Ihan helmi ilta! : Materiaalipaketti nuorten iltojen pitämiseen Martin Lönnebon rukoushelmien pohjalta

IHAN HELMI ILTA! Materiaalipaketti nuorten iltojen pitämiseen Martin Lönnebon rukoushelmien pohjalta Joel Saikkonen Opinnäytetyö, syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Kalasatama Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsija nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus TIIVISTELMÄ Saikkonen, Joel. Ihan helmi ilta! – Materiaalipaketti nuorten iltojen pitämiseen Martin Lönnebon rukoushelmien pohjalta. Syksy 2017, 137s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsija nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytteen tarkoitus oli luoda materiaalipaketti nuorten iltojen pitämiseen ja Martin Lönnebon rukoushelmiin tutustumiseen. Materiaalipaketin tavoite oli myös toimia prototyyppinä viikoittaisen nuorisotoiminnan suunnittelun mallista, jossa suunnitellaan useita nuorten iltoja yhden teeman pohjalta. Tämän materiaalipaketin teema oli Martin Lönnebon rukoushelmet, joiden pohjalta tein 11 erilaista, käyttövalmista nuorten iltaa. Opinnäytteen yhteistyötaho oli Kauniaisten suomalainen seurakunta. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorten iltojen suunnitteluprosessi sekä Lönnebon rukoushelmien käsittely nuorisotyössä tarvitsivat kehittämistä. Opinnäyte vastasi yhteistyöseurakunnan kehittämistarpeisiin. Materiaalipaketin suunnittelussa otettiin huomioon Suomen ev. lut. kirkon nuorisotyön strategia ja tavoitteet. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin hengellistä työtä ja nuorisotyötä käsittelevää kirjallisuutta. Nuorten iltojen osallistumiskynnys on matala, sillä niihin voi osallistua aktiivisesti ilman aiempaa kristillisen uskon tuntemusta. Materiaalipaketti pilotoitiin Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa huhtikuun ja syyskuun 2017 välillä. Materiaalipaketista kerättiin palautetta sekä osallistujilta että nuorten iltoja ohjanneilta työntekijöiltä. Työntekijöiden ja nuorten palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja materiaalipaketti on todettu toimivaksi kokonaisuudeksi, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. Palautteen perusteella materiaalipakettiin tehtiin myös korjauksia. Korjattu materiaalipaketti sekä palautelomakkeet ja palautekeskustelun kyselyrunko ovat opinnäytetyön liitteenä. Asiasanat: kirkon nuorisotyö, rukous, rukoushelmet, Martin Lönnebo, kristillinen kasvatus, hartaus, osallisuus, nuoruus ABSTRACT Saikkonen, Joel. This night’s a real pearl! – Material for youth nights based on Martin Lönnebo’s pearls of life. Autumn 2017, 137 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to produce a material package for leading youth nights and to explore Martin Lönnebo’s Pearls of life. A goal of this thesis was also to function as a prototype for a work method, in which several youth nights are planned with a shared theme. For this material I created 11 different, complete youth nights based on Martin Lönnebo’s Pearls of life. The purpose of this thesis was to produce a material package for leading youth nights and to explore Martin Lönnebo’s Pearls of life. The goal of this thesis was also to function as a prototype for a work method, in which several youth nights are planned with a shared theme. For this material, 11 different, complete youth night programmes were created, based on Martin Lönnebo’s Pearls of life -model. The thesis was carried out in collaboration with the Finnish Parish of Kauniainen. The planning process of youth nights and the exploration of Lönnebo’s Pearls of life required improvement. The thesis was produced in response to the requirements of the collaborator. The objectives and strategy of the Evangelical Lutheran Church of Finland were taken in consideration in the process of making the material as well as literature on spiritual work and youth work. The threshold of participating in the youth nights is very low, because none of the activities require former knowledge of Christianity. The material package was piloted in the Finnish Parish of Kauniainen between April and September 2017. The feedback was collected from the participants and the employees who were leading the youth nights. The feedback was mainly quite positive and the material package was considered practical and useable in the future. Some corrections were made to the package according to the feedback. The fixed material package is linked at the end of the thesis alongside the feedback forms and the questions used in the feedback discussion. Key words: Church youth work, prayer, pearls of life, Martin Lönnebo, Christian upbringing, devotion, involvement, youth SISÄLLYS 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................... 8 3 NUORUUS ..................................................................................................... 10 3.1 Nuoruusikä ja muutokset ..................................................................... 10 3.2 Nuori ja hengellisyys ............................................................................ 11 4 KRISTILLINEN KASVATUS ........................................................................... 12 4.1 Kristillisen kasvatuksen ulottuvuudet ................................................... 12 4.2 Kirkon nuorisotyö kristillisenä kasvattajana .......................................... 15 4.2.1 Kirkon nuorisotyön historia ............................................................ 15 4.2.2 Kirkon nuorisotyön tehtävät ........................................................... 16 4.3 Nuorten illat .......................................................................................... 17 4.4 Mielekäs oleminen ja oppiminen nuorten illoissa ................................. 18 4.4.1 Mielekkään oppimisen kriteerit ...................................................... 19 4.4.2 Kohtaaminen ................................................................................. 20 4.4.3 Osallisuus ...................................................................................... 20 4.4.4 Toiminnallinen oppiminen turvallisessa ryhmässä ......................... 20 5 RUKOUS & HARTAUS .................................................................................. 23 5.1 Rukous ................................................................................................. 23 5.2 Hartaus ................................................................................................ 24 6 MARTIN LÖNNEBON RUKOUSHELMET ..................................................... 26 6.1 Rukoushelmien synty ........................................................................... 26 6.2 Rukoushelmien esittely ........................................................................ 26 6.3 Rukoushelmien käyttö .......................................................................... 29 7 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET .................................................................. 31 7.1 Tavoitteet nuorten iltojen kehittämisessä ............................................. 31 7.2 Tavoitteet Lönnebon rukoushelmien kanssa työskentelyssä ................ 32 7.3 Ammatilliset tavoitteet .......................................................................... 33 8 HANKKEEN TOTEUTUS ............................................................................... 35 9 TEORIASTA KÄYTÄNNÖKSI ......................................................................... 37 9.1 Nuorten iltojen suunnitteluprosessi ...................................................... 37 9.1.1 Raamattupiirin eli etkojen suunnittelu ............................................ 38 9.1.2 Nuorten illan ohjelmaosuuden suunnittelu ..................................... 39 9.1.3 Iltahartauden suunnittelu ............................................................... 40 9.2 Hyvän nuorten illan ainekset ................................................................ 41 9.3 Toiminnallisuus oppimisen ja pohdinnan välineenä .............................. 42 9.4 Nuoren arkitodellisuus on tavoitettava ................................................. 43 9.5 Osallisuus ja omien ajatusten jakaminen ryhmässä............................. 44 9.6 Kohtaaminen osoittaa nuoren tärkeyden ............................................. 45 9.7 Turvallinen nuorten ilta ......................................................................... 45 10 PALAUTE JA ARVIOINTI ............................................................................. 48 10.1 Nuorilta kerätty palaute ...................................................................... 48 10.1.1 Palaute nuorten illan ohjelmasta ................................................. 49 10.1.2 Palaute rukoushelmistä ............................................................... 50 10.2 Ohjaajilta kerätty palaute ................................................................... 51 10.2.1 Materiaalipaketin ansiot ............................................................... 52 10.2.2 Materiaalipaketin kehittämismahdollisuudet ................................ 53 10.2.3 Palaute nuorten iltojen hengellisyydestä ..................................... 55 10.2.4 Työntekijöiden ajatuksia nuorten iltojen suunnittelusta ................ 56 11 IHAN HELMI VAI EI? OPINNÄYTETYÖN JOHTOPÄÄTÖKSET .................. 58 12 REFLEKTIO ................................................................................................. 60 13 LÄHTEET ..................................................................................................... 63 LIITE 1: PALAUTELOMAKE OSALLISTUJILLE ................................................ 67 LIITE 2: PALAUTELOMAKE OHJAAJILLE ....................................................... 68 LIITE 3: PALAUTEKESKUSTELUN RUNKO .................................................... 69 LIITE 4: IHAN HELMI ILTA! ................................................................................. 1 1 JOHDANTO Seurakunnan nuorisotyötä tehdessä olen todennut monesti, että Martin Lönnebon rukoushelmiin liittyy paljon viisautta ja voimaannuttavia ajatuksia, jotka eivät saavuta nuoria ilman heidän arkitodellisuuttaan koskettavaa materiaalia. Moni rippileirin tai nuorten illan helmihartaus menee ohi sekä osallistujalta että hartauden pitäjältä itseltään, jos hartausteksti on liian abstraktia ja korkealentoista vailla kosketusta jokapäiväiseen elämään. Halusin tarttua opinnäytetyölläni tähän ongelmaan ja luoda rukoushelmien pohjalta materiaalia, jolla saavutetaan nuoren seurakuntalaisen arkielämän tavallisimpia ilon ja huolen aiheita ja löydetään niihin uusia näkökulmia rukoushelmistä. Näin helmet tulevat tutuiksi henkilökohtaisella tasolla. Parhaimmillaan helmet voidaan saada luonnolliseksi osaksi elämää täyttämään tehtäväänsä kätevästi taskussa tai ranteessa kulkevana kristityn pelastusrenkaana. Halusin opinnäytteelläni vastata lisäksi Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorisotyössä vastaan tulleeseen haasteeseen: nuorten iltojen suunnitteluprosessiin. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan viikoittaiset nuorten illat olivat itsenäisiä saarekkeita, joiden suunnittelutyö alkoi joka viikko nollasta. Nuorten iltojen välille tarvittiin jonkinlainen punainen lanka, jonka avulla suunnittelutyö saisi ohjaavat raamit ja jatkuvuuden tunteen. Nuorten iltoja yhdistävän teeman avulla illan rakentaminen ei alkaisi tyhjästä, vaan sillä olisi valmis perusta, jolle rakentaa. Päätin vastata kahteen vastaan tulleeseen nuorisotyön kehittämistarpeeseen yhdellä opinnäytteellä, jonka työelämän yhteistyökumppanina toimi Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorisotyö. Päädyin valmistamaan seurakuntaan Ihan helmi ilta! -materiaalipaketin, joka toimii esimerkkinä uudesta nuorten iltojen suunnittelumetodista ja jonka avulla nuoret pääsevät tutustumaan Lönnebon rukoushelmiin aiempaa syvemmin. Materiaalipaketti sisältää 11 valmista nuorten iltaa, joista jokainen pohjautuu erilaiseen rukoushelminauhan helmeen. Nuorten illat on suunniteltu yhteistyöseurakunnan nuorisotoiminnan aikatauluihin, mutta materiaali on myös sovellettavissa muissa seurakunnissa ja työmuodoissa. Tässä opinnäytetyössä esittelen materiaalipaketin teoreettista viitekehystä, työn tavoitteita, opinnäyteprosessia, materiaalipaketin suunnitteluprosessia ja materiaalipaketista saatua palautetta. Teoriapohjana olen hyödyntänyt esimerkiksi nuorisotyön, kehityspsykologian, kristillisen kasvatuksen, hengellisen työn, rukoushelmien ja hartauselämän kirjallisuutta ja nettilähteitä. Materiaalipaketin valmistusprosessia on kuvattu teorian toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kautta. Opinnäytteen lopussa on pohdintaa opinnäyteprosessista, tuloksista ja materiaalipaketin mahdollisesta soveltamisesta erilaisiin työmuotoihin tulevaisuudessa. Materiaalipaketista on kerätty palautetta sekä nuorten iltoihin osallistuneilta nuorilta että iltoja ohjanneilta työntekijöiltä. Palautteen perusteella materiaalipaketti on tavoitteissaan onnistunut kokonaisuus, jota voidaan käyttää myös tulevaisuudessa alkuperäisessä muodossaan tai sovellettuna esimerkiksi rippikoulukäyttöön. Materiaalipaketin sisältö on saanut hyvää palautetta kontekstuaalisuudestaan ja monipuolisuudestaan. Nuorten iltojen suunnittelun uudistettu konsepti sai myös kannatusta, ja se tulee käyttöön yhteistyöseurakunnan toiminnassa tulevaisuudessa. 8 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kauniaisten suomalainen seurakunta on pieni seurakunta, johon kuului vuoden 2016 lopussa noin 4200 jäsentä. Kauniaisissa oli samaan aikaan noin 9500 asukasta. Suomalaisen seurakunnan lisäksi samassa kirkkorakennuksessa toimii Kauniaisten ruotsalainen seurakunta eli Grankulla svenska församling. Seurakunnat muodostavat yhdessä Kauniaisten seurakuntayhtymän. Kauniaisten asukkaista 60% on suomenkielisiä, 36% ruotsinkielisiä ja 4% muita. (Kauniaisten suomalainen seurakunta i.a.) Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on 11 työntekijää (Kauniaisten suomalainen seurakunta i.a.). Nuorisotoimintaa ohjaavat kirkon nuorisotyönohjaaja, nuorisodiakoni sekä seurakuntapastori. Uuden kirkkoherran ja seurakuntapastorin valintaprosessin aikana (2016–2018) nuorisotoiminnassa on ollut mukana myös kirkkoherra Mimosa Mäkinen, joka toimi aiemmin seurakuntapastorina. Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa järjestetään rippikoulu, isoskoulutus sekä nuorten viikkotoimintaa. Rippikouluryhmiä on vuosittain kahdesta kolmeen kappaletta. Isoskoulutus pohjautuu isoskoulutusleireihin ja viikkotoiminnan toteuttamiseen isosten suunnittelemana ja ohjaamana. Nuorten viikkotoimintaan kuuluu nuorten iltojen lisäksi Granut-messuna tunnettu nuorille suunnattu iltamessu, jota vietetään kerran kuussa. Granut on Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorisotoiminnalle annettu nimi, joka tulee sanoista Granin nuoret. Nuorisotyötä tehdään myös yhteistyössä koulujen ja kunnallisen nuorisotoimen kanssa. Kauniaisten suomalainen seurakunta on minulle hyvin tuttu, sillä olen ollut sen toiminnassa mukana omista isosvuosistani asti. Olen käynyt Kauniaisissa isoskoulutuksen (2008–2009) ja osallistunut niistä ajoista lähtien Granutmessujen toteuttamiseen. Suoritin seurakunnassa siviilipalveluksen vuosien 2012 ja 2013 aikana ja olen toiminut nuorisodiakonin sijaisena syksyllä 2016. Lisäksi olen ollut kausityöntekijänä rippileireillä kesästä 2013 lähtien. Seurakunnan nuorisotyön haasteet ja kehittämistarpeet ovat tulleet minulle 9 tutuiksi vuosien aikana, joten niihin vastaaminen opinnäytteen avulla tuntui luonnolliselta ratkaisulta. Idea opinnäytteestä syntyi syksyllä 2016, kun toimin seurakunnassa nuorisodiakonin sijaisena. Esittelin työkavereilleni idean rukoushelmien yhdistämisestä nuorten iltojen suunnittelutyöhön, ja ajatusta pidettiin hyvänä. Ryhdyin varsinaiseen toteutukseen alkuvuodesta 2017. Sijaisuuden päättymisen jälkeen tuntui hyvältä jatkaa työskentelyä seurakunnan nuorisotyön parissa opinnäyteprosessin myötä. Ajatus itselle tutun ja tärkeän työn kehittämisestä motivoi opinnäytteen tekemisessä. 