosten luvanhaltijoiden kanssa yhteistyössä toteutettuja aihekohtaisia työpajoja. Näiden lisäksi STUK jatkoi nykyisten luvanhaltijoiden kanssa tukiryhmäkokouksia, joissa käsitellään eri asiakokonaisuuksiin liittyviä määräystason teknisluonteisia asioita. Steady Energy Oy:n asiantuntijat osallistuivat osaan tukiryhmätyöstä. STUKin ydinturvallisuussäännöstön uudistustyö ja sen aikataulut kytkeytyvät kiinteästi ydinenergialain kokonaisuudistukseen, koska ydinenergialaki ja sen nojalla annettu STUKin säännöstö muodostavat kokonaisuuden. Säännöstöuudistukselle ja STUKin valvontatoiminnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että lakitasolla on tarvittava perussääntely sekä täsmälliset ja tarkkarajaiset määräyksenantovaltuudet, joiden nojalla turvallisuusvaatimuksia voidaan antaa ja turvallisuusvalvontaa toteuttaa. TEM järjesti STUKin asiantuntijoiden ja juristien kanssa eri aihepiirejä käsitelleitä kokouksia, joissa STUK asiantuntemuksellaan tuki TEMiä ydinenergialain ja asetusten luonnosten valmistelutyössä ja taustaselvitysten laatimisessa. STUKin määräykset ja YVl-ohjeet STUKilla on ydinenergialain (990/1987) 7 q §:n nojalla valtuudet antaa tarkempia määräyksiä ydinenergialain 2 a luvussa säädettyjen periaatteiden ja vaatimusten teknisluontoisista yksityiskohdista. Valtuutuksen nojalla STUK on antanut määräykset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (STUK Y/1/2018), valmiusjärjestelyistä (STUK Y/2/2018), ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (STUK Y/3/2020), ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (STUK Y/4/2018) sekä uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta (STUK Y/5/2016). Vuonna 2023 aloitettu ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä annetun määräyksen (STUK Y/2/2018) päivitys valmistui. Määräys julkaistiin 25.1.2024 ja tuli voimaan 1.2.2024. Päivityksessä suojavyöhykkeen ja varautumisalueen määrittely muutettiin tapauskohtaiseksi kiinteiden kilometrirajojen sijaan. Muutoksella pyritään siihen, että erilaisille ydinlaitoksille asetetut vaatimukset ovat oikein suhteutettuja niiden riskimerkitykseen. Ydinenergialain (990/1987) 7 r §:ssä säädetään STUKin valtuuksista antaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. STUKin ydinturvallisuusohjeita (YVL-ohjeet) sovelletaan määräysten tavoin sitovina, mutta toisin kuin määräyksistä, säädetään vaatimuksista poikkeamisen mahdollisuudesta. Vuoden 2024 aikana YVL-ohjeisiin ei tehty päivityksiä. 73 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 4 YDINTURVALLISUUSSÄÄNNÖSTÖ lausunnot kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen säädöshankkeissa Hallitus on antanut esitykset eduskunnalle koskien kyberturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanoa (HE 57/2024 vp) ja kriittisen infrastruktuurin kriisinkestävyyttä (HE 205/2024 vp). Ydinvoimalaitokset kuuluvat ehdotettujen säädösten soveltamisalaan. Esitysten valmisteluvaiheessa STUK on kiinnittänyt valmistelusta vastaavien ministeriöiden huomiota tarpeeseen selvittää ydinvoimalaitosten valvontaan liittyviä viranomaisten toimivaltakysymyksiä, koska STUK valvoo nykyisellään ydinvoimalaitosten kyberturvallisuutta osana turvajärjestelyjen valvontaa. STUKin huomiot eivät ole kuitenkaan johtaneet selvitystyöhön tai muutoksiin tai selkeyttäviin mainintoihin hallituksen esityksissä. Myös riittävät tiedonsaantioikeudet ja tosiasiallinen tiedonkulku on eri viranomaisten välillä varmistettava. Asiaan on tarpeellista palata ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. 80 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ pidetystä palaverista saatiin alustava käsitys tulevista valvontamenettelyistä, joihin suunnitteluprosessissa on varauduttava. Osallistuminen edellä kuvatun kaltaisiin hankkeisiin auttaa STUKia perehtymään pienreaktoreiden suunnitteluratkaisuihin, mahdollisiin erityispiirteisiin ja uusiin lähestymistapoihin niiden toteuttamisessa ja on arvokasta meneillään olevan säännöstöuudistuksen kannalta. Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (SSM, Strålsäkerhetsmyndigheten) kanssa STUK on käynyt kahdenvälisiä keskusteluja erityisesti valmiusvyöhykkeiden määräytymisestä ja erilaisten tilanteiden päästöja annoskriteereistä. Tämän lisäksi yhteistyötä on käynnistetty laajemminkin uusien laitosten rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä, sillä alan toimijat ovat ilmaisseet kiinnostusta samoihin laitoskonsepteihin, myös suuriin ydinvoimalaitoksiin, niin Suomessa kuin Ruotsissa. 6.4 Ydinmateriaalivalvontaa koskeva kahdenvälinen viranomaisyhteistyö STUK jatkoi ydinmateriaalivalvonnan kahdenvälistä yhteistyötä mm. Belgian viranomaisen (FANC) kanssa. Vuoden 2024 aikana valmisteltiin Safeguards-By-Design -yhteistyön seuraavia askeleita. STUK ja Ruotsin viranomainen SSM järjestävät vuorovuosittain ydinmateriaalivalvonnan yhteistyökokouksen, jossa käydään läpi ajankohtaisia valvontaan liittyviä kysymyksiä ja miten valvontaa ja säännöstöä voisi parhaiten kehittää. Vuonna 2024 kokous järjestettiin STUKissa Vantaalla. 6.5 Ydinaseiden leviämisen estämisen yhteistyö STUK osallistui viiden vuoden välein pidettävää ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssia (NPT Review Conference) edeltävään valmistelukomitean kokoukseen Genevessä heinä–elokuussa 2024. Seuraava tarkastelukonferenssi pidetään vuonna 2026. Ydinalan viejämaiden ryhmä, Nuclear Suppliers Group (NSG), on monikansallinen valvontajärjestelmä, joka pyrkii estämään ydinaseiden leviämisen valvomalla ydinaseiden valmistuksessa käytettävien materiaalien, laitteiden ja tekniikan vientiä. Ryhmään kuuluu 48 maata, ja Suomea ryhmässä edustaa ulkoministeriö (UM), jota STUK tukee osallistumalla pyydettäessä Technical Experts Groupin (TEG) kokouksiin. STUK osallistui aktiivisesti komission joulukuussa 2023 julkaiseman uuden ydinmateriaalivalvonta-asetusluonnoksen kommentointiin ja viimeistelyyn vuonna 2024. Uudessa asetuksessa on huomioitu mm. ydinmateriaalivalvonnan vaatimukset polttoainekierron eri vaiheissa Safeguards by Design -tavoitteet huomioiden sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät ydinmateriaalivalvonnan yleiset vaatimukset ja loppusijoituslaitoksia koskevat laitoksen tekniset perustiedot. Uuden asetuksen voimaantulo tapahtuu vuoden 2025 aikana. Suomen safeguards-valvonnan tukiohjelmaa (FINSP, Finnish Support Programme to the IAEA Safeguards) rahoittaa ulkoministeriö ja koordinoi STUK. Ohjelman tavoitteena on tarjota IAEA:lle tukea valvontamenetelmien kehittämiseen, valvontasuunnitelmien valmisteluun ja IAEA:n tarkastajien kouluttamiseen liittyvissä tehtävissä. Vuonna 2024 tukiohjelmalla oli 13 aktiivista projektia. Suomen tukiohjelman tarkastelukokous järjestettiin IAEA:n kanssa marraskuussa 2024. 81 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STUKin asiantuntijoita on ESARDAn (European Safeguards Research and Development Association) komiteoissa, työryhmissä sekä julkaisutoimikunnassa. Vuonna 2024 ESARDAn jäsenet kokoontuivat Luxemburgissa. Tämän lisäksi useimmat ESARDAn työryhmät kokoontuivat loppuvuodesta. ESARDAn tavoitteena on edistää ydinmateriaalivalvonnan tavoitteita niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Vuosina 2023–2024 IAEA:n, Euroopan komission sekä Ruotsin ja Suomen edustajien muodostaman EPGR-yhteistyöryhmän (Encapsulation Plant and Geological Repository) ei kokoontunut, mutta Suomi, Euroopan komissio ja IAEA on kokoontuneet loppusijoitustilan valvonnasta sekä teknisenvalvonnan järjestämisestä. 