Lämmönsiirtimen mitoitustyökalu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Kandidaatintyö Lämmönsiirtimen mitoitustyökalu Työn tarkastaja: Petteri Peltola Työn ohjaaja: Petteri Peltola Lappeenranta 26.3.2018 Joonas Laitila TIIVISTELMÄ Opiskelijan nimi: Joonas Laitila School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyön ohjaaja: Petteri Peltola Kandidaatintyö 2018 Numeroituja sivuja 35, 10 kuvaa, 4 taulukkoa, 29 yhtälöä ja 4 liitettä. Hakusanat: lämmönsiirto, lämmönsiirrin, mitoitustyökalu Tämä kandidaatintyö on tehty UPM Kymmenen -yritykselle. Työssä pyritään määrittämään UPM Tervasaaren paperitehtaan leijukerroskattilan hönkälauhduttimen toiminta osana kattilan ajoprosessia. Hönkälauhdutinta arvioidaan sille tehdyillä mittauksilla, jotka pohjautuivat lämmön siirtymisen fysikaalisiin ilmiöihin. Tarkastelun pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja päättelyitä koskien kyseisen lauhduttimen korvaustarvetta. Työssä tehdään lämmönsiirtimen mitoitustyökalu, jota voidaan hyödyntää uuden lämmönsiirtimen valinnan helpottamiseksi, UPM:n parametrien mukaisesti. SISÄLLYS Symbolija lyhenneluettelo 4 1 Johdanto 7 2 Lämmönsiirron teoria 8 2.1 Lämmönsiirtomekanismit .......................................................................... 8 2.2 Lämmönsiirrinten mitoitusmenetelmät ..................................................... 9 3 Lämmönsiirrinten toimintaperiaate 11 3.1 Lämmönsiirtimet ..................................................................................... 11 3.2 Syöttövesisäiliön hönkä ........................................................................... 13 4 Lämmönsiirtimen mittaukset 15 4.1 Tehdyt mittaukset .................................................................................... 15 4.2 Fluidien lämpötilalaskenta ...................................................................... 20 4.3 Mittausten johtopäätökset ........................................................................ 24 5 Lämmönsiirtimen mitoitusyökalu 26 5.1 Työkalun käyttöohjeet ............................................................................. 26 5.2 Tarvittavat mittatiedot ............................................................................. 27 5.3 Mitoituslaskenta ...................................................................................... 28 6 Yhteenveto 34 Lähdeluettelo 37 Liite 1. Lisäveden massavirta 38 Liite 2. Lisäveden lämpötilamittaukset 39 Liite 3. Hönkähöyryn massavirta syve-säiliöön 40 Liite 4. Hönkähöyryn lämpötilamittaukset 41 SYMBOLIJA LYHENNELUETTELO Roomalaiset aakkoset A pinta-ala [m2] C kaasun liukeneminen/lämpökapasiteetti [mL gas/L; W/K] d halkaisija [m] D halkaisija [m] F korjaustermi [-] G massavuo [kg/m2/s] H hinta [€ tai €/MWh] h konvektiivinen lämmönsiirtokerroin [W/(m2K)] i entalpia [kJ/kg] k lämmönjohtavuus [W/mK] l pituus [m] 𝑚󰇗 massavirta [kg/s] N lukumäärä [kpl] P teho/piiri [MW; m] p paine [kPa; bar] q lämpövirta [MW] Q lämpöteho [MWh] R terminen vastus [m2K/W] r säde [m] T lämpötila [K; ℃] t aika [h] U lämmönläpäisyluku [W/(m2K)] Kreikkalaiset aakkoset  dynaaminen viskositeetti [Pas]  effektiivisyys [-] Dimensiottomat luvut Re Reynoldsin luku Pr Prandtlin luku Nu Nusseltin luku Alaindeksit aisi ruostumaton teräs aisi 304 lpa levyn paksuus c kylmä lpi levyn pituus co kylmä ulostulossa mv myötävirta ci kylmä sisääntulossa o ulkopuoli f fluidikohtainen/likakerroin p paksuus/putki gas kaasu pv putki ja vaippa ls h hydraulinen/kuuma r rako h/c kuuma/kylmä tapaus s pinta/höyryä ho kuuma ulostulossa tot kokonais hi kuuma sisääntulossa tmh