16 4.2.2 Kirkon nuorisotyön tehtävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perustehtävät ovat kasvatus, julistus, lähetys ja palvelu, joiden tulee toteutua kaikessa kirkon työssä. Kaikkien perustehtävien tulee toteutua myös nuorisotyössä, sillä nuoren roolin seurakunnassa tulee olla kokonaisvaltainen, ei ainoastaan kasvatuksen kohteena oleminen. Kirkon nuorisotyö tukee nuoren kasvua kristillisen elämänkatsomuksen kautta ja auttaa hahmottamaan elämää ja rakentamaan identiteettiä sen pohjalta. Seurakunnan nuorisotyö tukee nuoren uskon syntymistä Jumalaan ja auttaa uskon kokemista ja Jumalan tahdon toteuttamista osana jokapäiväistä elämää (Nivala 2005, 139). Nuorisotyö voi myös tarjota nuorelle turvallisen paikan, jossa saa kokea tulevansa hyväksytyksi ja kohdatuksi. Esimerkiksi seurakunnan nuorten iltojen kaltainen kokoontuva toiminta voi luoda nuorelle turvallisen kasvuympäristön, jossa jokainen saa tukea kasvussaan omaksi itsekseen. Kirkon nuorisotyö on hengellistä kasvatustoimintaa, mutta siihen kuuluu myös sosiaalisen työn osa, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja tarjoa erityistä tukea sitä tarvitseville (Launonen 2008, 78). (Halme 2008, 185; Suomen ev.lut. kirkko 2012, 13–14.) Julistus kuuluu luonnollisesti nuorisotyöhön kirkon roolin myötä; seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö, jossa jokaisella on mahdollisuus Pyhän kohtaamiseen ja evankeliumin kuulemiseen. Jumalanpalvelus on koko kirkon toiminnan keskipiste. Nuorten julistus ja jumalanpalvelus vaativat kirkon työntekijöiltä rohkeutta ja resursseja, jotta niistä saadaan nuoria puhuttelevia ja luontevia. Julistus koskee sekä nuorta että aikuista seurakuntalaista. Julistus antaa jokaiselle kirkon jäsenelle mahdollisuuden osallisuuteen, sillä se koskee kaikkia tasapuolisesti ja kutsuu jokaisen toteuttamaan Jumalan tahtoa. Nuoret tarvitsevat ymmärrettävää julistusta omalla kielellään, ja nuorille tulee pystyä perustelemaan jumalanpalveluksen keskeinen merkitys kristityn elämässä. (Koskelainen 2005, 71–72; Suomen ev.lut. kirkko 2012, 14–15.) Raamatussa Jeesus antaa opetuslapsilleen kasteja lähetyskäskyn, jossa hän käskee heitä kastamaan kaikki kansat hänen opetuslapsikseen ja opettamaan heitä noudattamaan kaikkea hänen käskemäänsä (Matt. 28:18–20). Kirkon lähetystyö ympäri maailmaa perustuu edelleen Jeesuksen sanoille, mutta myös 17 paikallinen kirkon nuorisotyö toteuttaa Jeesuksen asettamaa käskyä. Nuorisotyöllä on myös mahdollisuus saada nuoret osallistumaan tämän käskyn täyttämiseen; jokainen nuori on mahdollinen lähetystyöntekijä omassa elämäntilanteessaan ja –piirissään. (Suomen ev.lut. kirkko 2012, 15.) Olen huomannut tämän mahdollisuuden työjaksoillani Kauniaisten suomalaisen seurakunnan sekä Haagan seurakunnan palveluksessa. Muutamat nuorten viikkotoiminnasta ja isoskoulutuksesta innostuneet nuoret ovat kutsuneet eri seurakuntiin kuuluvia tai jopa kirkkoon kuulumattomia ystäviään mukaan toimintaan. Kirkon perustehtävistä neljäs, palvelu, näkyy selkeimmin etsivässä nuorisotyössä. Etsivä nuorisotyö pyrkii auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria löytämään voimavarojaan ja motivaatiota elämän kääntämisessä oikeaan suuntaan. Seurakunta palvelee nuoria monin tavoin: kasvokkain, puhelimessa, verkossa ja vertaisryhmien kautta. Myös nuoret voivat olla osana palvelustyötä eli diakoniaa olemalla mukana vertaistyössä tai muussa vapaaehtoistoiminnassa ihmisten apuna. (Suomen ev.lut. kirkko 2012, 16.) 4.3 Nuorten illat Nuorten illat ovat tavoitteellista toimintaa ja tärkeä osa kristillistä kasvatustyötä. Kristillinen usko on perusta, jolle ihminen voi rakentaa koko elämänsä, ja kristillinen kasvatus auttaa tämän perustan löytämisessä ja sen tukemisessa (Riekkinen 2008, 92). Paananen (2005) korostaa seurakunnan nuorisotyön erityisyyttä verrattuna esimerkiksi kunnalliseen nuorisotyöhön sillä, että seurakunnan perusluonteeseen kuuluu yhteen kokoontuminen. Seurakunta koostuu siihen kuuluvista kaikenikäisistä ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteen kuulemaan Jumalan sanaa. Luontevin seurakuntayhteys nuorille voidaan kuitenkin muodostaa lähtökohtaisesti omien ikätovereiden keskuudessa. (Paananen 2005, 111–112.) Rippikoulu ja sen myötä isoskoulutus ovat iso osa suomalaista nuorisokulttuuria. Isoskoulutukseen haetaan monista syistä, mutta yleisimpiä syitä isoskoulutukseen hakeutumiseen ovat sen mielekkyys, mahdollisuus kokea 18 rippileiri uudelleen ja yhteys ikätovereihin, turvallisiin aikuisiin sekä Jumalaan (Porkka 2004, 13). Teoksessaan Nuorisotyön alkeet ja jatko (2014, 53–54) Arto Köykkä huomauttaa, että vaikka Suomen ev.lut-kirkossa isoskoulutus on menestynyt ja tilastoissa hyvältä näyttävä nuorisotyön muoto, sen ei tule korvata tavallista seurakunnan nuorten perustoimintaa. Köykän mukaan pelkästään isoskoulutuksessa oleminen ei saa nuorta identifioitumaan seurakuntalaiseksi, osaksi maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa. Isoskoulutuksessa olevat tulevat rippikoulunsa jälkeen suurena ryhmänä mukaan toimintaan, mutta katoavat seurakunnan toiminnasta parin isosvuoden jälkeen yhtä nopeasti kuin ovat ilmestyneet. Paanasen (2005, 109) mukaan isoskoulutuksen sisältämä hyötynäkökulma madaltaa nuorten kynnystä osallistua seurakunnan tarjoamista toiminnoista nimenomaan isoskoulutukseen. Koulutuksessa opituista taidoista voi olla iloa ja hyötyä myös muissa yhteyksissä, joten isoskoulutukseen osallistuminen on nuoren mielestä hyödyllistä. Porkan ja Paanasen (2005, 105–106; 2005, 113) mukaan isoskoulutus jättää kuitenkin ulkopuolelleen ryhmän nuoria, jotka eivät halua sitoutua koulutukseen eivätkä ole kiinnostuneita isosen roolista. Näille nuorille tulee olla mahdollisuus seurakuntayhteyteen omanikäistensä kanssa. Paananen (2005, 112–113) puolustaa kokoontuvan nuortentoiminnan tärkeyttä. Hänen mukaansa nuorten illat ovat paikka, jossa nuoret saavat hiljentyä toisten nuorten kanssa, kysellä, keskustella uskosta ja setviä ajatuksiaan. Isoskoulutuksella on monia hyviä tavoitteita, mutta ne eivät Paanasen mukaan välttämättä jätä tilaa uskonkysymyksille ja -keskusteluille, jotka ovat olennaisia kristillisen kasvatuksen osia. Vuonna 2016 julkaistussa Suomen ev.lut. kirkon isoskoulutuksen linjauksessa kuitenkin painotetaan nuoren kasvun ja uskon kehittymisen tukemista nimenomaan kyselemällä ja keskustelemalla nuorten kanssa uskonkysymyksistä, mikä voi vaikuttaa positiivisesti isoskoulutuksen rooliin kristillisenä kasvattajana ja nuoren uskon vahvistajana. Nuoren uskon vahvistaminen ja varustaminen elämään kristittynä ovat isoskoulutuksen päätavoitteet. (Suomen ev.lut. kirkko 2016, 11, 27.) 19 4.4 Mielekäs oleminen ja oppiminen nuorten illoissa Nuorten illoissa nuorilla on mahdollisuus kohdata ikätovereitaan ja viettää yhdessä aikaa turvallisessa ympäristössä. Nuorten illat ovat myös tärkeä kristillisen kasvatuksen muoto, jossa nuoret voivat oppia uutta tietoa ja uusia taitoja arjen keskellä. Nuorten illat ovat hyviä oppimistilanteita rippikoulun ja isoskoulutuksen rinnalla, mikäli mielekästä oppimista tuetaan aktiivisesti iltojen suunnittelussa. 4.4.1 Mielekkään oppimisen kriteerit Lassi Pruuki ja Kirsi Tirri (2004) käsittelevät rippikouluopetusta seitsemän mielekkään oppimisen kriteerin kautta: aktiivisuus, konstruktiivisuus, kollaboratiivisuus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, vuorovaikutteisuus sekä reflektiivisyys. Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että nuori työstää uutta tietoa toimimalla itse aktiivisesti ja oppimalla kokemisen kautta. Konstruktiivisen oppimisen kautta uusi opittu tieto mukautuu ennestään opittuun tietoon ja näin uudet asiat tulevat ymmärrettäviksi ja merkitykselliseksi. Konstruktiivista oppimista tukee esimerkiksi opetuksen vuorovaikutuksellisuus, omien näkökulmien jakaminen ja muokkaaminen sekä uuden tiedon saaminen vanhan toistamisen sijaan. (Pruuki & Tirri 2004, 48–50.) Kollaboratiivinen oppiminen on toisten mallista oppimista ryhmässä observoinnin, tukemisen ja palautteen antamisen kautta. Intentionaalisella oppimisella tarkoitetaan tavoitteellisuutta ja päämäärään tähtäämistä, mikä auttaa ohjaamaan oppijan toimintaa kohti hyviä oppimistuloksia. Kontekstuaalisessa oppimisessa opittavia asioita käsitellään tosielämän tilanteiden ja simulaation kautta. Kontekstuaalisen oppimisen vahva side arkielämään lisää motivaatiota, tavoitteellisuutta ja aktiivisuutta. Vuorovaikutteisessa oppimisessa korostuu keskustelun, sosiaalisuuden ja dialogin rooli. Reflektiivisyys tarkoittaa oman oppimisen ja johtopäätösten pohdiskelua. Syvä ja rakentava reflektiivinen ajattelu vaatii ohjausta, aikaa ja palautteen saamista. (Pruuki & Tirri 2004, 50–51.) 20 Kontekstuaalisuus on nuorisotyössä hyvin hyödyllinen mielekkään oppimisen rakentaja. Nuoret seurakuntalaisina -asiakirja (Suomen ev. lut. kirkko 2012) esittelee nuorisotyön teologia -käsitteen, jolla tarkoitetaan kirkon yhteisen uskon tarkastelua nuoruuden näkökulmasta. Myös Terhi Paananen (2005) korostaa, että nuorten illoissa tulee käsitellä nuoria kiinnostavia asioita. Nuorten iltojen teologia on kontekstuaalista, nuorten elämästä ja näkökulmasta nousevaa abstraktien ja haastavien asioiden tutkimista, joka tuodaan arjen tasolle. Oikeanlaisessa kontekstissa jokainen nuori voi löytää itselleen hyvin tuttuja asioita kirkon elämästä. (Suomen ev. lut. kirkko 2012, 12.) 4.4.2 Kohtaaminen Nuorten ilta on paikka, jossa työntekijän tulee kohdata nuori aidosti ja vilpittömästi. Nuorten illat ja siellä olevat työntekijät ovat nuorta varten, ja nuorella tulee olla mahdollisuus keskustella iloistaan ja mieltään askarruttavista asioista. Nuori kohdataan sellaisenaan kuuntelemalla ja olemalla läsnä. On tärkeää, että nuori tuntee itsensä välitetyksi ja tarpeelliseksi. Huonosti suunniteltu nuorten ilta ja jatkuva sählääminen voivat antaa nuorelle sellaisen kuvan, että häntä varten ei ole koettu tarpeelliseksi tehdä hyviä valmisteluita. Työntekijän tulee ottaa erityisesti huomioon ne nuoret, jotka voivat jäädä muuten yksin. Vaikka hyvä kohtaaminen onkin lähtökohtaisesti kuuntelemista ja läsnäoloa, se on työlästä, sillä isossa nuorisoporukassa jokaisen huomioiminen vaatii valtavan määrän keskustelemista hyvin erilaisten ihmisten kanssa. (Paananen 2005, 114–115.) 4.4.3 Osallisuus Nuorten illoissa tulee myös painottaa nuoren osallisuutta. Osallisuutta on yhteisöön ja yhteiskuntaan kuuluminen, niihin kiinnittyminen ja mahdollisuus vaikuttaa ja toimia niissä. Osallisuus tarkoittaa ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa yhteisön asioiden kulkuun ja kantaa vastuuta omasta toiminnastaan. Kokemus osallisuudesta muodostuu, kun ihminen saa tarpeeksi tukea ja arvostusta siinä ympäristössä, johon on osallinen. Erityisesti nuorten kohdalla osallisuuden tunne korostuu, kun voi kokea saaneensa aikaan muutoksia ympäristössään ja 21 itsessään. Nuoren tunne täysivaltaisuudesta ja omasta kyvystä toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa vahvistuu osallisuuden kokemuksista. (Sirviö 2010, 131; Thitz 2013, 29.) 4.4.4 Toiminnallinen oppiminen turvallisessa ryhmässä Nuorten illan tulee olla jokaiselle nuorelle paikka, jossa ei tarvitse pelätä. Mikko Aallon teoksessa Ryppäästä ryhmäksi (2000) on avattu kattavasti turvallisen ryhmän lähtökohdat ja turvallisuuden saavuttamisen välineet. Aallon mukaan turvallisuus rakentuu viidestä osatekijästä: luottamuksesta, hyväksynnästä, avoimuudesta, tuen antamisesta sekä sitoutumisesta. Ihminen uskaltaa olla avoin ryhmässä, jonka kokee turvalliseksi. Avoimuus taas on riskinottoa ja oman haavoittuvuuden esiin tuomista, mikä kasvattaa luottamusta ryhmässä. Hyväksyvä ja luotettava ryhmä vahvistaa ihmisen itsetuntoa ja korostaa hyviä luonteenpiirteitä ihmisessä. Ryhmäläisen on helppo ajatella myös muiden parasta ja välittää toisista, jos kokee olevansa itse hyväksytty heikkouksineen. (Aalto 2000, 16–17.) Opetustilanteet ovat Mikko Aallon (2000, 24) mukaan kehittyneet vuosien saatossa frontaaliopetuksesta vuorovaikutustapahtumiin, esimerkiksi toiminnalliseen oppimiseen, jossa oppija itse on oppimisen subjekti eikä opetuksen objekti. Nuorten illoissa nuoret voivat oppia uusia asioita monin eri tavoin. Toiminnallinen oppiminen on ihmiselle hyvin luontainen oppimistapa; ihminen oppii lapsena ensimmäiset asiansa toistamalla ja toimimalla muiden esimerkin kautta. Lapset oppivat aktiivisesti myös leikin kautta. Toiminnallisessa opettelussa ihminen oppii kokeilemisen, tekemisen ja osallistumisen kautta. Liikkuminen, fyysisyys tai virkistyminen eivät tietysti ole toiminnallisen oppimisen itsetarkoitus. Kaiken toiminnan tulee palvella uuden asian oppimista, minkä myötä voidaan saavuttaa parhaita oppimistuloksia. Vaihtelevat didaktiset menetelmät ruokkivat oppijan kaikkia aisteja. Turvallisuuden tunne on tärkeää toiminnallisessa oppimistilanteessa, mutta toisaalta toiminnallinen oppiminen palvelee myös ryhmäytymisen ja motivaation kasvattajana. (Räsänen 2008, 298– 300.) 22 Vuorovaikutuksellisen toiminnan lisääntyessä myös ryhmän turvallisuuden tärkeys korostuu. Itsensä ilmaisu mielipiteiden ja tunteiden esiin tuomisella vaatii peruslähtökohdakseen ryhmän, jossa on mahdollista olla avoin. Aalto esittelee Ryppäästä ryhmäksi -teoksessaan (2000) kahdeksanportaisen ryhmäturvallisuuden asteikon. Ryhmän turvallisuuden asteet ovat: - Pelkäävä ryhmä (T1) - Turvaton ryhmä (T2) - Tuntematon perusturvallinen ryhmä (T3) - Tuttu, turvallinen ryhmä (T4) - Avoin ryhmä (T5) - Heikkoutta hyväksyvä ryhmä (T6) - Haavoittuvuutta salliva ryhmä (T7) - Armahtava ryhmä (T8) Tällä asteikolla voidaan kuvata erilaisten ryhmien turvallisuuden tasoa. Asteikon avulla ryhmälle voi suunnitella toimintaa, joka tukee luottamuksen ja hyväksynnän syntymistä. (Aalto 2000, 22–23.) 23 5 RUKOUS & HARTAUS 5.1 Rukous Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6–7) Rukous on ihmissydämen puhetta Jumalalle ja osa kristillisen spiritualiteetin ydintä. Rukouksessa ihminen on vuorovaikutuksessa Jumalan kanssa sanallisesti tai sanattomasti. Jokainen voi rukoilla vapaasti hetkinä, joina tarvitsee rukousta. Esimerkiksi surun ja koettelemusten hetkinä moni ihminen tarvitsee rukousta jaksaakseen. Rukoilla voi myös säännöllisesti esimerkiksi kiitosrukouksena syömään tai nukkumaan käydessä. Ihminen voi rukoilla tutun kaavan mukaan, esimerkiksi Isä meidän -rukouksen sanoin, mutta rukous voi olla myös täysin vapaata kommunikointia Jumalan kanssa. Jumalalle voi puhua yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ihminen on syntinen ja rajoittunut pyrkimyksessään hyvään elämään, mutta rukouksen avulla Jumalalta voi pyytää voimaa ja rauhaa Hänen tahtonsa toteuttamiseen. (Häyrynen 2003, 259; Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.) Vuoden 2017 rippikoulusuunnitelmassa sanotaan, että rukouksen tulisi olla koko rippikoulun läpäisevää, luontevaa ja itsestään selvää. Rippikoulun aikana nuori oppii hiljentymistä ja vuorovaikutusta Jumalan kanssa. (RKS 2017, 11.) Jari Jolkkonen (2004, 21) toteaa, että vaikka rippikouluun kuuluu monenlaista sisältöä, se on ennen kaikkea rukouksen koulu. Rippikoulussa nuori oppii rukouksen olevan luonnollinen osa elämää ja voi oppia lähestymään Jumalaa itse oman rukouksensa kautta. Rukouksen kautta nuori oppii turvautumaan Jumalaan ja voi löytää myös jumalanpalveluksen tärkeyden. Jolkkonen painottaa, että rippikoulussa käsiteltävää etiikkaa ja oppia ei tule väheksyä, mutta jumalanpalvelus, rukous ja oman hengellisen elämän hoitaminen ovat prioriteetteja. Uskonpuhdistaja Martti Luther neuvoo Vähä Katekismuksessa opettamaan nuoria rukoilemaan ensin opettelemalla muun muassa Isä meidän - rukousta, uskontunnustusta ja kymmentä käskyä. Kun nuoret osaavat nämä 24 sanat ulkoa, tulee heille opettaa niiden merkitys. (Jolkkonen 2004, 21–22; Tuominen 2005, 43.) Hans Tuominen (2005) käsittelee rukousta tärkeänä osana uskon hoitamista ja ihmisen spiritualiteettia. Tuominen kirjoittaa, että rukouksessa tulee olla merkitystä ja sen tulee olla rukoilijalle tärkeää; rukouksessa näkyy ihmisen kaipuu ja nälkä Jumalan kohtaamiseen. Rukoileminen ei ole suorittamista. Myös Martti Luther korosti rukouksen henkilökohtaista tärkeyttä ja kirjoitti ohjeita rukoiluun. Luther ohjasi kokonaisvaltaiseen, suorastaan palavaan rukoiluun, jossa ei ole sijaa muille ajatuksille tai häiriötekijöille. Luther opettaa ihmisiä rukoilemaan joka hetkessä ja elämään jatkuvassa rukouksessa. (Tuominen 2005, 42–43.) Nyt syntyy rukous; Hengen on annettava se ja opetettava sitä edelleen sydämessä kunhan sydän on soinnutettu yhteen Jumalan sanan kanssa ja vapautettu vieraista tehtävistä ja ajatuksista. (Luther & Mikkola 1995, 42.) Tuominen (2005) kehottaa antamaan tilaa rukouksen moninaisuudelle nuorisotyössä. Rukoilla voi hiljaa, ääneen, laulaen, valmiin sanoin, vapaasti, yksin tai yhdessä. Lisäksi rukouksen apuna voi käyttää apuvälineitä, kuten valmiita rukouksia, lauluja, ikoneita tai rukoushelmiä. Tuominen korostaa myös, että on tärkeää opettaa nuoria henkilökohtaisen rukouksen lisäksi yhteiseen rukoukseen, koska se on osa seurakuntayhteyttä ja jumalanpalveluselämää. (Tuominen 2005, 44.) 5.2 Hartaus Hartaus on jotain sellaista, mitä saa kokea vain seurakunnassa. Jokaisessa nuorten illassa tulee siis olla hartaus. (Paananen 2004, 115.) Lisa Enckell (2007) kuvaa hartauden olevan Raamatun ja kristillisen elämän oivalluksien jakamista ihmisen äänellä ihmiselle. Hartaus on osa Jumalan sanan julistusta, mutta se ei kuitenkaan ole saarna. Saarna on osa jumalanpalvelusta ja se toimii evankeliumitekstien sanoittajana ja selittäjänä, kun taas hartauspuhe on ollut yleisesti osana rukoushetkiä erilaisissa kristittyjen kokoontumisissa. Hartaudet ovat aikojen saatossa siirtyneet myös radioon ja nettiin eli ne eivät 25 välttämättä liity yhteisiin kokoontumisiin. Hartaus ei esittele teorioita tai oppeja, vaan sanoittaa armoa arjen tasolla, sillä hartauden tavoite on tehdä armo todeksi kuulijan arjessa. Irja Askola (2007, 14) toteaa, että hartaudella ei voi olla muita tarkoitusperiä kuin armon ja toivon välittäminen. (Enckell 2007, 41–42.) Hartauden pitäminen ei vaadi pappia tai kirkon työntekijää, vaan sen voi pitää kuka tahansa seurakuntalainen. Hartauden toteuttamiseen on olemassa valmiita, esimerkiksi keskiaikaisiin rukoushetkiin pohjautuvia kaavoja, mutta niiden käyttäminen ei ole välttämätöntä. Rukous, laulu, Raamatun lukeminen ja puhe voidaan käsittää hartaushetken rakennuspalikoiksi, joista hartauden voi muodostaa vapaasti. Hartaudet ovat usein hiljentymisen ja paikallaan olemisen hetkiä, mutta nykyään on myös oppaita toiminnallisen hartauden pitämiseen Esimerkiksi Liikuttava hartaus (Paavilainen & Luodeslampi 2012) on hartausopas liikunnallisiin hartauksiin, joissa hengen lisäksi aktivoidaan ruumista. Aktivoivat hartaudet ovat hyödyllisiä esimerkiksi lapsija nuorisotyössä, jossa paikallaan istuminen ja kuunteleminen saattavat tuottaa joillekin osallistujille haasteita. (Huotari 1992, 80, 83.) Hartaudet ovat olennainen osa rippikouluja ja nuorten seurakuntayhteyttä. Hartauksien myötä nuori kristitty tutustuu omaan hengellisyyteensä hiljentymisen, mietiskelyn ja rukouksen kautta. Nuori oppii rukoilemaan yksin ja muiden kristittyjen kanssa. Etenkin rippileireillä aamuja iltahartaudet ovat osa jokapäiväistä rutiinia, jossa opitaan puhumaan Jumalalle. Terhi Paanasen (2005) mukaan hartaudet ovat nuorisotyössä hyvin tärkeitä, sillä ne jäävät parhaiten nuorten muistoihin esimerkiksi leireiltä ja nuorten illoista. Rippileirin tai arkielämän keskellä samanlaisina toistuvat lyhyet hartaushetket luovat nuorelle turvallisuuden tunnetta. Tämän vuoksi nuorten illoissa kuuluu olla hartaushetki. (Jokela 2004, 59; Paananen 2005, 115.) 