Työeläke 1:2025

Eläketurvakeskuksen julkaisema työeläkealan ammattija sidosryhmälehti Valtaa ja malttia 12025 EK:n Ilkka Oksala avaa maratonneuvottelun taustat. Eläkeuudistus lupaa tuottoa, lisää riskiä Oppiminen vaatii asennetta s. 28 TYÖELÄMÄ 3PÄÄKIRJOITUS Luottamus syntyy osallisuudesta 4TIEDOKSI Taklaako eläkeuudistus TyEL-maksun nousupaineen? 7KOLUMNI Miksi eläkeläisen pitäisi saada alennuksia? 8TAPASIMME Eläkeneuvottelija Ilkka Oksala vallan kaksoisroolissa 12 TUTKITTUA Yli 40 vuoden työurasta tullut arkipäivää 14 ELÄKEUUDISTUS Aktuaarien salissa 16 VISUAALISESTI Uudistus virittää eläkekoneen rahoitusmekanismeja 18 PAINAVA SANA Tarmo Valkonen: Eläkeasioissa riittää vielä neuvoteltavaa 21 PUHEENAIHE Tasapuolisuus toteutuu eläkeuudistuksessa 24 MAAILMALTA Iran aloitti kampanjan syntyvyyden nostamiseksi 26 OHJENUORA Työn kuormittavuuteen voi itsekin vaikuttaa 28 TYÖELÄMÄPOLKU Oppiminen on asennekysymys 30 KONKARI KERTOO Eija Korhonen luo uutta Vala-hankkeessaa 31 ENGLISH SUMMARY 32 JULKAISUT Eläketurvakeskuksen uusimmat julkaisut Sisältö 1/2025 Kriitikko tai ainakin tarkkasilmäinen analyytikko Tarmo Valkonen Etlasta odottaa seuraavan eläkeuudistuksen koittoa. Eläkeneuvottelijat pääsivät EK:n Ilkka Oksalan johdolla maaliin. Ilona Möttösen työelämäpolku vahvistui oppimalla työn ohessa. Enemmän energiaa ja vähemmän stressiä. Siinä tepsivä resepti työhyvinvointiin. 8 18 28 26 OLLI-PEKKA ORPO MILKA ALANEN SATU KETTUNEN ANNE IIVONEN 2 1/2025 17.3.2025 ELÄKEUUDISTUKSESTA syntyi sopu. Uudistus painottui rahoituksen vahvistamiseen, ja uuden inflaatiovakauttajan rooli nähtiin pieneksi. Kansalaiskeskustelu jäi vähäiseksi uudistuksen teknisen sisällön vuoksi, mutta nuoret osallistuivat kuitenkin ilahduttavasti keskusteluun Allianssin välityksellä. Uudistus sai nuorilta ruusuja ja risuja. Kiitosta tuli nuorten ehdotusten huomioimisesta ja risuja siitä, että nuoret eivät olleet mukana neuvottelupöydissä. Myös rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista olisi toivottu enemmän. Nuorten luottamusta eläketurvaan ja yhteiskuntaan on tutkittu paljon viime aikoina. EVAn tutkimuksessa suurin osa ei luottanut eläkejärjestelmän kestävyyteen. E2 Tutkimus, Miina Sillanpään säätiö ja TELA julkistivat sukupolvibarometrin, jonka mukaan nuoret kokevat olevansa sivussa demokratian, työelämän ja palvelujen kehittämisestä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tuli esiin, että eläke asioiden tuntemisella ja luottamuksella eläketurvaan on vain heikko yhteys. Nuorten osa ei ole nykypäivänä helppo: valmista elämän käsikirjoitusta ei enää ole, ja hyvinvointivaltion koneisto yskii. Tätä aikaa leimaavat ilmastonmuutos, sodat ja kriisit, kestävyysvaje ja työelämän murros. Kaikki tämä tulee näkyväksi ja lähelle somessa ja mediassa aivan eri tavoin kuin aiemmin. Nuoret elävät myös senioreiden Suomessa. Päättäjissä on vähän nuoria, ja nuoren päättäjän ja suurimman äänestäjäryhmän arvot eroavat toisistaan. Eroja löytyy toisaalta myös sukupolvien sisältä. Suomi on pitkä maa, jossa jo pelkästään asuinalueet luovat eroja arvojen välille. Havainto siitä, että tieto ei lisää luottamusta, kertoo paljon omasta ajastamme. Toisaalta luottamus onkin enemmän tunnetta ja uskoa, kuin tietoa. Miten sitten voisimme vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa? Nuorten luottamusta rakentaa osallistuminen julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon, kuulluksi tuleminen, vaikuttaminen ja arvostuksen kokeminen. Näitä voimme tukea työeläkealalla, työpaikoillamme ja muissa verkostoissamme. Luottamuksen rakentaminen on ennen kaikkea tekoja, ja pienetkin askeleet oikeaan suuntaan ovat tärkeitä. PÄIVITETTY ELÄKEJÄRJESTELMÄ on jo 65-vuotias, ja Työeläke-lehtikin saavuttaa tänä vuonna 60 vuoden iän. Juhlavuosi näkyy erityisesti lokakuun juhlanumerossamme. Kiitos tähänastisesta matkasta kaikille lukijoillemme! Pääkirjoitus KAROLIINA PAATOS Työeläke-lehti on työeläkealan ammattija sidosryhmälehti. JULKAISIJA Eläketurvakeskus (ETK), Etk.fi VERKKOLEHTI Työeläkelehti.fi TILAA UUTISKIRJE www.etk.fi/uutiskirje/ PÄÄTOIMITTAJA Tuovi Rautjoki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anne Iivonen TUOTTAJA Antti Karkiainen TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tyoelake[email protected]i TOIMITUSNEUVOSTO Markku Aalto (Eläkesäätiöyhdistys) Suvi Dufva (Varma) Jorma Kinnunen (Mela) Tapio Koivu (Veritas) Outi Pekkarinen (Ilmarinen) Suvi Ritola (ETK) Satu Sandell (Elo) Taru Teikari (Keva) Carita Wuorenjuuri (ETK) LEHTEÄ TEKIVÄT MYÖS Milka Alanen, Katri Isotalo, Noora Järnefelt, Laura Koivunen-Niemi, Lena Koski, Hanna-Maria Kuntala, Satu Kettunen, Juuso Koponen, Antti Mielonen, Olli-Pekka Orpo, Pekka Seppänen, Matti Remes, Katri Saarteinen, Mika Vidlund ja Niko Väänänen. Kannen kuva: Milka Alanen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] puhelin 029 411 2500 VISUAALINEN SUUNNITTELU Katri Saarteinen, ETK TAITTO Markku Laitinen, Aste Helsinki Oy PAINO Punamusta Oy paperi Berga Classic PrePrint 100 g/m2 ISSN 0564-5808 (painettu) Helsinki 2025, 61. vuosikerta ISSN 1799-5221 (verkkojulkaisu) Ilmestyy neljästi vuodessa, seuraavan kerran kesäkuussa: nro aineistot lehti ilmestyy 1 17.2. 17.3. 2 2.5. 3.6. 3 29.8. 1.10. 4 31.10. 1.12. Luottamuksen rakentaminen on tekoja. Luottamus syntyy osallisuudesta TUOVI RAUTJOKI, VIESTINTÄJOHTAJA, ELÄKETURVAKESKUS @TUOVIRAUTJOKI Painotuotteet 1234 5678 Y M P Ä R I S T Ö M E R K K I M I L J Ö M Ä R K T Painotuotteet 4041-0209 1/2025 3 Kun pörssi tuottaa, vahvistuu eläkkeiden rahoitus. Tämä on uudistukselta toivottu vaikutus. Työnantajia ja palkansaajia edustavat keskusjärjestöt saavuttivat eläkeuudistuksesta neuvottelutuloksen. Tammikuun lopussa ratkenneen uudistuksen on katsottu tuovan pitkällä aikavälillä helpotusta yksityisalojen eläkevakuuttajien työeläkemaksun (TyEL) nousupaineeseen, kun ja jos eläkevarojen tuotot kohentuvat ja jäisi siivuja pantavaksi rahastoituihin osiin. Eläkevarojen osakesijoitustuottoon keskittynyt uudistus kiteytetään sopimustekstissä näin: ”Positiivisten shokkien annetaan vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, jotta järjestelmä kestää myös negatiivisia shokkeja.” Työmarkkinajärjestöt saivat neuvoteluksi ratkaisun, joka näyttää täyttävän ja jopa ylittävän hallituksen asettaman vaatimuksen vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. VALTIOVARAINMINISTERIÖ (VM) arvioi uudistusta heti tuoreeltaan ja laski, että uudistus vahvistaa julkista taloutta jopa enemmänkin, arviolta puolitoista miljardia euroa pitkällä aikavälillä. Ministeriössä nähtiin myös, että ”yksityisen sektorin eläkelaitosten riskillisempi työeläkevarojen sijoitusriskin kasvattaminen todennäköisesti suurentaisi sijoitustuottoja ja parantaisi työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa”. Vakavaraisuusvaatimukset ovat yhä säännellyn toimialan ytimessä. Sääntökehikkoa höllentämällä osakeriski kasvaa, mutta ei hulvattomasti. Jos tulisi ns. turskaa, eläkkeiden rahastoituja osia pienennettäisiin tekemällä negatiivisia täydennyksiä. Negatiivisten riskien toteutuessa riskipitoisten osakkeiden pakkomyynti ei myöskään olisi välttämätön seuraus riskinotosta. Sijoitusriskin kasvattaminen lisää tuottovaihtelua. Niinpä hyvinä aikoina tuotot voivat olla paremmat, huonoina nykyistä heikommat. Mutta korkeampien tavoiteltujen tuottojen vastapainona myös riskit työeläkemaksun vaihtelulle kasvavat. Tällöin herää kysymys, mitä tehdään, jos pörssi tuottaakin odotusten vastaisesti. Tämän ratkaiseminen uudistuksessa jäi puolitiehen ja tulevaisuuden nojaan. – Kolikolla on myös toinen puoli. Jos sijoitukset tuottaisivat pitkään huonosti, työeläkemaksua saatettaisiin joutua korottamaan nykyistä lainsäädäntöä enemmän uudistuksen seurauksena, kertoo ennustelaskelmayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta. PALKANSAAJILLE JA TYÖNANTAJILLE sekä yrittäjille uudistuksen suorat vaikutukset työeläkemaksun jäädytyksen ohella jäivät vähäisiksi. Mitään