Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? : Tilintarkastajien näkökulma

Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen, Jaakko Rönkkö & Jani Wacker (toim.) Talous, sääntely, ohjaus – tarkastuksen ja valvonnan ajankohtaiskysymyksiä. Tampere: Tampere University Press 2019, 77–93. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-004-5 Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? – tilintarkastajien näkökulma Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen International Auditing and Assurance Board (iaasb) julkaisi vuonna 2015 uuden isa 701 -standardin, jonka mukaan tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (kam, key audit matters) tulee esittää listattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomuksessa. kam-asioiden raportoinnilla on pyritty parantamaan tilintarkastuskertomusten informaatioarvoa. Keskeisten asioiden miettiminen voi toisaalta auttaa fokusoimaan tilintarkastustyötä, mutta lisäinformaation antaminen johtaa toisaalta lisätyöhön ja tekee tilintarkastuskertomuksista pidempiä. Niinpä ei ole selvää, miten kam-lisätietojen antamisen koetaan vaikuttavan tilintarkastustyöhön, tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilintarkastajien näkemyksiä siitä, miten Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen 78 tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen esittäminen tilintarkastuskertomuksessa vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen. Tutkimuksen aineistona on suomalaisille tilintarkastajille tehty kysely, johon saatiin 283 vastausta. Kyselyaineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Yleisesti kam-raportointiin suhtauduttiin melko myönteisesti ja vaikka niiden koettiin lisäävän työmäärää, monet vastaajat kokivat niiden fokusoivan tilintarkastustyötä. Faktorianalyysi tuottaa kaksi ryhmää. ”Positiiviset” suhtautuvat yleisesti kam-raportointiin myönteisesti. ”Analyyttiset” peilaavat kam-raportointia suhteessa tilintarkastusprosessiin analyyttisesti. Regressionanalyysi osoittaa, että kokeneemmat tilintarkastajat suhtautuvat kam-raportointiin vähemmän positiivisesti. Sitä vastoin kht-tilintarkastajat näkevät kam-raportoinnissa hyötyjä tilintarkastusprosessin kannalta, kun taas iäkkäämmät tilintarkastajat eivät. Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? 79 Johdanto Tilintarkastuskertomus on asiakirja, jossa tilintarkastaja viestii tilinpäätösten ja tilintarkastuskertomusten käyttäjille keskeisen sanomansa tarkastelun alla olevasta yhteisöstä ja sen taloudellisen informaation oikeellisuudesta (Libby 1979). Tilintarkastuskertomus, joka kertoo vain sen, onko tilinpäätös hyväksyttävissä vai ei, on saanut kritiikkiä osakseen siitä, ettei se tarjoa tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa tarkastettavasta kohteesta eikä avaa tilintarkastusprosessin keskeisiä painotuksia (pcaob 2013). On olemassa niin sanottu odotuskuilu sen suhteen, mitä tilintarkastukselta odotetaan ja mitä se pystyy käytännössä tarjoamaan (Mock, Bédard, Coram, Davis, Espahbodi & Warne 2013). On nähty, että tilintarkastuskertomuksen tulisi kertoa enemmän. Tähän kritiikkiin vastatakseen iaasb ( International Auditing and Assurance Standards Board) julkaisi vuonna 2015 uuden isa 701-standardin, jonka mukaan listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa tulee raportoida tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (Key Audit Matters, kam1) (iaasb 