Kestävä nauta

Polkukartta on osa POLKU 2.0 -hanketta, jonka päärahoittaja on Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus Kestävä nauta Jaana Auer MMM, yrittäjyyden lehtori, JAMK Lisenssiehdot Tämä teos on lisensoitu Creative Commons NimeäEiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Diasettiin liittyvä video https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/mita-huomennasyotaisiin-verkkototeutuksen-tallenteet/recording-17-07-2023-12.00 Nautojen kasvihuonekaasupäästöt 1/3 •Märehtijöiden ruoansulatuksen sivutuotteena tuottama metaani on biogeenistä eli kiertävää •Metaani on lyhytikäinen kasvihuonekaasu, jonka puoliintumisaika on noin 12 vuotta ja joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi •Kasvit, esim. nurmet sitovat fotosynteesissä ilmasta hiilidioksidia •Kun märehtijät syövät yhteyttäviä kasveja, syntyy hiilen kiertokulku, joka ei lisää ilmakehän hiilen määrää •Hiilidioksidi-metaani-hiilidioksidi – kiertokulkua kutsutaan biogeeniseksi hiilen kierroksi •Märehtijöiden päästämän metaanin hiili on aina peräisin ilmakehän hiilidioksidista => hiili kiertää •Jos märehtijöiden määrä pysyy tasaisena, kuten globaalisti on ollut tilanne, ilmastoon ei kohdistu ”lisälämmitystä” Nautojen kasvihuonekaasupäästöt 2/3 •Hiilidioksidin pysyvyys ilmakehässä arviolta 900-1000 vuotta ja dityppioksidi noin 110 vuotta •Märehtijöiden metaanin hiili kiertää, mutta muiden päästölähteiden hiili puolestaan ei kierrä tai tule suoraan ilmakehästä vaan eri tavoin maahan varastoituneista lähteistä. •Öljyn ja maakaasun tuotanto ovat suurimpia fossiilisen metaanin päästölähteitä •Fossiilisista lähteistä tulevat KHK lisäävät ilmakehässä niiden pitoisuutta kumulatiivisesti eli kertautuvasti ja ilmasto lämpenee •Kasvihuonekaasujen ilmastoa säätelevä ”lämmityspotentiaali” perustuu puhtaasti kyseisten molekyylien kykyyn sitoa maankamaralta karkaavaa lämpösäteilyä •Ilman kyseisiä kasvihuonekaasuja lämpö karkaisi avaruuteen ja olomme maapallolla kävisi mahdottomaksi. •Kyse onkin ilmakehän prosessien tasapainosta eli kasvihuonekaasujen sopivasta määrästä ilmakehässä. Nauta-nurmi -ekosysteemin biogeeninen hiilen kierto Lähde: Leino, M., Huuskonen, A., Jansik, C., Järvenranta, K., Mehtiö, T. ja Viitala, S. (toim.) 2023. Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä : Synteesiraportti. Luonnonvaraja bio-talouden tutkimus 7/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 123 s. Nautojen kasvihuonekaasupäästöt 3/3 •Metaanipäästöjen ilmaston lämmityspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) ilmaistaan hiilijalanjälkilaskelmissa hiilidioksidipäästöjen ekvivalentteina, jotta eri kasvihuonekaasupäästöt olisivat vertailukelpoisia. •Metaanipäästöjen GWP100-kertoimeksi arvioidaan eri tutkimuksissa 27–32, koska yhden kilon metaanipäästöllä on 27–32 kertaa voimakkaampi vaikutus ilmaston lämpenemiseen kuin yhden kilon hiilidioksidipäästöllä 100 vuoden aikavälillä •GWP 100-mallin heikkous on, että se ei huomioi metaanin nopeaa hajoamista ja siksi yliarvioi sen lämmittävän vaikutuksen •IPCC:n mukaan GWP100-kerroin yli-arvioi metaanin lämmityspotentiaalia stabiilissa tilassa, ja aliarvioi päästöjen lisääntyessä •märehtijöiden metaanipäästöt on yliarvioitu 3-4 kertaisesti (reunaehtona märehtijöiden määrä ja metaanin päästölähde pysyy vakiona) •Oxfordin yliopiston kehittämässä GWP* -mallissa on huomioitu kasvihuonekaasujen kestoikä ja lyhytikäisen metaanin lämmityspotentiaali on näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin GWP100mallissa. Mallissa erotetaan fossiilinen ja biogeeninen metaani, joten oikaisu koskee pääasiassa biogeenisen metaanin osuutta Naudan metaanipäästöjä voidaan alentaa •Ruoansulatuksen tuottama metaani muodostaa yli 50 % maidontuotannon hiilijalanjäljestä. •Globaalisti vain 20 % ilmakehään päätyvästä metaanista tulee märehtijöiden