32 illan sisältö tulee suunnitella erikseen, suunnittelutyötä ohjaavat kaikkia iltoja yhdistävät tavoitteet ja päämäärät. Tässä tapauksessa jokaisen illan päämäärä on tehdä yksi rukoushelmi tutuksi tutkiskelemalla sitä yhteisen pohdinnan, toiminnan ja rukouksen kautta. Pakettia voidaan jatkossa hyödyntää myös ideana tulevien iltojen suunnitteluun sekä pedagogisten keinojensa että selkeän rakenteensa avulla. Materiaalipakettiin valittuja toimintamenetelmiä, hartauksia sekä koko nuortentoiminnan suunnittelun rakennetta voidaan käyttää rukoushelmi-iltojen jälkeen myös muihin teemoihin tutustumiseen. Vaikka opetuksellinen sisältö muuttuu, voidaan materiaalipaketin pedagogisia menetelmiä soveltaa samassa muodossaan. Produkti tarjoaa uuden, toimivan tavan suunnitella nuorten viikkotoimintaa. 7.2 Tavoitteet Lönnebon rukoushelmien kanssa työskentelyssä Rukoushelmien käyttö seurakunnan nuorisotyössä edistää nuoren tutustumista rukoukseen ja hiljentymiseen konkreettisen apuvälineen kautta. Rukouksen pukeminen käsissä pideltävän helminauhan muotoon on mielestäni toimiva väline rukouksen kaltaisen abstraktin asian käsittelyyn. Martin Lönnebon rukoushelmet edistävät ajatukseltaan myös Elämä, usko, rukous - rippikoulusuunnitelman (2001) sekä Suuri ihmerippikoulusuunnitelman (2017) toteutumista, sillä ne kannustavat jatkuvaan rukoukseen, uskon elämiseen ja kokemiseen, eivät ainoastaan asioiden tietämiseen. Rippikoulusuunnitelmat korostavat sitä, miten usko ja rukous eivät ole irrotettavissa tavallisesta elämästä, vaan ne ovat olennainen osa sitä. Tavallisen elämän tuleekin heijastua ihmisen rukouksiin. Tällöin rukoilu on luonnollinen tapa käsitellä elämässä tapahtuvia asioita vuorovaikutuksessa Jumalan kanssa. Rukoushelmien käyttämisen avuksi kirjoitettu hartauskirjallisuus ei ole sellaisenaan toiminut Kauniaisten suomalaisen seurakunnan rippikoulutai nuorisotoiminnassa työntekijöiden kokemusten mukaan kovin hyvin. Hartaustekstit eivät kosketa nuorten arkitodellisuutta, vaan ovat luonteeltaan hyvin abstrakteja ja meditatiivisia. Kirjojen tarjoaminen apuvälineiksi esimerkiksi isosten pitämissä helmihartauksissa rippileireillä on tehnyt hartauksista vähemmän interaktiivisia ja saanut monet isoset lukemaan hartauksia suoraan 33 kirjoista ilman omien ajatusten tuomista esille. Lisäksi rukoushelmet ovat jääneet vähälle käytölle rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä. Moni rippikoululainen on voinut pitää omaa rukoushelminauhaansa ranteessaan muistona rippileiristä, mutta ei välttämättä muista enää helmien nimiä – saati niiden merkityksiä. Materiaalipaketin tavoite on luoda nuorille sopivaa materiaalia rukoushelmiin tutustumiseen myös rippileirin ulkopuolelle. Nuorten iltojen lähtökohtana on tuoda rukoushelmet lähelle nuoren arkitodellisuutta ja ajatusmaailmaa. Nuorten illoissa nuori voi tutkia rukoushelmien kautta asioita, jotka eivät ole liian abstrakteja ja irrallaan arjesta. Rukoushelmille on annettu nimet ja merkitykset, mutta nuori kätkee rukoushelmiin omat rukouksensa ja ajatuksensa, jotka nousevat jokapäiväisestä elämästä. Martin Lönnebo toteaakin teoksessaan Rukoushelmet – Elämän helmet (2006), että jos rukous on kuin ateria, rukoushelmet ovat sen resepti. Rukoileva ihminen valmistaa itse ateriansa reseptin pohjalta rukoilemalla ja tekemällä. Aterian voi valmistaa ilman reseptiä, mutta resepti toimii tarvittaessa ohjauksena ja suunnannäyttäjänä. (Lönnebo 2006, 20.) Materiaalipaketin nuorten illoissa rukoushelmistä nousevia aiheita käsitellään paljon toiminnan ja osallisuuden kautta, siinä missä rukoushelmikirjat johdattavat usein meditatiiviseen ja paikallaan olevaan rukoiluun. Nuorten iltojen ohjelma myös kannustaa omien ajatusten jakamiseen ja toisten näkökulmien kuuntelemiseen ja hyväksymiseen. Nuorten iltojen suunnittelussa ei kuitenkaan ole unohdettu rukouksen ja hiljentymisen tärkeyttä; pääsääntöisesti iltahartaus johdattaa rauhoittumiseen, kuuntelemiseen ja rukoiluun, vaikka osassa hartauksista onkin käytetty toiminnallisia elementtejä. 7.3 Ammatilliset tavoitteet Martin Lönnebon rukoushelmien käyttö seurakunnan nuorisotyössä tuntui vaikealta ja raskaalta, sillä apuna käyttämäni rukoushelmikirjat eivät mielestäni tarjonneet nuorisotyöhön soveltuvaa materiaalia. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan rippileireillä isosten pitämät joka-aamuiset helmihartaudet olivat usein suoraan Lönnebon kirjoista luettuja tekstejä, jotka tuntuivat menevän ohi sekä rippikoululaisilta, ohjaajilta että hartauden pitäjältä itseltään, vaikka 34 isoskoulutuksessa on pyritty panostamaan hartauksien yksilöllisyyteen, yksinkertaisuuteen ja rajattomiin toteutusmahdollisuuksiin. Huonot kokemukset rukoushelminauhan käytöstä saivat minut suhtautumaan rukoushelmiin negatiivisesti. Nuorten iltojen ja rukoushelmien käytön kehittäminen opinnäytteenä tarjosi myös mahdollisuuden kehittää omaa suhtautumistani Lönnebon rukoushelmiin. Koin, että ongelmani rukoushelmien kanssa oli henkilökohtaisen ammatillisen kasvun paikka ja tiesin saavani motivaatiota opinnäytteen tekemiseen halustani kehittää rukoushelmien käyttöön materiaalia, joka on sellaisenaan soveltuvaa nuorisotyöhön. Pitkäjänteisen kokonaisuuden kehittäminen turvallisuusja viihtyvyysseikkoja pohtien ja teoriaan tutustuen ovat myös olleet ammatillisen kasvun kehityskohteita, joita olen päässyt harjoittelemaan opinnäytteen myötä. 35 8 HANKKEEN TOTEUTUS Opinnäytteen idea kehittyi loppuvuodesta 2016 toimiessani nuorisodiakonin sijaisena Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa. Rukoushelmien käytön haasteet sekä tarve nuorten iltojen kehittämiseen yhdistyivät ajatukseksi materiaalipaketista, jossa ratkaistaan molemmat kehitystarpeet. Keskustelimme ideasta työyhteisössä ja totesimme ajatuksen toimivaksi opinnäyteyhteistyötä varten. Minulla oli jo alkuvaiheessa ajatus yhdestätoista nuorten illasta, joiden ohjelma on suunniteltu jokaisen erilaisen rukoushelmen pohjalta. Laskin myös vuonna 2015 vihreäksi muutetun salaisuuden helmen erilliseksi helmeksi, vaikka se kuuluukin Lönnebon teoksissa tiiviisti yhteen toisten salaisuuden helmien kanssa. Esittelin ideapaperini tammikuussa 2017 ja keräsin ensimmäiset materiaalini opinnäytettä varten samalla viikolla Kauniaisten suomalaisen seurakunnan isoskoulutusleirillä olleilta nuorilta. Halusin materiaalipakettiin tulevien nuorten iltojen pohjautuvan mahdollisimman paljon nuorten omiin ajatuksiin rukoushelmistä, joten keräsin leirillä pitämässäni aamuhartaudessa nuorilta ajatuksia jokaisesta rukoushelmestä. Asetin hartaustilan lattialle rinkiin yksitoista paperilappua edustamaan rukoushelminauhan helmiä. Jokaisella paperilla oli nimensä kanssa piirrettynä erilainen rukoushelmi, jonka ympärille nuorilla oli tilaa kirjoittaa lyhyesti omia mielikuviaan helmestä. Tiesin isoskoulutuksessa olleiden nuorten tutustuneen rukoushelmiin rippileirillä, joten kaikki pystyivät osallistumaan ajatusten kokoamiseen siltä pohjalta, mitä he muistivat aiheesta omalta ripariltaan. En uskonut nuorten muistavan helmiin liittyviä ajatuksia tai rukouksia kovin tarkasti, sillä rukoushelmiin tutustuminen rippileirillä koostuu lähinnä aamuisin pidettävistä helmihartauksista. Tämä toisaalta antoi nuorten omille ajatuksille ja mielikuville enemmän tilaa. En olisi halunnutkaan lukea lapuilta kopioita samoista mietteistä, joita on Lönnebon rukoushelmiteoksissa. Yhdistin nuorilta keräämiäni rukoushelmiin liittyviä ajatuksia olemassa olevasta rukoushelmikirjallisuudesta löytämiini ajatuksiin ja rukouksiin, joita pidin 36 sanomaltaan olennaisina ja helposti yhdistettävinä jokapäiväiseen elämään. Yksinkertaiset ajatukset Jumalan huolenpidosta, ihmisenä olemisen vaikeuksista ja rakkauden teoista olivat mielestäni hyviä lähtökohtia materiaalin suunnitteluun. Tutustuin lähdemateriaaliin, suunnittelin opinnäytteen toteutusta ja teroitin opinnäytteen tavoitteita opinnäytesuunnitelmaa varten. Esitin opinnäytesuunnitelmani maaliskuussa 2017 ja sovin yhteistyöseurakunnan kanssa suunnittelemieni nuorten iltojen alkavan 27.4.2017 ja jatkuvan syksyyn. Suunnittelin yksitoista käyttövalmista nuorten iltaa ja palautin materiaalipaketin työntekijöille 24.4.2017. Iltojen suunnitteluun oli mielestäni riittävästi aikaa, ja suunnittelin nuorten iltoja noin kolmen illan viikkotahdilla. Pyysin nuorten iltoja pitäviä työntekijöitä olemaan minuun yhteydessä, mikäli materiaalipaketissa on jotakin epäselvää tai toteutukseen sopimatonta. Sain pilotoinnin aikana yhden korjauspyynnön erään ristikkotehtävän virheelliseen ratkaisuun, mutta muuten illat saatiin toteutettua ilman apuani. Olin tyytyväinen tulokseen, sillä halusin valmistaa materiaalipaketin, jota kuka tahansa voi käyttää ilman perehdytystä tai epäselvyyksiä. 37 9 TEORIASTA KÄYTÄNNÖKSI Tässä luvussa esittelen materiaalipaketissa käytettyjä ratkaisuja, joissa hyödynsin teoriakirjallisuutta suunnittelemissani nuorten illoissa. Kuvaan ensin nuorten iltojen eri osuuksien suunnitteluprosessia ja sitten teorian soveltamista suunnitteluprosessissa. Materiaalipaketin kaikilla nuorten illoilla on yhteinen tavoite: tuoda Martin Lönnebon rukoushelmet lähemmäs nuorten arkitodellisuutta, syventää helmistä opittuja asioita, tuoda uusia näkökulmia rukoushelmien merkityksiin nuorten mielessä sekä tukea nuoren kasvua ja uskoa. Kristillisen kasvatustyön lisäksi jokaisen nuorten illan tavoite on myös luonnollisesti olla viihtyisä ja turvallinen paikka jokaiselle nuorelle. Antti Räsänen kirjoittaa teoksessa Johdatus kristilliseen kasvatukseen (2008, 288), että kristillinen kasvatus eroaa muusta kasvatusja opetustoiminnasta siinä, ettei siihen varsinaisesti kuulu tietynlaista pedagogiikkaa tai didaktiikkaa. Kaikki sisällöltään ja tavoitteiltaan kristillinen kasvatustyö on kristillistä kasvatusta, olivat keinot mitkä tahansa. Pedagogiset ja didaktiset oivallukset ovat Räsäsen mukaan kuitenkin sovellettavissa kristillisessä kasvatustyössä, ja olen käyttänyt erilaisia keinoja nuorten iltojen oppimistilanteiden tekemisessä miellyttäviksi ja motivoiviksi. Tiedän Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorisotoiminnan olevan perusolemukseltaan turvallista ja mukavaa kaikille siihen osallistuville, ja pyrin tietysti huomioimaan nämä seikat myös materiaalin suunnittelussa. 9.1 Nuorten iltojen suunnitteluprosessi Suunnittelin toiminnan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorten iltojen peruskaavan mukaan: illan “etkot” eli raamattupiiri pidetään 18.00–19.00, nuorten illan pääohjelma sekä hartaus 19.00–20.00. Nuortentiloissa saa oleskella vapaasti klo 21.00 asti. Ohjelmien ei tarvitse kestää koko niille varattua aikaa, vaan illoissa kannattaakin olla hieman väljyyttä, jotta nuoret ehtivät viettää aikaa keskenään ja syödä tarjolla olevia eväitä. Illassa esitellään vuorossa oleva 38 rukoushelmi, kun ohjelma siirtyy seuraavaan osuuteen, sillä kaikki osallistujat eivät ole välttämättä olleet mukana illan alusta saakka. Nuorten iltoja suunnitellessa yhdistelin nuorilta sekä kirjoista keräämiäni ajatuksia rukoushelmistä. Pohdin jokaista iltaa varten tärkeimpiä asioita ja ajatuksia, joiden halusin tulevan ilmi illan toiminnassa ja rukouksissa. Kun esimerkiksi yön helmi oli illan teemana, halusin nostaa esiin nuorten ajatukset pelosta, eksymisestä ja kuolemasta ja yhdistää niitä Lönnebon näkemyksiin Jumalan läsnäolosta ja lohdutuksesta pelon ja harhailun keskellä. Monet nuorten esiin tuomat ajatukset ja Lönnebon kirjoitukset täydensivät toisiaan vastaavalla tavalla. Kokosin itselleni yhteen dokumenttiin nuorilta keräämäni ajatukset sekä rukoushelmikirjoista löytämäni ajatukset oman rukoushelmensä kohdalle. Aloin rakentaa materiaalipakettia yksi nuorteniltakokonaisuus kerrallaan. Aloitin helmistä, jotka olivat mielestäni sisällöltään selkeimpiä ja helpoimpia. 9.1.1 Raamattupiirin eli etkojen suunnittelu Halusin iltojen eri osioiden tutkivan rukoushelmiä omilla tavoillaan. Iltojen ensimmäinen osio on raamattupiiri, jossa aiheeseen tutustutaan ennen kaikkea Raamatun tekstien kautta. Ryhmä tutustuu yhteen tai useampaan tekstiin, jotka liittyvät jollakin tavalla käsiteltävään rukoushelmeen. Pyrin siihen, että tekstit olisivat ainakin osalle tuttuja, usein kuultuja kohtia Raamatusta (esimerkiksi luomiskertomus, Jeesuksen kaste ja vuorisaarna). Tällöin rukoushelmen voi yhdistää johonkin asiaan, jonka mahdollisesti tuntee entuudestaan. Löysin sopivia raamatunkohtia esimerkiksi etsimällä netistä nuorten illan aihepiiriin liittyviä hartauksia tai hakemalla inspiraatiota aiemmista opinnäytteistä ja rukoushelmikirjoista. Osaan helmistä minulla oli jo mielessäni itselleni tutut tekstipätkät, joita hyödynsin suunnittelussa. Raamattupiirissä luettua tekstiä pohditaan ensin lämmittelykysymysten avulla. Kysymysten tarkoitus on syventää luetun raamatunkohdan ymmärrystä ja nimensä mukaisesti lämmitellä mukana olevia nuoria puhumaan ja osallistumaan. Pyrin kysymyksiä suunnitellessa siihen, että niihin vastaamiseen ei tarvitse jakaa henkilökohtaisia mielipiteitä tai vahvoja näkemyksiä, jotta kynnys 39 vastaamiseen olisi mahdollisimman matala. Kysymyksiin vastaamiseen ei myöskään tarvitse aiempaa tietoa aiheesta. Osaan kysymyksistä vastauksen voi löytää suoraan luetusta tekstistä. Raamattupiirin toiminnallisen osuuden painotus vaihtelee: osassa syvennetään luettua tekstiä yhteisen tehtävän avulla, osassa taas siirrytään pohtimaan aihetta enemmän rukoushelmen ja omien ajatusten kautta. Pyrin tekemään toiminnallisista osuuksista mahdollisimman monipuolisia, etteivät illat olisi vain kopioita toisistaan. Tällöin myös tekstin käsittelyn tapa muuttuu illasta toiseen. 9.1.2 Nuorten illan ohjelmaosuuden suunnittelu Nuorten iltoihin on mahdollista tulla mukaan vasta etkojen jälkeen, joten pyrin tekemään illalle ikään kuin uuden alun niille, jotka tulevat mukaan iltaan vasta klo 19. Ilta alkaa aina yhteisellä nimija kuulumiskierroksella, jossa osallistujat pääsevät hieman tutustumaan muihin ja jossa illan aiheena oleva rukoushelmi esitellään vielä ryhmälle. Lisäsin kierrokseen nimen ja kuulumisten lisäksi pienen lisäkysymyksen tai tehtävän, jossa osallistujat pääsevät esimerkiksi kertomaan itsestään jotakin arkista ja triviaalia, mahdollisesti rukoushelmen aiheeseen liittyvää. Lisäkysymykset ovat kuitenkin sellaisia, joihin uskaltaa vastata vieraassakin seurassa. Kysymys toimii tilanteen lämmittelynä ja jäänrikkojana. Nuorten illassa tutustutaan rukoushelmeen ennen kaikkea nuorten arkitodellisuuden kautta. Tällöin pohditaan yhdessä esimerkiksi erilaisia sosiaalisia taitoja tai päätöksiä vaativia tilanteita, joita kohdataan jokapäiväisessä elämässä. Pyrin tekemään ohjelmasta toiminnallista, osallistavaa ja hauskaa. Halusin saada nuorten äänen esiin ohjelmassa mahdollisimman paljon, jolloin rukoushelmet voidaan nähdä mahdollisimman monista näkökulmista. Jokainen käsittää rukoushelmet omalla tavallaan, vaikka aiheet ovatkin valmiiksi annettuja. Terhi Paanasen mukaan nuorten seurakuntayhteys toteutuu ikätoverien kesken kaikkein parhaiten, sillä nuorten keskinäinen yhteys on heille kaikkein luonnollisin (Paananen 2005, 112). Tämän ajatuksen mukaisesti pyrin luomaan iltoihin vahvan yhteyden nuorten välille. Nuoret pääsevät toiminnan kautta jakamaan kokemuksiaan arkielämän tilanteista ja pohtimaan yhdessä ratkaisuja 40 jokapäiväisiin pulmiin. Rukoushelmiä käsitellään tässä kohdassa nuorten iltaa mahdollisimman vahvan konkretian kautta. Hyödynsin ohjelman suunnittelussa aiemmin nuorisotyössä käyttämiäni ja itse keksimiäni kilpailuja, pelejä ja leikkejä, mutta käytin apuna aiheiden käsittelyssä myös aiempien nuorisoalan opinnäytteiden antamia esimerkkejä. Vaikkapa Minna Huttusen opinnäytetyö Matka nauhan ympäri 10 päivässä (2015) oli hyvä esimerkki rakenteeltaan selkeästä rukoushelmiin pohjautuvasta produktista, josta poimin ajatuksen biisiehdotuksista jokaiseen nuorten iltaan. Huttusen (2015) ja Viivi Laitisen (2008) opinnäytteistä sain myös hyviä ajatuksia raamatunkohdista, jotka sopivat eri rukoushelmien käsittelyyn. Pyrin keksimään aktiviteetit mahdollisimman omatoimisesti, etten päätyisi toistamaan vanhojen opinnäytteiden sisältöä. Joitakin ideoita halusin kuitenkin käyttää uudelleen, sillä ne toimivat mielestäni hyvin. Hyödynsin esimerkiksi Laitisen käyttämää sanaristikkoideaa yön helmen käsittelyssä. Halusin ohjelman sisältävän vaihdellen yksilöja ryhmätyöskentelyä, liikettä ja rentoutumista sekä arjen ongelmia ja iloja. Nuorten iltojen aktiviteetit palvelevat monipuolisesti erilaisia ihmistyyppejä rauhallisesta vilkkaaseen ja ujosta sosiaaliseen. 