Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Suomi24-keskustelupalstalla

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/ Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Suomi24-keskustelupalstalla ©Kirjoittajat 2023 Published version Kalja-Voima, Johanna; Jarva, Vesa; Tarvainen, Jenny Kalja-Voima, J., Jarva, V., & Tarvainen, J. (2023). Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Suomi24-keskustelupalstalla. In E. Lillqvist, M. EronenValli, V. Manninen, N. Nissilä, & E. Salmela (Eds.), Communicating with Purpose (pp. 147-172). Viestinnän tutkijayhdistys VAKKI ry. VAKKI publications, 15. https://vakki.net/wpcontent/uploads/2023/12/CWP2023A8.pdf 2023 Communicating with Purpose To cite this article: Kalja-Voima, J., Jarva, V. & Tarvainen, J. (2023). Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Suomi24-keskustelupalstalla. In: E. Lillqvist, M. Eronen-Valli, V. Manninen, N. Nissilä & E. Salmela (Eds.). Communicating with Purpose. Vaasa: VAKKI Publications 15. 147–172. ISBN 978-952-69732-2-7 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Suomi24keskustelupalstalla Johanna Kalja-Voimaa, Vesa Jarvaa & Jenny Tarvainena 1 a Jyväskylän yliopisto, kielija viestintätieteiden laitos This article focuses on the themes of science discussions on Suomi24 discussion forum and how these themes changed between two periods (2004-2006 and 2018-2020). The research questions are 1) What themes arise in the Suomi24 science discussions and how do the themes for 2004-2006 and 2018-2020 differ? 2) What do the themes tell about what interests the public in science? 3) What does a possible change in the themes tell about the role of science and scientific knowledge in society? The research method is modern diachronic corpus-assisted discourse studies. The data consists of two sub corpora from Suomi24 corpus, and the statistical method is keyword analysis. As a node, a Finnish lemma tiede ‘science, research’ is used. The results show that common themes in science discussion are explanation, science and religion. The themes of the old science discussion (2004-2006) are religion, regions and places, and society; the themes of the new science discussion (2018-2020) are beliefs, morals and values, and climate. Avainsanat: avainsanat, tiede, verkkokeskustelu, vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus This work is licensed under CC BY-NC 4.0 1 Kalja-Voima on artikkelin pääkirjoittaja. Hän vastaa tutkimuksen ideasta ja koko artikkelin kirjoittamisesta. Kalja-Voima ja Jarva ovat omilla tahoillaan luokitelleet avainsanat, ja artikkelissa esiteltyyn luokitteluun he ovat päätyneet yhteistuumin. Tarvainen on koonnut referenssija osakorpukset. 147 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta 1 Johdanto Tiedeviestinnässä korostetaan nykyään avoimuutta ja julkisuutta sekä kansalaisten ja tutkijoiden kohtaamista (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 2018: 3–4). Aiemmin tiedeviestintä oli yksisuuntaista: journalisteilta ja tutkijoilta kansalaisille (Peräsalo 1989), virkamiesmäistä, väitöstutkimuksista tiedottavaa ja tarpeettoman tieteellistä (Häikiö 1989). Keskustelua laajoista elämänkysymyksistä sekä tieteen ja ihmiskunnan suurista ongelmista kuitenkin kaivattiin (Peräsalo 1989: 10), ja 2000-luvun alussa keskustelu tieteestä laajeni muun muassa keskustelupalstoille, myös Suomi24-keskustelupalstalle. Suomi24-keskustelupalsta