takaisinmaksu [h] inf,2 ympäristö 2 vak virtausala kanavassa k kattila/kanava vv vastavirta l nestettä/lämpö 1 sisä levy levy lämmönsiirrin 2 ulko ll levyn leveys ∞1 ympäristö lm logaritminen ∞2 ympäristö 2 loss häviö Lyhenteet DN putkihalkaisija NTU number of transfer units LS lämmönsiirrin SYVE syöttövesisäiliö LMTD logarithmic mean temperature difference 7 1 JOHDANTO Tässä kandidaatintyössä käsitellään UPM:n Tervasaaren paperitehtaan höyryn ja lämmön tuotantoon käytettävän leijukerroskattilan hönkälauhdutinta ja sen mahdollista korvaamista mittauslöydöksiin perustuen. Tervasaaren voimalaitoksen tehtävä on tuottaa höyryä paperikoneille, tehdä hieman sähköä ja koko Valkeakosken kaukolämpö. Työ koostuu tehtaalla tehdyistä mittauksista, lyhyestä teoriapohjustuksesta, mittaustulosten arvioinnista sekä mitoitusosiosta, jossa selvitetään UPM:n tavoitteet huomioon ottaen, millaisia muutoksia nykyiseen lauhduttimeen olisi mahdollista tehdä sen parantamiseksi. Työn pohjana on lämmönsiirtimen eli tässä tapauksessa lauhduttimen toiminta osana kattilaprosessia. Onnistuneen työn perusteella UPM pystyy tekemään jatkotoimenpiteitä nykyiselle lauhduttimelle tai vähintäänkin on tietoinen lauhduttimen toiminnasta perusteellisemmin, kuin ennen kandidaatintyötä. Saatavilla olevan konkreettisen tiedon määrä lauhduttimesta oli rajallinen, mikä johtaa mielenkiintoiseen, mutta haastavaan tutkimusasetelmaan. Mittauksien ja lauhduttimen toiminnan arvioinnin kannalta keskeisimmiksi kysymyksiksi nousevat lauhduttimen virtausaineiden olomuodot, sekä olomuotojen vaikutukset kattilaprosessiin ennen ja jälkeen lauhduttimen. Saatavilla olevien tietojen perusteella ei esimerkiksi ole täyttä varmuutta hönkähöyryn olomuodosta, sillä on mahdollista, että sen faasi on neste. Tällöin lauhdutin ei lauhduttaisi mitään, vaan toimisi tyypillisen lämmönsiirtimen tavoin. Kandidaatintyö sisältää eri epävarmuustekijöiden pohdintaa sekä pohdinnan lopputuloksia ja sen perusteella tehtyjä hypoteeseja. Työssä kehitetään excel-pohjainen mitoitustyökalu lämmönsiirtimille, joka mahdollistaa hypoteesien teon ja lämmönsiirtoprosessin tarkkailun, sillä työn edetessä huomataan, että suora lämmönsiirtimen mitoitus ei ole mahdollinen. 8 2 LÄMMÖNSIIRRON TEORIA Tässä kappaleessa esitetään lämmönsiirtomekanismit, sekä lämmönsiirrinten mitoittamismenetelmät. 2.1 Lämmönsiirtomekanismit Lämmön siirtyminen perustuu termodynamiikan nollanteen pääsääntöön, jonka mukaan lämpöä voi siirtyä kuumasta tilavuudesta kylmään, kunhan tilojen välillä vallitsee lämpötilaero. (Incropera, 2011, s.2) Lämpötilaerot pyrkivät siis aina tasoittumaan. Lämmön siirtyminen voi tapahtua kolmella tavalla; konvektiolla, johtumalla ja säteilyllä. Todellisuudessa lämpötilaerojen tasoittuminen tapahtuu kaikilla kolmella tavalla yhtäaikaisesti. (Bacon, 1989) Lämmönsiirtolaskuissa on kuitenkin tyypillistä idealisoida laskutilannetta esimerkiksi jättämällä säteilylämmönsiirto huomioimatta, sen ollessa hyvin pieni suhteessa konvektioon ja johtumiseen tilanteesta riippuen. Johtumista tapahtuu kahden eri lämpöisen molekyylin reagoidessa keskenään kaasussa, nesteesä tai kiinteässä aineessa. (Bacon, 1989) Johtuminen on merkittävintä kiinteissä aineissa, sillä ne omaavat usein faaseista korkeimman molekyylitiheyden. Tästä johtuen esimerkiksi ilma on hyvä eriste, eli se ei johda hyvin lämpöä, kun taas metalli johtaa lämpöä erittäin hyvin. Konvektiolla tarkoitetaan fluidin liikettä molekyylitasolla, joka johtaa energian-, massanja momentin siirtymiseen. (Bacon, 1989) Molekyylien liikettä kutsutaan makroskooppiseksi liikkeeksi. Mikäli