muutoksia ei tehty ikärajoihin tai eläkkeen karttumiseen. TyEL-maksu niin ikään jäädytettiin vuoteen 2030 saakka 24,4 prosentin tasolle, mikä antaa myönteisen signaalin, että työn kustannukset eivät olisi tältä osin nousemassa. ELÄKKEENSAAJIIN sen sijaan osuisi niin sanottu inflaatiovakauttaja. Kyseessä on uusi työeläkeindeksin rajoitussääntö, joka vaikuttaa vuodesta 2030 eteenpäin siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Rajoitussääntöä sovelletaan yhtä lailla myös julkisalojen eläkkeisiin. MYÖS EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ on tuotu esiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että sopimus ei täytä hallituksen toimeksiantoon sisältyvää sääntöpohjaista vakauttajaa. Epäilevä oli myös sosiaalija terveysministeriön kolmikantaryhmä, jonka loppuraportissa todetaan, että uudistuksen vaikutukset ovat vaikeammin etukäteen arvioitavissa kuin aiemmissa eläkeuudistuksissa. Nyt toivotaan, että sijoitustuotot kehittyvät pitkällä aikavälillä suotuisasti – ja sitäkin, että väestön tai työllisyyden kehityksestä ei singahtaisi odottamattomia kapuloita sijoituskoneen rattaisiin. Sopimuksen sisällöstä on kerrottu lähemmin Eläketurvakeskuksen Etk.fi-palvelussa: Suomalaiset venyttävät työuriaan Työssä jatketaan pidempään, ja työurat ovat pidentyneet jopa arvioitua ripeämmin. Vuonna 2024 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,1 vuotta, selviää Eläketurvakeskuksen tilastoista. Kasvua edellisvuoteen on 0,3 vuotta. SUKUPOLVIBAROMETRIN mukaan heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Näin asiasta ajattelee lähes puolet suomalaista. Vajaa kolmannes suomalaisista pitää luontevana, että naiset kantavat miehiä enemmän hoivavastuuta perheissä. – Barometrin viesti kannattaa ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa. Tärkeää on seurata, kasvavatko naisiin kohdistuvat odotukset ja millä seurauksilla, totesi tuloksista E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila. Barometri mittasi myös osallisuuden kokemusta ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon yhteiskunnassa. Etenkin nuoret ja yli 75-vuotiaat kokevat, että oma ikäryhmä on aliedustettu demokratiassa ja palvelujen kehittämisessä. Edessä olevissa kuntaja maakuntavaaleissa jokainen voi vaikuttaa. Sukupolvibarometrin ovat tuottaneet Miina Sillanpään säätiö, Työeläkevakuuttajat TELA ry ja E2 Tutkimus. Tutustu barometrin tuloksiin. Konservatiivisuus nostaa päätään Eläketurvakeskus järjestää koulutusta ja ajankohtaisia tapahtumia alan asiantuntijoille sekä eläkeasioista kiinnostuneille. Alla poimintoja kevään koulutustarjonnasta. Pysy kartalla ja kehitä osaamistasi Eläke-etuuksien maksaminen Webinaari 2.4. Ulkomailta Suomeen – työntekijän vakuuttaminen Webinaari 29.4. Työeläkeasioiden perusteet Lähikoulutus 10.4. TyELja YELvakuuttamisen perusteet Verkkokurssi Työeläkkeiden rahoitus Verkkokurssi Käy tutustumassa koulutustarjontaamme: koulutus.etk.fi Eläkkeelle 63,1 v siirtymisikä Jukka Rantala selvitysmiehenä YEL-pohdinnoissa FILOSOFIAN TOHTORI Jukka Rantala (kuvassa) selvittää sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) kehittämistarpeita. Pestissään aloittanut Rantala kuvailee tehtäväänsä vaikeaksi. Selvitystyön haastavimpana rastina hän pitää YEL-työtulomäärittelyyn liittyviä ongelmia. Monet yrittäjät pitävät YEL-työtuloa vaikeasti ymmärrettävänä ja epäoikeudenmukaisena. – Työtulo on kiinteä, mutta yrittäjän tulot vaihtelevat. Tämä aiheuttaa ristiriitoja. Täydellistä ratkaisua ei ole, mutta on tärkeää päästä eteenpäin isoimpien ongelmien ratkaisuissa, Rantala toteaa. Selvityshenkilöltä odotetaan ehdotuksia myös YEL-rahastoinnin järjestämiseksi. Yrittäjien eläkkeitä ei rahastoida, kuten palkansaajien TyEL-järjestelmässä. YEL-eläkevakuutus muodostaa yrittäjän sosiaaliturvan perustan. Eläkkeiden lisäksi työtulo vaikuttaa sairausvakuutuksen päivärahoihin, työttömyysturvaan ja toimeentuloon vanhempainvapailla. Selvityksen on määrä valmistua joulukuun alkuun mennessä. SATU KETTUNEN Taklaako eläkeuudistus TyEL-maksun nousupaineen? TEKSTI: ANNE IIVONEN TEKSTI: ANNE IIVONEN Eläkeuudistus 2025 -sopimuksen vaikutus TyEL-maksuun TyEL-maksu prosenttia palkkasummasta. Mediaani ja 90 prosentin luottamusväli. Yhtenäinen viiva nykyinen lainsäädäntö ja katkoviiva uudistus. (Lähde: ETK) Nykylaki 2025-sopimus 95 % 50 % 5 % 40 30 20 10 0 2020 20602040 20802030 20702050 2090 % 4 1/2025 1/2025 5 TIEDOKSI Neljä painoaluetta Eläketurvakeskuksen tutkimustoiminnassa SUOMI IKÄÄNTYY. Etenkin matalan syntyvyyden tuoma väestörakenteen muutos vaikuttaa eläketurvan kehitysnäkymiin pitkälle tulevaisuuteen. Työllisyyden suotuisa kehitys ja väestön työpanoksen kasvu ovat yhä keskeisempiä tekijöitä työurien pidentämistavoitteen saavuttamisessa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimustoiminta tukee eläketurvan arviointia ja kehittämistä sekä eläketurvaa koskevaa päätöksentekoa. Tutkimustoiminnassa keskitytään kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä työeläkejärjestelmän kehittämisen kannalta lähivuosina. – Tänä vuonna käynnistyneen uuden tutkimusohjelman valmistelimme ulkoisen arvioinnin pohjalta. Valmistelun aikana tapasimme laajasti sidosryhmiä ja tutkimustietomme käyttäjiä, sanoo ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Vuosina 2025–2029 tutkimustoiminta keskittyy neljälle painoalueelle: työurat, Risto Murto: Tarvitsemme kasvuyrityksiä ja osaamista RISTO MURRON johtama Kasvuriihi-työryhmä esittää yli 40 keinoa Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee enemmän osaamista, menestyviä kasvuyrityksiä ja teollisuuden rakenteellista uudistumista. Työryhmä ehdottaa lisäpanostuksia yritysten tutkimusja kehittämistoiminnan verovähennykseen ja vihreän siirtymän investointitukeen. Ne alentaisivat kohdeyritysten yhteisöveroa kohti EU:n minimitasoa, mikä vauhdittaisi yritysrakenteen uudistumista. Yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotettaisiin korvaamalla perintöja lahjavero luovutusvoiton verotuksella. Näin, vaikka tutkimusten mukaan perintöveron poistaminen ei edistä talouskasvua. Osaamista parannettaisiin nostamalla koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Työryhmän ehdotuksia hyödynnetään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. LARI JÄRNEFELT Työeläke-lehti – asiantuntijan apuna jo 60 vuotta Liity uutiskirjejakeluumme Tutustu tuoreeltaan Työeläke.fi -verkkolehteen Uusi alalla? Seuraa eläkealan trendejä ja työelämän ilmiöitä. Tilaa printtilehti maksutta kotiisi Tyoelake-60-vuotta-lehtimainos copy.pdf 1 27.2.2025 14.55 MILKA ALANEN ETK:n tutkimusosaston huippuasiantuntijat keskittyvät kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä työeläkejärjestelmän kehittämisen kannalta lähivuosina. eläkkeelle siirtyminen, eläketurvan riittävyys ja eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys. Tutkimusohjelmaa on valmisteltu ulkoisen arvioinnin pohjalta. Reilun vuoden takaisen arviointituloksen perusteella ETK:n tutkimustoiminta on kehittynyt myönteisesti. Tutkimusohjelma 2025–2029 TIEDOKSI MILKA ALANEN MINKÄ IKÄISENÄ kannattaa jäädä eläkkeelle, jos ainoastaan raha ratkaisisi? Tätä pohdiskelin viimesyksyisessä kolumnissa. Unohdin ainakin yhden olennaisen tarkastelukulman: eläkeläisalennukset. Paljon matkusteleva kulttuurin suurkuluttaja saattaa säästää niiden avulla jopa satoja euroja kuukaudessa. Olen tietysti jäävi esittämään näkemyksiäni eläkeläisalennuksista, sillä toistaiseksi kuulun niihin, joiden kustannuksella nuo eläkeläisalennukset on tehty mahdollisiksi. Toisaalta olen jäävi puhumaan asiasta myös sitten, kun olen jo siirtynyt eläkeläisalennusten piiriin. Rohkenen kuitenkin esittää kysymyksen: miksi eläkeläisille pitäisi myöntää alennuksia? Jos perustelu on se, että moni eläkeläinen on pienituloinen, niin miksi eläkeläisalennuksia ei muuteta pienituloisalennuksiksi? Miksi haaskata rahaa varakkaiden eläkeläisten vapaa-ajanviettoon? Jos taas ajatuksena on se, että ikäihmisiä tulee kohdella