Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa

Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) (2020) Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa. Varkautelaisten arki ja hyvinvointi Tampere: Tampere University Press, 211–234. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-024-3 9 Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Nuorten aikuisten itsensä näkökulmasta asumaan asettuminen ja halutun elämäntavan toteuttaminen tietyllä paikkakunnalla on yksi suurista ratkaisuista työuralle asettumisen ja mahdollisen perheen perustamisen rinnalla. Siihen liittyy myös pitkäaikaiseksi ajatellun kodin hankkiminen.Nuorten aikuisten asuinpaikan valinnassa on kyse mahdollisuuksista saada ihmissuhteiden, työn, vapaa-ajan ja asuinympäristön suhteen niitä asioita, joita he nykyiseen arkeensa ja tulevaisuuteensa toivovat. Paikkakunnan näkökulmasta nuoria aikuisia voidaan pitää erityisen tavoiteltavina asukkaina, koska heillä on monipuolista ja ajantasaista osaamista ja koska he tuovat paikkakunnalle myös uutta sukupolvea. Kun kilpailu asukkaista käy kiivaana, kuntien ja kaupunkien on ylläpidettävä ja löydettävä keinoja lisätä vetovoimaisuuttaan erityisesti nuorten aikuisten silmissä. 212 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) Asuinpaikan merkitystä on tutkittu erilaisista näkökulmista ja erilaisin käsittein. Paikkasidoksen (Hyväri 2008), kuulumisen (Kuurne & Gomez 2019), paikkaidentiteetin (Dixon & Durrheim 2000) ja paikkatunteen (Tuhkunen 2007) käsitteillä on kuvattu ihmisten tunteenomaista kokemusta tietystä paikasta tai alueesta kotina, oman identiteetin rakennusaineksena ja merkityksellisenä alueena. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet tällaisella emotionaalisella siteellä olevan merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta (ks. Scannell & Giford 2017; ks. myös luku 5 tässä teoksessa), ja myös aivotutkimus tukee ajatusta paikkaan liittyvien muistojen ja tunteiden merkityksestä (Lengen & Kistemann 2012). Toisaalta asuinpaikan valintaa on tarkasteltu muuttoalttiuden (esim. Armila, Halonen & Käyhkö 2016; Penttinen 2016) näkökulmasta, jolloin kiinnostuksen kohteena ovat alueiden vetoja työntövoimatekijät eli se, mitä reaalisia mahdollisuuksia alue tarjoaa halutunlaisen elämänmuodon toteuttamiselle. Tulevaisuudensuunnitelmien ja -kuvien (Tuuva-Hongisto, Pöysä & Armila 2016) näkökulmasta tunteenomainen, omaan elämänhistoriaan juurtunut kuulumisen tunne ja reaalisten elämänmahdollisuuksien puntarointi saattavat tuottaa jännitettä asuinpaikan valintaan. Anne Tuhkunen (2007) on koonnut eri näkökulmia asuinpaikan valintaan yhdeksi kuvioksi erittelemällä ne kolmeen ulottuvuuteen: sijainnillisuus (rakenteelliset tekijät kuten työtilaisuudet), paikallisuus (sosiaaliset suhteet yms.) ja paikkatunne (kokemus kuulumisesta, kiinnittymisestä). Nämä tekijät saattavat repiä nuorta aikuista eri suuntiin, jos esimerkiksi työtilaisuuksia tarjoutuu vain itselle vieraalla paikkakunnalla. Kiinnostavan jaottelun asuinpaikan valintaan esittää myös David Farrugia (2015), joka pohtii maaseudulla asuvien nuorten paineita muuttaa kaupunkiin: yksi ulottuvuus on rakenteelliset tekijät eli esimerkiksi työllistymisen mahdollisuudet, toinen ulottuvuus on symboliset seikat eli se, missä voi elää kulttuurisesti arvostettua elämää (esimerkiksi nuorille merkityksellistä on, että nuorisokulttuuri on hyvin kaupunkikeskeistä), ja kolmanneksi Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 213 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa sanallistamattomat tunteenomaiset seikat eli se, missä ihminen voi tuntea olevansa kotonaan. Tässä