liike on sattumanvaraista ja aineelle ominaista, puhutaan diffuusiosta. (Incropera, 2011) Konvektiota tapahtuu esimerkiksi lämpimän ikkunalasin pinnasta kylmempään ulkoilmaan. Säteilylämmönsiirrolla tarkoitetaan lämpösäteilyä, jota jokin pinta säteilee eli emittoi itsestään, kun sen lämpötila poikkeaa nollasta. Lämpösäteilyä voi tapahtua myös nesteestä ja kaasusta, mutta se on suurinta kiinteistä aineista. Lämpösäteily kulkee 9 fotonien välityksellä, eli sähkömagneettisen aaltojen mukana. Aallot etenevät parhaiten tyhjiössä, tästä johtuen säteilylämmönsiirto on tehokkainta tyhjiössä. Lämpösäteily on alkujaan aineeseen sitoutuneesta energiasta. (Incropera, 2011) 2.2 Lämmönsiirrinten mitoitusmenetelmät Lämmönsiirtimiä mitoitetaan eri teollisuuden prosessitilanteisiin, missä käytettävät fluidit vaihtelevat, kuten myös näiden ominaisarvot. Etenkin lämpötilat, virtauskäyttäytyminen, paine ja suuruusluokka ovat lämmönsiirtimen mitoittamiselle kriittisiä arvoja. Laskennallisen lämmönsiirtimen mitoittamisen kaksi yleisintä tapaa ovat LMTDja  - NTU-menetelmä. Tämän kandidaatintyön mitoitustyökalu hyödyntää näistä ensimmäistä, mutta työ olisi voitu tehdä myös  -NTU-menetelmällä. LMTD-menetelmään päädyttiin selkeämmän lämpötila-asetelman vuoksi. LMTD-lyhenne tulee sanoista logarithmic mean temperature difference, joka suomennettuna tarkoittaa logaritmisesti muuttuvaa lämpötilaeroa lämmönsiirtimessä. LMTD-menetelmässä lasketaan kyseinen muuttuva lämpötilaero lämmönsiirtimen yli, kun lämpötilat siirtimelle on tiedossa ja halutut ulostulolämpötilat tiedetään. Lämpötilaeron laskenta vaihtelee, riippuen mitoitettavan lämmönsiirtimen virtauskonfiguraatiosta, eli onko siirrin risti-, vastavai myötävirta lämmönsiirrin. Halutun lämmönläpäisyluvun U ja logaritmisen lämpötilaeron  Tlm avulla pystytään määrittämään nämä toteuttava lämmönsiirtopinta-ala Als ja edelleen lämmönsiirtimen teho q. LMTD-menetelmän yhtälö perusyhtälö on (21). LMTD-menetelmän laskut löytyvät kappaleesta 5.3. (Incropera, 2011)  -NTU-menetelmä (  =effektiivisyys) on LMTD-menetelmään verrattuna tarkempi ja huomioi etenkin fluiditilanteen LMTD-menetelmää tarkemmin. NTU-menetelmän etu on se, että mitoitustilanteessa ei tarvitse tietää mitoitustilanteen ulostulolämpötiloja lämmönsiirtimestä, jos näitä ei tiedettäisi LMTD-metodia käytettäessä, päädyttäisiin iteratiiviseen ratkaisuun. 16 näemme itse lauhduttimen, jossa lisäveden ja syve-säiliön höngän kulkusuunnat on merkitty nuolilla. Kuva 5. UPM:n leijupetikattilan hönkälauhdutin Lisäveden paine pystyttiin lukemaan DNA:sta, mutta tämän massavirta osoittautui haasteellisemmaksi, johtuen kattilan ajoprosessista. Lisäveden määrää syöttövesisäiliöön ohjataan set-point –arvolla, joka määräytyy lieriön ulospuhalluksen mukaan. Kattilan ajoprosessi on kuitenkin sellainen, että lisäveden tarve on aika-ajoin nolla, eli lisäveden virtaa ohjaava automaattinen venttiili on täysin kiinni. Jotta lauhduttimelle menisi vähän vettä koko ajan, kyseinen venttiili on ohitettu mekaanisella venttiilillä, johon ei ole liitetty mittauslaitteistoa, tämä aiheuttaa prosessista saatuihin mittaustuloksiin vakiomuutoksen, jonka arvioiminen on haasteellista. Venttiilin ohitus on nähtävissä kuvassa 6, sisään tulevan lisäveden lämpötilamittauspisteen vierellä. Liitteestä 1 voidaan lukea venttiilin aukiolon aikaiset massavirrat, jonka perusteella pystymme tekemään jonkinlaisia arvioita ohituksen massavirrasta. Liitteen tulokset ovat vuoden ajalta kuukausikohtaisina keskiarvoina. Lisäveden putket lauhduttimen ympärillä olivat kirkasta terästä, mitoiltaan DN100. 