huomaavaisesti, niin kuin tuleekin, miksei myönnetä seniorialennuksia kaikille tietyn iän saavuttaneille? Jos eläkeläisalennusten tavoitteena on hyvittää sitä, että eläketuloja verotetaan ankarammin kuin työtuloja, niin yksinkertaisempaa olisi varmaankin yhdenmukaistaa verotusta. JOSKUS TEATTERISSA tai konsertissa tai oopperassa käydessä tuntuu siltä, että paikalla ei juuri muita olekaan kuin eläkeläisiä. Silloin mieleen juolahtaa ajatus, että alennuslippuja ei pitäisi myydä eläkeläisille, vaan nimenomaan kiireisille työikäisille, jotta heitäkin saataisiin joskus katsomoon. Eihän eläkeläislippu edes ole mikään alennuslippu, jos kaikki kävijät ovat sellaisen ostaneet. Silloinhan se on ihan normaalihintainen lippu. Lasten, opiskelijoiden, varusmiesten ja työttömien alennuksissa on kirkas ansaintalogiikka. Heistä kannattaa napata kiinni, sillä heistä saattaa vielä tulla täyden hinnan maksajia. Eläkeläiset pääsevät monien elokuvateattereiden päivänäytäntöihin arkisin alehintaan, sillä hiljaisina aikoina penkkejä kannattaa mieluummin täyttää kuin pitää tyhjinä. Ajatusmalli sopisi muillekin yrityksille. Ruokakauppa voisi tasoittaa asiakasvirtoja myöntämällä tiettyinä kellonaikoina vaikkapa muutaman promillen alennuksen ostoksista. Vaikka etu koskisi kaikkia asiakkaita, eläkeläisillä olisi keskimäärin parhaat mahdollisuudet hyödyntää sitä. Miksei myönnetä pienituloisalennuksia? Kolumni PEKKA SEPPÄNEN Kolumnisti Pekka Seppänen on riippumaton talouden tarkkailija. Miksi eläkeläisen pitäisi saada alennuksia? 1/2025 7 Vallan kaksoisroolissa Ilkka Oksala piti langat käsissään eläkeneuvotteluissa liki 15 kuukautta jatkuneiden paritreenien aikana. Toinen käsi heilutti uskollisesti elinkeinoelämän sauvaa ja toinen tahditti partteja keskinäiseen sopimukseen eläkeuudistuksesta. TEKSTI: ANNE IIVONEN KUVAT: MILKA ALANEN Työssä voi olla kovaakin vääntöä ja eri näkemysten sovittelua. Terveydestään huolehtivalle Ilkka Oksalalle kunto saliharrastus tuo hyvää oloa, vääntämistä omaksi hyvinvoinniksi. Neuvottelujen alkuvaiheessa tulee ymmärtää, mikä toiselle osapuolelle on kaikista tärkeintä. Siitä lähdettiin, ja maaliin päästiin, Ilkka Oksala sanoo. Eläkeuudistusneuvottelujen vetäjänä häneltä on vaadittu sekä kestävyyttä että kuuntelutaitoa, kykyä lukea äänenpainoja, eleitä ja merkityksiä rivien välistä. – Tätä ei voi opetella kirjoista. Eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa toimiminen ja erimielisten ihmisten kanssa neuvotteleminen on arvokkain kokemus, mikä minulla on, Elinkeinoelämän keskusliiton johtajana työskentelevä Oksala sanoo. Partit ratkaisijoina Partit eli työmarkkinaosapuolet työnantajaja palkansaajakeskusjärjestöissä käyttivät valtansa ja näyttivät mahtinsa sopimalla eläkeuudistuksesta. Sopimus luo pohjan lainsäädännölle, jonka eduskunta saa käsiteltäväkseen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen vastuusektorin laatimana hallituksen esityksenä. – Siinä tuli parlamentaarinen sitoutuminen, kun Orpon hallitus antoi meille mandaatin neuvotella. Selvää on, että järjestöiltä ei tämmöistä palvelusta pyydettäisi, jos emme kykenisi tuottamaan tuloksia, Oksala korostaa. Eläkeneuvotteluihin osallistui palkansaajien keskusjärjestöistä jokaisesta kaksi edustajaa, työnantajajärjestöistä kuntaja hyvinvointialoja edustavasta KT:sta kaksi sekä Oksalan lisäksi kaksi asiantuntijaa EK:sta. Oksala joukkueineen tuntee olleensa mukana kehittämässä uusia ratkaisuja, jotka parantavat työeläkejärjestelmän kestävyyttä. Jopa hieman etuajassa saavutettua neuvottelutulosta hän luonnehtii aiempiin eläkeuudistuksiin verrattuna keskisuureksi. – Sijoitusuudistuksen osalta kyseessä on iso uudistus. Tässä ei koskettu eläkeikiin eikä suoranaisesti eläke-etuuksiin, joten se on niistä näkökulmista pienempi. Kuitenkin rahallisen merkityksen osalta sijoitusuudistus on merkittävä, Oksala sanoo. Numerot ja laskelmat ytimessä Kuukausia kestäneiden neuvottelujen aikana neuvottelijat turvautuivat toistuvasti Eläketurvakeskuksen (ETK) laskenta-apuun – ja tämä koski sekä työnantajaettä palkansaajapuolta. – Kun ETK vastasi laskentapyyntöihin, vastaukset toimitettiin samanaikaisesti kaikille osapuolille, Oksala kertoo. ”Sijoitusuudistuksen osalta kyseessä on iso uudistus.” Tapasimme Ilkka Oksalan 1/2025 98 1/2025 TAPASIMME Ilkka Oksala • Ikä: täyttää toukokuussa 60 vuotta • Koulutus: oikeustieteen kandidaatti • Työ: johtaja, EK • Onnellisuuden lähde: perhe • Motto: ”Elä ja anna toistenkin elää”. Ilman näitä laskelmia eläkeuudistusta ei olisi voitu toteuttaa. Myös parteilla oli substanssista asiaymmärrystä: jokaisessa neuvotteluryhmässä oli edustajia, joilla oli joko vakuutusmatemaattinen tai ekonomistin tausta sekä juristeja tai eläkelainsäädännön asiantuntijoita. –Monipuolinen osaaminen oli tärkeää, jotta neuvotteluissa pystyimme käsittelemään monimutkaisia laskelmia ja lainsäädännön yksityiskohtia tehokkaasti, Oksala toteaa. Eläkeneuvotteluissa Oksala osoitti malttia ja määrätietoisuutta. – Seurasin tilanteiden kehittymistä ja pyrin ratkaisemaan niitä. Tehtäväni ei ollut olla ensimmäisenä haastamassa. Ratkaisun hyvät ja huonot puolet Oksala korostaa, että tehty neuvotteluratkaisu parantaa yksityisalojen työeläkelaitosten edellytyksiä saada parempia tuottoja osakesijoituksiin laitetuille työeläkevaroille. Juuri osakeriskien kasvattaminen ja samanaikainen vakavaraisuusvaatimusten venyttäminen on herättänyt jonkin verran keskustelua ja eräät kansantaloustieteilijät ovat kritisoineet toimia riittämättömiksi etenkin vakautuselementin osalta. Oksala ei halua myöntää, että tältä osin uudistuksen tavoite jäi piippuun tai ainakin puolitiehen. Sopu siitäkin leivottiin lopulta pitkän vaivaamisen päätteeksi. Taustalaskijoilta oli saatu lopulliset varmistukset – ja niiden varassa painettiin viimeisenä iltana maaliin. Neuvottelijat eivät itse laskeneet, vaan heillä oli ETK:n ja valtiovarainministeriön asiantuntijat taustalla laskelmia tekemässä. – Keskinäisissä neuvotteluissa meillä ei jäänyt mitään hampaankoloon niin, että me haluaisimme uudelleen palata neuvottelu- – Työeläkejärjestelmä ei ole suojassa, jos talous ei kasva ja palkkasumma ei nouse, hän sanoo. Ykköset saapuivat pöytään Neuvottelujen viimeinen koitos käytiin Eteläranta 10:ssä, sen klassisessa neuvotteluhuoneessa P24. Elinkeinoelämän keskusliiton toimiston pyhimpään saapuivat sunnuntaina 19. tammikuuta keskusjärjestöjen päätöksentekijät, niin sanotut ykköset: toimitusjohtaja Jyri Häkämies (EK), Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sekä palkansaajien keskusjärjestöjen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Antti Palola (STTK) ja Maria Löfgren (Akava). He sinetöivät ratkaisun hyvissä ajoin ennen kuin kello läheni puoltakaan yötä. Oksalalle tämä kelpasi. – Vielä vanhaan aikaan niin työmarkkinoilla kuin myös politiikassa oli yleistä neuvotella läpi yön, mutta käytäntö on oleellisesti vähentynyt ja hyvä niin. – Neuvottelutaktiikka, jossa pyritään väsyttämään toinen osapuoli ja katsotaan, kenen vatsa kestää parhaiten kahvia, on pääsääntöisesti vanhaa maailmaa, terveysja kuntoremontin elintavoissaan tehnyt Oksala sanoo. Neuvottelija sortui Jokainen rutistus vaati hintansa. Neuvottelumaratonin jälkeisestä flunssasta toipuva Oksala muistelee viimeisen illan tunnelmia. –Loppusuoralla neuvottelimme yhtäjaksoisesti. Pidempiä sessioita oli jo ollut useita. Nämä intensiiviset neuvottelut olivat välttämättömiä, jotta pääsimme etenemään. Kuukausitolkulla oli kulunut erilaisten laskelmien äärellä, ja lopulta Oksala saattoi alkaa höllätä otettaan. Maali jo häämötti, kun liittojohtajat oli kutsuttu paikalle. Ilta Lainsäädännön valmistelu käynnistyy SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ (STM) asetti helmikuussa kolmikantaisen työryhmän säädösten toteuttamiseksi. Ilkka Oksala toivoo ja olettaa, että lainsäädäntö valmistellaan mahdollisimman nopeasti. Hän pitää mahdollisena, että STM:ssä johtaja Jaana Rissasen johdolla ja ylimatemaatikko Minna