ruoansulatuksesta, lisäksi lannan varastoinnin ja käytön yhteydessä voi vapautua metaania •Nautojen ruoansulatuksesta aiheutuvat metaanipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana (tuottavuuden lisäys) •Päästöjä on mahdollista entisestään vähentää erityisesti eläinjalostuksen ja rehun lisäaineiden avulla. •Vuoteen 2050 mennessä pelkästään eläinjalostuksen avulla pystytään maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä vähentämään noin 14–19 % nykytasosta •Erot eri maiden välillä sekä kokonaispäästöissä että päästöjen intensiteetissä ovat suuria. Suomen nautakarjatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin matalalla tasolla suhteessa muihin vertailumaihin. Suomen nautojen kasvihuonekaasupäästöt suhteessa muihin maihin •vuoden 2020 FAOSTAT-tilastoista on laskettu 30 eri maan maidon ja naudanlihan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät sekä tuotekilokohtaiset päästöt •Maiden väliset tulokset ovat vertailukelpoisia, koska ne on laskettu samalla menetelmällä •Tuotekilokohtaisia päästöjä tarkastellessa erottuvat kehittyvät maat, kuten Namibia, Etiopia, Intia ja Indonesia, koska niiden päästöjen intensiteetti on huomattavan suuri verrattuna länsimaihin, joiden tuotanto on tehokasta ja eläimet ovat perinnöllisesti korkeatasoisia •Suomi on maidontuotannon osalta viidenneksi paras vertailussa mukana olevista maista ja naudanlihantuotannon osalta yhdeksänneksi paras tarkasteltaessa tuotekilokohtaisia päästöjä Ruokinnan lisäaineet Rehun lisäaine 3-NOP •Kaupallisen lisäaineen 3-nitro-oksypropanolin (3-NOP) avulla voidaan lypsylehmien päästöjä vähentää n. 25 %, joka määrällisesti tarkoittaa n. 0,5 Mt CO2-ekv vuodessa. •Tätä lisäainetta täytyy kuitenkin antaa eläimille jatkuvasti metaanin vähentämiseksi ja sen kustannuksen on arvioitu olevan noin 1 snt/maitokilo Suomen nautakarjatalouden vahvuudet •Ekologisen kestävyyden näkökulmasta vahvuutena on, että eläintiheys on Suomessa suhteellisen matala, joten nautakarjatuotannon suorat vesistöja ilmastovaikutukset ovat maltillisia •Tuotantomme pohjautuu vahvasti karkearehuihin ja vaikka ruokinnassa käytetään myös rehuviljaa, sen käytölle on usein perusteet (korkea tuotostaso, elintarvikkeeksi kelpaamattoman viljan käyttö) •Soijaa ei käytetä suomalaisten nautojen ruokintaan •Nurmi on monipuolisesti hyödyllinen ympäristön kannalta: se parantaa maan rakennetta, ylläpitää ja lisää maan hiilivarastoja, sitoo tehokkaasti ravinteita ja siten vähentää vesistövaikutuksia ja vaikuttaa suotuisasti luonnon monimuotoisuuteen. •Laitumet ovat tärkeässä roolissa luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. •Nurmiviljely on myös tärkeä osa viljanviljelyn viljelykiertoa sen maan kasvukuntoa parantavien ominaisuuksien takia. •Suomi on maailman pohjoisin maataloutta harjoittava maa. Karut luonnonolosuhteet sanelevat reunaehdot sille, mitä voimme täällä taloudellisesti kannattavasti viljellä •Nurmiviljely sopii hyvin Suomen viljelyolosuhteisiin ja tuottaa korkean sadon lähes sääolosuhteista riippumatta. •Noin 80 % naudanlihasta tulee lypsykarjasektorilta poistolehminä ja ylimääräisinä vasikoina, jotka kasvatetaan teuraaksi. Näin ympäristövaikutukset ovat pienemmät •Tuotannollemme on tyypillistä hyvä hygieniataso, lääkkeiden vähäinen käyttö sekä kattava omavalvonta, korkea laatu ja tuotantoketjun läpinäkyvyys Eläintiheysindeksi (eläinyksikköä peltohehtaaria kohti) Lähde:Rinne, M. & Virkkunen, E. (toim.). 2021. