Yli 65-vuotiaiden media- ja robottilukutaitoja tutkimassa

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC-ND 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ Yli 65-vuotiaiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa © 2024 Gerontologia Published version Rasi-Heikkinen, Päivi; Valokivi, Heli; Vuojärvi, Hanna; Kiuru, Hilla Rasi-Heikkinen, P., Valokivi, H., Vuojärvi, H., & Kiuru, H. (2024). Yli 65-vuotiaiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa. Gerontologia, 38(2), 200-202. https://doi.org/10.23989/gerontologia.143308 2024 Gerontologia 2/2024 200 ajankohtaista Yli 65-vuotiaiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa Perinteisten ja digitaalisten medioiden vä lit - tämän tiedon hyödyntäminen edellyttää medialukutaitoja: kykyjä löytää tietoa, arvioida sitä kriittisesti, viestiä medioiden avulla sekä tuottaa itse erilaisia mediasisältöjä (Aufderheide & Firestone 1993). Ikäihmiset hyödyntävät medioita erityisesti viestintään sekä uutisten, terveyttä koskevan tiedon ja viihteellisten sisältöjen seuraamiseen. Myös robotit voidaan nähdä uusina digitaalisina medioina, jotka ovat yleistyneet ikäihmisten arjessa ja edellyt tä - vät medialukutaitoja – voidaan puhua robot ti - lukutaidoista. Palveluiden, viestinnän ja tiedonvälityksen digitalisaatio ja robotisaatio kui - tenkin haastavat ja voivat marginalisoida ikäihmisiä; osalla heistä ei ole riittäviä arjen sujumista, hyvinvointia, elinikäistä oppimista ja osallisuutta mahdollistavia medialukutaitoja (Rasi-Heikkinen 2022). Haasteeseen vastataksemme käynnistimme syyskuussa 2023 Suomen Akatemian rahoituksella nelivuotisen tutkimushankkeen ”Yli 65-vuotiaiden media-ja robottilukutaidot, MediaRoboLit 65+” (päätösnumero 355063). Hankkeen tieteellisenä tavoitteena on tuottaa uutta, kattavaa tietoa ja uudenlainen teoreettinen jäsennys yli 65-vuotiaiden Suomessa asuvien mediaja robottilukutaidoista sekä niihin liittyvistä tukitarpeista. Kiinnostuksemme kohdistuu myös siihen, kuinka ikä, koulutus, kulttuurinen tausta, sukupuoli, asuinpaikka ja terveys kytkeytyvät heidän mediaja robottilukutaitoihinsa. Tutkimuskonsortioon kuuluvat hanketta koordinoiva Lapin yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Tutkimusta toteuttaa 14 tutkijan monitieteinen tiimi, joka edustaa aikuiskasvatustiedettä, mediakasvatusta, ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen tutkimusta, sosiaalityötä sekä saamentutkimusta. Kohti medialukutaidon uudenlaista teoreettista jäsennystä Tutkimuksemme lähtökohtana on medialukutaitojen tutkimuksessa paljon käytetty jäsennys, jossa medialukutaito määritellään taitoina pääs - tä medioiden äärelle ja käyttää niitä (access), tai - toina analysoida ja arvioida medioita ja mediasisältöjä kriittisesti (analysis) sekä tuottaa itse mediasisältöjä (production) (Aufderheide & Firestone 1993; ks. myös Ptaszek 2019). Tutkimuksemme nojaa lisäksi lukutaitojen ja oppimisen tutkimuksen sosiokulttuurisiin lähestymistapoihin. Tämä tarkoittaa, että me dialukutaitojen ymmärretään kehittyvän elämänkulun aikana siinä historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, jossa ihmiset elävät. Taitojen oppimista tarkastellaan lisäksi yhteisöllisenä prosessina, jossa arjen eri yhteisöt ja sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat medialukutaitojen oppimiselle merkittävä resurssi ja myös niitä määrittävä tekijä. Tavoitteenamme on rikastaa olemassa olevia medialukutaidon jäsennyksiä kolmella tavalla. Ensiksi, olemassa olevat jäsennykset on tuotettu lähtökohtaisesti nuorempien ikäluokkien näkökulmasta. Tavoitteenamme on tuottaa jäsennys, joka huomioi ikäihmisille tyypillisen mediankäytön, mediapreferenssit sekä medialukutaitojen oppimistarpeet. Jäsennyksemme kattaa myös haavoittuvissa elämäntilanteissa elävät ikäihmiset (ks. Virokannas ym. 2020), jotka ovat jääneet aiemman tutkimuksen katveeseen: vanhoista vanhimmat, harvaan asu- Gerontologia 2/2024 201 tuilla alueilla asuvat, saamelaiset sekä ikäihmiset, joilla on toimintarajoitteita. Toiseksi, esittelemme robottilukutaidon uu - tena medialukutaidon ulottuvuutena. Ikä ih mis - ten arkeen ennustetaan kuuluvan kasva vassa määrin erilaisia fyysisiä tai virtuaalisia robotteja, joiden kanssa toimiminen edellyttää heiltä robottilukutaitoja. Palvelurobotit voivat esimerkiksi kuljettaa tavaroita, jakaa lääkkeitä ja auttaa siivouksessa, sosiaaliset robotit puolestaan vaikkapa ohjata liikuntatuokioita. Virtuaalisia, tekstipohjaisia keskustelurobotteja voi kohdata internetissä erilaisten palveluntarjoajien sivustoilla. Tutkimuksemme tavoitteena on tarkentaa, millaisia taitoja ikäihmiset tarvitsevat vuorovaikutuksessaan erilaisten robottien kanssa, millaisia taitoja heillä on ja millaisiin taitoihin tarvitaan lisää koulutusta ja tukea. Kolmanneksi, ikäihmisten medialukutaitoihin kohdistuva aiempi tutkimus on ongelmaja