nähdään tässä tutkimuksessa paikkana, josta on mahdollista tutkia kansalaisten keskustelua tieteestä (kansalaisnäkökulmasta Suomi24-keskustelupalstalla ks. Lagus, Ruckenstein, Pantzar & Ylisiurua 2016: 40). Palsta ei kuitenkaan edusta kaikkia suomalaisia (tyypillisestä keskustelijasta ks. Harju 2018). Palstan keskustelijat kertovat esimerkiksi usein olevansa tyytymättömiä suomalaiseen yhteiskuntaan (Ruckenstein 2017), joten vihapuhe ja tyytymättömyys saattaa korostua aineistossa (vihapuheesta ks. Lahti 2019). Tässä tutkimuksessa pyritään kuitenkin kiinnittämään huomio yleiseen keskusteluun tieteestä sekä kielenkäytön tapoihin, jotka voivat olla tiedostamattomia, implisiittisiä väitteitä ja julkilausumattomia mielipiteitä. Aiempi tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt tiedejournalismin muutokseen: Kuinka paljon tiede näkyy sanomalehdissä ja mediassa (Väliverronen 2016: 65). Tutkimukset osoittavat, että tiedeuutisten määrä on lisääntynyt 2000-luvulle tultaessa ja sen aikana sekä Suomessa (Kauhanen 1997) että muualla (Bucchi & Mazzolini 2003; Clark & Illman 2006; Elmer, Badenschier & Wormer 2008; Bauer 2012; Summ & Volpers 2015). Taylor (2010) osoittaa toisaalta korpuslingvistiikan menetelmin, että brittisanomalehdissä tiedettä ei esitetä järkeen vetoavana auktoriteettina ja että tieteellisiä perusteluja esitetään harvoin. Tiede on joko osa muita juttuja tai uutisia, ei laajoja reportaaseja (Taylor 2010; ks. myös Väliverronen 2016: 72). Taylorin (2010) mukaan tiede rinnastui aiemmin taiteeseen ja kulttuuriin (ks. myös Väliverronen 2016: 90), nyt uskontoon. Vaikka tiede on siis toisaalta aiempaa enemmän esillä, toisaalta sen auktoriteettiasemaa kyseenalaistetaan entistä enemmän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailevan korpusavusteisen diskurssintutkimuksen (MD-CADS, modern diachronic corpus-assisted discourse studies) menetelmin (menetelmästä ks. Partington 2010) analysoida, millaisia teemoja nousee esiin tieteeseen liittyvässä keskustelussa Suomi24-keskustelupalstalla kahdella eri ajanjaksolla (2004–2006 ja 2018–2020). Tavoitteena on myös selvittää, mitkä teemat ovat ajanjaksosta riippumatta yhteisiä sekä millaisia tieteellisiä, poliittisia ja kulttuurisia muutoksia teemoissa on tapahtunut. Analysoitavana ovat keskustelupalstan viestit, joissa mainitaan sana 148 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen tiede. Näitä viestejä nimitetään jatkossa tiedekeskusteluksi. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia yhteisiä teemoja Suomi24:n tieteeseen liittyvässä keskustelussa nousee esiin sekä miten vuosien 2004–2006 ja 2018–2020 teemat eroavat toisistaan? 2. Mitä teemat kertovat siitä, mikä kansalaisia tieteessä kiinnostaa? 3. Mitä mahdollinen teemojen muutos kertoo tieteen ja tieteellisen tiedon asemasta yhteiskunnassa? Toisessa luvussa tuodaan esiin tiedeyleisön tutkimuksen lähtökohtia, kolmannessa menetelmää, neljännessä luvussa aineistoa ja tilastollisia menetelmiä. Viides luku keskittyy analyysiin, ja kuudes luku kokoaa tulokset ja päätelmät. 