9.1.3 Iltahartauden suunnittelu Iltahartaudessa on tarkoitus rauhoittua, summata koko nuorten illan sisältö ja pohtia rukoushelmen roolia kaikessa illan aikana tehdyssä toiminnassa ja arkielämässä. Suunnittelin hartaudet pidettäviksi yhdessä tilassa, jolloin istuttiin ja kuunneltiin, vaikka muuten pyrin ohjelmien suunnittelussa osallistujien aktivointiin ja siihen, että nuoret ovat pääosassa. Työntekijät antavat illan aikana ohjeita ja tukevat keskustelua, mutta eivät luennoi tai ole ainoana aktiivisena osapuolena. Hartaudet ovat kuitenkin ainoat hetket, joissa nuoret saattavat olla pienen hetken vain kuuntelijoita tilanteen rauhoittamisen vuoksi. Hartaustilanteissa on tärkeää oppia myös rauhassa olemista ja hiljentymistä. Hartaudet ovat kuitenkin erilaisia, ja osassa hartauksista nuoret ovat aktiivisia toimijoita. Hartaudet ovat lyhyitä ja tiiviitä, sillä nuorten illoissa on muutenkin paljon keskittymistä vaativaa yhteistä ohjelmaa. 41 Suunnittelin hartaustekstit ja rukoukset nuorten elämässä vahvasti esillä olevien asioiden kautta. Esimerkiksi ihmissuhteet, stressi, koulu, itsetunto, perhe, tulevaisuuden pohdinta ja sosiaalinen media tulevat jatkuvasti esiin keskusteluissa nuorten kanssa, ja ne rakentavat nuoren arkitodellisuutta. Hartaudet ovat voimaannuttavia ja muistuttavat Jumalan läsnäolosta joka hetkessä. Muutamassa nuorten illassa rukous on esimerkiksi tuttu Isä meidän -rukous. Suurimpaan osaan illoista halusin kuitenkin sanoittaa hartauksissa olevat rukoukset itse tukemaan illan aikana käytyjä aiheita ja keskusteluja. Valitsin myös lauluehdotukset illan aiheen mukaan. En halunnut sijoittaa yhteislauluja tiettyihin kohtiin hartauksissa, sillä mahdollisuus yhteislaulun säestämiseen saattaa vaihdella nuorten illasta toiseen riippuen paikalla olevista työntekijöistä ja osallistujista. Mikäli illassa on vain pari osallistujaa eikä säestystaitoisia henkilöitä, hartaus ei kärsi musiikin puuttuessa. 9.2 Hyvän nuorten illan ainekset Terhi Paananen kokoaa Nuorten iltojen puolesta -tekstissään (2005) hyvin toimivan nuorten illan ominaisuuksia, jotka toimivat apuna omien iltojeni suunnittelussa. Paananen esittelee viisi aspektia, joista toimiva nuorten ilta rakentuu: - Nuorten illoissa käsitellään asioita, jotka kiinnostavat nuoria - Nuoret kohdataan aidosti - Nuorten ilta on tärkeä paikka pysähtymiselle ja hartaudelle - Illalla on selkeä ohjelma - Nuorilla on tilaa kohdata ikätovereitaan Pyrin suunnittelemissani noudattamaan näitä ohjeita, sillä koin ne edelleen päteviksi siitä huolimatta, että lähde on yli kymmenen vuotta vanha. Vaikka materiaalipaketti tähtääkin sisällöllään hyvän nuorten illan luomiseen, iltaa ohjaavilla työntekijöillä on mielestäni hyvin tärkeä osa tavoitteiden toteutumisessa. Esimerkiksi nuoren kohtaaminen ei tapahdu itsestään, vaikka se olisi kirjattu selkeästi nuorten illan ohjeisiin. (Paananen 2005, 114–117.) 48 10 PALAUTE JA ARVIOINTI Keräsin materiaalipaketista palautetta nuorten iltoihin osallistuneilta nuorilta sekä iltoja ohjanneilta työntekijöiltä. Osallistujille ja ohjaajille oli omat lomakkeensa (Liitteet 2 & 3), jotka täytettiin jokaisen nuorten illan päätteeksi. Lisäksi keräsin produktistani palautetta Kauniaisten suomalaisen seurakunnan neljältä nuorisotyötä tekevältä työntekijältä yhteisen haastattelun muodossa (Holkerinoja, Huoponen, Mäkinen & Rohkimainen 2017). Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja ja seurakuntapastori Anne Huoponen ohjasivat suurimman osan illoista. Nuorisotyönohjaaja–muusikko Tiro Rohkimainen sekä kirkkoherra Mimosa Mäkinen olivat myös parissa illassa ohjaajina, joten kaikki nuorisotyöhön osallistuvat työntekijät saivat myös käytännön kokemusta materiaalipaketin kanssa toimimisesta. Nämä neljä työntekijää osallistuivat palautekeskusteluun. Kahdessa nuorten illassa oli ohjaajana myös seurakuntaharjoittelua tehnyt harjoittelija ja yhdessä olin itse mukana. Harjoittelija ei ollut mukana yhteisessä haastattelussa. 10.1 Nuorilta kerätty palaute Halusin kerätä jokaisesta nuorten illasta erikseen palautteen osallistujilta ja työntekijöiltä, jotta materiaalipaketin yksittäiset epäkohdat nousisivat selkeästi esiin. Osallistujille tarkoitetussa palautelomakkeessa (LIITE 1) pyrin hyödyntämään avoimia kysymyksiä välttääkseni lyhyitä joo/ei -vastauksia. Palautteen avulla halusin saada selville oliko nuorten ilta viihtyisä ja mikä siihen vaikutti, mitä kehitettävää illassa oli ja tukiko ilta rukoushelmiin tutustumista. Palautelomakkeissa oli paljon hyviä ja rakentavia vastauksia, mutta myös paljon tyhjäksi jätettyjä kohtia ja lyhyitä vastauksia. Kattavan palautteen keruu nuorten illasta on haastavaa, koska se pitää tehdä illan lopuksi. Osalla nuorista on kiire lähteä kotiin, ja monet haluavat saada palautteen hoidettua äkkiä pois alta viettääkseen vielä aikaa kavereidensa kanssa. Palautteen keruu kuitenkin kannatti, sillä siitä on apua materiaalipaketin hiomisessa. Ohjaajien mukaan kukaan nuorista ei ollut käynyt illoissa niin ahkerasti, että olisi ollut kannattavaa kysyä palautetta nuorten iltojen jatkuvan helmiteeman käytöstä osallistujilta. 49 Nuorten näkökulmasta nuorten illat olivat ennemminkin yksittäisiä kokonaisuuksia kuin osa laajempaa kuvaa, mikä johtui todennäköisesti pilotoinnin sijoittumisesta kausien väliin. Jatkuvuuden tunne olisi parhaiten saavutettavissa pitämällä materiaalipaketin nuorten illat esimerkiksi kevättai syyskauden vilkkaimpina ajankohtina. Jatkuvuuden myötä tutun rakenteen toistuminen saa myös osallistujissa aikaan turvallisuuden tunnetta, jota Terhi Paanasen (2005, 115) mukaan erityisesti hartaudet luovat nuorten illoissa. 10.1.1 Palaute nuorten illan ohjelmasta Avoimista kysymyksistä huolimatta vastaukset palautelomakkeissa olivat usein lyhyitä, mutta tilastollisesti kaikista vastauksista pystyi analysoimaan olennaista tietoa. Nuorten iltojen viihtyvyys vaikuttaa vastausten perusteella hyvin onnistuneelta: 61 palautelomakkeesta yhdessäkään ei ollut negatiivista vastausta kysymykseen “miten viihdyit nuorten illassa?”. Yleisimmät vastaukset olivat “hyvin” tai “oli hauskaa”. Vastaukset olivat melko positiivisia myös silloin, kun illan ohjelmassa olisi ollut palautteen antajan mielestä jotakin korjattavaa. Suurimmassa osassa nuorten illoista osallistujien mielestä parasta olivat illan ohjelmallisen osuuden aktiviteetit. Yhteistyöhön ja omien mielipiteiden jakamiseen pohjautuvat ohjelmanumerot nousivat palautteesta esiin positiivisessa valossa. Iltojen ohjelmista myös syöminen ja vapaa oleskelu saivat odotetusti monia kannattajia. Tätä tietoa ei tule vähätellä, sillä koulupäivän jälkeen nuoret selkeästi kaipaavat evästä ja rentoa oleskelua ystävien kanssa. Palautteita lukiessani totesin, että jatkokysymys “miksi?” olisi voinut auttaa minua analysoimaan tekemieni ratkaisujen toimivuutta; miksi yhteistyö, ruoka, vapaaaika ja mielipiteiden jakaminen olivat nuorten mielestä parasta? Useimmin tyhjäksi tai melko heikosti kantaaottavaksi jätetty kohta palautelomakkeessa oli kysymyksessä “Mikä olisi tehnyt illasta mielestäsi paremman? Kerro rohkeasti kehitysehdotuksia!”. Moni oli jättänyt kohdan tyhjäksi tai todennut, ettei tiedä tai oli ollut tyytyväinen iltaan sellaisenaan. Osa kantaaottavista palautteista taas oli keskenään ristiriitaisia, mikä johtuu vastanneiden erilaisista luonteista ja siitä, osallistuuko nuori iltaan yksin vai 50 kavereidensa kanssa. Esimerkiksi osa nuorista toivoo lisää vapaa-aikaa ja osa taas toivoo lisää leikkejä ja lauluja. Tämä ilmiö oli odotettavissa, ja siksi olenkin nuorten iltoja suunnitellessani tehnyt toisista illoista ohjatumpia ja ohjelmaltaan täydempiä kuin toisista. Pyrin nuorten iltoja suunnitellessani ottamaan huomioon erilaisten ihmistyyppien mahdolliset toiveet iltojen sisällöstä tarjoamalla yksilötyötä, ryhmätyötä, kilpailua, leikkiä, piirtämistä, liikkumista, istumista ja hiljentymistä. 10.1.2 Palaute rukoushelmistä Kyselin palautelomakkeessa osallistujilta aiempaa tietoa tai mielikuvia sekä illan aikana opittuja uusia näkökulmia illan aiheena olevasta helmestä. Halusin kysymyksillä selvittää materiaalipaketin tavoitteen toteutumista rukoushelmiin tutustumisen suhteen. Olin erittäin tyytyväinen osallistujien vastauksiin, sillä suurimmasta osasta huomasi, että illan aikana oli herännyt uusia ajatuksia. Muutamassa lomakkeessa kohdat oli taas jätetty tyhjiksi. Pyrin kysymysten asettelulla laskemaan kynnystä vastaamiseen mahdollisimman matalaksi. En vaatinut vastaajilta kokonaisia lauseita tai tietoa aiheesta, vaan yksittäiset mieleen tulevat sanat ja mielikuvat riittivät vastauksiksi. Osalle iltojen osallistujista rukoushelmet olivat todennäköisesti täysin uusi asia, jolloin helmistä opittiin illan aikana oleellisia perusasioita. Esimerkiksi yhdessä minä-helmi -illan palautteessa osallistuja ei ollut kirjoittanut mitään kohtaan, jossa kysytään mielikuvia tai sanoja, jotka tulivat helmestä mieleen ennen nuorten iltaa. Nuorten illan jälkeen sama nuori on vastannut kysymykseen illan aikana nousseista uusista näkökulmista ja ajatuksista: Jokainen on tarpeeksi hyvä Jumalan silmissä. Osassa vastauksista näkee, että rukoushelmet ovat esimerkiksi rippikoulusta tuttuja tai niistä on olemassa jonkinlainen mielikuva, mutta illan aikana niistä on kuitenkin löydetty uusia näkökulmia. Edellisessä kappaleessa mainitussa minähelmi -illassa eräs nuori on vastannut kysymyksiin mielestäni niin, että jotakin 51 uutta ja olennaista on tarttunut mukaan. Osallistujan kirjoittama ajatus minähelmestä ennen nuorten iltaa oli: Tuli mieleen että se kertoo mikä minun pitää olla. Nuorten illassa käsiteltiin jokaisen ihmisen arvoa Jumalan kuvana sekä erilaisuuden kunnioittamista. Nuorten illan jälkeen nuori oli kirjoittanut: Opin arvostamaan itseäni enemmän. 10.2 Ohjaajilta kerätty palaute Keräsin nuorten iltojen ohjaajilta palautteen jokaisesta nuorten illasta lyhyellä kyselyllä (LIITE 2) sekä yhteisellä haastattelulla (LIITE 3). Palautelomakkeen avulla on helppo tehdä tarvittavia korjauksia materiaalipakettiin, sillä työntekijät olivat kirjoittaneet lomakkeisiin pilotoinnin perusteella konkreettisia korjausehdotuksia yksittäisiin nuorten iltoihin. Palaute oli kokonaisuudessaan hyvin positiivista, ja haastattelun avulla sain paljon tietoa opinnäytteen tavoitteiden toteutumisesta sekä ajatuksia materiaalipaketin soveltamismahdollisuuksista myös muualla kuin Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorten illoissa. Muotoilin kysymykset nuorten iltojen ohjaajien palautelomakkeessa melko laveasti ja annoin vastauksille enemmän tilaa saadakseni hyvän kokonaiskuvan illan eri osien sujuvuudesta. Ohjaajat saivat tuoda lomakkeessa esiin asioita, jotka jäivät selkeimmin mieleen nuorten illan sujuvuudesta. En kysynyt lomakkeessa erikseen palautetta illan hengellisestä sisällöstä tai rukoushelmeen syventymisestä, koska koin hengellisen sisällön (rukous, Raamatun luku, hengelliset laulut) määrän pysyvän melko samana kaikkien iltojen ajan. Pilotoinnin päätteeksi pidetyssä työntekijöiden yhteisessä haastattelussa olikin tarkoitus kysyä koko materiaalipaketin hengellisestä tasosta, pätevyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Koin ratkaisun oikeaksi, sillä palautelomake antaa nykyisellään mielestäni tarpeeksi tietoa iltojen sujuvuudesta ja haastattelussa sain hyviä vastauksia iltojen hengellisestä aspektista. 52 10.2.1 Materiaalipaketin ansiot Haastattelussa seurakunnan työntekijät nostivat materiaalipaketista esiin muutamia heidän mielestään hyvin onnistuneita osuuksia. Nuorten iltojen aktiviteettien monipuolisuus sai palautekeskustelussa kehuja, ja koin itsekin onnistuneeni monipuolisen ohjelman kehittelyssä. Nuorten iltojen aktiviteetit vaihtelivat esimerkiksi piirustustehtävistä mielipidemittauksiin, ensiaputehtäviin, ryhmissä ideoimiseen, bingoon ja tietokilpailuihin. Pyrin suunnittelussa siihen, että iltojen tasainen rakenne luo useasti osallistuville nuorille tuttuuden tunteen, mutta jokainen ilta on sisällöltään täysin erilainen. Työntekijöiden mukaan oli myös virkistävää, että monet leikit ja toiminnalliset ohjelmanumerot olivat uusia eivätkä kierrätettyjä. Kirkkoherra Mimosa Mäkinen korosti haastattelussa, että toiminnallisuuden ja osallisuuden tuominen myös hartauksiin sekä itse kirjoitetut rukoukset erottuivat materiaalipaketista edukseen. (Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Sonja Holkerinoja & Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedontanto 15.9.2017.) Materiaalipaketin sovellettavuus ja erilaiset käyttömahdollisuudet nousivat työntekijöiden haastattelun aikana esiin muutamaan otteeseen. Kirkkoherra Mimosa Mäkinen sanoi materiaalipaketin olevan hyvin hyödynnettävissä esimerkiksi tulevilla rippileireillä raamismateriaalina, jolloin rukoushelmiin tutustumista tulisi vietyä pidemmälle jo rippikoulussa. Nuorisotyönohjaaja– muusikko Tiro Rohkimainen ehdotti materiaalipaketin käyttöä osittain rippikoulussa ja osittain rippikoulun jälkeisessä työssä. Tässä hän mukaili Mäkisen ideaa materiaalin käytöstä rippikoulun raamiksissa. Rohkimainen myös sanoi materiaalipaketin toimineen joustavasti nuorten illassa, jossa hän siirsi yhden raamistehtävän nuorten illan ohjelmaosuuteen pienen osallistujamäärän vuoksi. (Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Sonja Holkerinoja & Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017.) Pyrin käyttämään materiaalipaketissa selkeää kieltä ja olemaan rohkaiseva ja sensitiivinen esimerkiksi tehtävänannoissa ja hartausteksteissä. Yritin välttää niissä turhaa jäykkyyttä ja kapulakielisyyttä. Rohkimainen mainitsi heti haastattelun alussa materiaalipaketin antaneen selkeän ja helposti ymmärrettävän kuvan ensilukemalta. Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja tuki 53 Rohkimaisen mielipidettä toteamalla, ettei pilotoinnin aikana ollut lainkaan tarvetta pyytää selvennystä tehtävänannoista tai muista ohjeista lukuun ottamatta yhtä virheellistä ristikkotehtävän ratkaisua. Mimosa Mäkinen kommentoi materiaalipaketin sanoittavan aiempia rukoushelmitekstejä persoonallisesti sortumatta vanhan toistamiseen ja totesi materiaalipaketin otteen olevan raikas ja kontekstiinsa hyvin sopiva. Mäkinen myös kehui rukouksissa käytettyä kieltä ja totesi sen olevan virkistävällä tavalla erilaista kuin rukouksissa yleensä käytetty kieli. Rukoukset eivät hänen mukaansa kuulostaneet lainkaan teennäisiltä. Tavoittelin etenkin hartauksissa ja niiden rukoushetkissä arjen tasolla puhuttelevaa sanastoa ja kielikuvastoa, jonka avulla osallistujan on helpompi samastua hartaudessa käsiteltäviin aiheisiin ja ymmärtää hengellinen sisältö myös luonnollisena osana arkea. Työntekijät totesivat, että materiaalipaketti käsittelee hyvin kristinuskoa ja maailmaa nuorten näkökulmasta. Asiat, joita illoissa pohdittiin, olivat nuorten arkielämästä tuttuja ja rukoushelmien takana olevat ajatukset saatiin tuotua nuorten arjen tasolle. (Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Sonja Holkerinoja & Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017.) 10.2.2 Materiaalipaketin kehittämismahdollisuudet Korjausehdotukset materiaalipakettiin olivat pääsääntöisesti yksityiskohtaisia epäkohtien hiomisia, esimerkiksi parin raamatunkohdan lyhentäminen tai siirtäminen ja lauluehdotuksien nimien kirjoittaminen numeroiden lisäksi. Mielestäni tärkeä konkreettinen kehitysehdotus oli muuttaa joihinkin nuorten iltoihin kuuluvia suullisia vastauskierroksia esimerkiksi tehtäväksi paperille tai liikkuen. Vaikka pyrin kysymyksiä suunnitellessani mahdollisimman matalaan vastaamiskynnykseen välttämällä henkilökohtaisia asioita ja herkkiä aiheita, oli osa kysymyksistä silti nuorille haastavia vastata ääneen. Yksittäisten korjausten lisäksi seurakunnan työntekijät jakoivat myös hyviä ajatuksia materiaalipaketin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Mäkinen (Mimosa Mäkinen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) ehdotti nuorten aktiivisempaa osallistamista nuorten iltojen toteutukseen ja päätöksentekoon iltoja 54 suunniteltaessa. Nuoret pääsivät pilotoiduissa nuorten illoissa osallistumaan ja aktivoitumaan paljon tuodessaan ajatuksiaan esille, mutta suunnittelutyössä osallistin nuoria lähinnä kartoittaessani tammikuussa 2017 nuorten ajatuksia rukoushelmistä. Rohkimainen (Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) oli samaa mieltä Mäkisen kanssa siitä, että nuoria voisi osallistaa nuorten iltojen toteutuksessa esimerkiksi antamalla erilaisia vaihtoehtoja illan kulun suhteen. Uusi rippikoulusuunnitelma (2017, 18) korostaa nimenomaan nuorten osallisuutta rippikoulun toteutuksessa ja määrittelee osallisuuden jokaisen nuoren mahdollisuudeksi suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa rippikouluaan. Nuorten iltoja voidaan suunnitella samalla ajatuksella. Työntekijöiden mukaan materiaalipakettia voisi käyttää muidenkin seurakuntien viikkotoiminnassa, mutta sitä varten esimerkiksi illan rakennetta tulisi viilata myös erilaisiin nuorten iltoihin sopivaksi. Tällä hetkellä materiaalipaketti vastaa Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorisotyön tarpeisiin seurakunnan kontekstiin sopivalla muotilla. Mikäli materiaalipakettia haluaisi saada julkaistua kustannettuna maanlaajuiseen käyttöön, sitä tulisi testata useammassa seurakunnassa. Muista seurakunnista saisi uusia näkökulmia sisällön kehittämiseen sopivammaksi erilaisiin ympäristöihin, erikokoisiin seurakuntiin eri kokoisissa kaupungeissa. Ajatus nuorten iltojen suunnittelusta jatkossa kausittaisina teemakokonaisuuksina sai haastattelussa kannatusta. Huoponen ja Mäkinen kuitenkin huomauttivat haastattelussa, että jatkuvateemaisten nuorten iltojen käyttöönotto tulisi suunnitella tarkkaan kausien mukaan. Opinnäytteen pilotoinnissa ongelmana oli huono ajankohta: keväällä iltoihin osallistui paljon rippikoululaisia, jotka eivät tienneet helmistä mitään, mutta tutustuivat niihin kesän rippileireillä. Nuorten illat olisivat olleet heille mahdollisesti antoisampia vasta syksyllä, kun kesällä opitut rukoushelmien alkeet saisivat syvempiä merkityksiä. Mäkinen myös huomautti, että on tärkeää antaa ajankohtaisille tapahtumille ja uutisille tilaa iltojen sisällössä, vaikka kaikki olisi suunniteltu etukäteen. Nuorten illoissa tulee olla mahdollisuus keskustella aiheista, jotka herättävät huolta tai kysymyksiä nuorissa. Esimerkiksi yllättävät onnettomuudet, väkivaltatilanteet ja suuret muutokset tulisi voida käsitellä nuorten kanssa, vaikka nuorten iltojen suunniteltu jatkumo keskeytyisi. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa 55 huomioon nuorten maailman ripeä kehitys, jonka mukana materiaalia tulisi päivittää jatkuvasti. Työskentelyissä käytetyt viittaukset sosiaalisen median kanaviin voivat jäädä auttamatta jälkeen nuorten tottumuksista jo yhden syyskauden aikana. Pysyviä ratkaisuja ei oikeastaan pysty saavuttamaan, jos haluaa pysyä ajan hermolla. (Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Sonja Holkerinoja & Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedontanto 15.9.2017.) 10.2.3 Palaute nuorten iltojen hengellisyydestä Osa haastattelukysymyksistäni käsitteli kirkon nuorisotyön hengellisten tavoitteiden täyttymistä suunnittelemissani nuorten illoissa. Työntekijöiden palaute oli positiivista ja rakentavaa. Rohkimainen (Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) kehui materiaalia siitä, että sen hengellisen sisällön kynnys on tarpeeksi matala kenen tahansa osallistuttavaksi eikä mukana oleminen vaadi etukäteistä tietämystä Jumalasta, Raamatusta tai seurakunnasta. Rohkimainen ja Huoponen totesivat materiaalin olevan läpeensä kristillinen, sillä yhdestäkään nuorten illasta ei puutu Raamattuun tutustumista tai yhdessä rukoilua. Mäkinen (Mimosa Mäkinen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) sanoi, että raamistyöskentelyt olivat kontekstissaan hyvin toimivia eivätkä ne vaadi nuorilta liian monimutkaista uskon tai hengellisen ajattelun sanoittamista. Silti osassa raamiksista voisi olla mahdollisuus mennä vielä aavistuksen verran syvemmälle luettuun raamatunkohtaan. Mäkinen huomautti, että nuorten iltojen kohdalla on toisaalta toimiva kompromissi, että jotkin raamistyöskentelyistä perustuvat tietynlaiseen työskentelytapaan, joka vaikuttaa raamatunkohdan käsittelyn perusteellisuuteen. Jos raamatunkohtaan halutaan tutustua syvemmin, täytyy myös työskentelyä muuttaa. Nuorten iltoihin osallistuu kuitenkin paljon nuoria perheistä, joissa kristinuskon perussisältö voi olla täysin vierasta, mikä tulee ottaa huomioon. Mäkisen mukaan nuorten illat ovat kuitenkin hengelliseltä sisällöltään päteviä ja oivaltavia eivätkä sorru merkityksettömyyksiin. Holkerinoja (Sonja Holkerinoja, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) totesi haastattelussa nuorten iltojen ohjelman olevan arjen teologiaa. Työskentelyissä 56 kristillisyyttä käsitellään koko elämän kautta. Kristillinen elämä ei ole erillään arkielämästä vaan ne ovat sama asia, johon kuuluu pelkoja, salaisuuksia, rakkautta ja välittämistä. Myös Huoponen oli sitä mieltä, että nuorten illoissa Raamatun ja rukouksen välissä oleva ohjelma tuo osallistujien arkeen sen, mitä Raamattu meille sanoo. Yksi olennainen tavoitteeni nuorten iltojen suunnittelussa oli hengellisen sisällön tuominen arjen tasolle ja luonnolliseksi osaksi elämää. Oli hienoa huomata, että seurakunnan työntekijöiden palaute oli tavoitteen kannalta hyvin positiivista. 10.2.4 Työntekijöiden ajatuksia nuorten iltojen suunnittelusta Yksi opinnäytteen päätavoitteista on kehittää Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorten iltojen suunnittelua sirpaleisesta yksittäisten kokonaisuuksien suunnittelusta pitkäjänteisempään, jatkuvuutta luovaan suunnittelukäytäntöön. Seurakunnan työntekijät olivat haastattelun perusteella yksimielisiä siitä, että jatkuva teema helpottaisi nuorten iltojen suunnittelua jatkossa. Mäkisen (Mimosa Mäkinen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) mukaan teema-ajatus säästää työntekijän suunnittelutyöhön kuluvaa energiaa luoden samalla positiivista tuttuuden tunnetta jokaiseen nuorten iltaan. Huoponen totesi, että teeman antamat raamit selkeyttävät suunnittelutyötä ja voivat tuntua helpottavilta. Teemojen mukana voi tulla työntekijälle vieraitakin aiheita, joiden kanssa työskentely vaatii pientä ponnistelua, mutta vieraiden aiheiden kanssa työskentely koituu loppujen lopuksi omaksi hyödyksi. Rohkimainen (Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) sanoi haastattelussa, että teeman mukana tulevat suunnittelun raamit voivat myös tuntua liian rajoittavilta silloin, kun jatkuvaa viikkotoimintaa haluaisi elävöittää tekemällä muutoksia peruskaavaan. Tällöin teeman yhteyttä poikkeavaan ohjelmaan tulisi miettiä erikseen. Nuorten iltojen suunnitteluun on kuitenkin Rohkimaisen mukaan hyvä ottaa jokin lähtökohta, jonka pohjalta sisältöä mietitään. Uusiin teemoihin on myös käytännöllistä soveltaa aiemmin käytettyjä työskentelyideoita. Täysin tyhjästä aloittaminen vie vain ylimääräistä aikaa ja vaivaa. Nuorisodiakoni Sonja Holkerinojan (henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017) mukaan pilotoinnin jälkeen oli tarkoitus aloittaa uusi nuorten iltojen 57 teema aiheella “kirkko tutuksi”. Seurakunnan henkilöstössä tapahtuvien muutosten vuoksi teemaa ei ole kuitenkaan voitu suunnitella tai ottaa käyttöön kunnolla, mutta teema-ajatusta tullaan todennäköisesti hyödyntämään nuorisotyön viikkotoiminnan suunnittelussa tilanteen tasautuessa. Työntekijät kokivat materiaalipaketin olevan käytettävissä uudelleen samassa seurakunnassa myöhemminkin. Sonja Holkerinojan mukaan materiaalipakettia voisi hyödyntää uudelleen rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä jo esimerkiksi vuoden 2018 syksyllä, sillä pilotointi-iltoihin osallistuneet nuoret ovat vuoden aikana jo kasvaneet ja kehittyneet niin paljon, että he saattavat ajatella silloin monista asioista aivan eri tavalla kuin tällä hetkellä. Tuolloin nuorten illoissa on mukana myös aivan uusia osallistujia. Rohkimainen totesi, että rukoushelmet tuskin tulevat katoamaan seurakunnan nuorisotyön sisällöistä, joten materiaalipaketti on ajankohtainen tulevaisuudessakin. Mikäli pakettiin haluaisi luoda vaihtelua käyttökertojen välille, voisi Rohkimaisen mukaan esimerkiksi raamattupiirissä käyttää rinnakkaisia evankeliumitekstejä tai Raamatun viitteistä löytyviä tekstejä aiemmin käytettyjen sijaan. Toisaalta vaihtelua ei ole välttämättä pakko luoda, sillä seurakunnan, kunnallisen nuorisotyön ja koulujen työssä on aina kierrätetty tuttuja teemoja kohderyhmän uudistuessa jatkuvasti. (Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Sonja Holkerinoja & Tiro Rohkimainen, henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017.) 64 Huotari, Voitto 1992. Elävä seurakunta. Seurakuntatyön käsikirja. Helsinki: SKSKKustannus. Huttunen, Minna 2015. Matka nauhan ympäri kymmenessä päivässä. Materiaalipaketti Lönnebon rukoushelmiin pohjaten. Diakoniaammattikorkeakoulu. Kauniaisten toimipaikka. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Huttunen, Timo & Kallinen, Eija 2005. Ennen meitä – 100 vuotta kristillistä nuorisotyötä. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 295–310. Häyrynen, Seppo 2003. Rukous arjen keskellä. Teoksessa Seppo Häyrynen, Heikki Kotila & Osmo Vatanen (toim.) Spiritualiteetin käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 259–265. Jokela, Eero 2004. Nuoren hengellinen ohjaaminen. Teoksessa Heli Aaltonen, Lassi Pruuki & Pekka Saarainen (toim.) Rippikoulun käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, 57–65. Kauniaisten suomalainen seurakunta i.a. Seurakunta lyhyesti. Viitattu 16.10.2017. http://www.kauniaistenseurakunta.fi/info-jaasiointi/seurakunta-lyhyesti Koivisto, Johanna; Paalanne, Helena; Siukonen, Antti 2010. Ihan sama – eilen tänään ja ikuisesti. Opettajan opas. Helsinki: LK-Kirjat. Koskelainen, Hannu 2005. Nuori ja jumalanpalvelus. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 71–81. Köykkä, Arto 2005. Raamattu ja nuorisotyö. Teoksessa Paananen, Terhi ja Tuominen, Hans 2005. Nuorisotyön Käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, 55–70 Köykkä, Arto 2014. Nuorisotyön alkeet ja jatko. Helsinki: Kirjapaja Oy. Laitinen, Viivi 2008. Pienistä helmistä avautuu suuri maailma. Virikemateriaali rukoushelmistä rippikoulutyön käyttöön. Diakoniaammattikorkeakoulu. Järvenpään toimipaikka. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Launonen, Pekka 2007. Kirkon nuorisotyö – hengellisen, pedagogisen ja sosiaalisen kolmiyhteys. Teoksessa Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Hakapaino Oy. 65 Luther, Martti; Mikkola, Matti 1995. Kuinka rukoilla, ystäväni. Helsinki: SLEY-Kirjat Oy. Lönnebo, Martin 2006. Rukoushelmet – Elämän helmet. Helsinki: Kirjapaja. Lönnebo, Martin 2015. Rukoushelmet: uskalluksen, elämänhalun, itsehillinnän ja Jumalan lähellä elämisen harjoitusta. Helsinki: Kirjapaja. Muhonen, Mervi & Tirri, Kirsi 2008. Mitä on kristillinen kasvatus? Teoksessa Jouko Porkka (toim.) Johdatus kristilliseen kasvatukseen. Helsinki: Lasten Keskus, 63‒82. Mäkinen, Mimosa 2017. Kirkkoherra. Kauniaisten suomalainen seurakunta. Henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017. Nivala, Mauno 2005. Nuorisodiakonia ja kirkon erityisnuorisotyö. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 138–146. Nurmi, Jan-Erik; Ahonen, Timo; Lyytinen, Heikki; Lyytinen, Paula; Pulkkinen, Lea; Ruoppila, Isto 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PSKustannus. Paananen, Terhi 2005. Nuorteniltojen puolesta. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 109–118. Paavilainen, Hanna & Juho Luodeslampi 2012. Liikuttava hartaus. Helsinki: LKKirjat. Porkka, Jouko 2004. On kunnia olla isonen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isostoiminta 2000-luvun alussa. Helsinki: Kirkkohallitus 2004. Porkka, Jouko 2005. Isostoiminnan rikkaus – leirityön tarpeista nuorisokulttuuriksi. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, 82–108. Pruuki, Lassi 2010. Rippikoulun pikkujättiläinen. Helsinki: LK-Kirjat. Pruuki, Lassi & Tirri, Kirsi 2004. Mielekäs oppiminen rippikoulussa. Teoksessa Heli Aaltonen, Lassi Pruuki & Pekka Saarainen (toim.) Rippikoulun käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, 35–56. Pyhä Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Kirjapaja Oy. Raittila, Kaisa 2000. Martin Lönnebon rukoushelmet. Helsinki: Kirjapaja Oy. 66 Riekkinen, Wille 2008. Kristillisen kasvatuksen lähtökohtia. Teoksessa Jouko Porkka (toim.) Johdatus kristilliseen kasvatukseen. Helsinki: Lasten Keskus, 83–93. RKS 2001. Elämä – Usko – Rukous: rippikoulusuunnitelma 2001. Helsinki: Kirkkohallitus. RKS 2017. Suuri Ihme: rippikoulusuunnitelma 2017. Helsinki: Kirkkohallitus. Rohkimainen, Tiro 2017. Nuorisotyönohjaaja-muusikko. Kauniaisten suomalainen seurakunta. Henkilökohtainen tiedonanto 15.9.2017. Räsänen, Antti 2004. Usko itsenäistyvän nuoren elämässä. Teoksessa Heli Aaltonen, Lassi Pruuki & Pekka Saarainen (toim.) Rippikoulun käsikirja. Helsinki: Kirjapaja Oy, 103–128. Sinkkonen, Jari 2010. Nuoruusikä. Helsinki: WSOY. Sirviö, Katariina 2010. Lapsiperheiden terveyden edistäminen – osallistamista ja ennakointia. Teoksessa Anna-Maija Pietilä (toim.) Terveyden edistäminen. Torioista toimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 130–150. Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a. Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto: Rukous. Viitattu 13.10.2017. https://evl.fi/sanasto/- /glossary/word/Rukous Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2012. Nuoret seurakuntalaisina - kehittämisasiakirja. Helsinki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2012:6. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016. Isoja ihmeitä. Isostoiminnan linjaus 2016. Helsinki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 43. Thitz, Päivi 2013. Seurakunta osallisuuden yhteisönä. Helsinki: Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisuja. A Tutkimuksia 40. Tuominen, Hans 2005. Elän ja hengitän – Nuoren spiritualiteetti. Teoksessa Terhi Paananen & Hans Tuominen (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki, Kirjapaja Oy, 35–52. 67 LIITE 1: PALAUTELOMAKE OSALLISTUJILLE Illan aiheena ollut helmi: ___________________ Miten viihdyit nuorten illassa? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Mikä illan ohjelmassa oli parasta? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Mikä olisi tehnyt illasta mielestäsi paremman? Kerro rohkeasti kehitysehdotuksia! ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Mitä mielikuvia/sanoja sinulle tuli mieleen ___________ helmestä ennen nuorten iltaa? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Mitä uusia näkökulmia tai ajatuksia opit teemana olleesta helmestä illan aikana? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Muuta kommentoitavaa/terveisiä: ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Kiitos paljon vastauksestasi! Toivottavasti sinulla oli mukava ilta :) 68 LIITE 2: PALAUTELOMAKE OHJAAJILLE Illan aiheena ollut helmi: ______________________ Mikä toimi hyvin ja mikä ei toiminut… Raamiksessa? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Nuorten illassa? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Hartaudessa? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Muuta kommentoitavaa illasta/kehitysehdotuksia/terveisiä? ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 69 LIITE 3: PALAUTEKESKUSTELUN RUNKO Kauniaisten kirkko 15.9.2017 Sonja Holkerinoja, Anne Huoponen, Mimosa Mäkinen, Tiro Rohkimainen, Joel Saikkonen Iltojen sisältö - Tukiko nuorten iltojen sisältö rukoushelmiin tutustumista? - Oliko nuorten iltojen ohjelma osallistujien kannalta turvallista ja helposti osallistuttavaa? - Tukiko iltojen ohjelma kirkon nuorisotyön tavoitteita ja kirkon kristillistä sanomaa? - Koetko ohjelman olleen nuorten arkea koskettavaa? - Toivatko illat rukoushelmien sisältämiä ajatuksia lähemmäs nuorten arkea? Iltojen suunnittelu jatkossa Ennen kysymyksiä: Mikäli nuorten iltojen suunnittelu olisi jatkossa teemoittaista (eri teemalla kuin rukoushelmet), tässä esimerkkiteemoja pohdintaa varten: kymmenen käskyä, Jeesuksen elämänvaiheet, kirkkovuoden juhlat, rippikoulun ulkoläksyt, Jeesuksen opetuslapset, vuorisaarnan opetukset, Jeesuksen vertaukset..) - Miltä ajatus nuorten iltojen suunnittelusta jatkuvan teeman pohjalta mielestäsi vaikuttaa? - Uskotko teemoituksen helpottavan vai vaikeuttavan nuorten iltojen suunnittelua? - Uskotko teeman pohjalta tehtävän suunnittelun tuntuvan rajoittavalta vai helpottavatko annetut raamit suunnittelutyötä? - Koetko Ihan helmi ilta! -materiaalipaketin olevan uudelleenkäytettävissä samassa seurakunnassa esimerkiksi kahden vuoden kuluttua tai aiemmin? LIITE 4: IHAN HELMI ILTA! Ihan helmi ilta! Materiaalipaketti nuorten iltojen pitämiseen Martin Lönnebon rukoushelmien pohjalta Joel Saikkonen 2017 2 SISÄLLYS MATERIAALIPAKETIN KÄYTTÄJÄLLE ............................................................................... 3 RUKOUSHELMET ............................................................................................................... 5 JUMALA-HELMI .................................................................................................................. 6 HILJAISUUDEN HELMET ................................................................................................. 15 MINÄHELMI ....................................................................................................................... 19 KASTEEN HELMI .............................................................................................................. 24 AUTIOMAAN HELMI.......................................................................................................... 29 PYHÄN HUOLETTOMUUDEN HELMI .............................................................................. 33 RAKKAUDEN HELMET ..................................................................................................... 41 VIHREÄ SALAISUUDEN HELMI ....................................................................................... 