Vaihtelevaa toteutusta ja kasvavaa kiinnostusta: kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen ope us kunnissa © Suomen kas a us ie eellinen seu a, 2013. Mie inen, Elisa; Kangas ie i, Teija; Saa inen, Taina Mie inen, E., Kangas ie i, T., & Saa inen, T. (2013). Vaih ele aa o eu us a ja kas a aa kiinnos us a: kielikylpyope us ja ie askielinen ope us kunnissa. In L. Tainio, & H. Ha ju- Luukkanen (Eds.), Kaksikielinen koulu - ule aisuuden monikielinen Suomi T åsp åkig skola - e le sp åkig Finland i am iden (pp. 71-90). Suomen kas a us ie eellinen seu a. Kas a usalan u kimuksia, 62. 2013 Vaih ele aa o eu us ajakas a aakiinnos us a:Kielikylpyope us ja ie askielinenope uskunnissa  ElisaMie inen,TeijaKangas ie i&TainaSaa inen  Samman a ning  Sp åkbadsunde isningochunde isningpå ämmandesp åkha  unni siFinlandiö e  20å .Påkommunalni åä in o ma ionenändåknapp.So el a ankielen u kimuksen keskuspublice adehös en2011en appo omsp åkbadochunde isningenpå ämmandesp åkikommune naidagochi am iden(Kangas ie im. l.2011).Idenhä  a ikelng anskasko  ö ekoms ena ochs uk u en ö sp åkbadsunde isningoch unde isningpå ämmandesp åk,lä a si ua ionenoch am idsplane naikommune na.  Enka läggningö e sp åkbadochunde isningenpå ämmandesp åkgenom ö des genomenwebbenkä somskickadesu  illkommune na.Dessu omg anskadessi ua ionen medhjälpa s a is ik, idiga e o skningochexpe u lå anden.  Enkä s a ensamladesinijanua i‐ eb ua i2011.Iwebbenkä enu ä de ade kommune nasjäl adenak uellasi ua ionenoch am ids isionen ö sp åkbadenoch unde isningenpå ämmandesp åk.E e enpåminnelseble s a sp ocen en ö  webbenkä en ela i god,nämligen54,4%.  Enkä s a enkomple e adesmeden ö åganoms a is ikenikommunen.Alla inländska kommune bads appo e aoman ale ele e idag å denochg undskolansam an ale  ele e pådenhä u bildningsni ånsomdel a isp åkbadelle unde isningpå ämmandesp åk.A de336kommune som annsiFinland iddenhä  iden, a de  sammanlag 183kommune somdelga sins a is ik.  Enkä s a en isa a den e ksamhe somgå unde benämninga nasp åkbadoch unde isningpå ämmandesp åkä  äldig  a ie andeikommune na.De  o edä ö  nöd ändig a koo dine asp åkbadenochunde isningenpå ämmandesp åk na ionell ,såa plane ingena lä a u bildningen a me akonsek en ochden u bildningsmässigajämlikhe en ö e kligadesså älsommöjlig .  Nä man a ibeak andelä a nasbehö ighe  ö nä a ande,en ydligökningi e e åganochkommune nas ö sik igauppska ningoma u bude komme a öka,ä  de  ydlig a  imås eökau bildningspla se na ö sp åkbadslä a eochlä a esomkan unde isapå ämmandesp åk.  Påg unda de spli ade äl e  o ede ny ig a u edasama be smöjlighe e na mellanolikaak ö e .Dåkundemanlä a eu ecklaenmångsidigochmångsp åkig u bildning,somkundegynnasp åkbadenideinhemskasp åken(inklusi ee  å gä dsp og am ö a s imule ade samiskasp åke ),u bildningpå ämmandesp åk (u ö e engelskanocksåand asp åksomä be ydelse ulla ö  inlända nas sp åkkunskape )sam in and a nassp åkunde isning.De  inns eckensom yde påa  kommune naha e in esse ö a s a asp åku bildninga  ö in and a e,somkunde u ny jap incipe na ö ochpedagogikeninomsp åkbadochunde isningpå ämmande sp åk.  