2015). Tätä uutta standardia on tullut noudattaa 15.2.2016 jälkeen tehdyissä tilintarkastuksissa, joten kokemuksia standardin soveltamisesta on jonkin verran kertynyt. isa 701 -standardin mukaan tilintarkastuksen läpinäkyvyys paranee kam-seikkojen raportoinnin johdosta. Tilinpäätöksen käyttäjät saavat tietoa siitä, mikä on ollut kaikkein merkityksellisintä tarkastelun alla olevassa tilintarkastuksessa tai missä osa-alueissa tilinpäätös sisältää eniten johdon harkintaa. (isa 701, 1.2.) kam-seikkojen pohtiminen voi toisaalta auttaa fokusoimaan tilintarkastusta, mutta se tarkoittaa myös lisätyötä tilintarkastajille. Standardin kehittämisellä on pyritty lisäämään tilintarkastuksen laatua, mutta ei ole tutkimustietoa siitä, miten tilintarkastajat itse kokevat tämän uudistuksen tai näkevätkö he sillä olevan vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Tämän eksploratiivisen tutkimuksen tutkimuskysymys on, miten tilintarkastajat kokevat kam-seikkojen raportoinnin ti1 Key Audit Matters -sanoista muodostuva kam-lyhenne on mahdollinen myös suomenkielisenä lyhenteenä, jos sanoiksi valitaan keskeisten seikkojen raportoinnin sijaan esimerkiksi ”kriittisten asioiden määrittely”. Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen 80 lintarkastuskertomuksissa vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun? Teimme kyselyn suomalaisille tilintarkastajille toukokuussa 2018. Kyselyn perusteella kam-seikkojen raportointiin suhtaudutaan jossakin määrin negatiivisesti. Toisaalta vaikka standardin soveltaminen lisää työmäärää, osa vastaajista koki sen fokusoivan tilintarkastustyötä. Tämä artikkeli etenee seuraavasti. Ensin esitellään aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. Seuraavassa luvussa selostetaan aineiston hankinta ja käytetyt tutkimusmenetelmät. Sen jälkeen esitellään tutkimuksen tulokset. Lopuksi esitetään johtopäätökset. Kirjallisuuskatsaus Tilintarkastusalaa ohjaavat monet eri säädökset ja useiden eri sidosryhmien erilaiset odotukset. Sääntelyn avulla on yritetty parantaa muun muassa tilintarkastuksen laatua, poistaa odotuskuilua, vähentää valvontaan liittyviä ongelmia sekä lisätä tilinpäätösten ja tilintarkastuskertomusten informaatioarvoa (ks. esim. Francis 2004; Gold, Gronewold & Pott 2012; Gullkvist & Jokipii 2013; Ojala, Niskanen, Collis & Pajunen 2014; Pajunen & Saastamoinen 2013; Porter 1993). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilintarkastuksen laatua, jolla on hyvin monta erilaista määritelmää tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Watkins, Hillison & Morecroft 2004; Knechel, Krishnan, Pevzner, Shefchik & Velury 2013). Ammattikirjallisuudessa tilintarkastuksen laadun käsite on kuitenkin melko pelkistetty. Tilintarkastuksen laatu tarkoittaa lähinnä standardien ja määräysten noudattamista tilintarkastusprosessissa (ks. Watkins ym. 2004; ks. myös Kihn 2017). iaasb (2014) on määritellyt tilintarkastuksen laadulle oman viitekehyksen, joka pohjautuu tilintarkastusprosessiin palvelun tuottajan (ks. Kihn 2017) näkökulmasta. Määritelmän mukaan tilintarkastuksen laatu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilintarkastusprosessi on edennyt säädösten mukaan, että osaamista on ollut käytössä riittävästi ja että käytettävissä on ollut riittävästi aikaa tilintarkastuksen suorittamiseen (iaasb 2014). Tässä Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? 