82 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 LIITE 1 STUKIN MYÖNTÄMÄT YDINENERGIALAIN MUKAISET LUVAT liite 1 – STUKin myöntämät ydinenergialain mukaiset luvat Teollisuuden Voima Oy • STUK 1/D42214/2024, 16.5.2024, Polttoaineen maahantuonti Ruotsista, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 3/C42214/2024, 16.5.2024, Polttoaineen maahantuonti Espanjasta, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 1/G42214/2024, 14.5.2024, Polttoaineen maahantuonti Saksasta, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 2/G42214/2024, 14.5.2024, Polttoaineen maahantuonti Ranskasta, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 3/G42214/2024, 22.5.2024, Polttoaineen yläpäätykappaleen mallikappaleen maahantuonti Ruotsista, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 4/G42214/2024, 23.5.2024, Pääkiertopumpun moottorin maahantuonti Ranskasta, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2024. • STUK 5/G42214/2024, 5.9.2024, Säätösauvatoimilaitteen osien maahantuonti Ranskasta, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. • STUK 6/G42214/2024, 18.12.2024, Muutos pääkiertopumpun moottorin maahantuontilupaan (korvasi luvan STUK 4/G42214/2024), viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2025. Fortum Power and Heat Oy • STUK 1/A42214/2024, 22.1.2024: Neutronivuoanturin maahantuonti Ranskasta, viimeinen voimassaolopäivä on 1.4.2024. • STUK 3/A42214/2024, 12.6.2024: Polttoaineen maahantuonti ja kuljetus Ruotsista, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2031. • STUK 4/A42214/2024, 11.6.2024: Polttoaineen maahantuonti ja kuljetus Venäjältä (korvasi vanhan luvan 10/A42214/2015) viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2030. Muut • STUK 9/Y42214/2024, 13.12.2024, Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy – Jatkolupa tietoaineiston hallussapidolle, viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2026. • STUK 10/Y42214/2024, 27.12.2024, Umicore – toimintalupa (jatko aiemmille kahdelle luvalle), viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2034. • STUK 12/Y42214/2024, 27.12.2024, JYFL – toimintalupa (jatko aiemmalle luvalle), viimeinen voimassaolopäivä on 31.12.2034. 83 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 KUVALUETTELO Kuvaluettelo Tarkistathan kuvien käyttöoikeudet ja noudatat tekijänoikeussäädöksiä. Tämän julkaisun kuvia saa käyttää lähdemaininnalla ”STUK, kuvaajan / kuvan tekijän nimi (jos nimi on mainittu)”, jollei ao. kuvalistassa ole käyttöoikeudesta muuta mainittu. Jos kuvalähteeksi on merkattu muu kuin STUK, on kuvan käyttöön pyydettävä lupa kuvan lähteestä. Kuvien käyttö kaupalliseen tarkoitukseen on kielletty ilman erillistä lupaa. KUVA 1. Loviisan voimalaitos. .........................................................................................................Sivu 10 KUVA 2. Työntekijöiden vuosittaiset kollektiiviset säteilyannokset Loviisan laitosyksiköiden käytön alusta alkaen. .........................................................................................................................Sivu 11 KUVA 3. Jalokaasujen päästöt ilmaan (Kr-87 eq), Loviisa. ..........................................................Sivu 11 KUVA 4. Jodi-isotooppien päästöt ilmaan (I-131 eq), Loviisa. ................................................... Sivu 12 KUVA 5. Aerosolien päästöt ilmaan (Bq), Loviisa. ....................................................................... Sivu 12 KUVA 6. Gamma-aktiivisten nuklidien päästöt veteen (Bq), Loviisa. ..................................... Sivu 12 KUVA 7. Loviisan laitoksen INES-luokitellut tapahtumat (INES-luokka 1). ..........................Sivu 14 KUVA 8. Loviisa 1 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. ....................................................................................................................................................Sivu 14 KUVA 9. Loviisa 2 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. .................................................................................................................................................... Sivu 15 KUVA 10. Olkiluodon voimalaitos. .................................................................................................Sivu 27 KUVA 11. Työntekijöiden vuosittaiset kollektiiviset säteilyannokset Olkiluodon voimalaitoksen käytön alusta alkaen. ........................................................................................................................Sivu 29 KUVA 12. Jalokaasujen päästöt ilmaan (Kr-87 eq), Olkiluoto. .................................................. Sivu 30 KUVA 13. Jodi-isotooppien päästöt ilmaan (I-131), Olkiluoto. .................................................. Sivu 30 KUVA 14. Aerosolien päästöt ilmaan (Bq), Olkiluoto. ................................................................ Sivu 30 KUVA 15. Gamma-aktiivisten nuklidien päästöt veteen (Bq), Olkiluoto. ............................... Sivu 31 84 STUK-B 334 | Maaliskuu 2025 KUVALUETTELO KUVA 16. Olkiluodon laitoksen INES-luokitellut tapahtumat (INES-luokka 1). ...................Sivu 33 KUVA 17. Olkiluoto 1 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. ....................................................................................................................................................Sivu 33 KUVA 18. Olkiluoto 2 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. ................................................................................................................................................... Sivu 34 KUVA 19. Olkiluoto 3 -laitosyksikön keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho vuonna 2024. ................................................................................................................................................... Sivu 34 KUVA 20. FiR 1-tutkimusreaktorin purku (kuva: VTT). ..............................................................Sivu 53 KUVA 21. Posivan kapselointilaitos (kuva: Posiva Oy). .............................................................. Sivu 54 KUVA 22. Saapuneiden ja käsiteltyjen asioiden keskimääräinen käsittelyaika. .................. Sivu 63 KUVA 23. Loviisan laitosyksiköitä koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. ............. Sivu 64 KUVA 24. Olkiluodon käytössä olevia laitosyksiköitä koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. ................................................................................................................. Sivu 64 KUVA 25. Olkiluoto 3:a koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat. ................................. Sivu 64 KUVA 26. Posivaa koskevien päätösten valmisteluaikajakaumat.............................................Sivu 65 KUVA 27. Ydinvoimalaitospaikoilla ja laitevalmistajien luona tehtyjen tarkastuspäivien lukumäärät. ........................................................................................................................................Sivu 65 KUVA 28. Ydinenergian käytön valvonnan kokonaiskustannukset. ....................................... Sivu 66 KUVA 29. Ydinenergian käytön turvallisuusvalvontaa tekevän henkilöstön työajan (htv) jakautuminen valvonnan kohteittain vuosina 2020–2024......................................................Sivu 67 KUVA 30. Ydinlaitosten valvonnan tueksi ja valvontatoiminnan kehittämiseksi tilattujen toimeksiantojen kustannukset. ...................................................................................................... Sivu 67 KUVA 31. Valvonnan kehittämistä. ................................................................................................ Sivu 70 KUVA 32. SAFER2028-tutkimusohjelman hallinnon rakenne. ................................................Sivu 74 KUVA 33. SAFER2028-ohjelman tutkimusalueet ja niiden suhteelliset osuudet ohjelman kokonaisrahoituksesta vuonna 2024. ...........................................................................................Sivu 75 STUK säteilyturvakeskus strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear safety authority Jokiniemenkuja 1 01370 Vantaa Puh. (09) 759 881 www.stuk.fi ISBN 978-952-309-618-9 (pdf) ISSN 2243-1896