17 Höyrypuolen, eli syve-säiliön höngän, mitta-arvot muodostivat lauhduttimen sopivuuden arvioinnin kannalta suurimman ongelman, mutta toisaalta tarjosivat mielenkiintoisia jatkokysymyksiä. Lisäveden ja höngän lämpötilat pystyttiin mittaamaan Fluketermometrillä (kuva 7) vain putkien pintalämpötiloina, joista edelleen laskemalla kappaleessa 4.2 saimme laskennallisen arvon fluidien lämpötiloille. Lämpötilamittauksia kirjattiin 30 minuutin välein 10 tunnin ajan. Mittauspisteet sijaitsivat keskimäärin 1 m etäisyydellä lauhduttimesta, tosin sisään tulevan lisäveden mittapiste sijaitsi 2 m kauempana johtuen putkieristyksestä. Mittapisteet on merkitty kuvaan 6. Saadut tulokset voi lukea liitteestä 2, jossa näkyy myös mittaushetken massavirta automaattiventtiilissä. Kuva 6. Hönkälauhduttimelle tehtyjen mittausten mittapisteet 18 Kuva 7. Fluke 62 Mini IR Thermometri, infrapunalämpötilamittari Höyrylle ei ollut saatavilla tarkkoja arvoja massavirrankaan suhteen. Höyryn massavirta syve-säiliöön pystyttiin lukemaan DNA:sta, arvot on taulukoitu liitteessä 3 kuukausikeskiarvoittain. Kun höyry saapuu syve-säiliöön, höyry kulkee syve-säiliön veden läpi, jolloin suuri osa höyrystä lauhtuu veteen lämmittäen tätä. Lauhtumisen määrää on erittäin vaikea arvioida, sillä arvo vaihtelee säiliön toimittajan antamien viitearvojen mukaan. Näiden mittausten tapauksessa minkäänlaisia viite arvoja ei ollut tarjolla säiliölle. Alan kirjallisuudesta löytyi viitteellinen arvo yhdenlaiselle säiliölle, jonka pohjalta voi tehdä karkeita arvioita höyryn massavirralle. Viitearvossa lauhteen virratessa syve-säiliöön 7-24 kg/s, hönkähöyryn massavirraksi luvataan 0,5 kg/s (Mylläri, 2015, s.21). Höyrypuolen putkidimensiot olivat DN100 sisääntulossa ja DN50 ulostulossa materiaalin ollessa kirkasta terästä. Lopuksi mittauksissa oli tarkoitus selvittää kaikki mahdollinen saatavilla oleva informaatio lauhduttimesta. UPM:n arkistoista löytyi lauhduttimen piirustukset sisältäen lauhduttimen ulkoiset dimensiot, kuva 8. 19 Kuva 8. Vapor plv-s-1/2-300-1200 lämmönsiirtimen ulkoiset dimensiot Ulkoisten dimensioiden lisäksi lauhduttimen tietokilpi antoi laitteelle joitain tyyppiarvoja. Arvot voi lukea kuvasta 9 tai taulukosta 1. Näiden tietojen lisäksi lauhduttimesta ei saatu muuta informaatiota. Tarkemmalla selvityksellä selvisi, että lauhduttimen rakentanut ja asentanut yritys Vapor Oy oli mennyt konkurssiin, ja tämän ostanut Höyrytys Oy ei omannut mitään laitetietoja Vaporin aikaisista laitteista. 20 Kuva 9. Hönkälauhduttimen tietokilpi Taulukko 1. Hönkälauhduttimen tietokilven tiedot Lauhduttimen valmistusvuosi 1996 a Suurin sallittu käyttöpaine 16/6 bar Korkein sallittu sisälämpötila 150/250 ℃ Alin sallittu sisälämpötila 0 ℃ Teho 0,457 MW Tilavuus 0,039/0,042 m3 4.2 Fluidien lämpötilalaskenta Kappaleessa 4.1 todettiin, että ainut saatavilla oleva lämpötilatieto fluideille oli kuvan 7 termometrillä määritetty putken pintalämpötila, jossa fluidi virtasi. Tämän tiedon avulla 21 pystytään laskemaan fluidin lämpötila mittauspisteessä, kun kattilahuoneen lämpötila tiedetään. Mittauspisteet sijaitsivat noin metrin etäisyydellä itse lauhduttimesta, joten L=1m. Laskenta perustuu kuvan 10 kuvaamaan termiseen piiriajatteluun, jossa lähdetään kattilahuoneen lämpötilan Tinf,2 kohdalta laskemaan takaperin lämpötiloja aina putken sisällä virtaavan fluidin lämpötilaan asti. UPM:n lauhduttimen tapauksessa lämpövirta qr kulkee aina virtaavasta fluidista kattilahuoneeseen päin, sillä virtaavan fluidin lämpötila on aina suurempi kuin kattilahuoneen lämpötila. Kattilahuoneen lämpötila on 308 