46 SALAISUUDEN HELMET .................................................................................................. 51 YÖN HELMI ....................................................................................................................... 56 YLÖSNOUSEMUKSEN HELMI ......................................................................................... 62 3 MATERIAALIPAKETIN KÄYTTÄJÄLLE Tervetuloa tutustumaan Martin Lönnebon rukoushelmiin! Tämän materiaalipaketin avulla voit pitää kokonaisia ohjelmallisia nuorten iltoja, joissa tutustutaan rukoushelmiin pohdiskellen ja yhdessä toimien. Jokainen nuorten ilta on oma kokonaisuutensa, jossa tutustutaan yhteen rukoushelmen helmistä. Helmeä tarkastellaan erilaisista näkökulmista, jotka pohjautuvat nuorilta kerättyihin ajatuksiin sekä helmiin liittyvään kirjallisuuteen. Nuorten illat koostuvat raamiksesta, nuorten illan ohjelmaosuudesta, sekä hartaudesta, jotka mahtuvat noin kahteen tuntiin. Illan jokainen osuus käsittelee rukoushelmeä omalla tavallaan. Yhdessä illat muodostavat koko rukoushelminauhan kattavan tutkimusmatkan, jonka voi käydä läpi yhä uudelleen. Raamikseen liittyy jokin Raamatun katkelma, jonka aiheisiin tutustutaan yhdessä lämmittelykysymysten ja tehtävien kautta. Raamatusta valitut kohdat liittyvät jollakin tavoin kyseisen illan teemana olevaan rukoushelmeen. Joihinkin raamiksiin kuuluu mukaan liitteitä, jotka löydät kyseisen iltapaketin lopusta. Raamiksen alussa voit kertoa osallistujille, mikä kyseisen illan helmi on nimeltään, ja kysyä herääkö helmestä joitakin mielikuvia. Mielikuvia voi herätä joko pelkästä helmen nimen kuulemisesta tai jos helmi on ennestään tuttu esimerkiksi rippikoulusta. Nuorten illassa jatketaan helmeen tutustumista ensin nimija kuulumiskierroksen kautta. Kierrokseen voi myös kuulua jokin lisäkysymys, joka lämmittelee illan teemaa. Illan aihe tulee luonnollisesti esitellä niille osallistujille, jotka tulivat mukaan vasta raamiksen jälkeen! Nuorten iltaan kuuluu yhteinen tehtävä, joka esittelee jonkin näkökulman rukoushelmeen. Tehtävissä on tärkeää saada kuuluviin osallistujien omia näkökulmia ja mielipiteitä käsiteltävistä aiheista, jotta helmistä ja toisista osallistujista voi oppia jotakin uutta. Osassa tehtävistä on mukana myös apukysymyksiä keskustelun helpottamiseksi. Hartaudet ovat lyhyitä rauhoittumisen hetkiä illan päätteeksi. Jokaista hartautta varten on myös valmisteluohjeet, joista selviää huomioon otettavia asioita hartaudesta. Hartaustekstit voit lukea joko suoraan materiaalipaketista tai muokata niitä omaan suuhusi paremmin sopiviksi. Hartaus toimii ikään kuin illan aiheen purkuna ja tiivistelmänä, mutta se voi myös tuoda uusia näkökulmia helmeen. Jokaiseen hartauteen on valittu myös Nuoren seurakunnan veisut -laulukirjasta (2015) muutama sopiva biisiehdotus. Hartaudet toimivat 4 myös ilman musiikkia, mikäli säestystä ei ole saatavilla. Hartauksien taustalle voit myös valita itse musiikkia soitettavaksi levyltä tai puhelimelta. Materiaalipaketin jokaisen illan lopusta löydät listan tarvikkeista, joita nuorten illan pitämiseen tarvitaan. Tarvikkeet ovat pääsääntöisesti piirustusja askartelutarvikkeita tai fläppitaulu/ruutu, jolle tulee saada asioita näkyviin. Tarvikelistan jälkeen on vielä pieni tila omille muistiinpanoille iltaa varten. Illat on suunniteltu niin, että ne ovat mahdollisia toteuttaa pienillä ja suurilla kävijämäärillä. Esimerkiksi pienryhmätyöskentelyt ovat mahdollisia soveltaa myös yksilötehtäviksi tai vaikka koko ryhmän yhteisiksi. Kaikissa aktiviteeteissa on myös mukana suuntaa antava aika-arvio, mutta eniten ajankäyttöön vaikuttavat todennäköisesti ryhmän koko ja aktiivisuus. Koko illan ohjelman tulisi kuitenkin mahtua kahden tunnin aikarajoituksen sisään niin, että myös syömiseen riittää aikaa. Aktiviteetteja ja hartauksia voi luonnollisesti myös käyttää yksittäisinä poimintoina esimerkiksi leirikäytössä! Rukoushelmien tutkimiseen valitut näkökulmat pohjautuvat Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuorilta isoskoulutusleirillä keväällä 2017 kerättyihin ajatuksiin rukoushelmistä sekä rukoushelmikirjoista nostettuihin aiheisiin. Lähdekirjoina on käytetty Kaisa Raittilan Martin Lönnebon rukoushelmet -teosta (2000), sekä Martin Lönnebon teoksia Rukoushelmet: elämän helmet (1996) ja Rukoushelmet: uskalluksen, elämänhalun, itsehillinnän ja Jumalan lähellä elämisen harjoitusta (2015). Pääpaino on pyritty pitämään nuorten itse nostamissa ajatuksissa. Seuraavalla sivulla on tiivistettynä nuorten illoissa käsiteltäviä aiheita. Toivottavasti illat rukoushelmien ääressä ovat opettavaisia, ajatuksia herättäviä sekä tietysti hauskoja! Joel Saikkonen Helsinki 2017 11 Hartaus Valmistelu Hartauteen tarvitaan paperilappuja osallistujien ajatusten keräämiseen. Laput ja kynät annetaan hartauden alussa osallistujille. Laput kootaan yhteen ja hartauden pitäjä lukee ne/osan niistä ääneen. Muuten tavalliset hartausvalmistelut; tilan rauhoittaminen ja kynttilän sytyttäminen. Hartaus (5–10min) Voimme yrittää kovasti tehdä perässä sitä mitä Jumala maailmassamme tekee. Keksimme uusia asioita, rakennamme lisää, yritämme hallita kaikkea, yritämme pitää huolta niistä jotka tarvitsevat apua. Osaammeko sitä yhtä hyvin kuin Jumala? Tarvitseeko meidän osata? Rukoushelminauhassa Jumala-helmi on suurin kaikista. Suuri kultainen helmi on nauhan alku ja loppu. Sen läheisyydessä nököttävä, ihmistä edustava minä-helmi on pieni ja avuton, kuten ihminenkin on Jumalan edessä. Vaikka miten yrittäisimme, emme pystyisi ikinä saavuttamaan Jumalan suuruutta ja kykyjä. Onpa hyvä tuuri, että Jumalamme loi kauniin maailman, asetti turvalliset rajat suojelemaan meitä ja pitää lisäksi meistä huolta! Yleinen näkemys Jumalasta on, että Hän on suuri ja pystyy mihin tahansa. Voisimme kuitenkin yhdessä kerätä pienen listan muista ominaisuuksista, joita yhdistämme Jumalaan; mitä sinulle tulee mieleen Jumalasta? Mitkä adjektiivit kuvaavat meidän Jumalaamme? Voitte kirjoittaa teille annetuille lapuille nimettömästi omia mielikuvianne Jumalasta. Yksikin ajatus riittää. *Lappujen keruu ja ääneen lukeminen* Tämä Jumala, jota yritämme kuvata erilaisilla adjektiiveilla, on oikeastaan aika mahdoton asia käsittää ihmismielellä. Tärkeintä kuitenkin on, että niinkin käsittämätön Jumala luvannut olla aina läsnä tukenamme ja turvanamme. Hän kestää kapinointimme ja epäilyksemme. Hän on meidän ensiapumme, kun satutamme itsemme ylittäessämme meitä suojelevia rajoja. Kun katsot tai kosket Jumala-helmeä, muista, että siinä Hän on vierelläsi. Meidän ei tarvitse onneksi pystyä samoihin asioihin, sillä Hän on jo pystynyt meidän puolestamme. Voimme kuitenkin aina yrittää tehdä parhaamme läheistemme hyväksi, vaikka sitten paineluelvyttämällä tai asettamalla suojelevia rajoja. Rukous Luetaan yhdessä Jumalan itse meille antama Isä meidän -rukous. 12 Biisiehdotuksia NSV 2015: 1. Katson sinun kättesi töitä 22. Lahjalaulu 27. Lapsuuden usko 61. Kuule minun ääneni 64. Tänään häneen uskon 101. Kuljeta ja johda Tarvikelista • Raamattu • Liiteenä olevat laput raamikseen • Paljon (kierrätys)paperia, A4-arkkeja • Sekuntikello/puhelin • Pienet paperilaput ja kynät hartauteen MUISTIINPANOT 13 LIITE – RAAMISTEHTÄVÄ 14 15 HILJAISUUDEN HELMET Raamis Aloitus ja lämmittely (n.15min) Lukekaa seuraavat kohdat Raamatusta ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä. • Matt. 14:13 • Matt. 14:22–23 • Matt. 26:36 • Matt. 26:42–44 • Mitä Jeesus kaipasi näissä tilanteissa? • Miltä tuntuisi olla jatkuvasti huomion keskipisteenä ja kaikkien tavoittelemana? • Minkälaista Jeesuksen elämä olisi ollut, jos hänen aikanaan ihmisillä olisi ollut älypuhelimet? • Miksi rukoushelminauhassa on eniten hiljaisuuden helmiä? Rauhan tyyssija (n.15min) Kaikki tarvitsevat välillä hiljaisia hetkiä ja rauhaa. Sanojen ja yleisen häseltämisen jättäminen taakse antaa tilaa omille ajatuksille ja suo aivoille lepohetken ärsykkeistä. Ryhmälle annetaan A3-arkki ja nippu erilaisia kyniä, ja tehtävänä on piirtää yhdessä ilman sanallista kommunikaatiota osallistujien mielestä paras mahdollinen hiljaisuuden, rauhan ja rentoutumisen tyyssija. Paikka voi olla huone, rakennus, metsä, saari, kulkuväline; oikeastaan mikä vain! Kaikki osallistujat piirtävät yhtä aikaa. Aikaa piirtämiseen on 10 minuuttia, jonka jälkeen kaikki saavat kertoa ja perustella mitä ovat yhteiseen lepopaikkaan piirtäneet. Lisäkysymyksiä ryhmälle: • Onko lepopaikassa puhelimet ja tietokoneet mukana? • Mitä lepopaikassa ei ainakaan tulisi olla? • Kaipaatko elämääsi kiirettä ja aikatauluja, vai viihtyisitkö lepopaikassa aina? • Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Koetko tarvitsevasi paljon hiljaisuutta? Yhteisen rauhan tyyssijan kuvan voi ripustaa seinälle nuorten illan ajaksi! 16 Nuorten ilta Kuulumiskierros + rauharinki (n.15min) Osallistujat kertovat vuorotellen oman nimensä ja viime aikojen päällimmäiset kuulumiset. Lisäksi osallistujat kertovat illan aiheen mukaisesti vuorollaan muille, missä paikassa tai tilanteessa ja miten rauhoittuvat parhaiten. Paikan tai tilanteen ei ole pakko olla nimenomaan hiljainen. Joku saattaa rauhoittua parhaiten vaikka ruuhkabussissa. Osallistujien kanssa käydään läpi myös toinen kierros, jossa osallistujat esittävät muille ilman ääntä, mitä he ovat syöneet viimeksi. Vauhtihirmu vai unikeko? (n.20min) Osallistujat pääsevät äänestämään annetuista vaihtoehdoista itselleen mieluisimman asettumalla tilan päästä päähän ulottuvalle janalle. Vaihtoehdot edustavat valintaa rauhallisen ja vauhdikkaamman väliltä. Janalle voi asettua vapaasti sen mukaan, kuinka varmasti valitsisi toisen vaihtoehdoista. Osallistujilta voi kysyä janalle asettumisen jälkeen perusteluita valitusta kohdasta janalla. Kumpikaan janan pää ei luonnollisesti ole oikea tai väärä vastaus! Miten asetut janalle seuraavien vaihtoehtojen välillä? (Vaihtoehtoja voi myös keksiä lisää) 17 Hartaus Valmistelu Hartaustila tulisi rauhoittaa meditatiivista hartautta varten niin, että kaikkien olisi mahdollisimman helppo olla hetki rauhassa. Tekstissä on merkitty tähdillä hetket, jolloin voi pitää lyhyen (noin10-15 sekuntia) hiljaisen hetken. Hartaus kannattaa pitää rauhalliseen tahtiin ilman kiireen tuntua. Hartaus (5–10 minuuttia) Tämän illan hartaus on hiljaisuuden helmien mukaisesti pieni hiljentymisen ja hengittämisen tuokio. Ota rento asento ja laita silmät kiinni. Ole ihan pieni hetki yksin, vaikka ympärillä onkin kavereita. Keskitytään hetki pelkkään hengittämiseen. Välillä kiireen purkamiseen tarvitaan vain rauhallista hengittämistä ja tuuletusta rasitetulle mielelle. Hengitä kaikessa rauhassa. *** Joskus iskee arkiahdistus. Tunnit eivät riitä velvollisuuksien hoitamiseen ja muiden miellyttämiseen. Tässä hetkessä sinun ei tarvitse hoitaa mitään näistä asioista. Juuri nyt sinulta ei vaadita mitään. Kaikki järjestyy. Hengitä sisään ihana toimettomuus ja hengitä ulos se asia, joka painaa mieltäsi. *** Puhelin ilmoittaa jatkuvalla syötöllä tietoa, tunteita, viihdettä, uutisia ja hälytyksiä. Anna aivoillesi pieni hetki tuulettua tulvalta. Vastaa kaverillesi tai vanhemmillesi hetken päästä, mutta anna ilmoitusten nyt jättää sinut hetkeksi rauhaan. Hengitä sisään pelkkää ilmaa, hengitä ulos päässä pyörivät ilmoitukset ja viestit, jotka kyllä jaksavat odottaa. *** Maailma on täynnä meteliä ja kiirettä. Hiljaisuus on piilotettu sinne tänne meidän löydettäväksemme. Hiljaisuudessa on tilaa ajatuksille. Hiljaisuudessa on tilaa Jumalalle. Rukoushelminauhassa on kuusi hiljaisuuden helmeä, koska meidän ei aina tarvitse sanoa mitään. Jumala kuulee vaikka et puhu. Hengitä sisään rauha ja hiljaisuus, hengitä ulos päässä pyörivät sanat. Jatka syvään hengittämistä rukouksen ajan. 18 Rukous Rakas taivaallinen Isä. Kiitos että saamme vetäytyä maailman melusta pienelle tauolle luoksesi. Anna meille rauha, jolla selviämme kaikesta. Kiitos, että olet luvannut olla aina kanssamme. Kiitos, ettei meidän tarvitse suorittaa mitään sinun vuoksesi. Sinä tuot vain rauhaa ja turvaa. Kun koulu, ihmissuhteet, työ ja tulevaisuus ovat mielen päällä, Sinä annat kärsivällisyyden, ilon ja rakkauden meille apuvälineiksi. Kuulet sanattomat huolemme, ja olet aina hiljaisena turvanamme. Vaikka olisin yksin, olen silti kanssasi. Minä olen Sinun. Aamen. Biisiehdotuksia NSV 2015: 14. Hiljainen kaupunki 23. Maailman kaikissa kylissä 126. Olet valveilla Tarvikelista • Raamattu • A3-arkki • Piirustusvälineet MUISTIINPANOT 19 MINÄHELMI Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa Raamatusta Ps.139: 13–18 ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä: • Kuka on tämä “minä” luetussa raamatuntekstissä? • Onko jokainen ihminen sinun mielestäsi ihme (ja miksi)? • Jos sinulla olisi mahdollisuus tietää tarkalleen, mitä Jumala on sinun koko elämällesi kaavaillut, haluaisitko tietää? Päiväni Luojana -tehtävä + keskustelu (noin 20 minuuttia) Osallistujat saavat paperia ja kyniä. Jokaisen tehtävä on piirtää paperille omasta mielestään täydellinen ihminen ja kirjoittaa tämän ympärille kymmenen luonteenpiirrettä, jotka kuvaavat täydellistä ihmistä sekä viisi luonteenpiirrettä, joita täydellisellä ihmisellä ei omasta mielestään ainakaan ole. Valmiit kuvat ja luonteenpiirteet esitellään muille osallistujille, kun kaikki ovat valmiita. Aikaa annetaan noin 10 minuuttia. Kysymyksiä esittelyn jälkeen: • Kuinka samanlainen koet olevasi täydellisen luomuksesi kanssa? • Tunnetko ketään tällaista ihmistä? • Miksi Jumala pitää meitä täydellisinä luomuksinaan, jos emme omasta mielestämme ole täydellisiä? • Miksi rukoushelminauhassa Minä-helmi on niin lähellä Jumala-helmeä? Piirretyt kuvat kerätään talteen illan hartautta varten. Halutessaan piirroksen voi myös ottaa itse talteen. 20 Nuorten ilta Omakuva (noin 5–10 minuuttia) Osallistujille jaetaan tusseja sekä pala paperia jokaiselle (puolikas A4-arkki riittää). Tehtävänä on piirtää paperille omakuva. Tehtävä toteutetaan pitämällä paperiarkkia toisella kädellä omien kasvojen edessä (kiinni kasvoissa), ja piirtämällä toisella kädellä paperin “läpi” omat kasvot. Kuva täytyy piirtää kokonaan valmiiksi kasvojen edessä eikä välissä saa kurkkia tulosta. Piirtäessä kannattaa olla varovainen, ettei tussi mene paperin reunan yli omaan naamaan! Jokainen voi joko piirtää omalla vuorollaan, pareittain, ryhmissä tai kaikki yhtä aikaa. Lopuksi osallistujat voivat vuorotellen esitellä koko ryhmälle itsensä ja oman lopputuloksensa ja kertoa, mitä mieltä he ovat omakuvastaan. HUOM: Osallistujia pyydetään pitämään kuva tallessa (kädessä, taskussa, omalla istuimella) seuraavaa ohjelmaa varten. Ominaisuustori (15-20 minuuttia) Osallistujille jaetaan satunnaisesti kolme pientä lappua (laput liitteenä), joissa lukee erilaisia ihmisen ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä. Osallistujien tehtävänä on käydä saaduilla ominaisuuksilla vaihtokauppaa muiden kanssa löytääkseen itseään parhaiten kuvaavat kolme ominaisuutta. Tilassa kuljetaan vapaasti, kunnes on saatu haltuun sopivaksi koetut laput, minkä jälkeen voi istua takaisin alas. Osallistujia pyydetään kirjoittamaan omat kolme ominaisuutta aiemmin piirretyn omakuvan viereen tai sen kääntöpuolelle. Jokainen osallistuja kertoo vuorollaan omat ominaisuutensa ja voi avata niitä muille. Jos käteen on jäänyt jokin väärä luonteenpiirre, jota ei ole saanut vaihdettua, voi osallistuja keksiä itselleen uuden tai kertoa, miksi kyseinen ominaisuus ei kuvaa häntä. Apukysymyksiä itsestä kertomiseen: • Pidätkö tästä piirteestä itsessäsi? • Onko sinulla ollut aina tämä piirre? • Mitä hyötyä tästä piirteestä voi olla? • Onko perheessäsi paljon samanlaisia luonteenpiirteitä? Kierroksen lopuksi ohjaaja kerää omakuvat ja ominaisuuskortit talteen. Kortit voidaan käyttää myöhemmin uudestaan ja omakuvia käytetään osana hartautta. 27 Hartaus Valmistelu Hartauteen kuuluu yksi erä yhdessä pelattavaa hirsipuu-peliä fläppitaululla tai ruudulla. Hirsipuun sijasta taululle voidaan piirtää esimerkiksi kolme kummuilla olevaa ristiä. Tällöin myös pieleen menevä peli kääntyy ikään kuin voitoksi kaikille! Osallistujat yrittävät arvata sanat: LUPA ALOITTAA UUDELLEEN. Muuten tehdään tavalliset hartausvalmistelut eli tilan rauhoittaminen ja kynttilän sytyttäminen. Hartaus (5–10 minuuttia) Illan teemana on ollut rukoushelminauhan Kasteen helmi. Kasteessa saamme lahjaksi Pyhän Hengen, joka kulkee mukanamme koko elämän läpi. Se rohkaisee, lohduttaa, kulkee mukanamme ja antaa meille uskon. Pyhä Henki antaa meille viisautta silloin, kun olemme itse mokailleet tai tehneet väärin. Pyhän Hengen läsnäolo ja tehtävä ei ole välttämättä helppo asia käsittää kenellekään meistä, mutta kenties riittää, kun jatkamme oloamme kuten ennenkin, kiitollisina suojelusta ja lahjoistamme. Pääsette tänään jatkamaan illan tietovisailua myös hartaudessa, kun pelaamme erän hirsipuuta. Ratkaisu liittyy kasteeseen ja illan aikana käytyihin aiheisiin. *hirsipuun ratkaiseminen* Haettu sanayhdistelmä oli “lupa aloittaa uudelleen”. Kun rukoilemme Kasteen helmen kanssa, voimme aloittaa taas puhtaalta pöydältä. Sanotaan, että kaste pesee meidän syyllisyytemme pois ja antaa luvan aloittaa taas uudelleen. Aina kun mokaat, sähläät tai teet väärin, olet oikeutettu aloittamaan uudelleen ja olet edelleen hyväksytty. Mikään sana tai teko ei käännä Jumalaa pois sinulta. Vaikka sinä et uskoisi Jumalaan, Jumala uskoo sinuun. Rukous Rakas Jumala. Emme aina osaa ajatella ja käyttäytyä järkevästi. Toimimme toisiamme ja Sinua vastaan. Sinä olet kuitenkin ottanut meidät lapsiksesi. Peset meidät kasteella puhtaiksi. Kiitos että saamme aloittaa aina uudelleen. eikä mikään saa Sinua hylkäämään meitä. Aamen. 