luvussa tarkastelemme nuorten aikuisten suhdetta Varkauteen asuinpaikkana. Mitkä seikat saavat 25–35-vuotiaan valitsemaan asuinpaikakseen juuri Varkauden tai toivomaan mahdollisuutta muuttaa jonnekin muualle? Tutkimme Arki Varkaudessa -hankkeen haastatteluaineiston avulla, millaisia merkityksiä – niin myönteisiä kuin kielteisiä – nuoret aikuiset antavat Varkaudelle osana elämänkulkuaan ja nykyistä arkeaan. Aineistot ja analyysi Taustaksi nuorten aikuisten asuinpaikkakokemusten erittelyyn tarkastelimme kyselyaineiston valossa 25–35-vuotiaiden varkautelaisten (N= 109) vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka kiinteästi tunnet kuuluvasi asuinyhteisöösi (naapurit, kylä, kaupunginosa)? Kuinka kiinteästi koet kuuluvasi varkautelaisiin? Pääasiallisena analyysin kohteena olivat Arki Varkaudessa -hankkeen haastattelut (N = 76). Haastateltavat olivat 25–35-vuotiaita, ja heistä 49 oli naisia ja 27 miehiä. Analyysi eteni siten, että muodostimme kustakin haastattelusta Varkaudessa asumista koskevan tarinan tarkastellen haastateltavan kertomusta menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta asuinpaikan näkökulmasta. Pyrimme löytämään aineistosta Varkauden merkityksen suhteen toisistaan poikkeavia tarinatyyppejä. Kukin haastattelu pyrittiin sijoittamaan yhteen tarinatyyppiin sillä perusteella, millainen asuinpaikalle annettu merkitys siinä pääasiallisesti tulee esille. 214 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)  Kuulumisen kokemukset Nuorten aikuisten kotipaikkaan kuulumista koskeviin kysymyksiin35 antamat vastaukset kertovat ensinnäkin sen, että niin asuinyhteisöön kuin varkautelaisiin kuuluminen koettiin useammin löyhäksi kuin kiinteäksi ja suurimman ryhmän muodostivat ne, jotka kokivat kuulumisensa olevan jotain löyhän ja kiinteän väliltä. Kiinnittyminen varkautelaisiin oli hiukan tiiviimpää kuin kiinnittyminen asuinyhteisöön. Kun erilaisia vastaajaryhmiä verrataan kuulumisen kokemusten mukaan, osoittautuu, että naisten ja miesten välillä ei ole tässä suhteessa eroa, eivätkä työelämään osallistuvat eroa työelämän ulkopuolella olevista. Sen sijaan parisuhdetilanne tuottaa tilastollisesti merkitsevän eron niin asuinyhteisöön kuin varkautelaisiin kuulumisen suhteen: parisuhdetta vailla olevista vain harva kokee kuulumista näihin. Näyttää siis siltä, että nimenomaan sinkuille Varkaus kaupunkina tai varkautelaiset asuinalueet eivät tarjoa kiinnittymisen mahdollisuutta. 35 Kyselylomakkeen kysymyssarja 44, asuinyhteisöön ja Varkauteen kuulumista koskevat kohdat. Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 215 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa Taulukko 1: Nuorten aikuisten kokemukset kuulumisesta asuinyhteisöön ja Varkauteen (%) Miten kokee kuuluvansa asuinyhteisöön Erittäin löyhästi Jokseenkin löyhästi Ei löyhästi eikä kiinteästi Jokseenkin kiinteästi Erittäin kiinteästi Yht. Kaikki (N=109) 18,3 25,7 32,1 16,5 7,3 100 Sukupuoli n.s.a Nainen (n=67) 16,4 29,9 32,8 14,9 6,0 100 Mies (n=42) 21,4 25,7 32,1 16,5 7,3 100 Onko työelämässä? n.s. On (n=86) 17,4 27,9 30,2 17,4 7,0 100 Ei (n=20) 20,0 15,0 40,0 15,0 10,0 100 Onko puolisoa tai vakituista parisuhdekumppania? * On (n=85) 12,9 25,9 31,8 21,2 8,2 100 Ei (n=23) 34,8 26,1 34,8 0 4,3 100 Miten kokee kuuluvansa Varkauteen Erittäin löyhästi Jokseenkin löyhästi Ei löyhästi eikä kiinteästi Jokseenkin kiinteästi Erittäin kiinteästi Yht. Kaikki (N=109) 12,8 12,8 33,9 30,0 10,1 100 Sukupuoli n.s. Nainen (n=67) 10,4 16,4 35,8 25,4 11,8 100 Mies (n=42) 16,4 7,1 31,0 38,1 7,1 100 Onko työelämässä? n.s. On (n=86) 14,0 11,6 31,4 32,6 10,5 100 Ei (n=20) 10,0 12,9 30,6 34,1 12,9 