K, kun kylmimmän fluidin, eli lauhduttimeen tulevan lisäveden, lämpötila on keskimäärin 328 K. Esitiedot laskentaa varten on taulukoitu taulukkoon 2. Laskenta tehdään sisään tulevan lisäveden tapauksessa, jolloin L on poikkeuksellisesti 3m. Kuva 10. Putken terminen piiriajattelu lämmönsiirrolle. (4) Taulukko 2. Fluidien lämpötilojen laskennan esitietotaulukko Mitattu lisäveden sisääntuloputken pintalämpötila (Ts,2) Tci,s K 313,14 Mitattu lisäveden ulostulon pintalämpötila (Ts,2) Tco,s K 330,2 22 Mitattu hönkä-höyryn sisääntulon pintalämpötila (Ts,2) Thi,s K 364,85 Mitattu hönkä-höyryn ulostulon pintalämpötila (Ts,2) Tho,s K 331,15 DN100 putken sisäsäde r1 m 0,05415 DN100 putken ulkosäde r2 m 0,05715 DN50 putken sisäsäde r1 m 0,02715 DN50 putken ulkosäde r2 m 0,03015 Putken paksuus lp m 0,003 Kattilahuoneen lämpötila Tinf,2 K 308,15 Ilman konvektiolämmönsiirtokerroin* h2 W/m2K 20 Vesihöyryn konvektiolämmönsiirtokerroin* h1,s W/m2K 5000-10 000 Kirkkaan putkiteräksen lämmönjohtavuus (matweb) k W/mK 16 Mittauspisteen etäisyys lauhduttimesta L m 1 (Tsci tapaus 3) Veden konvektiolämmönsiirtokerroin* h1,l W/m2K 2500-4000 * (Nitsche, 2011, table 1.1) Lämpövirta kulkee pienenevän lämpötilan suuntaan, termodynamiikan nollannen pääsäännön mukaan, eli lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan, eli tässä tapauksessa putken sisältä virtaavasta fluidista kattilahuoneeseen päin. Jotta putken pintalämpötilan avulla saataisiin fluidin lämpötila selville, tulee ensin laskea lämpövirta putken pinnalta kattilahuoneeseen, sillä se on sama fluidista putken sisäpintaan ja putkimetallin lävitse stationääritilassa. Koska konvektiivisia lämmönsiirtokertoimia ei vedelle ja höyrylle voida tarkkaan laskea saatavilla olevilla tiedoilla, lasketaan fluidin lämpötila kertoimien yläja alarajalla. Ratkaistaan lämpövirran yhtälöllä (6). 23 𝑞 = ∆𝑇 𝑅𝑠2→∞ =(𝑇𝑠𝑐𝑖 −𝑇∞2)(ℎ22𝜋𝑟2𝐿)= (313,14 K − 308,15 K) ∙(20 W m2K∙2∙𝜋 ∙ 0,05715 m∙3m = 35,84 W (6) missä R terminen resistanssi [m2/K] q lämpövirta [W] T lämpötila [K] h konvektiolämmönsiirtokerroin [W/(m2K)] r2 putken ulkosäde [m] L mittauspisteen etäisyys lauhduttimesta [m] Nyt, kun lämpövirta tiedetään, voidaan putken sisäpinnan lämpötila laskea yhtälöllä (6). Koska terminen vastus ja lämpötilaero muuttuvat, saa yhtälö lausekkeen (7) osoittaman muodon. 𝑞 = ∆𝑇 𝑅𝑠1→𝑠2 ,𝑗𝑜𝑠𝑡𝑎 𝑇𝑠1 =𝑞𝑙𝑛(𝑟2 𝑟1) 2𝜋𝐿𝑘 +𝑇𝑠𝑐𝑖 =148,3 W∙ln0,05715 m 0,05415 2∙𝜋∙3 m∙16 W mK +313,14 K = 313,147 K(7) missä k lämmönjohtavuus [W/mK] Vastaavalla periaatteella lämpövirran yhtälö (6) voidaan esittää muodossa (8), josta voidaan laskea fluidin lopullinen lämpötila. 𝑞 = 𝑇∞1−𝑇𝑠1 𝑅∞1→𝑠1 ,𝑗𝑜𝑠𝑡𝑎 𝑇∞1 = 𝑇𝑐𝑖 =𝑞 ℎ12𝜋𝑟1𝐿+𝑇𝑠1 =148,3 W 2500 W m2K∙2∙𝜋∙0,05415 m∙3 m + 313,147 𝐾 = 313,161 𝐾 (8) Edellä olleet laskut sijoituksineen on laskettu lisäveden sisääntulevan lämpötilan ja veden arvoilla konvektiolämmönsiirtokertoimen alarajalla. Kaikkien sisäänja ulostulevien fluidivirtojen laskennalliset tulokset on taulukoitu taulukkoon 3 alarajassa/ylärajassa. Laskuissa ei huomioida säteilylämmönsiirtoa. 24 Taulukko 3. Fluidin lämpötila laskujen lopputulokset Lisäveden lämpötila sisääntulossa Tci K 313,161/313,156 Lisäveden lämpötila ulostulossa Tco K 330,43/330,36 Hönkähöyryn lämpötila sisääntulossa Thi K 365,167/365,047 Hönkäpuolen lämpötila ulostulossa, jos vettä Thol K 331,385/331,308 Hönkäpuolen lämpötila ulostulossa, jos höyryä Thos K 331,282/331,231 4.3 Mittausten johtopäätökset Mittaukset tehtiin mahdollisuuksien puitteissa ilman maksullisia mittalaitteita tai töitä. Tämä osaltaan heijastuu tehtävien mittausten pätevyyteen ja tarkkuuteen. Saaduista tuloksista