Fö a s ä kajämlikhe eninomu bildningen,behö sde e s a k s öd ö sp åkbade  ochunde isningenpå ämmandesp åkikommune na.Vibo desepåsp åkbadenoch unde isningenpå ämmandesp åksomenu ecklinga denna ionellasp åkkunskapen ochjämlikhe eninomu bildningen,in esomu bildninga enli eneli is isksp åkg upp. Depedagogiskalösninga som innsinomsp åkbadochunde isningpå ämmande sp åkkundegynnahela äl e  ö sp åkunde isningen.  Johdan o  Kielikylpyope ukses a ja ie askielis ä ope ukses a on eh y ka oi uksia säännöllises i koulu asolla(ks.esim.Buss&Må d1999,Leh i,Jä inen&Suomela‐Salmi 2006, S ed 2000),mu aope uksen al akunnallises a ilan ees a aisi ä a joa is a ahois aeioleollu  saa a illayh enäis ä ie oa.Sel i yksemme(Kangas ie iym.2011) a koi uksenaolisaada kokonaiskäsi ys sii ä, minkä e an kunna  a joa a  kyseis ä ope us a Suomessa ja minkälaisia ule aisuuden suunni elmia kunnilla on kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksenjä jes ämisensuh eensekäka oi aaope aja ilanne anäidenosal a.1  Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen ilan een hahmo amis a aikeu aa kielikylpyope ukses aja ie askielises äope ukses akäy e yjennimi ys enki jo(ks.esim. Vi ala 2002: 19–20).Te minologianmoninaisuudes ajoh uen ekemässämme sel i yksessä päädy iinkäy ännöllisis ä syis ä sellaiseen mää i elmään, e ä e miä kielikylpykäy e äänko imaisis akielis äpuhu aessaja e miä ie askielinenope ussilloin, kun on kyse muis a ope uskielis ä. Ko imaisilla kielillä a koi e aan ässä apauksessa suomen ja uo sin lisäksi myös saamea, aikka sen ope ukses a a haiskas a uksessa käy e ään yleisimmin nimi ys ä kielipesä. Sel i yksessä ei kui enkaan ole ka oi e u esime kiksi suomi oisena kielenä ‐ope us a ai maahanmuu ajien oman äidinkielen ope us a, aikkaosakunnis a as asisel äs imyösnäi äkoske iinkysymyksiin,jajoissakin apauksissa näiden käsi ely yhdessä ie askielisen ope uksen ja kielikylpyope uksen kanssa oisi olla pedagogises i ja oiminnallises i mielekäs äkin.  E äs ä keäläh ökoh asel i yksen ekemiselleoliVaasanjaOulunyliopis ojenyh eis yössä jä jes ämän kielikylpyope ajankoulu uksen sisääno on loppuminen 2009. Oli siis syy ä a ioida, olisiko ällais a koulu us a a e a jä jes ää ule aisuudessa ja minkälaisilla opiskelijamää illä. Jy äskylän yliopis on Julie ‐ohjelma a joaa opin oja pe usas een alakoulunenglanninope ukseensekäenglanninkieliseenCLIL‐ope ukseen.Oulunyliopis o puoles aan jä jes ää kansain älis ä luokanope ajakoulu us a, jossaopin ojenpääkielion englan i. Nämä kaksi koulu usohjelmaa ei ä  kui enkaan anna muodollis a pä e yy ä ie aalla kielellä ope amiseen, aan ope uskielen ai o pi ää osoi aa e ikseen. Muilla ie ailla kielillä ope a ille on a jolla lähinnä äydennyskoulu us a. Ope ajankoulu us a peiden a ioin i on ollu  hankalaa al akunnallises i jokseenkin puu eellis en ie ojen akia.Niinpä u kimuksessaonpy i ysel i ämäänmyös,millaise  ope aja esu ssi  kunnissa on ie askielisessä ope uksessa ja kielikylpyope uksessa, ja millaisia ule aisuuden a pei anäihinlii yy.  Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen a jonnan nyky ila sel i e iin kunnille  1Sel i yksen ahoi iope us‐jakul uu iminis e iö. lähe e yn sähköisen kyselyn a ulla. Kyselyaineis o ke ä iin ammi‐helmikuussa 2011. Elek onisessakyselyssäkunna a ioi a i senykyis äja ule aisuuden ilanne aan kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen suh een. Kunnan pal elu aken ees a iippuen kysely lähe e iin joko yhdelle henkilölle ai pe usope uksen ja a haiskas a uksenpuolellee ikseen. Ta peen aa iessakysely lähe e iine ikseenmyös suomenkieliselle ja uo sinkieliselle hallinnonalalle. Yhden muis u uksen jälkeen as ausp osen iksi saa iin sähköiselle kyselylle hy inkin koh uullinen 54,4 %. Kaikki as aukse  ei ä  kui enkaan ole äydellisiä: jois akin kunnis a kyselyyn on as a u esime kiksi ain a haiskas a uksen puolel a, jolloin as aajalla ei äl ämä ä ole ollu  a kkaa ie oa pe usope uksen asiois a. Tämä seli ää epä ie ois en as aajien suu a mää ääjoidenkinkysymys enkohdalla.  Kysely as auksia äydenne iin ilas opyynnöna ulla.Kaikil aSuomenkunnil apyyde iin ilas oja a haiskas a uksenjape usope uksenoppilasmää is äsekäkielikylpyope ukseen ai ie askieliseenope ukseenosallis u is aoppilais anäillä asoilla.Tilas o ie ojasaa iin osi ain aikokonaan183kunnas a,kunSuomessaolikyselyä eh äessä336kun aa.Lisäksi ilan een a kas elussakäy e iinapunaaiempaa u kimus ajaasian un ijoidenkuulemisia.  Kielikylpyope uksenja ie askielisenope uksen aih ele aa o eu us akunnissa  Runsaassa 40 kunnassa2jä jes e iin uonna2011jokokielikylpyope us a, ie askielis ä ope us a aimolempia.Ku ioon1onkoo u oiminnanmaan ie eellinen le inneisyys ke äämiemme ie ojen pe us eella. Kaikkiaan ku io ei anna äysin ka a aa ku aa kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen le inneisyydes ä, aan pikemminkin esi eleenäidenle inneisyydenpii ei ä.Vaikkakyselyssäkeski y iinkun ienjä jes ämään oimin aan,ku iossaonhuomioi umyösyksi yis enpal elun uo ajien a jon asilloin,kun kun aonsiihenkyselyssä ai ilas oissa ii annu .   2Lu ussao e uhuomioonkysely as aukse , ilas o iedo jaasian un ijakuulemisissasaadu  iedo .  Ku io 1. Kielikylpyope uksen ja ie askielisen ope uksen maan ie eellinen le inneisyys 2011.  Kielikylpyope uskunnissa  Kyselyssä 20 kun aa ilmoi i jä jes ä änsä ko imais en kiel en kielikylpyope us a jollakin as eella. Yli oimaises i suu in osa apo oidus a kielikylpyope ukses a on uo sinkielis ä (17kun aa),mu akahdessakunnassakielikylpy oimin aajä jes e äänsuomeksi.Kyselyyn jä i as aama a joi akin kun ia, jo ka kui enkin lähe ämiensä ilas ojen pe us eella jä jes ä ä  kielikylpyope us a. Toisaal a näiden kahdenkymmenen kunnan joukossa on myöskun ia,joidenjä jes ämä oimin aonhy inkinpienimuo ois a aikokeiluluon ois a. Kunnallis en oimijoiden lisäksi a haiskas a uksessa kielikylpyope us a an a a  myös yksi yise  päi äkodi .  