81 tutkimuksessa keskitytään tilintarkastuksen laatuun tuottajan ja standardien noudattamisen näkökulmasta, koska tarkastelun kohteena on tilintarkastajien oma näkemys isa 701 -standardin soveltamiseen. kam-seikkojen esittäminen tilintarkastuskertomuksessa voi vaikuttaa merkittävästi tilintarkastajan työhön ja työn fokusointiin. isa 701 -standardin mukaan kam-seikkojen valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, millä osa-alueilla tilinpäätöstä merkittävän virheellisyyden riski on arvioitu suuremmaksi tai mitkä osa-alueet tilinpäätöksestä sisältävät eniten johdon harkintaa (isa 701, 9), ja näiden pohtiminen voi pitää sisällään myös jonkin verran subjektiivisuutta tilintarkastajan puolelta. isa 701 -standardi sisältää myös melko laajat tarkastusprosessia kuvaavat dokumentointivaatimukset (isa 701, 18) ja tilintarkastusprosessissa joudutaan miettimään, mihin asioihin tilintarkastuksen rajalliset resurssit tulee kohdentaa. Cordos ja Fulöp (2015) ovat tutkineet iaasb:n saamia kommenttikirjeitä isa 701 -standardista. Yleisesti ottaen suhtautuminen kam-seikkojen raportointiin oli näissä kirjeissä myönteistä, mutta osassa kommenttikirjeitä löydettiin myös huolenaiheita. Tilintarkastuksen raportointiprosessi voi viivästyä. Voi olla myös haasteellista valita oikeita asioita kam-seikoiksi raportoitavaksi tilintarkastuskertomuksessa. Braselin, Doxeyn, Grenierin ja Reffettin (2016), mukaan tilintarkastuskertomuksessa esiin nostetut tilintarkastuksen kannalta kriittiset tekijät vaikuttavat myös tilintarkastajan oikeudelliseen vastuuseen. Kyseiset tutkijat näkevät kuitenkin näiden asioiden raportoimisen auttavan tilintarkastajan vastuun kontrolloimisessa. On tärkeää selvittää, lisääkö uudistunut raportointi hyötyjä käyttäjien näkökulmasta. Bédard, Gonthier-Besacier ja Schatt (2014) ovat tutkineet Ranskassa vuonna 2003 käyttöön otettujen joa-seikkojen (Justification of Assessments) vaikutuksia markkinoilla. joa-seikkojen avulla tilintarkastuskertomuksen käyttäjä saa tietoa niistä seikoista, jotka ovat olleet lausunnon perustana. joa-seikat vastaavat pitkälle kam-seikkoja. Tutkijoiden mukaan joa-seikkojen raportointi ei vaikuta tilintarkastuksen laatuun. Tilintarkastuksen laatua kuvaavana muuttujana he käyttävät Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen 82 tuloksen järjestelyä kuvaavaa lukua. Myöskään tilintarkastuksen kustannuksissa muutos ei näy. joa-seikkojen raportointi näkyy kuitenkin siinä, että tilintarkastuskertomuksen antamiseen menee hieman pidempi aika, joten joitakin vaikutuksia tilintarkastuksen tehokkuuteen on havaittavissa. Tutkijat päätyvät johtopäätökseen, että joa-seikkojen raportoinnilla on pikemminkin symbolista merkitystä sen sijaan, että niillä olisi paljon informaatioarvoa markkinoiden näkökulmasta tarkasteltuna. Tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa voidaan pohtia myös informaation relevanssin ja reliabiliteetin kannalta (ks. esim. ifrs-standardien käsitteellinen viitekehys), mutta tällöinkään ei ole selvää, kuka on se tilintarkastuskertomuksen käyttäjä, jolle tilintarkastaja pyrkii antamaan lisätietoa, ja mitkä ovat niitä relevantteja, keskeisiä avainasioita, joihin niukat tarkastusresurssit tulee kohdistaa. Sirois, Bédard ja Bera (2018) ovat tutkineet sitä, miten kam-seikkojen raportointi tilintarkastuskertomuksessa vaikuttaa varsinaisen tilinpäätöksen analysointiin. Heidän kokeellisen tutkimuksensa löydös oli, että tilinpäätöksen lukijat kiinnittävät enemmän huomiota niihin liitetietoihin, jotka on raportoitu kam-seikkoina tilintarkastuskertomuksessa. Jos raportoituja kam-seikkoja on puolestaan useita, osa tilinpäätöksestä jää kam-seikkojen ulkopuolisten asioiden tarkastelun suhteen vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen perusteella on tärkeää kiinnittää huomiota kam-seikkojen valintaan. Aineisto ja menetelmät Kyselytutkimusaineisto hankittiin toukokuussa 2018 lähettämällä sähköinen kyselylomake kaikille suomalaisille tilintarkastajille. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 1408 vastaajalle ja vastauksia saatiin 283 kappaletta, joten kyselyn vastausaste oli 20,2 %. Lomakkeessa oli 14 kaikille vastaajille yhteistä väittämää. Lisäksi kyselyyn sisältyi kahdeksan väittämää, jotka oli tarkoitettu tilintarkastajille, joilla itsellään oli kokemusta kam-seikkojen raportoinnista. Väittämiin vastattiin 5-portaisella Likertin asteikolla, jossa Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? 83 5 = olen täysin samaa mieltä, 4 = olen jokseenkin samaa mieltä, 3 = en ole samaa mieltä enkä eri mieltä, 2 = olen jokseenkin eri mieltä ja 1 = olen täysin eri mieltä. Aineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Käytettyjä menetelmiä olivat kuvailevat tilastotiedot sekä pääkomponenttianalyysi, jossa muuttujajoukosta pyritään eristämään minimimäärä faktoreita, jotka selittävät mahdollisimman suuren määrän muuttujien varianssista (Mooi et al. 2018)2. Tulokset Kuvailevat tilastotiedot Taulukossa 1 raportoidaan kuvailevat tilastotiedot 14 väittämän kysymyspatteristosta, joilla mitattiin kaikkien vastaajien näkemyksiä kam-seikkojen raportoinnista. Vastauksien määrä vaihteli 264:n ja 273:n välillä. Keskimäärin vastaajilla oli selkeä mielipide kam-raportointiväittämistä: jokaisessa väittämässä vastausten keskiarvo poikkesi tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo < 0,01) viisiportaisen Likert-asteikon neutraalista arvosta (3). 2 Tilastollinen analyysi tehtiin Stata 15 -ohjelmistolla. Statan faktorianalyysissa voidaan hyödyntää pääkomponenttianalyysimenetelmää, joka toteutetaan faktorianalyysina, mutta skaalataan pääkomponenteiksi (Mooi et al. 2018). Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen 84 Taulukko 1. Kuvailevat tilastotiedot 1 Väittämä NKA KP Min. Max. t-arvo Mielestäni kam-seikkojen raportoiminen tilintarkastuskertomuksessa parantaa tilintarkastuksen laatua. 273 2,377 0,963 1 5 -10,69*** Mielestäni kam-seikoista raportoiminen auttaa kontrolloimaan tilintarkastajan vastuuta. 271 2,804 1,038 1 5 -3,10*** Mielestäni kam-seikoista raportoiminen tilintarkastuskertomuksessa lisää tilintarkastajien ja johdon välistä viestintää. 269 2,346 0,956 1 5 -11,23*** Mielestäni kam-seikoista raportoiminen lisää tilintarkastuksen tehokkuutta siten, että tilintarkastusprosessi on sujuva. 269 3,182 0,977 1 5 3,06*** Mielestäni kam-sekoista raportointi ei lisää yleistä luottamusta tilintarkastukseen. 266 3,376 1,010 1 5 6,07*** Mielestäni kam-seikoista raportoiminen ei lisää merkityksellistä tietoa tilinpäätöksen käyttäjien päätöksentekijöiden tueksi. 267 3,464 0,970 1 5 7,82*** Mielestäni kam-seikkojen raportointi lisää luottamusta yhtiöiden tilinpäätösinformaation oikeellisuuteen. 264 2,398 0,896 1 5 -10,92*** Mielestäni kam-seikkojen raportointi lisää yleistä luottamusta tilintarkastukseen. 267 2,393 0,866 1 5 -11,44*** Sijoittajat saavat kam-seikkojen raportoinnin myötä tilinpäätöksistä aiempaa enemmän lisäarvoa. 