28 Biisiehdotuksia NSV 2015: 8. Anna mun etsiä 9. Rakkaus on lahja Jumalan 22. Lahjalaulu 32. Kahden maan kansalainen 129. Isä, jää meitä rakastamaan Tarvikelista • Raamattu • Fläppitaulu/ruutu MUISTIINPANOT 29 AUTIOMAAN HELMI Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa Raamatusta Matt. 4:1–11 ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä: • Miksi Jeesus ei tehnyt niin kuin Paholainen kehotti? • Mitä jos Jeesus olisi seurannut Paholaisen ohjeita? Mitä olisi tapahtunut? • Millä tavoin osaat itse vältellä kiusauksia arjessa? (esim. laiskottelu, myöhään valvominen ennen aikaista herätystä, lintsaaminen) Näin–ei näin–sarjakuvat (noin 20 minuuttia) Osallistujat toimivat kolmessa ryhmässä, joista jokainen piirtää kaksi lyhyttä sarjakuvastrippiä (2-4 ruutua). Sarjakuvissa esiintyy jokin tilanne, jossa päähenkilön/- henkilöiden tulee tehdä päätös kiellettyjen houkutusten seuraamisen ja itsekurin väliltä. Houkutus voi tulla päähenkilöltä itseltään tai ulkoiselta tekijältä kuten luetussa Raamatun tekstissä. Ensimmäinen sarjakuva näyttää houkutusten perässä menemisen ikävät seuraukset. Toisessa sarjakuvassa päähenkilö toimii oikein positiivisin seurauksin. Ryhmät saavat päättää sarjakuvan tilanteen itse, mutta ryhmien kesken jaetaan miljööt, joissa arjen houkutukset esiintyvät: koulu, koti ja vapaa-aika. Kun sarjakuvat ovat valmiita, ryhmät esittelevät tuotoksensa muille. 30 Nuorten ilta Nimija kiusauskierros (noin 10–15 minuuttia) Osallistujat kertovat vuorotellen oman nimensä, viimeaikojen kuulumiset ja yhden pahan tavan tai kiusauksen, joka heillä on. Pahat tavat voivat olla pieniä juttuja, joihin suuri osa ihmisistä sortuu: myöhästely, tuhlailu, ruma kielenkäyttö yms. Kenenkään ei tarvitse jakaa mitään itseään nolaavaa! Kiusaussalaatti (noin 15–20 minuuttia) Kiusaussalaatti toimii samaan tapaan kuin hedelmäsalaatti-peli. Osallistujat istuvat ringissä niin, että tuoleja on yksi vähemmän kuin pelaajia. Yksi pelaaja seisoo ringin keskellä ja kertoo jonkin asian, tässä tapauksessa jonkin oman kiusauksen tai huonon tavan, jonka jakavat pelaajat vaihtavat ringissä istuinta. Keskellä oleva pelaaja yrittää päästä itsekin istumaan jollekin vapautuvista tuoleista. Ringin keskelle joutuu aina se, joka jää ilman istumapaikkaa. Kiusaussalaatissa keskellä oleva pelaaja kertoo ryhmälle jonkin pienen kiusauksen tai pahan tavan, jonka kokee omakseen. Saman kiusauksen tai tavan kanssa elävät vaihtavat paikkaa ringissä. Pelissä voidaan käyttää samoja asioita, joita nimikierroksella nousi esiin. Vieressä istuvan pelaajan kanssa ei saa vaihtaa paikkaa. HUOM! Pelaajia ei kehoteta kertomaan pahasti mieltä painavia tai nolottavia asioita itsestään. Jos pelaaja ei keksi tai halua sanoa mitään omakohtaista kiusausta, hän voi myös keksiä, minkä vain itseensä liittymättömän asian tai valita esimerkin listalta. Esimerkkejä: • Myöhästely • Pommiin nukkuminen • Asioiden jättäminen viime tinkaan • Lunttaaminen • Roskaaminen • Kynsien pureskelu • Ruma kielenkäyttö • Kotitöistä luistaminen • Liian lyhyet yöunet • Puhelimen räplääminen seurassa 31 Hartaus Valmistelu Hartauden toteutukseen tarvitaan suolaa ja vettä. Hartauden alussa osallistujat saavat kämmenselälleen pienen ripauksen suolaa (puoli teelusikallista tai vähemmän) sekä toiseen käteen lasillisen vettä. Kun kaikki ovat saaneet oman annoksensa, osallistujat nuolaisevat suolan kämmenselältään. Vesilasin saa juoda vasta kun hartaudessa kehotetaan niin (tai jos suolaisuus alkaa tuntua liian ikävältä). Suolalla demonstroidaan autiomaan aiheuttamaa kuivuutta ja janoa ja vedellä taas helpotusta autiomaan koettelemuksista. Hartaus (5–10minuuttia) Tämän nuorten illan aiheena on Autiomaan helmi. Olemme puhuneet meitä härnäävistä kiusauksista ja koettelemuksista, jotka ajavat meitä väärille teille kohti autiomaata. Saitte käteenne hieman suolaa, jonka avulla voitte nyt muistuttaa itseänne, miltä autiomaan aiheuttama jano tuntuu. Älkää kuitenkaan vielä ottako vettä helpotukseksi, saatte siihen kohta luvan. *Suolan nuolaisu* Autiomaassa ihminen on eksynyt, janoinen, yksinäinen ja uupunut. Autiomaan helmessä ovat kaikki ne asiat, jotka tekevät elämästämme välillä yhtä suurta autiomaata: Kiusaukset vievät meitä väärään suuntaan. Kuihdutamme valinnoillamme elinympäristömme. Etäännymme lähimmäisistämme olemalla epäreiluja. Lyömme kädellä, joka on luotu hyväilemään. Ilkeät sanat tuntuvat kuivuutena suussa. Haalimme jatkuvasti lisää turhaa omaisuutta, jolla vain kasvatamme janoamme. Olemme henkisesti eksyksissä, kun emme tiedä, mitä tulisi tehdä seuraavaksi. Autiomaan helmi ei ole kuitenkaan lohduton. Voimme jakaa kiusauksemme ja taakkamme muiden kanssa, eikä autiomaa enää olekaan niin tyhjä. Autiomaahan voimme haudata kaiken tarpeettoman ja keskittyä niihin asioihin, jotka elämässä ovat oikeasti tärkeitä. Olemme autiomaassa aina Jumalan kanssa. Jumala osaa sammuttaa sen janon, jonka olemme itsellemme aiheuttaneet. Voitte nyt juoda vesilasinne. Rukoillaan yhdessä. 32 Rukous Rakas Jumala Kiitos siitä, että haluat opastaa meitä, kun olemme eksyksissä autiomaassa Kiitos kun sammutat janon, jota osaamme itse lähinnä pahentaa Auta meitä keskittymään elämässä siihen, mikä on olennaista Lohduta meitä autiomaassamme ja taluta meidät turvaan Aamen. Biisiehdotuksia NSV 2015: 61. Kuule minun ääneni 91. Sitkeä sydän 101. Kuljeta ja johda 129. Isä, jää meitä rakastamaan Tarvikelista • Raamattu • Paperia • Piirustusvälineet • Tuoleja • Suolaa • Vettä • Vesilaseja MUISTIINPANOT 33 PYHÄN HUOLETTOMUUDEN HELMI Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa Raamatusta Matt. 6:25–34 ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä: • Miten tämä kohta liittyy huolettomuuden helmeen? • Miksi Jumala kehottaa meitä olemaan huolehtimasta? • Miten me voimme edistää huolettomuutta omassa ja muiden elämässä? Jumalan huolenpito -muistipeli (noin 15 minuuttia) Nuorten illan ohjeiden lopussa on liitteenä laput muistipeliä varten. Pelissä yhdistellään luetun raamatunkohdan lauseenpätkiä perinteisen muistipelin säännöin. Osallistujat kääntävät kukin vuorollaan kaksi ylösalaisin olevaa korttia. Jos korteissa olevat lauseenpätkät sopivat yhteen, pelaaja saa kortit itselleen. Parin löytänyt pelaaja saa uuden vuoron. Jos korteissa olevat tekstit eivät sovi yhteen, kortit käännetään takaisin ylösalaisin samaan kohtaan. Kaikkien parien löydyttyä pelin voittaa se pelaaja, jolla on eniten löydettyjä pareja. Parit on myös varmuuden vuoksi värikoodattu yhdistämisen helpottamiseksi. 34 Nuorten ilta Aloituskierros (noin 10 minuuttia) Nuorten ilta aloitetaan nimija taakankevennyskierroksella. Kierroksella jokainen osallistuja kertoo vuorollaan oman nimensä sekä yhden pienen kiirettä aiheuttavan, stressaavan tai mieltä painavan asian. Asian kannattaa olla tarpeeksi pieni, että asian kehtaa ryhmässä jakaa (esimerkiksi kiire, kesätyöt, koulustressi yms. yleiset huolenaiheet), mitään henkilökohtaista ei tarvitse paljastaa. Kun huoli on jaettu, muut ringissä olevat lohduttavat yhteen ääneen sanoen “Kaikki kyllä järjestyy”. Vieruskaverit voivat myös taputtaa olalle! Piirrä biisi (noin 30 minuuttia) Nuorten illan ohjaaja valitsee etukäteen kolme tai neljä (aikataulun mukaan) tyyleiltään erilaista musiikkikappaletta, jotka osallistujien tulee kuvittaa paperille. Jokainen osallistuja saa oman paperin ja muutaman vapaasti valitsemansa kynän/tussin/liidun. Kun työntekijä laittaa valitsemansa kappaleen soimaan kaiuttimista, jokainen piirtää omalle paperilleen kappaleen herättämiä mielikuvia täysin vapaasti. Musiikki voi esimerkiksi tuoda mieleen maisemia, hahmoja, värejä, muotoja, tunnelmia, ajanjaksoja tai tilanteita. Jokainen tekee kuvansa yksin. Kaikki omat kuvat voidaan piirtää yhdelle arkille, jos osallistujia pyydetään rajaamaan paperille tilaa kolmelle tai neljälle kuvalle. Kun kappale loppuu, jokainen osallistuja esittelee vuorollaan, mitä paperille syntyi. Osallistujien kanssa voidaan yhdessä pohtia syitä siihen, jos useissa kuvissa esiintyy samanlainen teema tai jos kaikki kuvat ovat aivan erilaisia. Apukysymyksiä kuvien läpikäyntiin: • Oliko kappale tuttu entuudestaan? • Miten kappaleen tempo vaikutti mielestäsi kuvan syntymiseen? • Tuoko joku muu tuttu kappale mieleesi samanlaisia ajatuksia? • Piditkö kappaleesta? 35 Laulujen piirtäminen ja kuvien jakaminen on keskittymisja rentoutumisharjoitus, jonka aikana mahdollisesti mieltä painavat huolet siirtyvät taka-alalle. Osallistujia voikin kehottaa ottamaan tehtävän vastaan rentoutumisen ja mielen tuulettamisen kannalta, yhtenä tapana harjoittaa Pyhän huolettomuuden helmen rukousta. Harjoituksessa oma mielikuvitus pääsee valloilleen ja muiden luomat tuotokset voivat avata yllättäviä näkökulmia yhdessä kuunneltuun kappaleeseen. Kappaleiden nimet kannattaa kertoa vasta kuuntelun jälkeen, etteivät ne ohjaile mielikuvia jo ennen musiikin kuuntelua. Lisäksi instrumentaalikappaleet ja muut kuin suomenkieliset laulut helpottavat oman mielikuvituksen vapautumista, kun sanoitukset eivät vaikuta ajatuksiin. Illan ohjaaja voi vapaasti valita soitettavat kappaleet. Ohessa myös ehdotuksia kappaleista, joita on käytetty aiemmin Kauniaisissa kaksikielisen mielenterveysryhmän sekä Vantaalla NiceHearts ry:n naisten ryhmän kanssa tehdyssä harjoitteessa: • Auteur Jazz – Cunning Peddler (Cunning Album, 2011) • Kingston Wall – Istwan (II, 1998) • Iiro Rantala with Adam Baldych & Asja Valcic – Freedom (Anyone With A Heart, 2014) • The Five Corners Quintet – Kerouac Days In Montana (Hot Corner, 2008) • Pharrell Williams – Happy (Girl, 2014) • Kate Bush – In Search Of Peter Pan (Lion Heart, 1978) • Danger Mouse, Daniele Luppi – Theme Of “Rome” (Rome, 2011) Kaikki kappaleet löytyvät Spotify-suoratoistopalvelusta (keväällä 2017). Tempo ja tunnelma vaihtelevat kappaleiden välillä, jotta syntyvien kuvien välille saadaan vaihtelua ja keskittyminen helpottuu. 36 Hartaus Valmistelu Hartauteen kuuluu tarina, joka löytyy Kerron sinulle tarinan – Tarinoita rippikouluja nuorisotyöhön -kirjasta (LK-kirjat 2002). Tarina on alun perin eteläamerikkalainen kansantarina kalastajasta ja liikemiehestä, ja siitä löytyy useita versioita sovitettuna eri maiden kulttuureihin. Tarinan on sovittanut suomalaiseen kulttuuriin Hidasta elämää -blogisti ja hyvinvointiluennoitsija ja -kouluttaja Sanna Wikström. (Wikström 2011. Hidasta elämää.fi) Hartauteen riittää tavalliset hartaustilan valmistelut: valaistuksen himmentäminen, kynttilän sytyttäminen, tilan rauhoittaminen. Hartaus (5–10minuuttia) Tarina: Eräs suomalainen toimitusjohtaja oli jäänyt lomalle lääkärin määräyksestä. Lääkärin ohjeen mukaan hän kävi joka aamu rauhoittavalla kävelyllä metsässä. Metsän siimeksessä vastaan tuli vanha koulukaveri. ”Ai, olet vuosilomalla vai?” toimitusjohtaja kysyi. ”En ole. Olen yrittäjä, ja tein jo päivän työni, nyt päätin lähteä virkistäytymään”, koulukaveri vastasi. ”Mutta päivähän on vasta aluillaan. Eikö tällainen hieno päivä kannattaisi käyttää tehokkaasti?” kysyi toimitusjohtaja. ”Sain jo kaiken tarvittavan tehtyä tälle päivälle. Huomenna sitten taas jatkan”, sanoi koulukaveri innostuneesti. ”Mutta… mitä aiot tehdä koko loppupäivän?” Koulukaveri katsahti ylöspäin ja hymyili. ”Nautin päivänvalosta ja metsästä, lenkkeilen, luen, teen rauhassa ruokaa, lepäilen, leikin lasteni kanssa ja iltaisin juttelemme vaimoni ja ystävieni kanssa teekupposen ääressä. Minulla on kovasti tekemistä.” 43 Esimerkkejä yritysten kohderyhmistä: • Kiusatut • Vanhukset • Nuoret • Yksinäiset • Pakolaiset • Kodittomat • Lapsiperheet • Vähäosaiset • Työttömät / opiskelupaikattomat • Mielenterveys-/päihdeongelmaiset • Vammaiset Kohderyhmän valittuaan startup-yritysryhmät miettivät liikeidean. Yritys voi tehdä työtään asiakasryhmän avuksi lukemattomilla tavoilla, joita näemme arjessamme päivittäin: lähettipalvelu, apuvälineiden kehittäminen, teknologinen innovaatio, keräyskampanja, mobiiliapplikaatio, kyydityspalvelu, yhteisöpalvelu, kantoapupalvelu, työnvälityspalvelu, kaveri-/seurapalvelu, majoituspalvelu jne. Yrityksen tavoite ei ole tietenkään tehdä palvelullaan voittoa, vaan toimia avun antamisen välineenä. Yksinkertainen esimerkki startup-ideasta: Yrittäjät kehittävät mobiiliapplikaation, jonka käyttäjät näkevät kartalla esimerkiksi muuttoapua kaipaavia käyttäjiä. Palvelu perustuu vapaaehtoiseen auttamiseen ja kotikaupungin asukkaisiin tutustumiseen. Palvelun kehittäjät eivät tee applikaatiolla voittoa, mutta käyttäjät hyötyvät siitä varmasti, ja tämä tuo mahdollisesti hyvän mielen monille ihmisille. 44 Hartaus Valmistelu Tavalliset hartaustilan valmistelut: tilan rauhoittaminen ja kynttilän sytytys. Jokainen osallistuja pääsee tässä hartaudessa ääneen. Hartaus (5–10 minuuttia) Rukoushelminauhassa rakkauden helmiä on kaksi. Ensimmäinen niistä edustaa sitä rajatonta rakkautta, jonka saamme Jumalalta. Toinen taas edustaa sitä rakkautta, jota jaamme ja vastaanotamme täällä ihmisten kesken. Me ihmiset emme ole yhtä taitavia rajattoman ja pyyteettömän rakkauden lahjoittamisessa kuin Jumala. Itse asiassa se tuntuu olevan meille jopa mahdotonta. Yritämme kuitenkin parhaamme ja välillä saatamme osoittaa rakkautta ihan huomaamattammekin, kun olemme ystävällisiä tai toimimme toistemme apuna. Miettikää jokainen yksi asia, jolla voitte osoittaa rakkautta perheellenne, ystävillenne tai vaikka tuntemattomille, sanoin tai teoin. Kehititte jo ryhmissä suuremman mittakaavan tapoja rakastaa, mutta miettikää nyt yksi pieni asia arjessanne. Kaikki voivat vuorollaan sanoa mieleensä tulleen asian. *Jokainen sanoo vuorollaan yhden asian* Kiitos kaikille ideoistanne. Vaikka rakkaus teettääkin meillä välillä pieniä tekoja ja töitä, sen tuoma palkinto on silti aina satakertainen. Rukoillaan yhdessä. Rukous Rakas Jumala Kiitos siitä rakkaudesta, jota saamme Sinulta joka päivä rajattomasti Kiitos siitä rakkaudesta, jota jaamme toisillemme ja jota saamme toisiltamme Sinun ansiostasi sekin on rajatonta Sinun silmissäsi olemme kaikki hyväksyttyjä ja rakastettuja Anna meidän olla sitä myös toisillemme Aamen 45 Biisiehdotuksia NSV 2015: 9. Rakkaus on lahja Jumalan 10. Tuu mun vaimoksein 39. Yhtä 51. Voi hänen rakkauttaan 91. Sitkeä sydän 129. Isä, jää meitä rakastamaan Tarvikelista • Raamattu • Kuvausvälineet (puhelin, tabletti, kamera) • Paperia • Kyniä MUISTIINPANOT 46 VIHREÄ SALAISUUDEN HELMI Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa Raamatusta 1.Moos. 1:1–31 ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä. • Mikä on sinun suosikkisi Jumalan luomuksista? • Olisitko tehnyt itse jotakin eri tavalla, jos olisit luonut maailman? • Miten luomiskertomus sopii nykyajan tieteelliseen näkemykseen maailman synnystä ja lajien kehittymisestä? Miten se luominen menikään? (noin 15 minuuttia) Osallistujat täydentävät yhteistyössä luomiskertomuksen viidestä pätkästä puuttuvat sanat katsomatta Raamatusta. Raamatunpätkät voi esimerkiksi tulostaa ryhmän yhdessä täytettäväksi. Lopuksi ryhmä voi tarkistaa tuloksen ja laskea kuinka monta sai oikein. Tehtävän lopussa on arvio suorituksesta pisteiden mukaan! 1) 1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan. 2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja _____ _____ liikkui vetten yllä. 3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. 4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, 5 ja hän nimitti valon ______, ja pimeyden hän nimitti _____. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.” 2) 11 Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja _____, jotka maan päällä kantavat ______ kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. 12 Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja _______, jotka kantoivat _______ kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 13 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. 3) 20 Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." 21 Niin Jumala loi suuret ______ ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki _______ lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. 22 Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa 47 hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." 23 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä. 4) 26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." 27 Ja Jumala loi ihmisen ______, Jumalan _____ hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 5) 29 Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ________. 30 Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan _______ vihreät kasvit." Niin tapahtui. 31 Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä. 1–4 oikein: Kummin päin taivas ja maa olivatkaan? Lentääkö tuolla kala? 5–8 oikein: No mutta, linnut ovat ilmassa ja kalat vedessä. Alkaa jo näyttää luonnolta! 9–12 oikein: Tällä tuloksella voisitte jo luoda ihan hyvin toimivan maailman! 