Vaikkakielikyl ynpi äisiasian un ijoidenmukaanollaohjelmallis aelisi ä ulisijä jes ää mää ä yjen pe iaa eiden mukaan(ks.esim.Lau én2000),si ä o eu e aan käy ännössä hy in moninaisilla a oilla. Esime kiksi sekä kielikylpykielen käy ön mää ä ope uksessa e äsenosuusope usohjelmassa aih elee.  Va haisen äydellisen kielikyl yn ohjelman (ks. a kemmin Be g o h & Bjö klund ässä eoksessa) mukaan a haiskas a uksessa ulisi käy ää ain kielikylpykiel ä ja äidinkieli uleeosaksiope us ape uskoulussa,jossasenmää äkas aa ähi ellenpe uskoulunloppua kohden (Lau én 2006). Va hainen äydellinen kielikylpy on Suomessa ohjelmal aan akiin unein, mu a kunna  muokkaa a  ohjelmaa omaan ilan eeseensa ja a peisiinsa sopi aksi. Kielikylpyohjelman mukaisia pii ei ä, jo ka uli a  esiin myös kun ien kysely as auksissa, oli a  esime kiksi se, e ä ope ushenkilös ö on kaksikielis ä, kielikylpykieli opi aan luonnollisissa uo o aiku us ilan eissa ja koulussa ki joi amaan opi aan ensin kielikylpykielellä ja myöhemmin äidinkielellä. Selkein e o ohjelmallisen kielikyl yn ja kun ien o eu us en älillä on kielikylpykielen ope uskäy ön mää ässä. Käy ännössäkielikylpykiel ä oidaankäy ää a haiskas a uksessapääsään öises i, aisen osuus oi olla esime kiksi n.25% oiminnas a,4h/p  aialakoulussalähes100% (ku si oidu kun ien as auksia).  Va hainen äydellinen kielikylpy alkaa ohjelman mukaan a haiskas a uksessa ja kes ää pe uskoulunloppuunsaakka(Lau én2000).Tämäkielikyl ynja kumonäy ää o eu u an kymmenessä kunnassa. Myös ja kumossa on kui enkin paikallisia a iaa ioi a, ja edellä maini ujen kun ien lisäksi se o eu e aan paikoi ain esime kiksi niin, e ä lapsilla on mahdollisuussii yä uo sinkielikylpypäi ähoidos a uo sinkieliseenkouluun.  Saamenkielinen oimin a laske iin ässä sel i yksessä ko imais en kiel en kielikyl yn pii iin,mu ayleensäsaamenkielis ä oimin aaku su aankielipesäksi.Kielipesä  as aa a  oiminnal aan pi käl i kielikylpypäi ähoi oa sillä e olla, e älapsillaonesime kiksi sukujuu ensakau asuhdekielipesäkieleenja oiminnan a oi eenaonuhanalaisenkielen säily äminen ai el y äminen (Pasanen 2003). Saamen kielipesiä on as aus en pe us eella kolmessa Pohjois‐Suomen kunnassa, ja niissä ope e aan ina in‐ ai kol ansaamea alle kouluikäisille lapsille. Kielipesä  jä jes e ään yleensä ( yhmä)pe hepäi ähoi ona,mu ayhdessäkunnassa ilapäises ike hona,sillä yön ekijää as ahae iin.  