100 Onko puolisoa tai vakituista parisuhdekumppania? * On (n=85) 9,4 12,9 30,6 34,1 12,9 100 Ei (n=23) 26,1 8,7 47,8 17,4 0 100 a merkitsevyystestauksen tulos (Khi2): n.s. ei merkitsevä, *=p<.05, **=p<:01, ***=p<.001 Varkauteen kiinnittymistä koskevat tarinatyypit Löysimme haastatteluaineistosta neljä tarinatyyppiä, jotka ilmentävät eri tavoin Varkauden merkitystä osana nuoren aikuisen elämän- 216 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)  kulkua ja nykyistä arkea. Niissä painottuvat eri tavoin yhtäältä menneisyys, toisaalta nykyhetki tai tulevaisuuden näkymät merkityksen perustana. Tarinatyyppi 1: Varkauteen juurtuneet Haastatelluista 20 kuvasi suhdettaan Varkauteen tavalla, jonka nimesimme juurtuneisuudeksi. Juurtuneisuuden tarinatyyppi korostaa jatkuvuutta ja vahvoja siteitä kotipaikkakuntaan. Siinä näyttäytyvät merkityksellisinä ympäristö kokonaisuudessaan ja sen tarjoamat sosiaaliset verkostot. Suhde juontuu kaukaa menneisyydestä, se on vahva kerrontahetkellä ja se kantaa myös tulevaan. Varkauteen juurtuneet ovat yleensä viettäneet lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Varkaudessa. Osa on asunut siellä koko ikänsä, mutta monet ovat välillä asuneet toisella paikkakunnalla, useimmiten isommassa kaupungissa. Toiselle paikkakunnalle oli saattanut houkutella esimerkiksi mahdollisuus opiskella toivottua alaa. Usein mainittu seikka on se, että nimenomaan tietyssä iässä oli haluttu lähteä muualle – lähtöä saatettiin tehdä ”rinta rottingilla” arvellen, ettei koskaan palattaisi Varkauteen. Muualle houkuttelivat paremmat työllistymismahdollisuudet, mutta kyseessä saattoi olla myös Farrugian (2015) kuvaama symbolinen muuttopaine eli se, ettei Varkautta pidetty ”seksikkäänä” asuinpaikkana. Et jotenki mä, en tiedä mitä sit tapahtu et oliks se se talous tai lama tai mikä, sit lukiossa rupes olemaan sitä että kun täältä nyt vaan pääsis äkkiä pois ja minä muutan [] enkä tule ikinä takasin, et se mua kyllä harmittaa et mistä se tulee, et tuleeks se ulkopuolelta vai meistä itsestämme. Juurtuneet olivat kuitenkin palanneet Varkauteen kuka mistäkin syystä, esimerkiksi opiskelun, työn tai parisuhteen solmimisen myötä. Aina paluuseen kotiseudulle ei ollut konkreettista syytä, vaan muualla asumiseen ei vain ollut osattu ”totuttautua” tai toisella paik- Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 217 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa  kakunnalla ei viihdytty: ”jotenki se muualla asuminen ei tuntunu, oikein ollu meikän juttu”. Tämä ilmentää Farrugian (2015) kuvaamaa sanallistamatonta tunnesuhdetta asuinpaikkaan. Muualla vietetty aika on usein antanut perspektiiviä kotikaupunkiin, jonka hyvät puolet avautuivat poissaolon jälkeen uudella tavalla. Ymmärrys siitä, että Varkaudessa on ”kaikki kunnossa” syntyi, kun kotipaikkakuntaan oli saatu hieman etäisyyttä. Pohdinnat Varkauden hyvistä puolista rakentuivat usein vertailulle Varkauden ja jonkin muun kotipaikkana olleen kaupungin välillä. Rauhallisuus on yksi keskeinen palaamaan houkutellut ja elämänlaatua lisäävä tekijä. Vertailukohtana toimii tyypillisesti kokemus tai mielikuva rauhattomasta ja pitkien välimatkojen Etelä-Suomesta, siellä vallitsevasta kiireestä, ajan puutteesta ja stressiä luovasta ilmapiiristä. [] onko siinä sitte se että oletetaan, että muualla on paremmin, että onko sitte ollu sitä kokemusta etteivät oo koskaan missään muualla asuneet ja sitte huomaavatki sen että kyllähän siellä Varkaudessa oikeesti kaikki on hyvin. [] mikä juuriki taas tää pääkaupunkiseutu ni täällä ei oo sitä kiireellisyyden tunnetta mikä siellä saahaan, jotenki mystisesti on saatu aikaseks. [] Huomas