Pankkien Internet-eläkelaskurit

Pankkien Internet-eläkelaskurit Eläketurvakeskuksen selvityksiä 2010:2 Antti Mielonen Eläketurvakeskuksen selvityksiä 2010:2 Pankkien Internet-eläkelaskurit Antti Mielonen Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 010 7511 • Faksi (09) 148 1172 Pensionsskyddscentralen 00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn 010 7511 • Fax (09) 148 1172 Finnish Centre for Pensions FI-00065 Eläketurvakeskus Finland Tel. +358 10 7511 • Fax +358 9 148 1172 Helsinki 2010 ISSN-L 1798-7113 ISSN 1798-8519 (verkkojulkaisu) SISÄLTÖ 1 Johdanto .....................................................................................................5 2 Yleisiä havaintoja .......................................................................................6 3 Muita työeläkelaskureita ............................................................................8 4 Pankkikohtaiset arviot ............................................................................... 9 4.1 Aktia ....................................................................................................9 4.2 Nordea ..............................................................................................10 4.3 OP-Pohjola ....................................................................................... 11 4.4 Sampo Pankki ..................................................................................12 4.5 Tapiola .............................................................................................. 13 Lähteet ...............................................................................................................15 1 Johdanto Pitkäaikaissäästämislain (PS) voimaantulon jälkeen (1.1.2010) pankit ovat tuoneet markkinoille erilaisia pitkäaikaissäästämistuotteita. Lisäksi pankit tarjoavat yhä perinteisiä eläkevakuutussopimuksia. Molempia tuotteita markkinoidaan usein pankin Internet-sivuilla olevan laskurin avulla, jonka tarkoituksena on antaa arvio henkilön tulevasta lakisääteisestä eläkkeestä sekä sitä täydentävästä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta tai ps-tilin säästöistä. Kuluttajasuojan kannalta on tärkeää, että asiakas voi tehdä päätöksen pitkäaikaisesta sijoittamisesta mahdollisimman luotettavan tiedon varassa. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi säästämisen pitäisi siis perustua mahdollisimman luotettavaan tietoon lakisääteisen turvan tasosta. Tästä syystä on tärkeä tietää, miten onnistuneesti eri laskurit arvioivat lakisääteistä eläketurvaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan lyhyesti pankkien eläkelaskurien ominaisuuksia ja niiden antamia eläkearvioita. Laskurit antavat yleensä ensin lakisääteisen eläkkeen määrän, jonka jälkeen ne arvioivat vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä tulevan lisän kokonaiseläkkeeseen. Selvityksessä tarkastellaan ainoastaan laskurien lakisääteisen eläkkeen laskentaa. Kaikilla Suomessa toimivilla pankeilla ei ole vielä eläkelaskuria Internet-sivuillaan. Tällä hetkellä lähinnä pienemmillä Suomessa toimivilla pankeilla eli Handelsbankenilla, Suomen Hypoteekkiyhdistyksellä, Paikallisosuuspankeilla, S-pankilla, Ålandsbankenilla sekä Säästöpankeilla (pl. Aktia) ei tarkasteluajankohtana ollut laskureita sivuillaan (eläkelaskureita on tarkasteltu kesäja elokuussa 2010). Selvityksen rakenne on seuraava: Pankkien eläkelaskurit esitellään aakkosjärjestyksessä. Havainnollisuuden vuoksi eläkelaskureista on myös otettu mukaan kuvakaappaukset. Eläkelaskurit arvioidaan sen pohjalta, miten hyvin laskureiden käyttämät laskentaperiaatteet ovat näkyvissä asiakkaalle sekä miten realistisesti ne arvioivat työeläkkeen tason ja ohjaavatko ne mahdollisesti hakemaan lisätietoa omasta työeläkkeestä. Aluksi tarkastellaan kuitenkin laskureiden yleisiä ominaisuuksia ja työeläkearvion laskemisessa käytettyjä periaatteita. Pankkien Internet-eläkelaskurit ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ 5 2 Yleisiä havaintoja Useimmat laskurit laskevat lakisääteisen eläkkeen kaavamaisesti joko puolittamalla annetun bruttopalkan tai käyttämällä vielä pienempää kerrointa. Työeläkkeen korvaustasoa ei ole käytännössä mahdollista nostaa, koska työeläkkeeseen vaikuttavia parametreja ei laskureissa ole mahdollista muuttaa. Esimerkiksi työeläkkeellesiirtymisikää ei voi valita, vaan se on kaikissa laskureissa 63 vuotta (jos se mainitaan), jolloin mahdollisuus niin sanottuun kannustinkarttumaan jää työeläkkeestä pois. Lisäksi työeläkkeen tasoon oleellisesti liittyvä palkkatason kehitys on laskureissa jätetty huomioimatta. Tämä ei ole kovin realistinen oletus erityisesti nuorempien ikäluokkien kohdalla. Joidenkin laskureiden kohdalla on epäselvää, onko eläkkeen arviointia varten tarkoitus arvioida työuran viimeinen palkka vai onko tarkoitus ilmoittaa nykyinen palkka. Laskureissa puhutaan vaihtelevasti työeläkkeestä, joka on 50 prosenttia asiakkaan nykyisestä palkasta sekä eläkkeestä, joka on 50 prosenttia uran viimeisestä palkkatasosta. Vaikka työeläkkeiden palkkaan suhteutettu korvaustaso mahdollisesti tulevaisuudessa alenee ja 50 