Vie askielinenope uskunnissa  Vie askielinen ope us paino uu kielikylpyope uksen a oin Uudellemaalle,mu a yleensä suu empiin kun iin kuin kielikylpyope us. Kysely as aus en pe us eella ie askielis ä ope us a a jo aanjollakin asolla17kunnassa.Käy ännössäkaikis a ie askielis äope us a a joa is a kunnis a löy yy a jon aa englanniksi, joka on ehdo omas i yleisin ie askielisen ope uksen kielis ä. Lähinnä suu immissa kaupungeissa ope us a on lisäksi muilla suu illa eu ooppalaisilla kielillä. E ikoisempaa a jon aa puoles aan edus a a  esime kiksi i o ja kiina Helsingissä sekä ka jalan kielipesä Nu meksessa. Ja kumo a haiskas a ukses a yläkouluun näy ää o eu u an 13 kunnassa,jasamoinkuin kielikyl yssä, yksi yise  pal elun uo aja  an a a  ie askielis ä ope us a e i yises i a haiskas a uksessa ja esiope uksessa. Useimmi en ja kumo o eu uu englannin osal a, mu ayksi äis apauksissamyös enäjässä, anskassajasaksassa.  To eu uksel aan ie askielinenope uson ielähajanaisempaakuinkielikylpyope us,mikä onymmä e ä ää,silläseeiolesamalla a allaohjelmallis akuinkielikylpy(ks.Nikula& Jä inen ässä eoksessa). Toiminnan hajanaisuudes a ke oo myös sii ä käy e yjen nimi ys enki jo( aulukko1).Joissainkunnissaonkäy össäuseampi kuin yksi nimi ys ie askieliselle ope ukselle, sillä ope uksen jä jes ämisessä on myös koulukoh aisia e oja kun iensisällä.  Taulukko1.Vie askielises äope ukses akäy e y nime ,mainin ojenmää ä   Vie askielises äope ukses akäy e ään kunnassa e miä N Vie askielinenope us8 CLIL4 Kaksikielinenope us3 Kielikylpy2 Kieli ikas einenope us2 Englan ipaino einenope us2 Mui ayksi äisiämainin oja(esim.kielisuihku) 6   Toiminnan ie ynlainen pi s aleisuus näkyi myös kun ien omissa ku auksissa, joissa ie askielis ä ope us a ku a iin esime kiksi ilmauksilla ie as akiel älauluissajaa jen aska eissa, kaikki oimin a ie aallakielellä ai ie as akiel ä ie yjenaineiden unneilla. Viimeinen as aus osoi aa, e ä pe usope uksessa oimin aa ohjaaennenkaikkia käy ännöllisyys: ie askielisenope uksensisäl öjalaajuus alikoi u a joskussenmukaan, minkä aineiden ope aja  kykene ä  ja o a  halukkai a ope amaan ie aalla kielellä. Vie askielinen ope us saa e iin mää i ellä myös kielikyl yn kau a (ku enkielikylpy) ai osallis ujiaku aamalla(lapsiae ilaisis akielellisis ä aus ois a).  Jo ku  kunna  puoles aan ilmoi i a  jä jes ä änsä ie askielis ä ope us a samalla a alla kuin kunnan kielikylpyope us a, jolloin oimin aa sekä ko imaisella kielellä e ä ie aalla kielellä ku su iin kielikyl yksi. To eu uksen selkein e o ko imais en kiel en kielikylpyyn näy i ole an, e ä ie askieliseen ope ukseen osallis u ien las en kielellise  aus a  o a  he e ogeenisempiä. Siinä missä kielikylpyope uksen a oi eena onope aa ähemmis ön kiel ä enemmis ökielisille lapsille, ie askielisellä puolella ällaisia aus a aa imuksia ei äl ämä äole ailapsil a oidaanedelly ääjonkinlais a ai oamolemmissaope uskielissä jo oiminnanalussa.  Sekä kielikylpyope us e ä ie askielinen ope us o a  osin ki ja ia a mas i siksi, e ä koulu uspolii inen pää öksen eko on Suomessa pi käl i hajau e u kun iin. Kielikylpyope usja ie askielinenope us oidaansiis ää älöidäkun akoh aises i,mikäon luonnollises ihy äasiasiinämielessä,e äpaikallise  a pee  oidaanhuomioida.Toisaal a oiminnan ki ja uus kui enkin aikeu aa ope ajankoulu uksen (sekä pe us‐ e ä äydennyskoulu us)suunni elua.Kyseonlisäksimyöskoulu uksellises a asa‐a os a,sillä ällähe kelläsamoillanimikkeilläsaa e aan a jo ahy ine ilais a oimin aa.  