2 Tiedeyleisön tutkimus Tämä tutkimus on tiedeyleisön tutkimusta (scientific understanding of publics) (käsitteestä ks. Davies 2008: 414), jossa tutkimus keskittyy erityisesti tiedeyleisöön (publics) ja joka kuuluu laajempaan, tieteen julkisen ymmärryksen (public understanding of science, PUS; suomennoksesta ks. Kiikeri & Ylikoski 2011, tutkimussuuntaukseen. PUStutkimus keskittyy siihen, miten kansalaiset ymmärtävät tiedettä ja erityisesti siihen, ymmärtävätkö he sen tiedeyhteisön näkökulmasta ”oikein”. ”Väärinymmärrystä” on sitten pyritty korjaamaan yleistajuistamalla tiedettä ja valistamalla kansalaisia. PUS-tutkimusta on tehty pääasiassa kvantitatiivisin kyselytutkimuksin, jotka on toteutettu ns. tiedelähtöisestä näkökulmasta, ylhäältä alaspäin, tiedeyhteisön ehdoin. (PUS-tutkimuksesta ks. esim. Setälä 2008.) PUS-tutkimuksessa on kuitenkin jäänyt huomiotta keskeisiä seikkoja, jotka korostuvatkin juuri tiedeyleisön tutkimuksessa. Jasanoff (2014) toteaa, että tutkimuksessa pitäisi ensinnäkin keskittyä vahvemmin kansalaisten näkökulmaan ja erityisesti yhteisöihin, jotka joko jo tuntevat tiedettä tai kehittävät asiantuntemustaan tieteestä. Toiseksi näkökulma pitäisi siirtää tieteen ymmärtämisen tutkimisesta siihen, millainen näkemys niin tutkijoilla kuin kansalaisilla tieteestä on, olipa kansalaisten näkemys tiedeyhteisön näkökulmasta sitten totuudenmukainen tai ei. Kolmanneksi tutkimuksen pitäisi keskittyä tieteeseen yhteiskunnassa: milloin tutkijoihin luotetaan ja milloin voidaan tunnistaa tieteen kanssa ristiriitaisia näkemyksiä. (Jasanoff 2014.) Tämä tutkimus tiedeyleisön tutkimus lähtökohtanaan ottaa huomioon edellä mainitut seikat. Uudenlaisen ja vähän tutkitun mahdollisuuden tiedeyleisön tutkimiseen tarjoavat keskustelupalstat, joilla jo tieteestä tietävät ja siitä kiinnostuneet voivat vapaasti keskustella. Keskustelupalstojen epävirallista keskusteluja on kritisoitu, mutta toisaalta palstat ovat yhdistäneet aiemmin toisistaan erillään olleet tieteen harrastajat, ja 149 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta keskustelun vaikutuksista tieteelliseen kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan on paljon vielä tutkittavaa ja ymmärrettävää (Stilgoe, Lock & Wilsdon 2014). Nowotny (2014: 20) toteaakin, että tärkeää on tutkia, miten sosiaalinen media muokkaa, rajoittaa ja mahdollisesti laajentaa tiedettä ja laajemmin yhteiskuntaa (ks. myös Brossard & Scheufele 2013). Käytännössä valtaosa tutkijoista kokee velvollisuudekseen viestittää tutkimuksestaan niin poliittisille päättäjille kuin laajemmalle yleisölle (The Role of Scientists in Public Debate 2000), minkä lisäksi he asennoituvat laajalle yleisölle suunnattuun viestintään positiivisesti (Rose, Markowitz & Brozzard 2020). Tutkijat ovat siis tietoisia tarpeesta avautua suurelle yleisölle, ja he osallistuvat muun muassa yliopistojen avoimiin tapahtumiin, kirjoittavat sanomalehtiin tai ovat haastateltavina televisiossa (Davies 2018). Tilanne on sama myös Suomessa (ks. esim. Väliverronen 2015). Positiivisesta asennoitumisesta huolimatta tutkijat kuitenkin kokevat muun muassa rajallisten viestintätaitojen hankaloittavan viestintää (Rose ym. 2020). Huono ”todellisen elämän” tuntemus onkin yksi tunnistettu haaste: tutkija ei välttämättä tunnista, mikä on tiedettä jo tuntevan tai siitä kiinnostuneen yleisön tietämys, ja sortuu helposti yliarvioimaan kohdeyleisön tietoa aiheesta (Mustajoki 2013: 17). Toisaalta tutkija voi nähdäksemme myös aliarvioida kohdeyleisön tietoa. Tärkeä seikka viestintätaidoissa onkin kohdeyleisön tunteminen. Aiempi tutkimus on pyrkinyt selvittämään kansalaisnäkökulmaa, mutta haasteena on ollut niin sanottu ylhäältä alaspäin suuntautunut tutkimus. Tutkimuksissa on jäänyt huomiotta se, miten kansalaiset keskustelevat tieteestä vapaissa yhteyksissä, arjessa, Suomi24-keskustelupalstalla. Tämä tutkimus lähteekin liikkeelle niin sanotusti alhaalta ylöspäin, ja tutkimuksen tulosten myötä on mahdollista tietää, mikä on kansalaisten käsitys tieteestä ja mitä he tieteestä jo tietävät. Tutkimuksen tulokset saattavatkin helpottaa tutkijan ”todellisen elämän” tuntemusta, eikä tutkija alitai yliarvioi kohdeyleisönsä tietämystä. 