Lehmuskeron asiantuntemuksella kolmikantaryhmä voisi saada esityksensä lausuntokierrokselle viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla. Tällöin eduskunta pystyisi käsittelemään uudistuksen ensi syksynä. Tässä aikataulussa Oksalan käsityksen mukaan lait voisivat tulla voimaan ensi vuoden alusta. – Yksityisten alojen työeläkerahastoinnin sijoitusuudistuksen osalta lait olisivat siten saatavissa voimaan 1.1.2026 alkaen. Kuinka realistinen tällainen valmisteluaikataulu on, ottaen huomioon ministeriön lainvalmistelun työjonon? Näin nopeaa lainsäädännön toteuttamista moni pitää epärealistisena. EK:n näkökulmasta Oksala sanoo, että hallituksen esitykseen tarvittavat monenlaiset laskelmat ja vaikuttavuusarviot ovat käytettävissä. – Ne on jo etukäteen tehty neuvottelujen taustalaskelmissa, Oksala toteaa. ANNE IIVONEN himmeni legendaarisessa P24-neuvotteluhuoneessa, oli popsittu välipalahedelmiä, syötykin, kahvia meni yhä kuppikaupalla. Syrjempänä pöydällä oli tarjolla myös suklaata. – Assistenttini olivat tilanneet sitä, vaikka olin varta vasten kieltänyt suklaan tuomisen kokoustilaan. – Siinä käden ulottuvilla oli suosikkiani, Fazerin sinistä. Voiko sitä siinä vaiheessa enää muuta kuin sortua? Kontrolli heltyi, ote kirposi ja kaksoisrooli alkoi kipsin lailla kareilla harteilta. Ryhdikkäästi kuntokuuristaan huolehtivalle neuvottelijalle kävi lopulta makeasti. Neuvotteluissa kyse on aina ihmisistä, joilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. ”Ratkaisu parantaa yksityisalojen työeläkelaitosten edellytyksiä saada parempia tuottoja osakesijoituksilleen.” Automaattinen vakauttaja oli isoin ristiriitakysymys, jolle Oksala haki liittojohtajien päätöksen. Kiperä vakauttaja ratkesi maratonneuvottelujen päätteeksi niin sanotussa ykkösten pöydässä. – Kyllähän sillä nyt oli ratkaiseva merkitys, että valittu mallinnuksemme toi myös laskelmien valossa riittävän vaikutuksen, Oksala myöntää. pöytään. Olemme tyytyväisiä ratkaisuun ja puolustamme sitä. Tämä on hyvä ratkaisu. Jälkeenpäin Oksala arvioi, että sijoitusuudistus, vaikka merkittävä onkin, ei yksin riitä takaamaan työeläkejärjestelmän kestävyyttä. Isoimmat kansantalouden kyvykkyyden riskit liittyvät työikäisen väestön määrään, syntyvyyteen, työperäiseen maahanmuuttoon ja työllisyyteen. 10 1/2025 1/2025 11 TAPASIMME Yli 40 vuoden työurasta tulossa arkipäivää Oletko koskaan miettinyt, miten pitkä työura sinulla saattaa olla edessäsi tai miten tekemäsi työura vertautuu muiden työuriin? Työura kestää tyypillisesti vuosikymmeniä, mikä tekee sen pituuden tarkasta mittaamisesta haasteellista. Työeläkejärjestelmässä on tietoa ansiotyöjaksoista eri vuosikymmeniltä ja nämä tiedot yhdistämällä voidaan laskea työuran kumulatiivinen kertymä jokaiselle Suomessa työtä tehneelle. Kutsumme tällä tavalla laskettua työuraa ansiotyöuraksi, sillä se sisältää kaiken eläkevakuutetun ansiotyön. Ansiotyöuraan lasketaan mukaan myös 18–23-vuotiaana tehty ansiotyö, josta maksettiin eläkemaksuja, vaikka siitä ei kertynyt eläkettä ennen vuotta 2005. Seuraavassa on esitelty joitakin kiinnostavia havaintoja näistä laskelmista. Ne koskevat henkilöitä, joiden vanhuuseläke alkoi vuonna 2022 tai 2010. TYÖURIEN PITUUDESSA on suuria eroja, ja vanhuuseläkkeen alkaessa ihmisellä voi olla takana monenmoista työhistoriaa. Ansiotyöura voi eri syistä jäädä lyhyeksi tai olla hyvinkin pitkä (Kuvio 1). Niistä, joiden vanhuuseläke alkoi vuonna 2022, noin 13 prosentilla oli takanaan alle 20 vuoden ansiotyöura. Suuri osa ansiotyöurista on kuitenkin varsin pitkiä. Tyypillisin ansiotyöuran pituus oli 40–45 vuotta. Vuoden tarkkuudella tarkastellen miehillä tyypillisin ansiotyöuran pituus oli 42 vuotta ja naisilla 40 vuotta. Yli 40 vuoden työurat eivät ole siis lainkaan harvinaisia. Viime vuosina tällaiset pitkät työurat ovat lisäksi yleistyneet. PITKÄT TYÖURAT ovat selvästi yleistyneet. Vuonna 2010 miehistä, joilla alkoi vanhuuseläke, 29 prosenttia oli tehnyt yli 40 vuoden ansiotyöuran. Vuonna 2022 näin pitkään työuraan ylsi jo 44 prosenttia miehistä. Naisilla vastaavat osuudet olivat 20 prosenttia vuonna 2010 ja 35 prosenttia vuonna 2022. Jos tarkastellaan todella pitkiä, vähintään 45 vuotta kestäneitä työuria, nähdään vastaava kehitys. Vuonna 2010 näin pitkät ansiotyöurat olivat harvinaisia. Ne eivät olleet kovin tavallisia myöskään vuonna 2022, mutta vuoteen 2010 verrattuna osuudet olivat lähes kolminkertaiset: miehillä 10 prosenttia ja naisilla 6 prosenttia. ÄÄRIPÄÄT KASAUTUVAT vähän koulutetuille. Lyhyimmät ja pisimmät työurat kertyvät niille, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto (Kuvio 2). Tutkinnon suorittaneisiin verrattuna heille kasautuu selvästi enemmän hyvin lyhyitä, alle kymmenen vuoden ansiotyöuria. Tutkinnon puuttuminen voi olla merkki erilaisten haasteiden kasautumisesta, mikä ilmenee muun muassa heikkona työllistymisenä. Ilman tutkintoa olevissa on myös Suomeen aikuisiällä muuttaneita, joiden mahdollista tutkintoa ei ole rekisteröity Suomessa. Tällöin myös osa työurasta on voitu tehdä muualla kuin Suomessa. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työura on voinut toisaalta alkaa varhain. Mikäli siihen ei tule pitempiä keskeytyksiä, vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä työura voi muodostua todella pitkäksi. Poikkeuksellisen pitkät, yli 45 vuoden työurat, ovatkin yleisimpiä juuri ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla. KOULUTUS tuo työuraan enemmän ennustettavuutta. Tutkinto luo tasaista työuranäkymää. Riskit työuran jatkuvuuden kannalta pienenevät, mutta kouluttautuminen syö toisaalta työuraan käytettävissä olevaa aikaa. Millaisella tutkinnolla todennäköisimmin saavuttaa vähintään 40 vuoden työuran? Kun katsotaan vuonna 2022 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä, suurin todennäköisyys vähintään 40 vuoden ansiotyöuraan oli alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneet pääsivät samaan lähes yhtä suurella todennäköisyydellä. Alemman korkea-asteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista miehistä lähes puolella oli takanaan vähintään 40 vuoden ansiotyöura. Naisilla yli 40 vuoden työura ei ollut yhtä yleinen, mutta naistenkin joukossa suurin, noin 40 prosentin, todennäköisyys yli 40 vuoden työuraan oli juuri alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jäivät kauas jälkeen 35 prosentin (miehet) ja 27 prosentin (naiset) todennäköisyyksillä. Keskiasteen tutkinnon heikkous on, että siihen liittyy alemman tai ylemmän korkeaasteen tutkintoon verrattuna selvästi suurempi riski, että työura katkeaa aikaisemmassa vaiheessa. Alemman ja ylemmän korkea-asteen tutkinnot tuottavat suuremmalla todennäköisyydellä vähintään keskipitkän työuran. TEKSTI: NOORA JÄRNEFELT, ERIKOISTUTKIJA, ELÄKETURVAKESKUS Oletko työssä, joka kantaa eläkkeelle saakka? MEILTÄ kaikilta tarvitaan perspektiivin muutosta siihen, kuinka pitkiä työuria nyt ja tulevaisuudessa tehdään. Yli 40 vuoden työurat eivät ole enää harvinaisia ja niistä tulee yhä arkipäiväisempiä. Tämä haastaa myös suhtautumistamme siihen, miten tarkastelemme ja suunnittelemme omaa työuraamme. Yli 40 vuoden työuralla moni asia muuttuu. Maailma muuttuu, työ muuttuu ja ennen kaikkea, me itse muutumme. Valinnat, joita teemme nuorena esimerkiksi koulutuksen tai ammatin suhteen, eivät välttämättä ole sopivia koko pitkän työuran ajalle. Kun vanhuuseläkeikä on hitaasti, mutta varmasti etääntyvä maali, kaikkia töitä ei ole mielekästä tehdä eläkeikään saakka. Jonkun kohdalla nuorena valittu ammatti johtaa fyysisesti raskaisiin töihin. Joku toinen huomaa, että elämänkokemukset muuttavat ihmistä niin, että työltä haluaa eri asioita kuin aikaisemmin. Kolmannen kohdalla oman alan työt muuttuvat niin nopeasti, että on vaikea pysyä perässä. Kenenkään työura ei ole täysin vailla riskejä. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, olenko sellaisessa työssä, joka kantaa eläkkeelle saakka. Jos en, millaisilla askelmerkeillä voisin päästä sellaiseen työhön, joka kantaa. NOORA JÄRNEFELT Työurien mittaaminen ja työurien pituuden kehitys eri väestöryhmissä. Tekijät: Noora Järnefelt, Atte Pyrylä, Mikko Laaksonen, Pauli Pekkala, Kati Kuitto, Tarja Karjalainen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 09/2024. Noora Järnefelt Kuvio 1. Ansiotyöuran pituus sukupuolen mukaan Vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022, osuus (%) toteutuneista työurista. Ansiotyöuran pituus, vuotta Yhteensä Miehet Naiset 35 30 25 20 15 10 5 0 % 0, 20 25, 30 40, 4520, 25 35, 4030, 35 45, – Kuvio 2. Lyhyet ja pitkät ansiotyöurat koulutuksen mukaan Vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022, osuus (%) toteutuneista työurista. 20 15 10 5 0 % Ansiotyöuran pituus Yhteensä Perusaste Keskiaste Alempi tai alin korkea-aste Ylempi korkea-aste/tutkija Alle 10 vuotta 45 vuotta tai pitempi 12 1/2025 1/2025 13 TUTKITTUA Iran aloitti kampanjan syntyvyyden nostamiseksi Ulkomaanpalstalla esittelemme eläkeuutisia ja vertailutietoa muiden maiden eläketurvasta. Tällä kertaa paneudumme tarkemmin eri maiden indeksitarkistuksiin. IRAN Deittisovelluksella syntyvyys nousuun Iranissa ennustetaan yli 60-vuotiaita olevan noin kolmannes väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Tilastoissa näkyvät sekä elinajanodotteen nousu että romahtanut syntyvyys. Teheranin yliopiston tutkijan, Shaho Sabbarin mukaan syntyvyyden romahtamisen syynä on maan heikko taloudellinen tilanne. Iranin väestömäärän ennustetaan jopa puolittuvan seuraavan 75 vuoden kuluessa. Vielä 1980-luvulla Iranissa syntyvyys oli keskimäärin 6,4 lasta naista kohden, kun toissa vuonna kokonaishedelmällisyyttä kuvaava luku oli enää 1,6. Viranomaiset ovat aloittaneet syntyvyyskampanjan. Lapsiperheille suunnataan asuntolainojen korkotuet sekä ilmainen terveydenhoito äideille ja lapsille. Lisäksi valtio on julkistanut oman deittisovelluksen sekä rajoittanut ehkäisyvälineiden saatavuutta ja raskaudenaikaisia seulontatutkimuksia. Lähde: Al Arabiya English 10.1.2025 ISO-BRITANNIA Eläkkeet pysyvät kolmoislukon takana Britanniassa tammikuussa nimitetty uusi eläkeasioiden ministeri Torsten Bell (työväenpuolue Labour) on vahvistanut, että vastedeskin lakisääteisiä eläkkeitä korotetaan ns. kolmoislukkomenetelmän (triple lock) mukaisesti. Aiemmin Bell oli itse arvostellut menetelmää, sanoen sen olevan kallis ja sekava, ja että se tulisi lopettaa. Kolmoislukkomenetelmän mukaan eläkkeitä korotetaan indeksitarkistuksella vuosittain huhtikuussa joko palkkojen, inflaation tai 2,5 prosentin mukaisesti riippuen siitä, mikä niistä antaa korkeimman korotuksen. Huhtikuun korotus tulee olemaan 4,1 prosenttia perustuen palkkojen muutokseen. Näin toteutuva indeksitarkistus nostaa täyden eläkkeen määrän (new State Pension) noin 1 200 euroon kuukaudessa (230,25 puntaa viikossa). Lähde: Financial Times 15.1.2025 ja Yahoo News 22.1.2025 RUOTSI AP-eläkerahastojen määrää vähennetään Ruotsin hallitus on päättänyt vähentää ensi vuoden alusta työeläkejärjestelmän puskurirahastojen määrää nykyisestä viidestä kolmeen. Puskurirahastoilla on yhteensä eläkevaroja noin 200 miljardia euroa. Hallituksen mukaan uudistus tuo mittakaavaetuja ja alentaa hallinnointikustannuksia, parantaa rahastojen toiminnan valvontaa ja kasvattaa sijoitustuottoja. Göteborgissa sijaitseva pääomasijoituksiin erikoistunut AP6-rahasto yhdistetään samassa kaupungissa toimivaan AP2-rahastoon. Tukholmassa AP1 lakkautetaan, ja sen varat jaetaan tasan AP3:n ja AP4:n kesken. Päätös perustuu selvityshenkilö Tord Gransbon suosituksiin. Lähde: Regeringen 31.1.2025 ja IPE News 31.1.2025 TŠEKKI Toisinajattelijoille enemmän eläkettä Tšekin hallitus on korottanut kommunismin aikakauden toisinajattelijoiden eläkkeitä keskimäärin 4 400 Tšekin korunalla (noin 175 eurolla) kuukaudessa. Aiemmin monet heistä saivat hyvin pieniä eläkkeitä, koska heitä estettiin kommunistihallinnon aikana harjoittamasta ammattiaan. Osa oli myös mielipiteidensä takia vankeina, eikä vankeusaikoja ole huomioitu eläkkeen laskennassa. Samalla hallitus on leikannut entisten kommunistihallinnon korkeimpien viranhaltijoiden eläkkeitä keskimäärin lähes 1 500 korunalla (noin 59 eurolla) kuussa. Entisillä viranhaltijoilla oli kommunismin aikana hyvä palkka, joten myös eläkkeet olivat suhteellisen korkeita. Lähde: DW.com 23.11.2024 PUOLA Yrittäjiä uhkaa eläkeköyhyys Puolan sosiaaliturvalaitoksen (ZUS) vuonna 2023 tilaaman ja sille vuonna 2024 toimitetun raportin huolestuttavat löydökset ovat vuotaneet julki. Vielä julkaisematon raportti osoittaa muun muassa, että Puolan eläkejärjestelmä on tikittävä aikapommi itsensätyöllistäjille. Erityisesti naisyrittäjät ovat vaarassa joutua eläkeköyhyyteen. Naisten eläkeikä on matalampi kuin miesten. Tällöin myös eläkkeelle siirryttäessä työurat jäävät usein lyhyemmiksi kuin miehillä. Puolassa yrittäjien ja maanviljelijöiden eläkemaksut eivät ole lainkaan tai vain heikosti sidoksissa tuloihin. Eläkemaksun perustana on ilmoitettu tulo. Lähes kaikki yrittäjät tulotasosta riippumatta ilmoittavat tulonsa minimitasolla, joka on noin 60 prosenttia keskipalkasta. Tämä puolestaan vaikuttaa heidän etuuksiinsa ja useat jäävät valtion rahoittaman vähimmäiseläkkeen varaan. Lähde: Warsaw Voice 27.1.2025 TEKSTI: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN. Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä. Hintojen vaikutus suli indeksitarkistuksissa Korkea inflaatio paisutti viime vuonna maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistuksia ennätyskorkeiksi. Tänä vuonna korotukset ovat huomattavasti maltillisempia. HINTOJEN MUUUTOKSEEN perustuvat eläkkeiden indeksikorotukset ovat joissain maissa jopa ylittäneet palkkakehityksen. Yleinen menetelmä on esimerkiksi hintojen ja palkan yhdistelmäindeksi, jossa komponenteille annetaan tietty paino. Meillä Suomessa työeläkeindeksi sisältää hintojen muutosta 80 prosentin painolla ja palkkojen muutosta 20 prosentilla. Virossa painot ovat toisin päin 20/80. On myös maita, joissa eläkkeiden indeksointi on vakautettu suhteessa eläkejärjestelmän taloudelliseen tilanteeseen. Ruotsissa ja Saksassa indeksointi perustuu palkkojen kehitykseen, mutta siihen liitetty vakautusmekanismi pitää osaltaan huolen järjestelmän taloudellisesta tasapainosta. Indeksitarkistuksia voidaan myös rajoittaa koskemaan täysimääräisesti vain tietyn rajan alle jääviä eläkkeitä. Näin menetellään Italiassa ja Itävallassa. Erikoisin menetelmä on Isossa-Britanniassa, jossa lakisääteistä eläkettä tarkistetaan ns. triple lock -menetelmällä. Yleisesti indeksitarkistukset ajoittuvat vuodenvaihteeseen, joissakin maissa myös huhtikuun tai heinäkuun alkuun. Suomessa indeksitarkistukset tehdään vuosittain tammikuun alussa. Aiheesta laajemmin Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät Muiden maiden indeksiturvasta lähemmin Etk.fi:ssä Työeläkkeiden indeksitarkistukset, % 0 2 51 4 2025 2024 3 678910 11 12 Italia Suomi Ranska Espanja Saksa (ennuste) 1.7.2025 Ruotsi Iso-Britannia 1.4.2025 Itävalta Viro (ennuste) 1.4.2025 24 1/2025 1/2025 25 MAAILMALTA Työn kuormittavuuteen voi itsekin vaikuttaa Työssä voi paremmin, kun tuntee omat työtapansa. Aina se ei riitä, joten myös esihenkilön on oltava hereillä. Henkistä kuormitusta aiheuttavat työelämässä yhä useammin kiristynyt työtahti, tiuhaan muuttuvat työtehtävät ja -välineet, epäselvä toimenkuva, työn sirpaloituminen sekä keskeytykset ja keskittymiseen epäsopivat työtilat. Työn kuormittavuuteen voi onneksi itsekin vaikuttaa. Jaksamisessa auttaa, kun tietää, mistä itse kuormittuu ja mistä innostuu. Jos esimerkiksi ruudulle pulpahtavat pikaviestit jatkuvasti katkaisevat ajatuksesi, selvitä, voiko viestit puskuroida luettavaksi vaikkapa kahden tunnin välein. Sopikaa työyhteisössänne, kuinka pian viesteihin tulisi vastata. Sopikaa myös säännöt puhelinkäyttäytymiselle ja sermin yli huikkaamiselle. Mieti, mitä viestintäkanavia oikeasti tarvitset puhelimessa. Monessa työssä uutisvirran seuraamiseen riittää