268 2,325 0,905 1 5 -12,21*** Johto saa kam-seikkojen raportoinnin myötä tilintarkastuksesta enemmän lisäarvoa. 268 2,743 0,989 1 5 -4,26*** Mielestäni kam-seikkojen raportointi on hyvä asia. 270 2,330 0,967 1 5 -11,39*** kam-seikkojen raportointi parantaa tilintarkastuskertomuksen laatua. 264 2,545 0,997 1 5 -7,41*** Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? 85 kam-seikkojen raportointi pienentää tilintarkastuksen odotuskuilua. 266 2,628 0,911 1 5 -6,66*** kam-seikkojen raportointi parantaa tilintarkastuskertomuksen läpinäkyvyyttä. 264 2,292 0,890 1 5 -12,92*** Huom. N=havaintojen lukumäärä, KA=keskiarvo, KP=keskipoikkeama, Min.=minimiarvo, Max.=maksimiarvo. Mitta-asteikko: 5 = olen täysin samaa mieltä, 4 = olen jokseenkin samaa mieltä, 3 = en ole samaa mieltä enkä eri mieltä, 2 = olen jokseenkin eri mieltä ja 1 = olen täysin eri mieltä. T-testisuureen arvo ilmaisee, poikkeaako keskimääräinen vastaus tilastollisesti merkitsevästi neutraalista vastauksesta (3). Tilastollinen merkitsevyys: *** p-arvo < 0,01. Yleisimmin vastaajat olivat jokseenkin eri mieltä esitettyjen väittämien kanssa, mikä viittaa siihen, että vastaajat olivat skeptisiä kam-raportoinnin hyödyllisyyttä kohtaan. Erityisesti kam-seikkojen raportoinnin ei koettu parantavan tilintarkastuskertomusten läpinäkyvyyttä eikä tuovan lisäarvoa sijoittajille. kam-seikkojen raportointia ei pidetty hyvänä asiana eikä raportoinnin katsottu parantavan tilintarkastuksen laatua. Kuitenkin vastaajat olivat neutraaleja tai hieman samaa mieltä väittämissä: ”Mielestäni kam-seikoista raportoiminen lisää tilintarkastuksen tehokkuutta siten, että tilintarkastusprosessi on sujuva.”, ”Mielestäni kam-sekoista raportointi ei lisää yleistä luottamusta tilintarkastukseen.” ja ”Mielestäni kam-seikoista raportoiminen ei lisää merkityksellistä tietoa tilinpäätöksen käyttäjien päätöksentekijöiden tueksi.” Lukuun ottamatta ensimmäistä väittämää nämäkin vastaukset ovat hyvin linjassa muiden vastausten lievän negatiivisuuden kanssa. Taulukossa 2 esitetään kuvailevat tilastotiedot kyselyn osiosta, johon vastanneilla oli kokemusta kam-raportoinnista ja kam-prosesseista. Myös näissä väittämissä vastausten keskiarvot poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi neutraalista vastauksesta. Keskimääräisissä mielipiteissä oli kuitenkin selkeää hajontaa. Vastaajat olivat jokseenkin eri mieltä siitä, että kam-seikkojen raportointi lisää työmäärää liikaa tilintarkastusprosessissa, kam-seikat on helppo valita ja että kam-seikkojen valinta edesauttaa tilintarkastustyön fokusoinnissa. Kuitenkin vastaajat olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, että kam-seikkojen raportoinnilla on ollut operatiivista vai- Kati Pajunen, Antti Rautiainen & Jani Saastamoinen 92 Lähteet Bédard, J., Gonthier-Besacier, N. & Schatt, A. (2014) Costs and Benefits of Reporting Key Audit Matters in the Audit Report: The French Experience. https:// documents.bsb-education.com/pdf/cig2014/actesducolloque/ bedard_gonthier_besacier_schatt.pdf. Brasel, K., Doxey, M.M., Grenier, J.H. & Reffet, A. (2016) Risk Disclosure Preceding Negative Outcomes: The Effects of Reporting Critical Audit Matters on Judgments of Auditor Liability. The Accounting Review, 91(5), 1345–1362. Cordos, G.-S. & Fulöp, M.