3 Menetelmänä vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus (MD-CADS) Tutkimuksen menetelmä on vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus. Menetelmässä käytetään rinnakkaisia korpuksia nykyajan eri ajanjaksoista, ja sen avulla selvitetään, miten kielenkäyttö on muuttunut ja miten se heijastaa sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia tilanteita (Partington 2010: 83). MD-CADS on korpusavusteisen diskurssintutkimuksen (CADS) alamenetelmä, jossa korpuslingvistiikan tekniikoita ja työkaluja yhdistetään laadulliseen diskurssintutkimukseen (Partington 2010: 88; korpustutkimuksen ja diskurssintutkimuksen eroista ja yhtäläisyyksistä ks. Jantunen 2018b). Yhdistämällä korpustutkimuksen määrällinen lähestymistapa ja perinteinen eli laadullinen diskurssianalyysi on mahdollista päästä käsiksi 150 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen muihinkin kuin ilmiselviin merkityksiin (non-obvious meanings), sillä kieltä käytetään puoliautomaattisesti siinä mielessä, että kielenkäyttäjät ovat vain osittain tietoisia tekemistään kielellisistä valinnoista ja siten myös merkityksistä, joita heidän tekstinsä välittävät (Partington 2010: 88–89). Teoreettisesti CADS nojaa diskurssintutkimukseen ja laajemmin sosiaaliseen konstruktionismiin. CADS:ssa todellisuus nähdään rakentuvan sosiaalisesti kielen avulla, siinä korostetaan kielen ja merkityksen suhdetta kontekstiin ja nähdään analyysi moniulotteisena. (Ancarno 2020; diskurssintutkimuksesta ks. Pälli & Lillqvist 2020: 381–382.) Laadullisen diskurssintutkimuksen tavoin myös CADS:ssa analysoidaan aitoa, todellista kielenkäyttöä ja aitoja tekstejä (Baker 2006: 1). CADS tukeutuu myös fraseologisuuteen (fraseologiasta ks. Hoey 2005; Granger & Meunier 2008), jonka mukaan kielenkäyttö ei ole satunnaista vaan säännönmukaista ja kielenkäyttäjät tuottavat toistuvia rakenteita (Partington 2004: 267; Baker, Gabrielatos, KhosraviNik, Krzyżanowski, McEnery & Wodak, 2008: 274; Gries 2008: 15–16). CADS voi edetä makrotasolta mikrotasolle seuraavin vaihein, tosin erilaisin yhdistelmin ja painotuksin: 1) Avainsana-analyysi laajasta tekstiyhteydestä nostaa esiin tekstin keskeiset teemat (eng. aboutness). 2) Kollokaatioanalyysissa keskitytään valitun hakusanan rajatumpaan tekstiyhteyteen ja luokitellaan kollokaatteja merkitysryhmiin. 3) Konkordanssien tarkastelu kertoo hakusanan tekstiyhteyden hallitsevat tekstirakenteet (Marchi 2010). Ancarno (2020: 177) lisää vaiheisiin 4) lähilukuun perustuvan diskurssianalyyttisen tarkastelun. Tutkimuksessa vaiheita toteutetaan sen mukaan, mikä on tarpeen ja mitä tutkimuksella tavoitellaan. Tulosten tulkinnassa, selittämisessä ja analyysin rajaamisessa käytetään tukena laadullisen diskurssintutkimuksen tavoin tekstien ulkopuolista tietoa (Partington ym. 2013: 10). Tässä tutkimuksessa toteutetaan avainsana-analyysi, jossa on kahdelta eri ajanjaksolta koottu korpus ja jossa avainsanoja on luokiteltu merkitysryhmiin. Merkitysryhmiä analysoimalla saadaan selville tieteeseen liittyvän keskustelun teemoja sekä teemojen muutoksia Suomi24-keskustelupalstalla. CADS:lla ja avainsana-analyysilla on aiemmin Suomi24-keskustelupalstalta tutkittu muun muassa homoutta ja heteroutta (Jantunen 2018a), kansa-sanaa (Johansson, Jantunen, Heimo, Ahonen & Laippala 2018), lesboutta (Jantunen & Juvonen 2021), homoutta ja uskontoa (Jantunen & Kytölä 2022) sekä pääkaupunkiseudun paikannimiä (Jantunen, Ainiala, Jokela & Tarvainen 2022). 