lämpötilaerot lauhduttimen yli sekä vesi-, että höyrypuolella voidaan olettaa tarkoiksi, sillä mittavirheet ovat samat molemmin puolin lauhdutinta, ja lämpötilaero ei ota kantaa alkutai loppulämpötilan täsmällisyyteen. Myös Metso DNA:sta saatuja mittaarvoja voidaan pitää tarkkoina. Tämä pitää sisällään syve-säiliön lämpötilan ja paineen, sekä lisäveden paineen. Myöskin massavirta lisävedelle automaattiventtiilin kohdalla, sekä höyryn massavirta ennen syve-säiliötä, ovat vähintäänkin riittävän tarkkoja tuloksia. Siinä missä tarkkoja arvoja ja mittatuloksia on vähän, on epätarkkoja ja puuttuvia tietoja paljon. Massavirtojen arvot ovat lähinnä valistuneita arvauksia, ja itse lauhduttimen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Fluidien lämpötilat saadaan lasketuksi, tosin laskettuihin tuloksiin voidaan olettaa 2 °C virhe, sillä arvojen saamiseksi tulisi fluidien konvektiolämmönsiirtokerroin tietää tarkasti. Johtuen mittavista epävarmuuksista lauhduttimen suhteen, olivat mittaustulokset enemmän teoriapohjaisia, kuin laskennallisia. ℎ = 𝑁𝑢𝐷𝑘 𝐷 (9) missä NuD Nusseltin numero [-] D putkihalkaisija [m] h konvektiolämmönsiirtokerroin [W/(m2K)] 25 Konvektiolämmönsiirtokertoimen yhtälössä (9) esiintyvä Nusseltin luku määritellään tapauskohtaisesti eri korrelaatioita hyödyntäen. Koska Nusselt on Reynoldsin ja Prandtlin luvun funktio (Nu=f(Re,Pr)), jotka edelleen ovat riippuvaisia muun muassa fluidin virtausnopeudesta, viskositeetista ja lämpötilasta, joista etenkin virtausnopeus on massavirrasta johtuen haastava arvioida, on lämmönsiirtokerroin laskuissa arvio todellisesta arvosta. Vaikka lämpötilamittauksissa on virhettä, ovat tulokset kuitenkin riittävän tarkkoja ottamaan kantaa fluidien faaseihin. Mielenkiintoisimmaksi tulokseksi osoittautui höyrypuolen faasit. Mittausten ja edelleen laskujen lopputulosten perusteella kuuman fluidin lämpötila lauhduttimen jälkeen on selkeästi alle 100°C, joka on myös veden saturaatiolämpötila ilmanpaineessa. Mikäli lauhdutin oletettaisiin täysin painehäviöttömäksi (mitä se ei ole) olisi höyrypuolen 2 bar paineessa saturaatiolämpötila veden h,s-piirroksesta 120,21°C. Tällöin fluidin faasi olisi selkeästi neste. Mikäli laskettu lämpötila 58,1°C oletettaisiin höyryn lämpötilaksi, eikä veden, vaatisi se selkeän alipaineen, jonka todistaminen vaatisi perusteellista lauhduttimen ja tämän jälkeisen putkiston tarkastusta. Vaadittu paine olisi veden h,s-piirroksen mukaan 0,183 bar. Tämän lisäksi, kuuman fluidin lämpötilaksi ennen lauhdutinta saatiin 92 °C, joka on myös alle saturaatiolämpötilan. Tämä lopputulos on erittäin omituinen, sillä syve-säiliössä vallitsee 133 °C lämpötila, ja voisi olettaa, että fluidin lämpötila asettuisi hyvin lähelle tätä arvoa. Kaikki tulokset viittaavat siihen, että hönkähöyry lauhtuu lauhduttimessa selkeästi vedeksi. Tämän tuloksen arvoituksellisuutta korostaa se, että mittausten yhteydessä kattilan katolta, lauhduttimen ulostuloputkesta, tuli vesihöyryä. Lauhduttimen kuvasta 5, huomaamme lauhduttimesta lähtevän lauhdeputken, joka on halkaisijaltaan erittäin pieni. Laskennan pohjalta on helppo spekuloida, että lauhdeputkea pitkin virtaa maksimaalinen määrä lauhdetta, mutta on hyvä pohtia riittääkö tämä virtauksen määrä, eli onko putki riittävän iso. On mahdollista, että lauhduttimen jälkeinen putki sisältäisi huomattaviakin määriä vettä, sen kohotessa kohti kattilan kattoa. Se pitääkö tämä paikkansa vaatii lisätutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi höyrypuolen faasi ennen lauhdutinta voidaan myös kyseenalaistaa, joka puolestaan herättää kysymyksiä syve-säiliön kaasun poiston toimivuudesta. 