Selkeiden mää i elmien puu uminen pai si hankaloi aa ope us a jonnan ka oi amis a, myös aiheu aa he käs i sekaannuksia. Vaikka kielikylpy yhdis e ään edelleen ah as i uo sin kieleen, kielikylpy on e minä sel äs i yleiskielis yny . Kunnissa, joissa ohjelmallisenkielikyl ynpe in ee o a  ah a ,kielikylpyonkäsi eenäyksiseli einen.Sen sijaanjoissainkunnissasekäkielikylpye ä ie askielinenope us e meinä oi a aiheu aa ää inkäsi yksiä. Kielikyl yksi oidaan ku ailla esime kiksiyksi äisiä ei‐suomenkielisiä lapsiamuu ensuomenkielisessäpäi ähoidossa.Vie askieliseksiope ukseksi aassaa e aan ku sua aikkapamaahanmuu aja aus ais enoppilaidenomanäidinkielenope us a.  Ope aja kielikylpyope uksessaja ie askielisessäope uksessa  Ope ajien saa a uus on yksi suu i ekijä, joka aiku aa siihen,mi enjamissämää in kielikylpyäja ie askielis äope us a oidaankunnissa o eu aa.Täs äsyys ä ekemämme sel i yksen a oi eena oli myös ka oi aa ope ajien ek y oin iakunnissajakun ien yy y äisyy äope ajienamma i ai oon.  Ope ajienkelpoisuus  Ollakseenkelpoinenope amaankielikylpyope uksessa ai ie askielisessä ope uksessa ope ajalla äy yy olla ope usas een mukainen ope ajan kelpoisuus, joka a koi aa las en a hanope ajan, luokanope ajan ai aineenope ajan u kin oa. Lisäksi kielikylpyope us aja ie askielis äope us aesiope uksessa aipe usope uksessaan a alla ope ajallapi ääollae ikseensääde yllä a allaosoi e uope uskielen ai o.  Ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a (A986/1998, muu e u A 1133/2003) on mää i el y ope ajien kieli ai o aa imukse . Sen mukaan ope ajalla ulee olla koulun ope uskielen e inomainen suullinen ja ki jallinen ai o. Ope uskielen e inomaisen suullisen ja ki jallisen aidon oi osoi aa opin ojen yh eydessä, Yleisillä kieli u kinnoilla ai al ionhallinnon kieli u kinnolla. Esiope us a an a al a ope ajal a ei aadi a suomen ai uo sin kielen e inomais a suullis a ja ki jallis a ai oa osoi a aa odis us a, mikäli hän on saanu  koulusi is yksensä ja suo i anu  kelpoisuuden an a a  opin onsasamallakielellä.  Pe usope uslain mukaan e illisessä ope us yhmässä ai koulussa ope us a oidaan kui enkin an aa pääosin ai kokonaan myös muulla kuin koulun ope uskielillä (suomi, uo si, saame, omani ai ii omakieli) (L 628/1998, muu e u L 1288/1999). Kielikylpyope us ja ie askielinen ope us o a  juu i ällais a ope us a. Ope ajal a edelly e ään ope uskielen hallinnan osoi amis a siinä apauksessa, kun ope ussuunni elman mukaises a ope ukses a ähin ään neljä uosi iikko un ia aineljä ku ssialuku uodessaope e aanjollain ie ylläkielellä.  