4 Aineisto ja tilastolliset menetelmät Tutkimusaineistona on Suomi24-korpus, jossa on Suomi24-keskustelupalstan keskustelut vuosilta 2001–2020. Suomi24-korpus on diakroninen korpus, ja tässä tutkimuksessa 151 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta aineistoa on käytetty CSC:n Puhti-laskentaympäristössä 2 . Korpuksen koko on n. 4,6 miljardia sanetta (City Digital Group 2021). Tutkimukseen rajattiin kaksi osakorpusta: tiedekeskustelut vuosilta 2004–2006 (VT-korpus) ja vuosilta 2018–2020 (UT-korpus). Lisäksi tutkimukseen rajattiin kaksi referenssikorpusta: kaikki keskustelut vuosilta 2004–2006 ja vuosilta 2018–2020 (ks. kuvio 1) 3 . UT-korpuksen ajanjakso on ajankohtaisin saatavilla oleva aineisto. VT-korpuksen ajanjakson aikana keskustelu Suomi24-keskustelupalstalla alkoi saada keskustelumaista muotoa alun haparoinnin ja epäyhtenäisyyden jälkeen. Kuvio 1. Tutkimuksen aineisto (nuolet osoittavat tehdyt avainsana-analyysit). Keskustelu tieteestä on aktiivista molempina ajanjaksoina, tiede siis kiinnostaa koko ajan. Viestien määrä on vähentynyt korpusten välillä, mutta osittainen keskustelun hiipuminen on tyypillistä keskustelupalstoille (ks. Tilastokeskus 2017). Aineistonkeruu tehtiin Python-skriptillä lemmatisoidusta aineistosta, jossa sanat esiintyvät lemmoina eli perusmuodossa. Korpuksissa on mukana valituilta vuosilta viestit, joissa mainitaan sana tiede kaikissa taivutusmuodoissaan. Korpuksista poistettiin sekä automaattisesti kaksoiskappaleita että käsin roskapostia. Korpukset ovat konkordanssikorpuksia, joissa konkordanssin laajuus on kokonainen yksittäinen viesti. Tilastollisena menetelmänä oli avainsana-analyysi. Avainsanat kuvaavat aineistoa sanaston näkökulmasta: menetelmä paljastaa ilmaukset, jotka esiintyvät tutkimusaineistossa tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin vertailuaineistossa (Scott & Tribble 2006: 58) ja jotka kuvaavat siis tekstin olemusta (Kyröläinen & Laippala 2020: 495). Avainsanaanalyysi tehtiin WordSmith Tools -ohjelmalla, ja avainsanaisuusarvo on laskettu Log Likelihood -testillä (WST-ohjelmasta ks. Scott 2012). 2 Aineisto on avoimesti saatavilla Kielipankin (2023) Korp-käyttöliittymässä. 3 Koodit, joilla aineisto on kerätty, löytyvät avoimesti GitHubista: https://github.com/jehetarv referenssikorpukset kaikki Suomi24keskustelut 2004–2006 n. 1 miljardi sanetta kaikki Suomi24keskustelut 2018–2020 n. 0,5 miljardia sanetta osakorpukset VT-korpus tiedekeskustelut 2004–2006 n. 7 miljoonaa sanetta UT-korpus tiedekeskustelut 2018–2020 n. 5 miljoonaa sanetta avainsanalistat VT 200 avainsanaa YT 200 avainsanaa UT 200 avainsanaa 152 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen Avainsana-analyysissa verrattiin ensin VT-korpusta kaikkiin Suomi24-keskusteluihin vastaavalta ajanjaksolta (2004–2006), samoin UT-korpusta kaikkiin Suomi24-keskusteluihin vastaavalta ajanjaksolta (2018–2020) (ks. nuolet kuviossa 1). Tällä tavalla poistettiin mahdollisuus, että kyse olisi ajanjakson