tietokoneen ruutu. Jos taas puhelimeen kilahtava viesti virkistää, anna vies tien soida. Kaikkia töitä ei kuitenkaan kannata sohia yhtä aikaa , sillä tehtävästä ja työkalusta toiseen hyppiminen kuormittaa todella paljon aivoja. Parempi on hoitaa yksi tehtävä kerrallaan. – Eri tehtävien väliin pitäisi jäädä aikaa niin sanotulle aivosiirtymälle, korostaa Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma. Joillakin työpaikoilla onkin ohje, että esimerkiksi verkkotapaamisten väliin on aina jätettävä vähintään vartti. Osa aivosiirtymästä olisi hyvä käyttää mikropalautumiseen, vaikkapa hartioiden pyörittelyyn. –Innostavakin työ vaatii tasapainottavaa vapaa-aikaa. On siis hyvä olla muitakin kiinnostuksen kohteita kuin työ, mutta Pauli Forma varoittaa elämän ylikuumentamisesta. Jos harrastus menee liialliseksi suorittamiseksi, se ei enää palauta eikä paranna henkistä jaksamista.” Esihenkilöiden määrä näkyy työhyvinvoinnissa – Myös esihenkilöiden vähentäminen näkyy työhyvinvoinnissa, muistuttaa Forma. Suurempi määrä alaisia tarkoittaa, että esihenkilölle jää vähemmän aikaa sekä töiden suunnitteluun että henkilökohtaiseen kanssakäymiseen alaistensa kanssa. Työyhteisön rooli on siksi kasvanut. Työhyvinvoinnin ammattilaiset puhuvat työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Se tarkoittaa, että jaksamisen haasteita uskalletaan nostaa riittävällä herkkyydellä esiin. Hyvässä työyhteisössä tehtäviä voidaan usein jakaa myös keskenään. Apua kannattaa pyytää ennen kuin on uupumuksen partaalla ja vastaavasti sitä kannattaa tarjota, jos työkaveri jää jatkuvasti ylitöihin. Jos kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä, tukea tulee pyytää esihenkilöltä tai työterveyshuollolta. Esihenkilön tehtävä on myös varmistaa, että kaikki tietävät, mitä heiltä työssä odotetaan. TEKSTI: KATRI ISOTALO KUVITUS: SATU KETTUNEN Enemmän energiaa, vähemmän stressiä ”Innostavakin työ vaatii tasapainottavaa vapaa-aikaa.” Tunne luontosi, ihminen Jos olet parhaimmillasi aamulla, pyri tekemään vaativimmat työt heti päivän alussa. Jos taas pääset flow-tilaan vasta lounaan jälkeen, ajoita aamuksi helpoimmat rutiinit. Jos olet aikaansaava urakkaihminen, pyri löytämään itsellesi optimaalinen vauhti. On hienoa saada paljon aikaan, mutta työpäivän jälkeen pitää olla paukkuja muuhunkin kuin toipumiseen. Ei huippu-urheilijakaan tee maksimaalisia suorituksia joka päivä. Rentoudu ja vältä ylikuormitusta Vapaa-ajalla on tärkeä palautua ja tehdä itselle mieluisia asioita. Älä siis turboahda vapaa-aikaasi. Kokeile lenkkiä tai koiran ulkoilutusta ilman musiikkia tai äänikirjaa. Järjestä palauttavia mikrotaukoja myös työpäivän aikana. Katso hetki ikkunasta ulos tai hae lasi vettä. Somen tai uutisvirran selailu ei palauta vaan kuormittaa lisää. Kissavideokin palauttaa paremmin kuin maailman konfliktit. Esihenkilön valppautta tarvitaan Hälyttäviä merkkejä esihenkilölle ovat ainakin muutokset alaisen työsuorituksessa ja käyttäytymisessä. Liikakuormituksesta voi kertoa virheiden lisäksi esimerkiksi negatiivinen asiakaspalaute. Rättiväsyneenä on vaikea hymyillä. Työajan seuranta auttaa huomaamaan, jos jonkun kohdalla työtunnit eivät millään riitä. Etätöissä riski uupumukselle, jota ei havaita ajoissa, on erityisen suuri. 1 2 3 26 1/2025 1/2025 27 OHJENUORA Oppiminen on asennekysymys "Tyhmiä kysymyksiä ei ole", sanoo kehityspäällikkö Ilona Möttönen. Hänelle jatkuva oppiminen on tärkeää, ja siihen panostetaan Varmassa. Miten päädyit kehityspäälliköksi? – Aloitin Varmassa vuonna 2017 palveluneuvojana vakuutuspalveluissa. Työhöni kuului asiakaspalvelu, ensin YELasiat sitten myös TyEL-neuvonta. Osallistuin erilaisiin projekteihin ja testauksiin, ja parin vuoden päästä pääsin vakuutusasiantuntijaksi. Korona-aikana meille tuli organisaatiomuutos, jolloin siirryin suunnittelijaksi ja jatkoin testaustehtäviä. Nykyinen tehtäväni on Kasvun tuki -tiimissä. Kehityspäällikkönä toimenkuvani on monipuolinen. Teen yhteistyötä eri tiimien kanssa. Erityisesti olen paneutunut vakuutushakemusprosesseihin. Niitä olen ollut kehittämässä alusta asti. Alkuvuosien opit asiakaspalvelussa luovat hyvän pohjan tekemiselle. On tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pitää mieli avoinna uudelle. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Olet myös niin sanottu robot owner, mitä se tarkoittaa? – Kyllä. Tehtäväni on toimia seulana Varman robottitiimille. Käytännössä pidän korvat auki ja yritän löytää rutiinitehtäviä, jotka voisi ulkoistaa robotille. Sitten tutkailen prosessia läpi ja mietin, kannattaisiko asiaa lähteä viemään eteenpäin tiimille. Hyödynnämme robotiikkaa esimerkiksi turvapostien käsittelyssä. Robotti avaa vääriin postilaatikkoihin tulleet viestit. Se katsoo, kuka on oikea ihminen niihin vastaamaan ja lähettää viestit eteenpäin. Aikasäästö on tuntuva, koska viestiliikennettä on paljon. Mitä haasteita koet työssäsi? – Työelämä on nykyään aika sirpalemaista. Useat viestintäkanavat ja jatkuvat keskeytykset häiritsevät keskittymistä ja työn tehokkuutta. Olisi hienoa, jos voisi paneutua yhteen asiaan rauhassa. Olen pyrkinyt ratkaisemaan tätä laittamalla itseni offline-tilaan Teamsissa. Varaan itselleni fokus-aikaa kalenterista viikottain, muuten on vaikea syventyä. Toinen haaste on eläkkeisiin liittyvä lainsäädäntö. Esimerkiksi YEL:iin liittyvät työtuloasiat ovat vaikeita. Mitä olet oppinut oppimisesta? – Oppiminen on asenteesta kiinni, ja edellyttää vanhoista toimintatavoista luopumista. Olen törmännyt muutosvastarintaan esimerkiksi silloin, kun robotiikkaa on otettu käyttöön. Ihmiset saattavat takertua vanhoihin tuttuihin tapoihin, vaikka uudet olisivat tehokkaampia. Muutokseen sitoutuminen vaatii motivaation. Ihmisten on ymmärrettävä, miksi muutoksia tehdään ja miten ne hyödyttävät heitä. Oivallukset motivoivat. Ihmisille pitää luoda tunne, että he ovat osa muutosta. Miten hyödynnät tekoälyä työssäsi? – Tällä hetkellä hyödynnän Copilotia Teamsissa transkriptioiden tekemiseen ja muistiinpanojen luomiseen. Tulevaisuudessa toivon, että tekoäly voisi auttaa testauksessa ja määrittelyssä löytämällä ristiriitaisuuksia ja ehdotTEKSTI: ANTTI KARKIAINEN KUVAT: MILKA ALANEN Ilona valittiin Varmassa vuoden testaajaksi. Valintaperusteiden mukaan hän on iloinen joukkuepelaaja. tamalla korjauksia. Tekoälyn käytössä on paljon samaa kuin robotiikassa. Säännöt on määriteltävä tarkkaan, jotta siitä saa hyötyjä irti. Myös dokumentaatio ja data pitää olla kunnossa. Miten Varmassa tuetaan osaamisen kehittämistä? – Monin tavoin. Voin käyttää tunnin viikossa opiskeluun ja perehtymiseen. Työnantaja tarjoaa koulutuksia ja luentoja, ja kannustaa kouluttautumaan. Itse suoritin töiden ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon digitalisaation johtamisessa. Lisäksi järjestämme Varmassa demoja jokaisen kolmen viikon sprintin eli kehitysjakson päätteeksi. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa esittelemme kehitteillä olevia asioita ja jaamme hiljaista tietoa. ”Ihmisille pitää luoda tunne, että he ovat osa muutosta.” Muutoskyvykkyys • tarkoittaa joustavuutta, oppimishalua ja sopeutumiskykyä muuttuvassa työelämässä • edellyttää valmiutta omaksua uusia työtapoja, hyödyntää teknologiaa ja kehittää omaa osaamista • auttaa ennakoimaan muutoksia, hallitsemaan epävarmuutta ja edistämään sekä omaa että organisaation kehitystä. LÄHDE: MICROSOFT COPILOT 28 1/2025 1/2025 29 TYÖELÄMÄPOLKU Ingressi. TEKSTI: ANNE IIVONEN KUVA: MIKAEL AHLFORS Eija Korhonen Vala-hankkeesta: Luomme uutta palvelutapaa TYÖELÄKELAN YHTEISTEN tietojärjestelmien uudistamisessa käynnistyy tänä keväänä ensimmäinen vaihe. Teknologiauudistusta kutsutaan Vala-hankkeeksi, lyhenteenä sanoista vakuuttaminen ja eläkkeen laskenta. Ensiksi uudistuu vakuuttamisen osuus. Työ käynnistyy konkreettisesti maaliskuussa työeläkealan yhteisten palveluiden ylläpitäjän Arek Oy:n valitseman teknisen kumppanin Digia Oy:n kanssa. Arekissa työtä koordinoi hankejohtaja Leila Rajala. Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus omistavat Arekin ja ne yhdessä osallistuvat asiakasja ohjausryhmiin, jotka ohjaavat kehitystöitä. Vala-hankkeen ohjausryhmän vetäjänä vuoden alussa aloittanut Eija Korhonen Kevasta kiteyttää meneillään olevan työn kolme päätavoitetta: nykyteknologian ketterä hyödyntäminen, automatisoidut päivitykset ja ylläpidon kustannustehokkuus. – Työuran aikaisten palkkojen vakuuttamiseen ja eläkkeen laskentaan hyödynnettävien tietojärjestelmien uudistaminen on tarpeen, koska nykyjärjestelmät alkavat tulla elinkaarensa loppupäähän, hän sanoo. Uudistuksen myötä voidaan tehdä katkottomia asennuksia, mikä vähentää eläkelaitosten asiakkailleen tarjoamien palveluiden käyttökatkoja. Lisäksi tietoturvan ylläpidon varmistamiseen on aivan uudenlaiset mahdollisuudet. – Tietoturva sekä henkilötietojen käsittelyn ja GDPR:n vaatimukset otetaan tarkasti huomioon palvelun ratkaisuissa. Lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano ja siihen liittyvät moninaiset tehtävät yhdistävät jokaista työeläkelan toimijaa. Ne myös osallistuvat uuden määrittelyyn ja testaukseen. ETK roolinsa mukaisesti varmistaa yhteisen palvelukokonaisuuden toimivuutta sekä huomioi eri viranomaispalvelujen tarpeita. Korhosella on käsi napilla, sillä juuri ohjausryhmä antaa luvan vaiheiden käynnistämiselle. Se myös seuraa kustannuksia sekä työn etenemistä. Budjetin ja raamit ohjausryhmä saa Arekin asiakasryhmältä. KYMMENIÄ MILJOONIA EUROJA maksavaan kokonaisuuteen on tälle vuodelle budjetoitu lähes neljä miljoonaa euroa. Arviolta hankkeen kokonaiskustannukset ovat lopulta muutama kymmenen miljoonaa euroa. Alan yhteisissä työryhmissä seurataan koko ajan tietojärjestelmien ja ICT-teknologian ylläpitokuluja. – On huomattu, että vanhan teknologian pala kerrallaan korjaamisessa kustannukset tuppaavat karkaamaan käsistä. Pitkällä aikavälillä kuluja halutaan alemmaksi myös ylläpidon osalta, Korhonen sanoo. Uuden teknologian hyötynä tulee siten myös kustannusten parempi ennakointi. Ison teknologiauudistuksen vaikeus piilee siinä, että kokonaisuus tulee saattaa lopulta toimivaksi kaikille toimijoille. Yhteisen kokonaisuuden luomisessa jokaisen toimijan on jossain määrin painettava omaa rooliaan taustalle. Korhonen ohjausryhmän puheenjohtajana huolehtii eri näkökulmien yhteensovittamisesta. – Uuden teknologian hyödyntäminen ja saumaton yhteistyö hajautetussa järjestelmässä on lopulta kaikkien etu. Työeläketurvan toimeenpanossa käytettävät palveluja tietojärjestelmät uudistuvat perusteellisesti lähivuosina. Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen oli jo 2005 luomassa eläkkeiden laskentapalvelua, joka laajeni koko työeläkealalle. Vala-hankkeessa kyse on vielä suuremmasta kokonaisuudesta. ”Kuluja halutaan alemmaksi myös ylläpidon osalta.” Vala-hankkeen 2025–2029 suunnitelma Työeläkkeiden vakuuttamisen, työnantajapalveluiden ja eläkkeenlaskennan palveluihin liittyvä merkittävä työeläkealan yhteisten järjestelmien uudistushanke. Vala-hankkeen uudistukset otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2026–2029 aikana. • Järjestelmissä GDPR ja tietoturva huomioitu • Rakentamisaika ajoittuu vuosille 2025–2029 • Vakuuttamisen järjestelmäuudistus vaiheittain 2025 ja 2026 • Eläkkeen laskennan uudistus alkaisi 2026. Osallistujat ja roolit • Työeläkelaitokset, Eläketurvakeskus ja Arek Oy • Arekin asiakasryhmä valmistelee rahoituspäätökset • Arekin ohjausryhmä antaa luvan käynnistämiselle ja seuraa kustannuksia. 30 1/2025 KONKARI KERTOO THE 2025 PENSION REFORM aims to improve the financial sustainability of the Finnish earnings-related pension system. The reform does not include changes to pension accruals or age limits, but it does enhance opportunities to pursue better investment returns and improve the financial balance of the earnings-related pension system over the long term. The parties negotiating the reform have agreed that the TyEL contribution rate will stay at 24.4% until 2030. The reform also introduces an inflation stabilizer to pensions, limiting how much earnings-related pensions can grow from 2030. The reform further relaxes pension providers’ solvency limit and increases the maximum amount of their equity investments to 85%. While this may increase the risk associated with investment returns, it also aims for higher returns. However, this comes with the risk of fluctuating contributions. The Finnish Ministry of Finance predicts that the reform will strengthen public finances by €1.5 billion, although the effects are difficult to predict. If investment returns fall short of expectations, pension contributions may need to be increased. INTERGENERATIONAL FAIRNESS is one aspect that the 2025 pension reform in Finland aims to ensure. The pension agreement, reached by labour market organizations and praised by youth organisations, also takes into account the pension security of young people. New pension reform soon? THE 2025 PENSION REFORM in Finland left many issues unresolved. New measures may be required by the end of this decade. Tarmo Valkonen (ETLA Economic Research) calls for more effective stabilizers that can respond quickly to economic and demographic changes without lengthy negotiations. Currently, investment risks have increased, which may bring higher returns but also more volatility. Valkonen suggests clear rules for addressing investment risks and calls for a rule-based stabilizer that adjusts to changes in birth rates and immigration. Although the government programme calls for an inflation stabilizer, its impact is expected to be minimal since high inflation is rare in Finland. The 2025 pension reform is designed to be fair to all generations, but many decisions have been deferred to the future. Younger generations may benefit from increased funding and projected investment returns. Increasing the funding of pension assets can ease the pressure to raise contributions during periods of low birth rates. Predicting demographic changes is challenging, and estimates of net immigration have varied widely. Finland's population is projected to decline in the coming decades without a significant increase in birth rates and immigration. This would permanently slow economic growth from the 2040s onward. Employment pension contributions have been agreed to be kept at 24.4% of wages until 2030. However, Valkonen believes that the contribution rates should respond to unexpected changes. Contribution rates are now stabilized for the next five years, but international economic turbulence could affect Finland's situation. CAREERS SPANNING OVER 40 YEARS are becoming increasingly common. The gradually rising retirement age and extended life expectancy, evolving life experiences and rapidly advancing industries can all affect career lengths. In 2022, 44% of the men who retired on an old-age pension had a career that spanned over 40 years. The equivalent ratio for women was 35%. In 2010, the ratios were 29% and 20%, respectively. The shortest and the longest careers (less than 10 and more than 45 years) are among those with only a basic education. Having a qualification improves career stability. People with a lower tertiary education or a vocational education are almost equally likely to have a career lasting at least 40 years. Almost 50% of men and around 40% of women with these educational levels have careers lasting over 40 years. This is less common for those with a higher tertiary education, with only an average of 35% of men and 27% of women reaching this milestone. Pension reform 2025 Fluctuating or stable contributions? Common with long careers LENA KOSKI Translator Finnish Centre for Pensions More news in English Follow us on X: @ETKinfo Visit our website: etk.fi/en Subscribe to our newsletter: etk.fi/en/newsletter/ The reform aims to ensure that the pensions of the shrinking age groups are secured. This is achieved by increasing pension funding. In addition to financial aspects, the agreement also includes suggestions on, for example, how to prevent disability caused by mental disorders. The drivers behind the pension reform are declining birth rates and weak economic development. Factors to be monitored in the future include birth rates, immigration and employment. 