13–14 oikein: Luoja? Oletko - oletko se Sinä itse? 48 Nuorten ilta Nimi-, kuulumisja luontokierros (noin 10minuuttia) Osallistujat kertovat vuorollaan oman nimensä ja viimeaikojen kuulumisensa. Jokainen myös kertoo yhden suosikkiasiansa luonnosta. Se voi olla Suomessa tai ulkomailla, sääilmiö tai kasvi, vesistö, tuoksu, maisema… Valinta on täysin vapaa, kunhan asia liittyy luontoon! Luomakunnan pelastajat (noin 25 minuuttia) Luonnon kauneuden ja terveyden säilyttämiseksi ihmisten tulee tehdä paljon valintoja ja työtä kulutustottumustensa suhteen. Työtä tulee tehdä useilla osa-alueilla, jotka vaikuttavat omilla tavoillaan ilmastonmuutokseen ja ympäristön hyvinvointiin. Nuorten illan osallistujat pääsevät tekemään yhdessä päätöksiä kulutustottumuksistaan asettamalla ympäristön puolesta tehtävät teot tärkeysjärjestykseen. Osallistujat päättävät yhdessä ympäristöasioiden tärkeysjärjestyksen. Järjestettävät ympäristötehtävät satunnaisessa järjestyksessä: • Autoliikenteen aiheuttama saaste • Kasvava tavaramäärä ja kaatopaikat • Lentoliikenteen saasteet • Lihaja siipikarjan tehotuotanto • Uhanalaiset eläimet • Sademetsien kaataminen • Muovijäte valtamerissä • Liiallinen sähkönkulutus Tärkeysjärjestyksen yhteisessä pohtimisessa saa käyttää apuna nettilähteitä! Tärkeysjärjestyksen löydyttyä osallistujat miettivät jokaiseen kohtaan yhden tai pari keinoa vaikuttaa omassa arjessa. Osallistujien kanssa voidaan yhdessä miettiä kuinka moneen ympäristövaikuttamisen keinoon jokainen olisi valmis panostamaan vaikka välittömästi! 49 Hartaus Valmistelu Tavalliset hartausvalmistelut: tilan rauhoittaminen ja kynttilän sytyttäminen. Raamatusta luetaan Ps. 104:1–15. Hartaus (5–10 minuuttia) Vihreä salaisuuden helmi on uusi lisäys rukoushelminauhaan. Yksi kolmesta salaisuuden helmestä on saanut uuden värityksen kuvastamaan tätä maailmaa ja elinympäristöämme. Luomakunta eli ympäristö missä me elämme, sen kasvit ja eläimet, aurinko ja kuu, tähdet, ilma ja koko luonto ovat olennainen osa elämäämme; emmehän me eläisi hetkeäkään ilman niitä. Luomakunta on ansainnut paikkansa rukoushelminauhassa osana asioita, joiden puolesta meidän tulisi rukoilla ja toimia. Vaikka maalliset asiat jäävät tähän maailmaan, kun me poistumme, voimme silti pitää huolta ja vaalia meille rakkaita asioita. Siinä missä Jumala on antanut meille elämän, pelastuksen ja rakkauden, Hän on antanut koko maailman meidän iloksemme ja tutkittavaksemme. Raamatunluku: Ps. 104:1–15. Vihreään salaisuuden helmeen kuuluu koko lahjaksi saamamme maailma, mutta myös me itse. Kaiken mitä me teemme maailmalle, teemme myös itsellemme. Vaikka ihminen onkin tehnyt paljon vääriä valintoja ympäristönsä suhteen, tulee kuitenkin muistaa, että jokainen meistä on Jumalan paras luomus, Jumalan kuva. Meillä on myös valta tehdä kaikki oikeat valinnat. Olette nuorten illassa miettineet jo paljon omia valintojanne, ja Jumala on jokaisesta hyvästä valinnastamme äärettömän ylpeä. Rukous Rakas Jumala Kiitos kaikesta kauniista ja täydellisestä mitä olet luonut Kiitos, että kaikki tämä on meitä varten Auta meitä kohtelemaan luomaasi maailmaa arvokkaasti Auta meitä, kun yritämme korjata tuhoamaamme Anna meille anteeksi välinpitämättömyytemme Anna meille viisautta rakastaa kaikkea luomaasi Me ylistämme Sinua yhdessä luomakunnan kanssa Aamen. 50 Biisiehdotuksia NSV 2015: 1.Katson sinun kättesi töitä 2. Sama taivas, sama maa 22. Lahjalaulu 35. Ylitse merten 104. Siunaa koko maailmaa Virsikirja: 135 (Jumala loi) Tarvikelista • Raamattu • Kynä raamistehtävään • Fläppitaulu/näyttö tärkeysjärjestyksen kokoamiseen MUISTIINPANOT 51 SALAISUUDEN HELMET Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa annetut raamatunkohdat ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä: Matt. 21:22 • Saammeko me kaiken pyytämämme heti? Miksi? • Mitä jos kaikki unelmamme toteutuisivat välittömästi? Matt 14: 25–31 • Miksi me pelkäämme? • Mikä auttaa pelkoon? Joh. 13:34 • Mikä tekee ihmisestä meille rakkaan? • Miten voimme pitää rakkaat ihmiset lähellämme? Salaisuuden helmien sisältö (noin 15 minuuttia) Paperista tai pahvista leikataan kaksi samankokoista ympyrää, jotka kuvastavat Salaisuuden helmiä (kaksi helmiäisenväristä helmeä). Ympyrät ovat suunnilleen ruokalautasen kokoisia tai hieman pienempiä. Yksi ympyröistä on unelmille ja peloille, toinen taas rakkaimmille ihmisille. Osallistujat piirtävät helmiin omat näkemyksensä niiden sisällöstä, mutta omia salaisuuksia ei tietysti tarvitse jakaa muille. Helmeen voi piirtää myös sen, mitä voisi kuvitella jonkun muun ihmisen Salaisuuden helmen kätkevän sisäänsä. Ensimmäiseen helmeen piirretään unelmia, pieniä tai suuria, omia tai yleisiä. Siihen piirretään samalla tavoin myös pelkoja. Toiseen helmeen piirretään lähimpiä ja rakkaimpia ihmisiä tai vaikka lemmikkieläimiäkin. Ne voivat olla osallistujien omia läheisiä tai esimerkiksi kuva perheestä, sisaruudesta tai ystävyydestä. Helmet säilytetään hartautta varten. 52 Nuorten ilta Nimija kuulumiskierros + unelma tai pelko (noin 10 minuuttia) Osallistujat kertovat vuorollaan nimensä ja viimeaikojen kuulumiset. Lisäksi jokainen saa jakaa yhden haluamansa unelman tai pelon. Unelmat ja pelot voivat olla pieniä tai suuria, elämän suuresta rakkaudesta pimeän tai hämähäkkien pelkoon! Ketään ei tietenkään vaadita kertomaan mitään henkilökohtaista. Uskallan kertoa <––––> en uskalla kertoa (noin 20 minuuttia) Joitakin salaisuuksia on helpompi jakaa esimerkiksi ystävien kesken kuin omille vanhemmille, ja myös toisin päin. Salaisuudet voivat olla kolmen Salaisuuden helmen mukaan unelmia, pelkoja ja meille rakkaimpia ihmisiä. Jotkut salaisuudet saatetaan jossakin vaiheessa jakaa lähimpien ihmisten kesken, etteivät ne painaisi mieltä, toiset taas pysyvät omana tietonamme hautaan saakka. Nuorten illan osallistujat miettivät yhdessä kenelle uskaltaisivat tai eivät uskaltaisi kertoa tiettyjä salaisuuksia, joita monet ihmiset varmasti pohdiskelevat. Tehtävässä huoneen poikki menee jana, jonka toinen pää on nimeltään “Uskaltaisin kertoa ainakin…” ja toinen on “En uskaltaisi kertoa ainakaan…”. Työntekijä lukee ääneen yhden salaisuuden (lista salaisuuksista alempana) ja jokainen osallistuja saa vapaasti valita kumpaan päähän janaa menee. “Uskaltaisin kertoa ainakin…” -päähän menneet miettivät, keille he uskaltaisivat kertoa luetun salaisuuden, jos se koskisi heitä. Esimerkiksi “Uskaltaisin kertoa ainakin vanhemmilleni/ystävilleni/siskolleni/nuorisotyöntekijälle” salaisuudesta “tupakointi” tai ”En uskaltaisi kertoa ainakaan kavereilleni” salaisuutta ”fanitan Robinia”. Osallistujat voivat halutessaan mennä vaikka vuorotellen janan eri päihin pohtimaan uskallustaan! Toiseen päähän menneet pohtivat, kenelle eivät ainakaan uskaltaisi salaisuutta jakaa, jos se koskisi heitä. Kanta tulee perustella. On myös tärkeää ottaa vastaan eriäviä näkökulmia, sillä mikään esiin tullut kanta ei voi varmasti päteä jokaiseen osallistujaan. Kannattaa siis kysellä muilta osallistujilta, onko joku eri mieltä. Osallistujille voidaan painottaa ennen pelin alkua, että esiin nousee varmasti erilaisia näkemyksiä eikä mikään niistä ole oikea tai väärä vastaus. Esimerkkisalaisuudet voivat myös olla asioita, joita osa ei pitäisi lainkaan salaisuutena! 59 • Onko joku tehnyt aiemmin omaa bucket listiä? • Onko joku päässyt jo kokemaan jotain listalta? • Mitä bucket listin suorittaminen vaatii? • Liittyvätkö listatut asiat vain omaan elämään vai onko niistä esimerkiksi iloa tai apua muille ihmisille? • Miten listat saattavat erota erilaisissa kulttuureissa? (esim. länsija kehitysmaiden tai kaupungin ja maaseudun asukkaiden välillä) • Voiko ihminen elää onnellisen elämän ilman tavoitelistan suorittamista? • Onko ihminen välttämättä onnellinen saavutettuaan kaikki listaamansa asiat? Hartaus Valmistelu Hartaudessa käytetään apuna erivärisiä rukouskiviä (jos ei ole kiviä, voidaan käyttää vaikka rukouslappuja). Jokaisella värillä on oma merkityksensä. Esimerkiksi punainen kivi voi edustaa rakkautta, musta surua tai menetystä, vihreä luontoa ja sininen arkea. Kivien merkitykset voidaan kirjoittaa esimerkiksi paperilapulle ja laittaa kivien viereen. Rukouskivet lajitellaan etukäteen omanvärisiin kasoihin tai astioihin. Hartauden aikana osallistujat vievät valitsemansa rukouskiven hartaustilan etuosassa olevan ristin eteen (astiaan). Kivet voidaan asetella etukäteen pienelle pöydälle tai jakkaralle niin, että osallistujat toimivat itse näköesteenä omien rukouskivien valinnalle. Tällöin osallistujat saattavat poimia rohkeammin itselle tärkeitä rukousaiheita. Kivien viemisen taustalla soi rauhallinen musiikki joko soitettuna tai kaiuttimista. Hartaustila rauhoitetaan ennen hartautta. Mikäli osallistujia on vähän, voidaan taustalla soiva kappale kuunnella rauhassa loppuun. Tällöin voi myös sanoa, että seuraavaksi kuunnellaan kappale, jonka aikana voi käydä viemässä rukouskiven. Hartaus (5–10 minuuttia) Jokaisella ihmisellä on omat murheensa, heikkoutensa ja pelkonsa. Voimme tuoda tämän kaiken Jumalan kannettavaksi, jotta emme murtuisi koskaan niiden painon alla. Edessänne on erivärisiä rukouskiviä, joista jokaisella on oma merkityksensä. Voitte seuraavan kappaleen aikana tuoda ristin eteen yhden tai useamman kiven, joita vastaavat asiat saattavat painaa mieltäsi. Näin voimme jakaa taakkamme Jumalan kanssa, joka kestää kaikki murheemme ja epäilyksemme. *musiikkia, rukouskivien vieminen* Rukoillaan. 60 Rukous Rakas Jumala. Kiitos, että saamme tuoda kaikki mieltämme painavat asiat kannettavaksesi. Sinä näet jokaisen kiven ja jokaisen ajatuksen, jokaisen hiljaisen rukouksen joka niihin liittyy. Kiitos, ettemme ole koskaan yksin. Sinä olet aina kanssamme ja opastat eteenpäin pimeydessä. Meidän ei tarvitse hetkeäkään epäillä opastustasi. Saatamme joskus luulla Sinun kääntäneen selkäsi meille, mutta myöhemmin ymmärrämme, että olet kantanut meitä koko ajan. Silloin kun tunnut olevan kauimpana, oletkin kaikkein lähimpänä. Silloin kun elämä tuntuu tyhjältä, Sinä täytät sen. Emme tarvitse mitään muuta. Yön helmeä katsoessa saamme muistaa, että suru, pelko ja kuolema eivät ole meidän loppumme, sillä kohtaamme ne Sinun kanssasi. Sinä olet voittanut kuoleman, eikä meidän tarvitse pelätä. Rakas Jumala, kiitos että kaikki järjestyy. Aamen. Biisiehdotuksia NSV 2015: 1. Katson sinun kättesi töitä 58. Älä pelkää 61. Kuule minun ääneni 73. Väsyneet maan 91. Sitkeä sydän 103. Turvapaikka 129. Isä, jää meitä rakastamaan Tarvikelista • Raamattu • Kopio ristikosta • Kyniä (ristikko + bucket list) • Kuva-/tunnekortit • Paperia • Fläppitaulu/kartonki/televisio/projektori • Rukouskivet • Musiikkia levyltä/puhelimesta/soittaen 61 LIITE – RISTIKON RATKAISU 62 YLÖSNOUSEMUKSEN HELMI Raamis Aloitus ja lämmittely (noin 10 minuuttia) Lukekaa Raamatusta Joh. 20:19–31 ja pohtikaa lämmittelykysymyksiä: • Mitä olisit itse tuntenut Jeesuksen ilmestyessä seurueeseen kuolemansa jälkeen? • Miksi meidän on vaikea uskoa asioita näkemättä? • Mihin asioihin me kuitenkin uskomme, vaikka emme voi nähdä niitä? Ylösnousemuspostaukset Jeesuksen ylösnousemus on varmasti aiheuttanut niin suurta ihmetystä, että se saisi nykyajan paatuneimmankin somelakkoilijan kaivamaan puhelimensa esiin välittömästi. Jeesuksen aikana eläneet ihmiset kertoivat näkemästään eteenpäin suullisesti tai kirjoittivat tapahtumia muistiin, mutta välitöntä jakamismahdollisuutta ei ollut. Nykyaikana tieto ylösnousseesta Jeesuksesta leviäisi verkossa sekunneissa maailmanlaajuisesti ja todistusaineistoksi olisi roppakaupalla selfieitä. Raamiksen osallistujat pääsevät näyttämään, minkälaisen somepostauksen opetuslapset olisivat laittaneet tilanteesta, jossa Jeesus ilmestyi heidän keskelleen kuolemansa jälkeen. Liitteenä on kopioitava Instagram-sivun pohja, johon osallistujat piirtävät kuvan ja luovat profiilin, kommentit, tykkäykset ym. olennaisen sisällön, joka Instagram-kuvaan liittyy. Postaukset voidaan piirtää esimerkiksi pareittain tai pienissä ryhmissä riippuen osallistujien lukumäärästä. Ottakaa mallia kuvapäivityksen piirtämiseen oikeista Instagram-tileistä! 63 64 Nuorten ilta Nimija kuulumiskierros + miten helposti nousit tänään ylös sängystä? (noin 10 minuuttia) Osallistujat kertovat nimensä ja viimeaikojen kuulumiset. Lisäksi jokainen saa ylösnousemuksen hengessä kertoa, kuinka hyvin on aamulla päässyt ylös sängystä: oliko herääminen raskasta vai lähtikö päivä kepeästi käyntiin? Toivon bingo (noin 25 minuuttia) Ylösnousemuksen helmeen liittyy vahvasti ajatus toivosta ja ilosta, siinä missä Yön helmi edustaa surun ja menetyksen tunteita. Jeesuksen nouseminen kuolleista antoi ihmisille toivon pelastuksesta. Ihmiset tarvitsevat toivoa jaksaakseen taistella henkilökohtaisia vaikeuksia ja maailmassa olevia vääryyksiä vastaan, sillä toivo tekee työstä merkityksellistä. Nuorten illan yhteisenä tehtävänä on löytää toivon lähteitä tilanteisiin, jotka saattavat ihmisistä tuntua toivottomilta. Millä tavoin voimme tehdä “ylösnousemuksen” asioissa, joissa olemme tällä hetkellä syvyyksissä? Ketkä ihmiset, mitkä teot ja minkälaiset viestit antavat toivoa? Osallistujat pohtivat kolmessa ryhmässä toivoa antavia asioita seuraaviin ongelmiin: 1. koulukiusaaminen, 2. ilmastonmuutos, 3. ei opiskelupaikkaa/työtä. Jokainen ryhmä pohtii omaan ongelmaansa yhteensä yhdeksän yksittäistä asiaa, jotka antavat toivoa. Ryhmien keksimät toivonlähteet kerätään fläppitaululle/ruudulle näkyviin sekä kirjoitetaan pienille paperinpaloille (yht. 27 kpl), jotka toimivat bingon arpalippuina. Laput kerätään hattuun/kippoon/pussiin bingoarvontaa varten. Jokainen osallistuja saa myös kolme bingoruudukkoa (3x3, liitteenä), joista jokainen edustaa yhtä ylläolevista kolmesta ongelmasta. Kyseisen ongelman yhdeksän toivonlähdettä kirjoitetaan vapaassa järjestyksessä ruudukkoon. Ruudukon voi tulostaa (liite ohjeiden lopussa) tai piirtää itse. Bingon vetäjä vetää arpakulhosta yhden lapun, jonka sisältämän asian pelaajat rastittavat yli omasta ruudukostaan. Kolme vierekkäistä osumaa pysty-, vaakatai vinottaissuunnassa on bingo. Ensimmäisenä bingon saanut pelaaja huutaa “Bingo! Meillä on toivoa!” ja jatkaa kahden jäljellä olevan ruudukon kanssa pelaamista. Pelissä on neljä voittajaa: ensimmäinen bingon saaja koulukiusaamisruudukosta, ensimmäinen bingon saaja ilmastonmuutosruudukosta, ensimmäinen bingon saaja työttömyysruudukosta sekä ensimmäinen, joka saa yhden bingon jokaisesta ruudukosta. Hyvällä tuurilla yksi pelaaja voi voittaa vaikka kaikki! Voittajat voivat saada pienet palkinnot. 65 Hartaus Valmistelu Hartauteen tarvitaan fläppitaulu. Muuten tavalliset hartausvalmistelut: tilan rauhoittaminen ja kynttilän sytyttäminen. Hartaus (5–10 minuuttia) Ylösnousemus voi olla hankala aihe käsitellä tai kokea läheiseksi omassa arjessa. Mitä siitä pitäisi ajatella? Mitä Ylösnousemuksen helmen kanssa oikein pitäisi rukoilla? Miten löydän henkilökohtaisen merkityksen Jeesuksen ylösnousemuksesta, kun en itse ollut paikan päällä näkemässä sitä? Esimerkiksi Rakkauden tai Luomakunnan helmet ovat paljon helpommin käsiteltävissä, koska näemme niiden sisällön joka päivä. Ylösnousemuksen antama toivo ja surun muuttuminen iloksi on ehkä helpoiten käsiteltävissä pienen mittakaavan ilmiöissä, joita koemme jatkuvasti. Miettikää joku yksittäinen hetki, jolloin olette kokeneet valtavaa toivoa tai helpotusta. Yksi jokapäiväinen esimerkki voisi olla, kun et löydä puhelinta tutusta taskusta, mutta muutaman sekunnin kylmän hikoilun jälkeen muistat, mihin jätit sen. Kerätään fläppitaululle muutama esimerkkitapaus jatkamalla lausetta “Se tunne, kun…” *Esimerkkejä osallistujilta* Koemme pieniä kylmän hien hetkiä ja valtavaa toivon heräämistä aika usein. Voimme vain kuvitella opetuslasten mylläävien ajatusten sisällön pääsiäisen tapahtumien aikaan. He menettivät synkkänä pitkäperjantaina kaiken mihin olivat uskoneet, mutta saivat sen takaisin aivan yhtäkkiä, kuten raamiksessa tehdyistä somepostauksista voimme nähdä. Siitä ilosta mekin saamme nauttia edelleen, sillä me tiedämme Jumalan elävän ja pitävän meistä huolta. Meillä on toivoa ja saamme anteeksi kun pyydämme. Ylösnousemuksen helmen rukous on yksinkertainen: “Sinä muutat suruni iloksi”. Rukous Isä Meidän -rukous yhdessä. 66 Biisiehdotuksia NSV 2015: 26. Turhaan ette tänne tulleet 32. Kahden maan kansalainen 49. Hän ei ole enää täällä 51. Voi hänen rakkauttaan 64. Tänään häneen uskon 66. Evankeliumi 129. Isä, jää meitä rakastamaan Tarvikelista • Raamattu • Piirustusvälineet • Instagram-pohjan kopiot • Paperia bingoruudukkoja varten • Pienet bingolaput • Arvonta-astia • Bingopalkinnot • Fläppitaulu MUISTIINPANOT 67 LIITE – BINGOLAPUT 68 Ohjelman suunnittelussa apuna käytettyä kirjallisuutta: - Ihan sama: Eilen tänään ja ikuisesti (Johanna Koivisto, Helena Paalanne, Antti Siukonen 2010) - Ihan sama isoselle (Johanna Koivisto, Helena Paalanne, Antti Siukonen 2012) - Ihan Sama: Eilen, tänään ja ikuisesti. Opettajan opas (Johanna Koivisto, Helena Paalanne, Antti Siukonen 2010) - Kerron sinulle tarinan – Tarinoita rippikouluja nuorisotyöhön (LK-kirjat 2002) - Martin Lönnebon rukoushelmet (Kaisa Raittila 2000) - Matka nauhan ympäri kymmenessä päivässä. Materiaalipaketti Lönnebon rukoushelmiin pohjaten. (Minna Huttunen 2015. Opinnäytetyö) - Nuoren seurakunnan veisut 2015 - Raamattu (1992 käännös) - Rukoushelmet – Elämän helmet (Martin Lönnebo 1996) - Rukoushelmet: uskalluksen, elämänhalun, itsehillinnän ja Jumalan lähellä elämisen harjoitusta (Martin Lönnebo 2015) - Pienistä helmistä avautuu suuri maailma. Virikemateriaali rukoushelmistä rippikoulutyön käyttöön. (Viivi Laitinen 2008. Opinnäytetyö). - Punaisen Ristin ensiapuohjeet