prosentin taso voi joissain tapauksissa toteutua, eläkkeiden euromääräiset tasot kuitenkin keskimääräisesti nousevat, myös nuoremmilla ikäluokilla. Tämä johtuu keskimääräisen palkkatason noususta. Keskimääräisen palkkatason nousun lisäksi on tärkeää huomata, että uransa alussa olevan nuoremman työntekijän palkkataso todennäköisesti kohoaa yleistä palkkatasoa nopeammin. Jos työeläke arvioidaan nykyisen, vakioisen palkan perusteella, tulee arviosta todennäköisesti euromääräisesti liian matala, erityisesti mitä nuoremmista ikäluokista on kyse. Laskureiden eräs ongelma on myös se, että niihin ei voi yleensä antaa siihen mennessä karttunutta eläkettä laskelman pohjaksi. Usein viitataan Työeläke.fi:hin, jonne ohjataan hakemaan tarkempaa tietoa omasta karttuneesta eläkkeestä. Tässäkin voi kuitenkin tulla sekaannuksia, koska karttunut työeläke riippuu työhistoriasta, mutta laskurit antavat yleensä aina saman työeläkkeen määrän työurasta riippumatta. Ainoastaan Aktian laskurissa karttunut eläke otetaan huomioon työeläkkeen laskennassa. Karttuneen työeläkkeen mukaan laskeminen mahdollistaa erilaisten työurien todellisessa maailmassa paremmin eläkkeen arvioinnin. Esimerkiksi työelämässä pitkään mukana olleelle mutta tällä hetkellä työttömänä tai osa-aikatyössä olevalle henkilölle saadaan todenmukaisempi työeläkkeen taso karttuneen eläkkeen mukaan ottamisella kuin ainoastaan hänen nykyisten tulojensa perusteella arvioidussa työeläkkeessä. Pankkien laskureiden lakisääteisen eläkkeen laskemisessa käytettävät oletukset ja perusteet eivät myöskään ole aina selvästi esillä, vaan asiakas joutuu etsimään niitä eri sivuilta ja valikoista. Joissain tapauksissa niitä ei ole edes saatavilla, ja asiakkaan on mahdotonta tietää, miten lakisääteinen eläke on laskettu. Myös elinaikakertoimen vaikutusta korostetaan monissa laskureissa, eikä tällöin kuitenkaan mainita sitä, että sen vaikutusta lakisääteiseen eläkkeeseen on mahdollista korvata työskentelemällä hieman pidempään. Pankkien Internet-eläkelaskurit 6 ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ Suurimmat ongelmat useimmissa laskureissa voi tiivistää seuraaviin kohtiin: • kiinteä ja matala työeläkkeen korvaustaso • karttuneen eläkkeen puuttuminen • ei palkkatason kehitystä • kiinteä eläkeikä 63 vuotta • työeläkkeen laskemisperusteet huonosti tai ei ollenkaan esillä. Pankkien Internet-eläkelaskurit ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ 7 Ongelmakohtia: • Haluttua eläkeikää ei voi antaa. • Karttunutta eläkettä ei voi antaa. • Työeläkkeen taso on lukittu 50 prosenttiin palkasta. • Elinaikakertoimen ja lakisääteisen eläkkeen yhteissumma lasketaan erikoisesti, koska arvio työeläkkeestä on lukittu 50 prosenttiin palkasta. Pankkien Internet-eläkelaskurit 14 ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ Lähteet Aktia http://www.aktia.fi/aktiaps_elakelaskuri (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) Eläketurvakeskuksen eläkelaskuri http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=62471 (tarkasteltu 16.8.2010) Nordea http://www.nordea.fi/Henkilöasiakkaat/Säästöhenki-+ja+eläkevakuutukset/Työ kalut+ja+ apuvälineet/Eläkelaskuri/1131532.html (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) OP-Pohjola https://www.op.fi/op?cid=151241103&kampanja=true&srccid=151268327 (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) Sampo Pankki http://www.sampopankki.fi/fi-fi/Henkiloasiakkaat/SaastaSijoita/Documents/Kissanpaivat. html?cpage=elakelaskuri&ch=1020 (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) Sähköpostikirjeenvaihto Sampo Pankin sekä Aktian kanssa Tapiola http://talous.tapiola.fi/omaetu/#/elakesaastaminen (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) Työeläke.fi http://www.tyoelake.fi (tarkasteltu 16.6.2010 ja 16.8.2010) Työeläkelaitosten Internet-sivut (tarkasteltu 16.8.2010) Pankkien Internet-eläkelaskurit ELÄKETURVAKESKUKSEN SELVITYKSIÄ 15 Eläketurvakeskus Pensionsskyddscentralen FinnishCentreforPensions www.etk.fi 00065 ELÄKETURVAKESKUS 00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 010 7511 Tfn 010 7511 Finland Faksi (09) 148 1172 Fax (09) 148 1172 Tel. +358 10 7511 Fax +358 9 148 1172 Eläketurvakeskus (ETK) on työeläketurvan kehittämisen ja toimeen panon lakisääteinen yhteistyöelin ja työeläkkeisiin erikoistunut tietotalo. Eläketurvan arviointia, kehittämistä ja seurantaa varten se tuottaa taustaselvityksiä eläketurvasta ja sen rahoituksesta. Pensionsskyddscentralen (PSC) är ett lagstadgat samorgan och sak kunnig inom verk ställig heten och utveck lingen av arbets pensions skyddet samt informationen om det. Pensions skydds centralen producerar bak grunds information om pensions skyddet och pensions finansieringen för bedömningen, utvecklingen och uppfölj ningen av arbetspensions skyddet. The Finnish Centre for Pensions (ETK) is a statutory cooperation body for the development and implementation of earnings-related pension provision and an expert on pension insurance. For the evaluation, development and monitoring of pension provision, the Centre produces background surveys on pension provision and its funding.