ku sieltä muutti pois että semmonen tietynlainen, stressitila hävis että ei oo sitä jatkuvaa häsläystä ja, muuta ni, se oli siinä mielessä ihan veikee. Omaa lapsuutta koskevissa muistikuvissa yhdistyvät Varkauden rauhallisuus ja onnellinen elämänvaihe, jota toivotaan omillekin lapsille. Varkaus koetaan ”tutuksi” ja ”turvalliseksi” paikaksi kasvattaa lapsia, kun itsekin on siellä kasvanut. Olipa lapsia tai ei, Varkauteen juurtuneille ovat tärkeitä kotikaupungin rakkaat paikat ja maisemat. Tutut paikat herättävät lapsuuden ja nuoruuden muistot henkiin. ”Siellä on monet teinin tunnontuskat joskus vuodateltu.” Että jos haluais jossaki kaupungissa perustaa perheen, ni se ois Varkaus ehottomasti. No ehkä se perustuu just tähän 218 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) että oma lapsuus on ollu melko onnellinen täällä [] jos pystyis antamaan samanlaisen lapsuuden omille lapsille ni, se ois minusta ihan hyvä. Osalle Varkauteen juurtuneista työ tai opiskelu saattavat vaatia pendelöintiä toiselle paikkakunnalle (ks. myös luku 3), jolloin pitkät päivät tai taloudelliset kulut tuntuvat välillä kuormittavilta. Jotkut ovat jättäneet tarttumatta toiselta paikkakunnalta tarjoutuneisiin työmahdollisuuksiin, jotta jotain itselle arvokkaampaa saataisiin säilytettyä. Oman työuran luomista ja parempaa palkkaa tärkeämmäksi nostettiin tällöin tutun, turvallisen ja rauhallisen ympäristön ohella kotipaikkakunnalta löytyvät ihmissuhteet, harrastukset ja asumisen mahdollisuudet. Vaikka tietysti varmaan saattas olla parempipalkkasessa ammatissa tai, mutta ei se oo se raha kaikki kaikessa että, täälä(hän) on rahaa, rahaa arvokkaampaa, täällä kaikki harrastukset ja läheiset. Hyvin usein jäämään tai palaamaan motivoivat paikkakunnalta löytyvät ihmissuhteet. Lapsuuden perhe ja sukulaiset ovat paitsi rakkaita myös tärkeä arjen tuki. Tärkeitä ja paikkakunnalla kiinnipitäviä sosiaalisia kontakteja voivat tarjota myös ystäväpiiri, joka on ollut läsnä elämässä lapsuudesta saakka, samassa elämäntilanteessa olevat vertaiset tai esimerkiksi harrastusporukka. Uusien ystävyyssuhteiden luominen ja samat kiinnostuksen kohteet jakavien ihmisten löytyminen olikin muualla asuessa saattanut muodostua ongelmalliseksi: ”No ehkä jotenki siellä, ei ollu tuttuja”. Juurtuneet näkivät Varkauden valttina toisinaan myös yhteisöllisyyden ja sen, että omalla asuinalueella kaikki tuntevat toisensa. Ja se mikä on kiva et täällä ku menee kaupan kassalle ni kaupan kassalla voi vaihtaa muutaman kuulumisen ja, sen huomas sillon ku asu [paikkakunta x:ssa] ja [paikkakunta y:ssä] muutenkin ni siel ei kukaan toistaan tervehtiny mis- Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 219 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa sään ja tääl voi naapureitten kans vaihtaa kuulumisia ja, se on se pienen paikkakunnan etu. Juurtuneisuuteen liittyi myös muiden paikkakuntalaisten kanssa jaettu elämäntyyli ja arvostukset, jollaiset saattoivat muualta puuttua. Tätä voisi kutsua kulttuuriseksi kuulumiseksi. Sitten tuntu että [paikkakunta y:ssä] ihmiset on vähän enemmän semmosia, että ne.. siis mukavia ei siinä mitään, mutta täälläpäin Itä-Suomessa ihmiset paljon tekee itte kaikenlaista, rakentelee sun muuta, rassaa autoja, ni siel ei oikein semmosta kiinnostavaa kulttuuria ollu. Ympäröivä luonto tarjoaa paitsi monipuolisia harrastusmahdollisuuksia myös mielenrauhaa: ”Et se on kyllä semmonen, minun pyhättö kyllä se metässä oleminen.” Juurtuneelle Varkaudessa on usein kaikki tarpeellinen, vaikka puutteita tunnistettaisiinkin. Vaikka etenkin työn riittävyys ja julkisten palveluiden, kuten koulujen ja terveydenhuollon, jatkuvuus