välisestä muutoksesta koko korpuksessa. Lemmatisoitu aineisto antoi mahdollisuuden tutkia avainsanojen konkordansseja kaikista esiintyneistä sananmuodoista. Näin saatiin kaksi avainsanalistaa: VT ja UT. Tämä jälkeen näitä kahta avainsanalistaa verrattiin toisiinsa ja niistä erotettiin yhteiset avainsanat: YT. Lopulliseen analyysiin valikoitui kaikista kolmesta listasta 200 tilastollisesti merkitsevintä avainsanaa, jotka riittivät aineiston saturaatioon (ks. kuvio 1). Oletettavasti seuraavista avainsanoista ei siis olisi enää pystytty muodostamaan uusia merkitysryhmiä. Seuraavaksi avainsanat luokiteltiin merkitysryhmiin eli diskurssiprosodioihin, joilla tarkoitetaan assosiaatioita tiede-sanan ja siihen liittyvien, merkitykseltään samankaltaisten sanojen muodostamien sanaryhmien välillä. Diskurssiprosodiat voivat olla arvottavia eli merkitykseltään positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. (Diskurssiprosodian määritelmästä ks. Baker 2006: 87; Jantunen & Kytölä 2022.) Diskurssiprosodioiden avulla saadaan selville tiedekeskustelun teemat. Luokittelu tehtiin aineistopohjaisesti sanojen denotatiivisten ja kontekstuaalisten merkitysten perusteella (jälkimmäisten tulkinta perustui konkordanssien eli tekstiyhteyksien tarkasteluun). Osa avainsanojen merkityksistä oli selkeästi luokiteltavissa denotatiivisen merkityksen perusteella (esim. ISLAM ja MESSIAS 4 ), kun taas osa oli kontekstisidonnaisempia (esim. HÄN ’Jumala’). Diskurssiprosodioiden nimet muodostettiin Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA 2023) nimityksiä soveltaen. 5 Yleiskatsaus tiede-sanaan liittyvistä avainsanoista ja keskustelun teemoista Tässä luvussa analysoidaan Suomi24-keskustelupalstan tiedekeskustelun teemoja, joita voidaan tarkastella kuvioon 2 koottujen diskurssiprosodioiden avulla. Kuviossa 2 eritellään vanhan (VT), uuden (UT) sekä yhteisen tiedekeskustelun (YT) diskurssiprosodiat ja avainsanojen prosentuaaliset osuudet. Muut-luokkaan kuuluvat polyseemiset avainsanat (esimerkiksi ASIA, OSA), yleistermit (esimerkiksi ILMIÖ, MERKITYS) sekä diskurssiprosodiat, joihin kuuluu 10 tai vähemmän avainsanaa (esimerkiksi geologia, lääketiede, psykologia). Seuraavissa alaluvuissa esitellään tiedekeskustelun keskeisimmät teemat. YT:stä esitellään kolme laajinta teemaa (selittäminen, tiede ja uskonto), samoin VT:stä (uskonto, maantiede ja yhteiskunta). UT:stä esitellään kaksi laajinta teemaa (uskomus sekä moraali ja arvottaminen) ja teema, joka esiintyy vain UT:ssä (ilmasto). Teemoja havainnollistetaan valikoiduilla ja lyhennetyillä tekstiesimerkeillä Suomi24-keskustelupalstalta. 4 Avainsanat on merkitty kapiteelein. 153 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Esimerkit esiintyvät alkuperäisessä muodossaan muun muassa kirjoitusvirheineen. Avainsanat on esimerkeissä tummennettu, eikä esimerkeissä välttämättä esiinny hakusanana ollut tiede-sana, mutta esimerkkiä laajemmassa viestissä se esiintyy. Tarkempi diskurssiprosodioiden luokittelu sekä esimerkkiavainsanoja on liitteessä 1. 