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaiskestävyys : Kilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 55/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 261 s. Suomen nautakarjatalouden kehittämiskohteet 1/2 •eläinten hyvinvoinnin parantaminen: •korkea eläintiheys lihanautojen rakolattiakasvattamoissa sekä kova ja liukas lattiamateriaali •lajinmukainen käyttäytyminen mahdollistuu parhaiten, kun eläin saa laiduntaa vapaasti •vasikoiden varhainen vieroitus lypsykarjalla aiheuttaa stressiä sekä vasikalle että emolle •lypsylehmien korkea tuotostaso lisää niiden alttiutta sairastua esimerkiksi aineenvaihduntasairauksiin, jotka voivat heikentää niiden hyvinvointia ja johtaa ennenaikaisiin poistoihin. Suomen nautakarjatalouden kehittämiskohteet 2/2 •maidonja naudanlihantuotannon heikko kannattavuus on ollut pitkäaikainen ongelma •nautakarjataloudessa käytetään melko paljon tuotantopanoksia kuten ostorehuja, sähköä, polttoöljyä sekä lannoitteita, joiden äkilliset markkinaja hintamuutokset ovat iskeneet tuotantosuuntiin erityisen rajusti. Tuottajahintojen suhde tuotantokustannuksiin on keskeinen haaste •on tärkeää, että jatkossa kustannusten hinnankorotuksia pyritään viemään eteenpäin elintarvikkeiden tarjontaketjuissa nopeammin, jotta tuotantokustannusten ja lopputuotteiden hinnankehityksiin ei synny isoja poikkeamia •sukupolvenvaihdosten toteutuminen ja viljelijöiden jaksaminen •kiertotalouden vahvistaminen: esimerkiksi lantavarastojen kattaminen, multaamalla peltoon levitetty lanta ja biokaasun tuotanto lisäävät tilojen energiaja ravinneomavaraisuutta Tulevaisuus •Kun lypsylehmien määrä laskee, paine lisätä emolehmätuotantoa kasvaa, sillä Suomi ei ole tälläkään hetkellä omavarainen naudanlihantuotannon suhteen: 22 % kulutetusta naudanlihasta tuodaan •Emolehmätuotannon kannattavuus on lypsykarjasektoria heikompi ja kasvihuonekaasupäästöt suuremmat. •Vaihtoehtona voisi olla lisätä lypsylehmien määrää ja vähentää tuotannon intensiteettiä jonkin verran, jolloin ruokinta pohjautuisi vielä vahvemmin monin tavoin edullisiin nurmirehuihin ja laidunnukseen ja riippuvuus ostoväkirehuista pienenisi. •Samalla lypsykarjan tuotantostressi vähenisi, mikä vähentäisi aineenvaihduntasairauksien riskiä ja voisi parantaa eläinten kestävyyttä. •Lehmien kestävyys eli eläimen tuotannossa oleva elinaika on tutkimusten mukaan ollut yhteydessä parempaan tuottavuuteen, koska hiehoajan kulut jakaantuvat silloin pidemmälle aikavälille ja lehmien tuotostasokin parantuu aina 4. poikimakertaan asti •Maaperän ympäristövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden kannalta monivuotiset nurmet ja nautakarjatalous ovat parempi vaihtoehto kuin jatkuva yksivuotisten kasvien viljely. Nauta on ratkaisu •Mikäli kansainväliset pitkän aikavälin ennusteet toteutuvat, ilmastonmuutoksen myötä ruoantuotantoon soveltuvat viljelyalueet siirtyvät etelästä pohjoisemmille leveysasteille •Myös maatalousmaan kokonaispinta-ala pienenee •Voidaan kysyä, onko meillä oikeutta olla viljelemättä niitä maita, jotka sopivat viljelyyn ja joiden sato voidaan nautakarjatalouden kautta muuttaa korkea-arvoisiksi elintarvikkeiksi •Maidon aminohappokoostumus ja aminohappojen sulavuus ovat ihmisravitsemuksen kannalta parempia kuin kasvivalkuaisen, joten maitovalkuaisen biologinen arvo on kasvivalkuaista parempi. Lähteet •Leino, M., Huuskonen, A., Jansik, C., Järvenranta, K., Mehtiö, T. ja Viitala, S. (toim.) 2023. Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä : Synteesiraportti. Luonnonvaraja bio-talouden tutkimus 7/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 123 s. •Rinne, M. & Virkkunen, E. (toim.). 2021. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaiskestävyys : Kilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 55/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 261 s. •Virkajärvi, P. & Järvenranta, K. Nautakarjatuotannon ympäristövaikutusten arviointi ja sen kehittämistarpeet. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 35. https://journal.fi/smst/article/view/73231/35093 •Climate Change 2021. The Physical Science Basis. Summary for Policymakers. IPCC. IPCC AR6 Working Group 1: Summary for Policymakers | Climate Change 2021: The Physical Science Basis