saattaa huolettaa, mikään ei kuitenkaan suoranaisesti houkuttele vaihtamaan asuinpaikkaa. Eikä täältä puutu multa mitään että, mä oon varkautelainen ja mä oon ihan, mun kaikki juuret ja sukulaiset on täällä ja rakkaat paikat että ei, ei mulla silleen oo mitään intressiä lähtee muualle. Juurtuneisuus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, ettei voisi kuvitella asuvansa tulevaisuudessa toisaalla, jos esimerkiksi oma tai puolison työ sitä vaatii. Vaikka Varkaudesta ”kaikki löytyy mitä tarvittee”, erään juurtuneen työ onkin haastatteluhetkellä jo vienyt muualle. Arjen muotoutuessa toiseen kaupunkiin säilyy syntymäkunta silti ”sydämessä” ja osana omaa identiteettiä. Juurtuneisuudessa olennaista ei olekaan aina se, missä asuu vaan tunne siitä, että on pohjimmiltaan varkautelainen. Ajan myötä tutuksi tullut kaupunki ja sen erityisluonne voivat myös hiljalleen muotoutua osaksi itseä, vaikkei 226 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)  voinut olla elämän ”kohokohta” ja houkutella Varkauteen, mutta samalla se on saattanut merkitä muista asuinpaikkakuntaan liittyvistä toiveista luopumista. Eteenpäin pyrkiville pohdinnan aihetta voi tuottaa juuri se, kuinka paljon on valmis uhraamaan työn vuoksi. Työn ja vapaa-ajan välille kaivataan tasapainoa silloin, kun työn koetaan nielevän kaiken ajan ja energian eikä harrastuksille tai ihmisten tapaamiselle jää riittävästi mahdollisuuksia. Myös parisuhde voi olla toisella paikkakunnalla, jonne matkustetaan silloin, kun työltä ehtii. Ja sit varmaan se että kun se miesystävä on siellä, toisella paikkakunnalla, niin kyllähän se vaikuttaa kun se ei fyysisesti ole läsnä niin, se rupee kaihertamaan sitten. Et se on varmaan sit, semmone, raskas asia. Varsinki se kun tietää että, ei vaikka kahteen viikkoon nyt ehi nähä koska menee työvuorot niin, molemmilla, ristiin että ei yksinkertasesti vaan ehitä. Niin.. se rupee, huomaa et se rupee kyl kaivertaa vähän. Tulee ikävä. Muutosta kaipaavien kaverit asuvat usein toisella paikkakunnalla, joten heidän tapaamisensa on vaivan takana. Samanhenkisten ihmisten löytymisen vaikeus saatetaan yhdistää siihen, että Varkaudessa ihmisten ajatellaan joko seurustelevan, perustavan perheen ja vetäytyvän koteihinsa tai vaihtoehtoisesti muuttavan pois. Joskus sosiaalisten kontaktien vähäisyys voi johtaa jopa hyvinvointia nakertaviin yksinäisyyden kokemuksiin. Varmaan ehkä semmonen, sanotaanko sitä nyt sosiaaliseks elämäks ni, semmonen ehkä on (arjessa raskasta). Ku ei, täällä ei oo lähellä ketään semmosia ihmisiä joitten kaa vois tehä mitään asioita, ni kyl se varmaan on se. Moni muutosta kaipaava suunnittelee tai vähintään pohdiskelee muuttoa pois Varkaudesta. Kyse ei aina ole niinkään siitä, ettei Varkaudessa viihdytä vaan siitä, että omalta elämältä halutaan enemmän. Asioiden ollessa periaatteessa hyvin, muutosten tekoon voi olla vai- Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 227 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa kea ryhtyä silloinkaan, kun elämä tuntuu paikoilleen pysähtyneeltä ja kaipaisi jotain uutta. Pelko ”jämähtämisestä” saa pohtimaan, millaisia asioita elämäänsä toivoo pidemmällä tähtäimellä. Hyväkään työ ei aina riitä tekemään nuorta aikuista täysin tyytyväiseksi elämäntilanteeseensa, päinvastoin se saattaa tuntua jopa kahleelta, joka voi pahimmillaan estää ”paremman elämänlaadun tavoittelun muualta”. Tekis mieli muuttaa ulkomaille tai jotain tällasta että kuitenkin jotain uutta että nyt on vähän pieni, pieni pelko semmosesta jämähtämisestä on nytten.. Mut toisaalta taas asiat on kuitenkin sen verran hyvin että, ei oo ollu mielenkiintoo ja