-T. (2015) Understanding audit reporting changes: introduction of Key Audit Matters. Accounting and Management Information Systems, 14(1), 128–152. Francis, J. R. (2004) What do we know about audit quality? The British Accounting Review, 36(4), 345–368. Gold, A., Gronewold, U. & Pott, C. (2012) The isa 700 auditor’s report and the audit expectation gap – Do explanations matter? International Journal of Auditing, 16(3), 286-307. International Auditing and Assurance Board, iaasb (2014) A Framework for Audit Quality: Key Elements that Create an Environment for Audit Quality. International Auditing and Assurance Standards Board, iaasb (2015) Auditor Reporting – Key Audit Matters. January 30, 2015. isa 701. Kansainvälinen tilintarkastusstandardi. Viestiminen tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista riippumattoman tilintarkastajan tilin tarkas tus kertomuksessa. Gullkvist, B. & Jokipii, A. (2013) Perceived importance of red flags across fraud types. Critical Perspectives on Accounting, 24(1), 44–61. Kihn, L-A. (2017) Tilintarkastuksen laatu – ajankohtaiskatsaus tilintarkastuksen tieteelliseen tutkimukseen. Teoksessa L.-A. Kihn, U. Leponiemi, L. Oulasvirta, J. Ruohonen & J. Wacker (toim.) Näkökulmia tilintarkastuksen ja arvioin tiin. Tampere: Tampere University Press, 81–100. Knechel, W.R., Krishnan, G.V., Pevzner, M., Shefchik, L.B. & Velury, U.K. (2013) Audit Quality: Insights from the Academic Literature. Auditing: A Journal of Practice & Theory, 32(1), 385–421. Libby, R. (1979) Bankers’ and Auditors’ Perceptions of the Message Communicated by the Audit Report. Journal of Accounting Research, 17(1), 99–122. Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? 93 Mock, T., Bédard, J., Coram, P., Davis, S., Espahbodi, R. & Warne, R. (2013) The Audit Reporting Model: Current Research Synthesis and Implications. Auditing: A Journal of Practice & Theory, 32(1), 323–351. Mooi, E., Sarsted, M. & Mooi-Reci, I. (2018) Market Research. The Process, Data, and Methods Using Stata. Springer Texts in Business and Economics, Singapore. Ojala, H., Niskanen, M., Collis, J. & Pajunen, K. (2014) Audit quality and decision-making in small companies. Managerial Auditing Journal, 29(9), 800–817. Pajunen, K. & Saastamoinen, J. (2013) Do auditors perceive that there exists earnings management in goodwill accounting under ifrs? Finnish evidence. Managerial Auditing Journal, 28(3), 245–260. Public Company Accounting Oversight Board (pcaob) (2013) Proposed Auditing Standards – The Auditor’s Report on an Audit of Financial Statements when the Auditor Expresses an Unqualified Opinion; The Auditor’s Responsibilities Regarding Other Information in Certain Documents Containing Audited Financial Statements and the Related Auditor’s Report; and Related Amendments to pcaob Standards. pcaob Release No 2013-005. Washington, dc. Porter, B. (1993) An empirical study of the audit expectation-performance gap. Accounting and Business Research, 24(93), 49–68. Sirois, L.-P., Bédard, J. & Bera, P. (2014) The Informational Value of Key Audit Matters in the Auditor’s Report: Evidence from an Eye-tracking Study. http://www.isarhq.org/2014_downloads/papers/isar2014_Sirois_ Bedard_Bera.pdf. Sirois, L.-P., Bédard, J. & Bera, P. (2018) The Informational Value of Key Audit Matters in the Auditor’s Report: Evidence from an Eye-Tracking Study. Accounting Horizons, 32(2), 141–162. Vanstraelen, A., Schelleman, C., Meuwissen, R. & Hofmann, I. (2012) The audit reportingdebate: seemingly intractable problems and feasible solutions. European Accounting Review, 21(2), 193–215.