Autoalan koulutuksen vaiheet

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Au oalan koulu uksen aihee © 2022 Reijo Val a Published e sion Val a Reijo Val a Reijo. (2022). Au oalan koulu uksen aihee . Tekniikan Waihei a: eknik i iden, 40(1), 40- 41. h ps://doi.o g/10.33355/ w.119790 2022 40 ARVIOT Au oalan koulu uksen aihee Reijo Val a Suomen Au o eknillinen Lii o SATL y ki joi u anu Suomen au oalan koulu uksen his- o ian. Kaksiosaisen eoksen on ki joi anu Panu Nykänen, joka aikaisemmin on useissa eoksissa käsi elly suomalaisen eknisen koulu uksen ja insinöö ikunnan aihei a. Osien aika ajaus menee osi ain päällekkäin (ensimmäinen osa käsi ää uode 1900–1970 ja oinen 1960–2010), mu a jako on luon e a. Päällekkäisyys joh uu e i kehi yskulkujen samanaikai- suudes a. Au oalan osaamisen ja koulu uksen a e kiinni yy uuden ieliikenne älineen käy öön- o oon Suomessa. Innokkaa ensimmäise kokeilija jou ui a pe eh ymään kaikkiin au on kulje amiseen, käy öön ja kunnossapi oon lii y iin asioihin. Useampi heis ä äli i ulko- mail a, lähinnä Saksas a, uo uja moo o iajoneu oja ja oppeja myös muille halukkaille suo- malaisille. Näis ä a haisis a au omiehis ä Nykänen nos aa ensimmäisenä esille Ka l Emil S åhlbe gin, joka oi y i yksensä a ulla Suomeen monia mui akin 1800-lu un lopun insinöö- ien loih imia uu uuksia. Tekniikan ope us Suomessa eo e isoi ui huoma a as i 1890-lu ul a läh ien. Mallia oli o e u Saksas a, ja a oi eena oli saada ko kein ekniikan ope us selkeäs i u kimukseen pe- us u aksi. Saksas a oli omaksu u myös kolmipo ainen malli, jo a so elle iin läpi koko koulu usken än. Kompleksinen ja moniin e i ekniikan aloihin lii y ä au oalan ope us ei is unu suo aan ali uun koulu usmalliin. Sii ä uli ko keakoulu asolla osa kone ekniikan ope us a. Osaamis a suomalaisille moo o imiehille ke yi suo aan ja älillises i au o eollisuuden ydinalueil a. Osoi uksena äs ä o a uonna 1913 almis unu Ko ensuu ja 1920-lu un alussa P. J. Heikkisen almis ama henkilö- ja kuo ma-au o . Kaikkien au omallien huollo ja ko jaukse onnis ui a myös 1920-lu un alussa. Nykänen ko os aa eknologian sii on Suomeen apah uneen hal alla, ilman suu ia panos uksia. Toisaal a pelkällä osaamisella ei globaalissa kilpailussa pi källe pääs y. Jo 1920-lu un alussa suomalaise kone ekniikan diplomi-insinöö i kykeni ä kansal- lis en moo o iajoneu okons uk ioiden ekemiseen, mu a ulkomainen massa uo an o oli laskenu hinna niin alas, e ei suomalaisen au o eollisuuden aloi aminen ollu käy ännössä Panu Nykänen. Kun he os oima sy jäy i ä he osen – Au oalan koulu uksen a e, syn y ja akiin uminen. SATL 2019. Panu Nykänen. Kun ie okonee o i a ohja – Au oalan koulu uksen kas u ja kansain älis yminen. SATL 2020. 41 Tekniikan Waihei a – Au oalan koulu uksen aihee ARVIOT mahdollis a. Suomalaise koneinsinöö i oki kelpasi a öihin niin Saksaan, Ruo siin kuin Yhdys al oihinkin. Esime kkinä maini akoon uonna 1921 Teknillises ä ko keakoulus a almis unu Y jö Vesa, joka yösken eli usei a uosia Saksassa ja Yhdys alloissa. 1920-lu un lopulla Suomeen pala uaan hän yösken eli Tampellalla, Kone ja Sillassa, Wä silässä ja oli lopul a Valme in pääjoh aja y i yksen aloi aessa ak o ien uo annon. Suomessa ei edes eh y a eeno e a ia esi yksiä oman au o eollisuuden aloi amiseksi ennen 1960-lukua. Näkymä ön au o eknologian osaaminen Omien lippulai a uo eiden puu umisen uoksi suomalaisen koulu uksen ja osaamisen ko - kea asoisuus jäi monil a huomaama a. Maahan uon iin, huol o- ja ko jaus oimin aan keski - yminen ei uonu alalle ansai ua huomio a. Nykänen nos aa esille pol o- ja oi eluaineiden kehi elyn, jossa suomalaise kunnos au ui a . Vuonna 1968 pe us e u Uudenkaupungin au o ehdas oli suo as aan kansallisen i se unnon koho aja. Myöhemmin suomalaise osal- lis ui a muun muassa kansain älisiin engas u kimuksiin. Suomalainen koulu usjä jes elmä ei pysyny oisen maailmansodan seu auksena a- pah uneen eknologisen hyppäyksen mukana. Ope uslabo a o io- ja ope ajapulan uoksi ajoneu o ekniikan kehi ys jäi muu amaksi uosikymmeneksi puolus us eollisuuden a aan. Niukoissa oloissa koko ajan onnis uminen on aa i aa, ku en Nykänen oisen osan loppu- sanoissa ki joi aa: ”menes yksekäs ekniikan ope us on … aina e upaino eis a, koulu uksen on mahdollisuuksien mukaan py i ä ä ennakoimaan ule aa. Tule aisuuden a kka ja luo- e a a ennus aminen ei kui enkaan ole mahdollis a.” Leimallis a suomalaiselle au o eknii- kan ko keakoulu ukselle on ollu liiken een hallinnon eh ä iin sijoi u ien i anhal ijoiden uo aminen. Opis oissa ja amma iko keakouluissa on ope e u ule ille ko jaamoiden ja au o ekniikkaa myy ien y i ys en yönjoh ajille, mi en ekniikka oimii. Amma ikouluis a almis unee o a osannee ylläpi ää ja ko ja a au oja ja niiden lai ei a. Nykäsen kaksiosaisessa eoksessa kulke a innan suomalaisen au oilun kehi ys ja kou- lu usjä jes elmän syn y ja muu okse . Toisessa osassa yleinen kehi ys ke o aan pi käl i au o- alan jä jes öjen näkökulmas a. Ki joi u ajan, Suomen Au o eknillisen Lii on, näkökanna o a luonnollises i laajas i esillä. Suomalais a liikennehis o iaa on ki joi e u pi käl i alan oimijoiden e i yishis o ioiden kau a. Nykänen on onnis unu laajen amaan eospa issaan näkökulman yhdes ä jä jes ös ä koko koulu usken ään. Ki ja alaise a hy in e ilaisia painei a, joi a au oalan koulu ukseen on kohdis unu niin liiken een muu umisen kuin koulu usjä jes elmän uudis amis en kau - a. Lähi ule aisuudessa au o muu uu ja se äis ämä ä heijas uu myös alan koulu ukseen. Jää näh ä äksi, ehdäänkö onnis unei a e upaino eisia ja ennakoi ia muu oksia.