32 LMTD-menetelmä perustuu lämmönsiirtimen tehon yhtälöön (25), josta tiedetään kaikki paitsi lämmönläpäisyluku U. Putkija vaippalämmönsiirtimen tapauksessa laskemme sen juurikin mainitusta määritelmästä, mutta levylämmönsiirtimen tapauksessa kokonaislämmönläpäisyluku saadaan lasketuksi, kun lasketaan ensin kuuman ja kylmän puolen lämmönläpäisyluvut (26) ja tästä kokonaislämpövastus (28). Kokonaislämmönläpäisyluku on kokonaislämpövastuksen käänteisluku (29), missä levyvastus on laskettu yhtälöllä (27). 𝑈𝑡𝑜𝑡,𝑝𝑣 =𝑄 𝐴𝑙𝑠∆𝑇𝑙𝑚 (25) missä Q lämmönsiirtimen lämpöteho [MW] Utot,pv kokonaislämmönläpäisyluku p-v ls [W/(m2K)] ∆𝑇𝑙𝑚 logaritminen lämpötilaero [K] 𝑈ℎ/𝑐 = 0,023(𝑘ℎ/𝑐 𝐷ℎ)𝑅𝑒ℎ/𝑐 0,8 𝑃𝑟ℎ/𝑐 0,4 (26) missä U lämmönläpäisyluku [W/(m2K)] k lämmönjohtavuus fluidissa [W/mK] Re Reynoldsin luku [-] Pr Prandtlin luku [-] 𝑅𝑙= 𝐿𝑙𝑝𝑎/𝑘𝑎𝑖𝑠𝑖 (27) missä kaisi levyn lämmönjohtavuus (matweb) [W/mK] Llpa levyn paksuus [m] Rl Levyn lämmönjohtumisvastus [(m2W)/K] 𝑅𝑡𝑜𝑡 =1 𝑈ℎ+2𝑅𝑓+𝑅𝑙+1 𝑈𝑐 (28) missä Rtot kokonaislämpövastus [(m2K)/W] Rf Likavastus (Ole, 2011, s.34) [(m2K)/W] 33 U lämmönläpäisyluku [W/(m2K)] 𝑈𝑡𝑜𝑡,𝑙𝑒𝑣𝑦 =1 𝑅𝑡𝑜𝑡 (29) missä Utot,levy kokonaislämmönläpäisyluku levy ls [W/(m2K)] Nyt on saatu lasketuksi lämmönläpäisyluvut putkija vaippaja levylämmönsiirtimille. Lämmönläpäisylukujen tavoitteellisia arvoja voidaan lukea taulukosta 4 riippuen faasitilanteesta siirtimessä. (Incropera, 2011; H&C, 2014) Taulukko 4. Tyypillisiä lämmönläpäisylukuja Tyypillisiä lämmönläpäisylukuja U Alaraja Yläraja Yksikkö Veden esilämmitin (kuuma fluidi höyryä) 1400 4300 [W/(m2K)] Höyryn lauhdutin (kuuma fluidi vettä) 1000 6000 [W/(m2K)] Vesi-vesi lämmönsiirrin 850 1700 [W/(m2K)] Koska mitoitustyökalu ei käytännössä huomioi lämpöhäviöitä lämmönsiirtoprosessissa tai laitteessa, voidaan mitoitustyökalun alalaidassa näitä häviöitä kompensoida lisäämällä hintaan häviöitä kompensoiva prosentuaalinen vähennys. 34 6 YHTEENVETO Tässä kandidaatintyössä selvitettiin UPM:n Tervasaaren leijukerroskattilan hönkälauhduttimen toimintaa, tavoitteena määrittää tämän tehokkuus osana kattilaprosessia. Tämän mahdollistamiseksi lauhduttimelle tehtiin marraskuun alussa mittauksia, joiden pohjalta päätelmiä pyrittiin tekemään. UPM:n toiveena oli, että mittauksien avulla voitaisiin mitoittaa kattilaprosessille sopivampi lauhdutin. Työn mittausten käsittelyosiossa perehdyttiin olosuhteiden puitteissa tehtyihin mittauksiin, ja siihen mitä oli realistista tehdä saaduilla mittatuloksilla. Tuloksista nopeasti huomattiin, että suora uuden lämmönsiirtimen mitoitus oli saaduilla mittatiedoilla mahdotonta, sillä nykyisestä siirtimestä ei saatu riittävästi referoitavia tuloksia. Se mitä tuloksista saatiin, oli kuitenkin paljon tarkentavia kysymyksiä liittyen lauhduttimen toiminta-alueeseen ja sen alueen faaseihin. Tämä itsessään on jo arvokas tulos UPM:n kannalta. Epämääräinen faasitilanne höyrypuolella voi kertoa epätasapainosta aina syöttövesisäiliön kaasunpoistossa asti. Mittausten nojalla kandidaatintyön rakennetta muutettiin suoritettavampaan muotoon, missä uuden lämmönsiirtimen mitoittamisen sijaan tehtiin lämmönsiirtimen mitoitustyökalu. Työkalu kertoo käyttäjälleen, paljonko rahaa uuden lämmönsiirtimen investoinnille saadaan lämmönsiirtimen tehon nostolla. Työkalun avulla saadaan myös karkea optimointi tietyn lämmönläpäisyluvun omaavasta lämmönsiirtimen dimensioista halutulla tehon muutoksella. Tällöin UPM:n tulee enää kilpailuttaa eri lämmönsiirrinten hinnat mainituilla dimensioilla. Jos tarjous on alle tehonnostolla saadun rahasumman, on investointi