1/2025 31 English summary Tutustu Eläketurvakeskuksen julkaisuihin www.etk.fi/julkaisut/ Työeläkkeen laskentaopas 2025 Oppaaseen on koottu työeläkkeen laskentasäännöt ja eläkelaskennan perusteet. Esimerkein toimitettu teos sopii oppikirjaksi sosiaalivakuutusta opiskeleville ja käsikirjaksi eläkelaskennan perustietoja tarvitseville. Sisältää vuonna 2025 tai sen jälkeen alkavien eläkkeiden sääntöjä, kertoimia ja mm. indeksiluvut vuodesta 1962 lähtien. Johanna Kujanpää ja Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 1/2025 Työ eläkkeen laskentaopas 2025 Johanna Kujanpää Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2025 01 Eläkkeiden rahoitus stokastisten hedelmällisyysskenaarioiden näkökulmasta Syntyvyys on laskenut nopeasti 2010luvun vaihteesta lähtien. Kokonaishedelmällisyyden taso vaikuttaa olennaisesti väestörakenteeseen ja eläkkeiden rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Analyysissa esitetään kahden väestötieteelli sesti perustellun syntyvyys skenaarion vaikutuksia työeläkkeiden rahoitukseen. Tuija Nopola Eläketurvakeskuksen analyyseja 2/2025 Eläketurvakeskuksen analyyseja 2025 02 Eläkkeiden rahoitus stokastisten hedelmällisyysskenaarioiden näkökulmasta Tuija Nopola Syntyvyys on laskenut nopeasti Suomessa 2010luvun vaihteesta lähtien. Vuonna 2023 kokonaishedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä oli 1,26, kun se vielä vuonna 2010 oli 1,87. Syntyvyyden taso vaikuttaa olennaisesti väestörakenteeseen ja sitä kautta eläkkeiden rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Tässä analyysissa esitetään kahden väestötieteellisesti perustellun syntyvyys skenaarion vaikutuksia työeläkkeiden rahoitukseen. Toisessa skenaariossa oletetaan, että syntyvyyden lasku on pysyvää. Toisessa oletetaan, että lasku johtuu osittain lastensaannin lykkäämisestä ja siksi syntyvyys nousee lähi tulevaisuudessa jonkin verran. Skenaariot ovat Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijoiden laatimia Eläketurvakeskuksen toimeksiannosta. Pysyvän laskun skenaariossa kestävä TyEL-maksutaso asettuu välille 24,9–26,4 prosenttia palkkasummasta 90 % luottamusvälillä. Skenaariossa, jossa syntyvyyden lasku johtuu lastenhankinnan lykkäämisestä, maksunkorotuspaine vakiomaksulla mitattuna on vajaa puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin pysyvän laskun skenaariossa. Ennakkotietoa YEL-vakuutusten työtuloista vuonna 2024 Tilasto sisältää ennakkotietoja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan vakuutettujen lukumääristä, YEL-vakuutusten vahvistetuista työtuloista ja kuukausittaisista työtulosummista sekä työtulojen säännöllisistä tarkistuksista vuonna 2024. Henna Iire ja Miriam Hägele Tilasto, 2025 Ennakkotietoa YEL-vakuutusten työtuloista vuonna 2024 Tässä tilastossa kerrotaan ennakkotietoja vuoden 2024 YEL-vakuutettujen henkilöiden lukumääristä ja YEL-vakuutusten työtuloista1. Tiedot tarkentuvat syksyllä 2025, kun julkaistaan tietoa vuonna 2023 voimaan tulleen lain mukaisista vuoden 2024 säännöllisistä työtulojen tarkistuksista sekä työtulojen tasosta. Kaikkien työeläkevakuutettujen lukumääristä sekä vakuutetuista ansioista ja työtuloista julkaistaan tietoa marraskuussa 2025 Suomen työeläkevakuutetut -tilastossa. Kyseisen tilaston määritelmät poikkeavat hieman tässä tilastossa käytetyistä. Tietoja voimassa olevista, alkaneista ja päättyneistä YEL-vakuutuksista Taulukossa 1 on YEL-vakuutusten lukumäärä sekä vuosityötulojen mediaani ja keskiarvo. Vuonna 2024 Suomessa oli vajaat 214000 YEL-vakuutettua yrittäjää, joiden työtulo oli keskimäärin 24900 euroa vuodessa. Etenkin aloittavien yrittäjien vahvistetut työtulot asettuvat usein jonkin tasaluvun kohdalle. Tämän vuoksi myös mediaanityötulo voi sattua tasaluvun kohdalle, kuten taulukosta 1 havaitaan. Taulukossa 1 esiintyvä alkaneiden vakuutusten mediaanityötulo 14803 euroa/v oli vuonna 2024 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon alarajan tasolla. Taulukko 1. YEL-vakuutusten2 lukumääriä ja työtuloja. Euromääräiset luvut käyvin hinnoin. Lukumäärä Mediaanityötulo, €/v Työtulo €/v, keskiarvo 31.12.2023 voimassa olevat vakuutukset3212 482 17 239 23 693 Alkaneet vakuutukset vuonna 2024 25 092 14 803 18 719 Päättyneet vakuutukset vuonna 2024 23 559 14 832 20 561 • joista 31.12.2024 päättyneitä vakuutuksia 2 701 15 000 20 767 31.12.2024 voimassa olevat vakuutukset4213 847 19 009 24 896 Voimassa olevien työtulojen vuosimuutos, % 0,6 % 10,3 % 5,1 % Voimassa olevien työtulojen vuosimuutos ilman palkkakerroinkorotusta, % - 4,9 % 0,0 % Taulukon 1 vuoden 2024 tarkastelut on tehty vuoden 2025 tammikuun rekisteritilanteen mukaan. Etenkin loppuvuoden 2024 rekisteritiedot tulevat täydentymään. 1 Katso Määritelmiä-kappaleen kohta 1). 2 Katso Määritelmiä-kappaleen kohta 2). 3 Luku ei sisällä 31.12.2023 päättyneitä vakuutuksia, joita oli 3 349. Luvut ovat kesäkuun 2024 rekisteritilanteen mukaiset. 4 Luku ei sisällä 31.12.2024 päättyneitä vakuutuksia. Eläketurvakeskuksen Feenikssijoitustuottomalli Feeniks-sijoitustuottomallilla simuloidaan stokastisia skenaarioita eri omaisuuslajien tuottojen, korkojen ja inflaation kehityksestä pitkällä aikavälillä. Raportissa esitellään mallin rakenne, lähtötiedot, sekä esimerkkejä mallin tuloksista ja käytöstä ETK:n pitkän aikavälin suunnittelumallin laskelmissa. Timopekka Hakola Eläketurvakeskuksen analyyseja 06/2024 Eläketurvakeskuksen analyyseja 2024 06 Raportissa esitellään Eläketurvakeskuksen Feenikssijoitustuottomalli. Mallilla simuloidaan stokastisia skenaarioita eri omaisuuslajien tuottojen, korkojen ja inflaation kehityksestä pitkällä aikavälillä. Simulaatioiden pitkän aikavälin odotusarvot on kalibroitu vastaamaan Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallin tuotto-odotuksia. Feeniks-malli hyödyntää ennusteurien laadinnassa vuodesta 2001 vuoden 2023 puoliväliin ulottuvaa lähtöaineistoa, joka sisältää jokaisen eri muuttujan neljännesvuosittaisen historiatiedon. Tässä kuvauksessa on esitelty mallin rakenne, lähtötiedot, sekä esimerkkejä mallin tuloksista ja käytöstä Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallin laskelmissa. Eläketurvakeskuksen Feeniks-sijoitustuottomalli Timopekka Hakola Kokonaiseläke: työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytyminen vuonna 2025 Katsaus esittelee kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä ja eri eläkeetuuksien vaikutusta käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Havainnollisin esimerkein tarkasteltu eläkkeen muodostumista, vähennysten ja maksujen vaikutusta sekä eläkkeen ja palkan verotusta. Suvi Ritola, Samuli Tuominen Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2025 Eläketurvakeskuksen raportteja 2025 02 Kokonaiseläke 2025 Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen Suvi Ritola Samuli Tuominen Työurien kehitys ja työeläkejärjestelmän sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Raportti tarjoaa eläketurvan kehittämisestä kiinnostuneille kattavaa ajankohtaistietoa työurien kehityksestä sekä työeläkejärjestelmän kestävyydestä. STM:n toimeksiannosta tehty raportti kokoaa yhteen ja päätöksenteon tueksi ETK:n tutkimus-, tilastoja arviointitiedon TyEL 218 a §:ssä mainituista asioista. Susan Kuivalainen ym. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2025 Eläketurvakeskuksen raportteja 2025 01 Työurien kehitys ja työeläkejärjestelmän sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta tehty TyEL 218 a §:n mukaisen selvityksen väliraportti Susan Kuivalainen, Kati Kuitto, Satu Nivalainen, Ilari Ilmakunnas, Anu Polvinen, Aart-Jan Riekhoff, Mikko Laaksonen, Sanna Tenhunen, Heikki Tikanmäki, Ismo Risku Lue faktaa ja tilaa uutiskirjeemme! www.etk.fi/uutiskirje/