Yllä maini ussa ase uksessa ope us oimen henkilös ön kelpoisuus aa imuksis a (A986/1998, muu e u A 1133/2003) on mää i el y myös muulla kuin koulun ope uskielellä ope us a an a an ope ajan kelpoisuus aa imukse . Mikäliope uskielionmuukuinkoulunope uskieli, aikyseone illisessäope us yhmässä ai koulussa jä jes e ä äs ä ope ukses a, ope us a oi an aa myös henkilö, joka halli see ope uksessa käy e ä än kielen. Tällöin ope ajan ei siis a i se osoi aa koulun ope uskielene inomais a ai oa.Esime kiksienglan iaäidinkielenäänpuhu aope aja oi ämän ase uksen nojalla ope aa ie askielisen ope uksen yhmää englanniksi ilman e inomais asuomenkielen ai oa.  Kielen hallinnan osoi amises a esi‐ ja pe usope uksessa mää ää Ope ushalli us (OPH 2005).Mää äyksenmukaankielikylpyope ukseenja ie askieliseenope ukseen aadi a a kieli ai o oidaanosoi aasuo i amallaYleis enkieli u kin ojen ason5mukainenkoe ai yliopis ossa ähin ään 80 opin opis een laajuise  ope uskielen opinno . Ope ushalli us mää ää myös ulkomail a ule ienope ajienkielenhallinnanosoi amises a. Samoin se pää ää ulkomailla suo i e ujen opin ojen unnus amises a ja kelpoisuuden saamiseksi a i a is a ii ä is äopinnois a.  Ope ajien ek y oin ijasaa a uus  Pä e is äkielikylpyope ajis aon sel i yksenpe us eellapuu e a,ja ek y oin ionnis uu kunnissa aih ele as i. Kielikylpyope ajien yöma kkina  aiku a a  myös melko alueellisil a, sillä almis unee  ope aja  ei ä  äl ämä ä hakeudu öihin sinne, missä kielikylpyope ajia a i aisiin eni en, aan he saa a a  pala a ko iseudulleen, jäädä opiskelupaikkakunnalle aihakeu uamuihinluokanope ajan eh ä iin(ks.esim.Majabacka 2008).  Kyselyn pe us eella kun ien ensisijaisena ek y oin ik i ee inä niin kielikylpyope uksessa kuin ie askielisessä ope uksessa kaikilla koulu usas eilla on ope ajan eh ä ään sopi a pe uskoulu us.Kielikylpyope uksenosal aonlisäksimahdollis a a o aises ia ioida,e ä e i yises i a haiskas a uksen puolella myös kieli ai o aa imuksella on enemmän me ki ys ä: ope ajan pi äisi halli a kielikylpykiel ä äidinkielisen puhujan a oin. Pe usope uksessa ope ajan kieli ai o oi olla muulla a alla hanki ua. Näi ä uloksia ah is i a  myös kuulemiemme asian un ijoiden näkemykse . Myös ie askielisessä ope uksessasekä a haiskas a uksessae äpe usope uksessae i äin ä keäksik i ee iksi nouseeope ajankieli ai o.  Kunna  siis ymmä e ä äs i paino a a  muodollisen kelpoisuuden an a ia k i ee ei ä ek y oidessaanope ajiakielikylpyyn ai ie askieliseenope ukseen.Kielikylpydidak iikan aiCLIL‐pedagogiikan un emus apide iinyleises imelko ä keänä ek y oin ik i ee inä. Tällaisen didak iikan un eminen on ope uksen kannal a kui enkin keskeis ä, sillä kielikyl yssäja ie askielisessäope uksessaope ajaei oimi ainpedagogisessa aanmyös kielellisessä oolissa (Må d 1996). Ope ajan äy yy osa a yhdis ääkielenjasisällön oppiminenmielekkääs ija ukeanäi ämolempiaoppimisp osesseja(Lau én2000).  Kunnil a iedus el iinkyselyssämyös,mi enneonnis u a  ek y oimaansekämuodollise  aa imukse  e ä sen lisäksi mahdollise  oma  aa imuksensa äy ä iä ope ajia kielikylpyope ukseen ja ie askieliseen ope ukseen. Kielikylpyope uksen kohdalla ämän a ioi iin sekä a haiskas a uksen e ä pe usope uksen osal a onnis u an aih ele as i,