UPM:lle kannattava. Työkalu ei ole kuitenkaan täydellinen, vaan toimii ideaalimaailmassa, joten työkalua käyttävän tahon on hyvä kompensoida lämpöhäviöitä prosessissa, minkä työkalu mahdollistaa. Työ kertoo mitä epävarmuuksia hönkälauhduttimeen liittyy tällä hetkellä, ja mitä tulisi vielä selvittää, jotta voitaisiin varmistua investoinnin kannattavuudesta. Itse olen sitä mieltä, että hönkälauhduttimelle tulisi tehdä tarkat mittaukset seuraavan revision yhteydessä, missä voitaisiin varmistua investointitarpeesta lauhduttimen suhteen. Vaikka investointitarve ilmenisikin toissijaiseksi, on hyvä tietää mitä laitteessa tapahtuu, sillä 35 lauhdetta syntyy mielestäni oletettua enemmän, joka voi edellyttää muutoksia esimerkiksi lauhduttimen putkiin. LÄHDELUETTELO Aisi Type 304 Stainless steel. Saatavilla: http://asm.matweb.com/search/SpecificMaterial.asp?bassnum=mq304a [Viitattu 18.1.2018] Bacon D. H., BASIC heat transfer, 1989, Butterworth & Co. ISBN 0-408-01275-7 H&C Heat transfer solutions, heat transfer coefficients, 2014. Saatavilla: http://www.hcheattransfer.com/coefficients.html [Viitattu 5.3.2018] HEI, standards and typical specifications for tray type deaerators, 7th edition, Heat exchanger Institute, 2003. Holmgren Magnus, Steam tables (höyrytaulukot) suora latauslinkki: ascentengineering.com/Documents/XSteam_Excel_v2.6_US.xls [Ladattu 3.12.2017] Incropera, Bergman, Lavine, Dewitt, Fundamentals of heat and mass transfer, 7th edition, John Wiley & Sons, 2011. ISBN 13 978-0470-50197-9 Konwell, Syöttövesisäiliö ja kaasunpoisto.Saatavilla: https://www.konwell.fi/fi/tuotteet/hoyry-jalauhde/teollisuusventtiilit/sailiot/syottovesisailio-ja-kaasunpoisto [Viitattu 5.3.2018] Levy lämmönsiirtimen mitoituslaskentaesimerkki, saatavilla: http://www.heattransferconsult.nl/Tradi_Plate_Calc.html [Viitattu 2.2.2018] Mylläri Jarkko, Syöttövesisäiliön hönkähöyryn energian talteenotto, 9.2015. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98953/Jarkko_Myllari_oppari.pdf?seque nce=1 [Viitattu 22.2.2018] Nitsche, Gbadamosi, Heat exchanger design guide, 2011 ISBN: 978-0-12-803764-5 Ola Uwe Egenu, Plate heat exchanger design methodology8, Central Ostrobothnia university of applied sciences, bachelor’s thesis, 2011. Saatavilla: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141300/Uwe%20THESIS.pdf?sequence= 1&isAllowed=y [Viitattu 8.2.2018] Saville G., Henry’s law, 2011. Saatavilla: http://www.thermopedia.com/content/847/ [Viitattu 21.3.2018] Tiitinen Mirja, Energiateollisuuden materiaalipankki, kaukolämmön hintatilasto, 1.7.2017 tilasto, 6.3.2018. Saatavilla: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/kaukolammon_hin tatilasto.html#material-view [Viitattu 13.1.2018] Kuvien lähteet: 1. Ola, 2011 graph 1 2. Nitsche, 2011, figure 1.2 3. Saatavilla: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/80/Deaerator.png 4. Incropera, 2011 s.136, figure 3.7 Kuvat 4-9 ovat itse otettuja UPM:n kuvausluvalla. Liite 1 Lisäveden massavirta, kuukausikeskiarvo Kuukausi Yksikkö Keskiarvo Marraskuu [kg/s] 2,26 Joulukuu [kg/s] 1,66 Tammikuu [kg/s] 0,51 Helmikuu [kg/s] 1,17 Maaliskuu [kg/s] 1,02 Huhtikuu [kg/s] 1,87 Toukokuu [kg/s] 1,45 Kesäkuu [kg/s] 0,63 Heinäkuu [kg/s] 2,47 Elokuu [kg/s] 2,68 Syyskuu [kg/s] 3,18 Lokakuu [kg/s] 2,68 Liite 2 Liite 3 Hönkähöyryn massavirta syve-säiliöön, kuukausikeskiarvo Marraskuu [kg/s] 0,85 Joulukuu [kg/s] 0,8 Tammikuu [kg/s] 0,6 Helmikuu [kg/s] 0,66 Maaliskuu [kg/s] 0,72 Huhtikuu [kg/s] 0,94 Toukokuu [kg/s] 0,98 Kesäkuu [kg/s] 0,75 Heinäkuu [kg/s] 1,06 Elokuu [kg/s] 0,87 Syyskuu [kg/s] 0,97 Lokakuu [kg/s] 0,89