vajekeskeistä: tutkimuksessa on painotet tu osaamisvajeita ja taitojen riittämättömyyt tä digitaalisten medioiden lukutaidoissa. So vel lamme medialukutaidon teoreettiseen jäsennykseemme vahvuusperustaista näkökulmaa. Tämä tarkoittaa, että kohdistamme huomiomme mahdollisten osaamisvajeiden rinnalla olemassa olevaan osaamiseen, vahvuuksiin, mediankäyttöön ja mediapreferensseihin – olivat pa kyseessä sitten perinteiset tai digitaaliset mediat (ks. myös Cornér 2020). Kun huomiota kiinnitetään ikäihmisille merkityksellisten ja tyypillisten perinteisten medioiden käyttöön, näyttäytyy heidän osaamisena eri valossa kuin jos tarkastellaan vain heidän medialukutaitojaan koskien uusia digitaalisia medioita. Tutkimuksen toteuttaminen Hankkeessa on kolme työpakettia, joista ensimmäisessä toteutetaan kansallinen medialukutaitojen kartoitus kesän 2024 aikana. Kysely (N=3000) kohdistuu 18 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien Suomessa asuvien uutistenlukutaitoon, terveyttä koskevan tiedon medialukutaitoon, robottilukutaitoon sekä taitoihin käyttää medioita viestintään ja viihteellisiin tarkoituksiin. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan mediaja robottilukutaitoihin liittyviä koulutusja tukitarpeita. Ensimmäisessä työpaketissa toteutetaan myös ryhmämuotoisia robottikokeiluja saamelaisten ikäihmisten kanssa ja kerätään fokusryhmähaastatteluaineistot saamelaisyhteisöissä sekä pohjoisen metsästäjäyhteisöissä. Aineistonkeruut ja aineiston analyysi rakentuvat ymmärykselle mediaja robottilukutaidoista kulttuurisesti paikantuneina sosiaalisina käytäntöinä (Lipponen 2010). Toisessa ja kolmannessa työpaketissa tehdään yhteistyötä robottilukutaidon tutkimisessa hoivakodeissa vanhimmista vanhimpien kanssa ja sellaisten ikäihmisten kanssa, joilla on toimintarajoitteita. Tavoitteena on tutkia sitä, miten robotit voivat tukea hoivakodissa asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta. Työpaketeissa toteutetaan ryhmämuotoisia yhteistoiminnallisia robottikokeiluja eli vuorovaikutustilanteita sosiaalisten robottien kanssa, joissa ikääntyneet pääsevät tutustumaan erilaisiin robotteihin ja keskustelemaan niistä (Reason & Bradbury 2008). Ryhmätilanteissa kokeillaan ja kehitetään toimintatutkimuksellisesti yhdessä ikäihmisten kanssa heidän robottilukutaitoaan sekä tarkastellaan kiinnostusta ja tarpeita oppia roboteista. Kokeilujen havainnoinnin lisäksi aineistoa kerätään osallistujien ryhmäkeskustelujen, hoivakotien johdon ja hoitajien haastattelujen sekä hoivakotien toimintaan liittyvien dokumenttien avulla institutionaalisen etnografian mukaisesti (Smith 2005). Hankkeella on suuri määrä yhteistyökumppaneita. Aineistonkeruussa tehdään yhteistyötä sosiaalialan osaamiskeskusten, pohjoissuomalaisten riistanhoitoyhdistysten, eläkeläisjärjestön sekä ikäihmisten kuntoutusja asumispalveluyksiköiden kanssa. Tutkimusmenetelmien suunnittelussa tehdään yhteistyötä yhdeksän ulkomaisen yliopiston kanssa. Hankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena on tukea lainsäädäntöön liittyvää suunnittelua Gerontologia 2/2024 202 ja linjauksia, koulutuksen ja tuen järjestämistä sekä digitaalisten palveluiden kehittämistä ja tarjoamista sekä vahvistaa ikäihmisten medialukutaitoihin liittyvää tietoisuutta. Vahvat media lukutaidot ovat yhteydessä ikäihmisten hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen sekä osallisuuteen medioituneessa ja digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Päivi Rasi-Heikkinen, KT, YTT, professori, Lapin yliopisto Heli Valokivi, YTT, professori, Jyväskylän yliopisto Hanna Vuojärvi, dosentti, KT, HTM, Lapin yliopisto Hilla Kiuru, YTM, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto Kirjallisuus Aufderheide P, Firestone, CM. Media literacy: a report of the National Leadership Conference on Media Literacy. The Aspen Institute, 1993. Cornér TK. Viisauden piirteiden ilmentymät ikääntyneiden tietotyöläisten mediasuhteissa. Gerontologia 2020;34(3):237–59. https://doi. org/10.23989/gerontologia.87315 Lipponen L. Information literacy as a situated and distributed activity. In: Lloyd A, Talja S, ed. Practising information literacy: bringing theories of learning, practice and information literacy together. Charles Sturt University, 2010:51–64. Ptaszek G. Media literacy outcomes, measurement. In: Hobbs R & Mihailidis P, ed. The international encyclopedia of media literacy. Wiley Blackwell, 2019:1067–78. Rasi-Heikkinen P. Older people in a digitalized society: from marginality to agency. Emerald Publishing, 2022. Reason P, Bradbury H, ed. The SAGE handbook of action research. Sage, 2008. Smith DE. Institutional ethnography. AltaMira Press, 2005. Virokannas E, Liuski S, Kuronen M. The contested concept of vulnerability—A literature review. Eur J Soc Work 2020;23(2):327–39. https://doi.org/ 10.1080/13691457.2018.1508001