motivaatioo sitten lähtee, luopumaan niistä asioista mitä on tällä hetkellä, sitten saadakseen jotain että.. Vaikka se ehkä saattas olla fksuakin. Varkaus voi näyttäytyä ristiriitaisena paikkana siksi, että paikkakunnalta voi yhtäältä ajatella löytyvän ”kaikki mitä tarvitsee”, mutta toisaalta nuoren aikuisen näkökulmasta puuttuvan asioita, joita hän elämäänsä ”kaipaisi”. Monien muutosta kaipaavien mielestä etenkin Varkauden tarjoamat tapaamispaikat, kulttuuritapahtumat ja ylipäätään vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat riittämättömiä. Puutteet korostuvat iltaisin, jolloin ei baareja ja huoltoasemia lukuun ottamatta ole paikkoja minne mennä. ”Niin et ei täällä oikeestaan oo kolmekymppiselle sinkulle ollu mitään.” Toiveena on sosiaalisempi ja vilkkaampi asuinympäristö, joka mahdollistaa tuttujen ja uusien ihmisten tapaamisen sekä uusia kokemuksia ja elämyksiä. [Varkaudessa] on hirveen huonoo se että jos sä haluat tavata jonkun sun ystävän, niin ei täällä oo kahvilat auki, ei, et sun on oikeestaan pakko mennä sen toisen luokse tai sen toisen tulla sun luokse koska ei täällä ole semmosta että, no lähetään käymään jossain, kahvilla. Koska sit sä meet jonneki huoltoasemalle, tai sit sä meet kaljalle jonneki baariin.. Et musta, mua ärsyttää tosi paljo että täällä ei oo semmosta kahvilakulttuuria ja sen takia mää rakastan käyä muissa 228 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)  kaupungeissa.. pyörimässä kahviloissa tosi paljon koska täällä ne kahvilat on yleensä auki samaan aikaan kun mä oon töissä niin ne ei niinkun mun elämää hyödytä oikeestaan mitenkään. Jotkut muutosta kaipaavat olivat valmiita näkemään vian enemmänkin omassa sopimattomuudessaan pikkukaupunkielämään kuin pikkukaupungissa itsessään. Tämä viestii kuitenkin siitä, että kaupunki ei saa tavanomaisen perhekeskeisestä elämäntavasta poikkeavaa tuntemaan oloaan kotoisaksi. Se on niin tylsää dissata omaa kotikaupunkiaan joka sattuu olemaan pikkukaupunki että en mä haluu semmoselle linjalle lähtee et mä vaan ehkä enemmän aattelisin et mä en sovellu tänne. Pohdinta Asuinpaikan merkitys on asia, jota nuoret aikuiset selvästi pohdiskelevat paljon. Haastateltavien kuvaukset suhteestaan kotipaikkaansa kertovat elävästi siitä, että asuinpaikkaan liittyy vahvoja sekä tunnepitoisia että asiapohjaisen käytännöllisiä kiinnittymistä sääteleviä seikkoja. Kuvaamamme tarinatyypit kertovat asuinpaikkakuntasuhteen erilaisista asteista. Osa haastateltavista on juurtunut Varkauteen elämänhistoriansa kautta ja tuntee syvää kuuluvuutta asuinpaikkaansa kokonaisuudessaan, osa on kiinnittynyt Varkauteen elämän keskeisten tukipilarien osalta, ja osa on puolittain sidoksissa Varkauteen, mutta puolittain kaipaa elämäänsä jotain, jota Varkaudessa ei ole. Erilaiset tarinatyypit osoittavat, kuinka asuinpaikan merkitystä voi pohtia monesta näkökulmasta, kuten kuulumisen, elämäntilanteen tai tulevaisuudenkuvien näkökulmista. Yhtäältä asuinpaikan merkitys näyttää muodostuvan menneisyydestä; juurilla ja suvulla Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 229 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa on oma tärkeä roolinsa (myös esim. Tuuva-Hongisto ym. 2016), ja elämänhistoriassa kertyneet muistot antavat asuinalueen konkreettisille paikoille erityisiä tunnemerkityksiä sekä luovat elämäntarinaan jatkuvuutta. Toisaalta asuinpaikka valitaan senhetkisen arjen perusteella. Nuoren aikuisen arjessa keskeisiä pilareita ovat työ, parisuhde ja muut ihmissuhteet, asuminen ja vapaa-ajan harrastukset. Näistä pyritään rakentamaan mahdollisimman tasapainoinen kokonaisuus mieluiten niin, että kaikki toteutuvat samalla paikkakunnalla. Asuinpaikka voi lisäksi saada omanlaisensa merkityksen, kun sitä tarkastellaan tulevaisuutta koskevien toiveiden ja tavoitteiden valossa: ei riitä, että juuri nyt on kaikki hyvin, vaan tulevaisuus halutaan nähdä myös avoimena mahdollisuuksien ja elämänvalintojen kenttänä. Moni haastateltava koki ambivalenssia Varkaudessa asumisen suhteen erityisesti nykyhetken ja tulevaisuuden toiveiden vetäessä eri suuntiin. Muuttoajatukset heräävät, kun jotain itselle merkityksellistä täytyy hakea muualta. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on todettu, asuinpaikka määrittelee monin tavoin sitä, millaisia arkielämää ja tulevaisuuden rakentamista tukevia mahdollisuuksia siellä asuville on tarjolla (esim. Armila ym. 2016). Työpaikan säilymiseen tai työn saamiseen liittyvät asiat mietityttävät monia varkautelaisia. Tämä ei tietenkään koske vain heitä, vaan ylipäätään monilla nuorilla ihmisillä on työttömyyttä ja työn epävarmuutta koskevia pelkoja (Aapola-Kari & Wrede-Jäntti 2017). Mahdollisimman monipuolinen elinkeinorakenne antaisi nuorille aikuisille mahdollisuuden halutessaan tai tarvittaessa vaihtaa alaa Varkaudessa asuen. Työn lisäksi toinen keskeinen paikkakuntaan kiinnittävä materiaalinen seikka on asuntojen saatavuus ja hintataso sekä asuinympäristön laatu. Varkautelaiset nuoret aikuiset arvostavat rauhalliseksi, turvalliseksi ja luonnonläheiseksi kuvaamaansa ympäristöä, jossa on lisäksi mahdollista asua edullisesti suurempiin kaupunkeihin verrattuna, mutta josta kuitenkin on hyvät yhteydet näihin. 230 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) Ihmissuhteet ovat keskeinen asuinpaikkaan kiinnittymisen peruste. Muissakin tutkimuksissa on tullut esiin, että ihmissuhteet, etenkin suhteet saman ikäisiin ohjaavat kuulumisen tunteiden ja paikkoihin kuulumisen rakentumista (esim. Ponto 2018), ja siten myös jäämisiä ja lähtemisiä (Kivijärvi & Peltola 2016; Tuuva-Hongisto ym. 2016). Suurella osalla haastatelluista oli erityisesti perheja sukulaisuussuhteita, jotka kiinnittivät heitä Varkauteen. Myös yleisemmän tason yhteisöllisyyden tunne koettiin usein omaa asuinaluetta (ei niinkään Varkautta kokonaisuutena) luonnehtivaksi positiiviseksi asiaksi. Joillekin nuorille aikuisille Varkaudessa asumisen varjopuoleksi näyttää kuitenkin muodostuneen sosiaalisen elämän niukkuus, mikä heikentää heidän viihtymistään ja hyvinvointiaankin. Monet haastatellut nuoret aikuiset toivoivat lisää virikkeitä ja varsinkin paikkoja, joissa tavata ihmisiä – sanalla sanoen kaupungin sykettä. Varkauteen asuinpaikkana liitetyt edut (rauhallisuus, luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys) ovat pitkälti samoja, joita niin Sari Tuuva-Hongiston (2018) kuin Anne Tuhkusen tutkimukseen osallistuneet nuoret (Tuhkunen 2007, ks. myös Penttinen 2016) näkivät syrjäseudun valtteina verrattuna kaupunkeihin. Varkaudessa ei kuitenkaan nähty syrjäseutuun Tuhkusen tutkimuksessa liitettyjä varjopuolia, kuten muuttumattomuutta, pysähtynyttä ilmapiiriä tai rajoittavuutta. Samalla Varkaudessa ei nähty olevan Tuhkusen tutkimuksessa esiin tulleita kaupungin etuja, kuten jännittävyyttä, haastavuutta tai mahdollisuuksien runsautta, eikä toisaalta kaupungin varjopuoliakaan. Varkauden edut näyttävät siis liittyvän sen suhteelliseen pienuuteen ja puutteet riittämättömään kaupunkimaisuuteen. Kaupungin haasteena on säilyttää pienen kaupungin edut ja tukea samanaikaisesti nuorten aikuisten toivoman kaltaista kuulumista, joka näyttää osittain liittyvän vilkkaaseen kaupunkimaiseen ympäristöön. Anne Tuhkusen (2007) jaottelua soveltaen voidaan sanoa, että jos Varkauden sijainnillisuus sisältäisi kaupunkimaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, se saattaisi vahvistaa alueen paikallisuutta (sosiaalisia suhteita) ja sen kautta vahvistaa asukkaiden paikkatun- Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 231 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa netta. Vilkkaammassa keskustassa myös yritystoiminnalle, kuten kahvilan pidolle, olisi paremmat mahdollisuudet, mikä taas voisi vahvistaa sijainnillisuutta työllistymismahdollisuuksien kautta. Rauhallisuuden ja sykkeen yhdistäminen ei olisi mahdotonta. Monissa vähenevän teollisuuden kaupungeissa on entisiä tehdaskiinteistöjä muutettu kulttuurija vapaa-ajan keskuksiksi. Varkaudessakin riittävän kokoinen kulttuurija kahvilakeskittymä voisi muodostaa juuri toivotun kaupunkimaisen kohtaamispaikan samalla, kun kaupungin muut alueet voisivat säilyttää rauhallisen olemuksensa. 232 Mervi Issakainen & Vilma Hänninen Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)  Kirjallisuus Aapola-Kari, S. & Wrede-Jäntti, M. 2017. Perinteisiä toiveita, nykyhetkeen kiinnittyviä pelkoja – nuoret pohtivat tulevaisuutta. Teoksessa S. Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016, verkkojulkaisuja n:o 111. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 159–175. Armila, P., Halonen, T. & Käyhkö, M. (toim.) 2016. Reunamerkintöjä hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 117. Dixon, J. & Durrheim, K. 2000. Displacing place-identity: a discursive approach to locating self and other. British Journal of Social Psychology 39, 26–44. Farrugia, D. 2015. Te mobility imperative for rural youth: Te structural, symbolic and non-representational dimensions of rural youth mobilities. Journal of Youth Studies 19, 831–836. Hyväri, S. 2008. Paikkasidos elämäntavassa ja elämänkulussa – maaseutu ja kaupunki yhden ikäryhmän kokemana. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A, tutkimuksia 17. Kivijärvi, A. & Peltola, M. 2016. Johdanto. Sukupolvisten suhteiden liikuttamat lapset ja nuoret. Teoksessa A. Kivijärvi ja M. Peltola (toim.) Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2016, verkkojulkaisuja n:o 105. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 5–13. Kuurne, K. & Gomez, V. 2019. Feeling at home in the neighborhood: Belonging, the house and the plaza in Helsinki and Madrid. City & Community 18, 213-237. Lengen, C. & Kistemann, T. 2012. Sense of place and place identity: review of neuroscientifc evidence. Health & Place 18, 1162–1171. Penttinen, P. 2016. Viettäisinkö elämäni periferiassa? Nuorten muuttoalttius Itä-Suomessa. Teoksessa A. Kivijärvi ja M. Peltola (toim.) Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot –vuosikirja 2016, verkkojulkaisuja n:o 105. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 149–165. Ponto, H. 2018. Nuorten arkiset paikkakokemukset kaupunkiympäristössä. Nuorisotutkimus 36, 42–46. Scannell, L. & Giford, R. 2017. Te experienced psychological benefts of place attachment. Journal of Environmental Psychology 51, 256–269. Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa 233 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa Tuhkunen, A. 2007. Between location and a sense of place: Observations regarding young peo-ple’s migration alacrity in Northern Europe. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 1207. Tuuva-Hongisto, S., Pöysä, V. & Armila, P. 2016. Syrjäkylien nuoret – unohdetut kuntalaiset? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjan julkaisu n:o 99. Helsinki: Otava. Tuuva-Hongisto, S. 2018. Kotona, maalla, syrjässä. Syrjäkylänuorten haaveita kotiseudulle jäämisestä. Nuorisotutkimus 36, 23–37.