5.1 Tiedekeskustelun yhteiset teemat Tässä alaluvussa esitellään yhteiset diskurssiprosodiat selittäminen, tiede ja uskonto. Ensimmäinen diskurssiprosodia selittäminen tarkoittaa sitä, että asioita tehdään selväksi ja esitetään asioita valaisevia tietoja. Avainsanat ovat pääsääntöisesti joko asiantiloja toisiinsa suhteuttavia abstrakteja ja suhdetta ilmaisevia verbejä tai verbeistä johdettuja substantiiveja. Avainsanat kuvaavat esimerkiksi muutosta ja muuttumista (KEHITTÄÄ, LEVITÄ, TOTEUTUA), perusteluja (PERUSTE, TODISTE, OSOITTAA), johonkin kuulumista (SISÄLTÄÄ, RINNASTAA), syy-seuraussuhdetta (JOHTAA, AIHEUTTAA), tulkintaa (TULKINTA, OLETTAA), varmuutta (VÄITE, VAKUUTTUA) ja vastakkaisuutta (RISTIRIITA). Selittämiseen kuuluvia avainsanoja esiintyy sekä YT:ssä, VT:ssä että UT:ssä, eikä niiden välillä ole sisällöllistä eroa. Kuvio 2. Diskurssiprosodioiden prosentuaalinen osuus yhteisen, vanhan ja uuden tiedekeskustelun välillä. 0 5 10 15 20 25 30 muut alueet ja paikat ilmasto fysiikka oleva ja olemattomuus moraali ja arvottaminen viestintä yhteiskunta kosmologia kognitio biologia uskomus filosofia evoluutio uskonto tiede selittäminen diskurssiprosodiat Diskurssiprosodioiden prosentuaalinen osuus YT (2004–2006 ja 2018–2020) VT (2004–2006) UT (2018–2020) 154 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen Esimerkeissä heijastuu myös negatiivinen prosodia: kreationismia pidetään huuhaana ja pseudotieteenä. (27) ID on kreationistinen liike, ja kreationismi on pseudotieteellistä apologiaa eli huuhaata. Tiedeyhteisöt irtisanoutuvat ID:stä, niin kuin on syytäkin. (28) – – siis tämä nykymuotoinen kreationismi pseudotieteellisenä apologetiikkana, missä valehdellaan tieteen muka tukevan luomisuskoa, on sitä amerikkalaista tuontitavaraa. Koska keskustelun keskiössä on erilainen käsitys maailmankaikkeuden synnystä, linkittyy keskusteluun vahvasti myös evoluutio-diskurssiprosodia ja sen avainsanat. Evoluutiota ja evoluutioteoriaa pidetään tieteellisenä selitysmallina, ja keskustelu liittyy siihen, miten kreationismi ja tieteellinen tutkimus sopivat yhteen. Esimerkiksi esimerkissä 29 korostetaan EVOLUUTIOTEORIAN asemaa yliopisto-opetuksessa, ja esimerkissä 30 asetetaan vastakkain niin kreationistit kuin evoluutiouskovaiset, mutta toisaalta myös kyseenalaistetaan kummankin näkemykset tieteen ja tietoisuuden tutkimuksen kehittyessä. Esimerkissä 29 arvotetaan evoluutioteoriaa positiivisesti, kreationismia negatiivisesti, mutta toisaalta myös esimerkin 30 tapaan molempia arvotetaan negatiivisesti ja ivallisestikin. (29) – – evoluutioteoria pysyy kovissa tieteissä huippu yliopistoissa eikä ole heilahtanut mihinkään suuntaan. Samaan aikaan oma YEC oppisi on kuihtumassa historiankirjoihin lähinnä vitsinä jota ei ole opetettu ikinä missään varteenotettavassa koulussa. (30) Jonain päivänä kun tietoisuuden arvoitus ratkeaa, niin kretutuilta ja evoilta ratkeaa pelihousut, ja häpeä on suunnaton. Kannattaako täällä siis julistaa sen enempää raamattua kuin darwinismiakaan? Keskustelussa nousee lisäksi esiin lääketiede ja sen suhde vaihtoehtolääketieteeseen. Myös tässä esiintyy vastakkainasettelua: KOULULÄÄKETIEDE ja luonnonmukainen lääketiede asetetaan vastakkain (esimerkki 31), ja keskustelija suhtautuu positiivisesti luonnonmukaiseen lääketieteeseen kertomalla kannattavansa sitä. (31) Mun mielestä tämä ilmenee hyvin kasvilääkinnässä jolle alkaa olla aika paljon ihan tieteellistä tutkimusta ja käsitykseni mukaan uudenaikaisia lääkkeitä koululääketieteelle onkin suunnitelmissa ja kehitelmissä myös juuri niistä. Itse kannatan luonnonmukaista lääketiedettä jolle on löydettävissä tieteellisiä perusteita. Toinen uuden tiedekeskustelun diskurssiprosodia on moraali ja arvottaminen. Moraalin ja arvottamisen avainsanat kuvaavat arviointia (MIELIPIDE, SOKEASTI), luotettavuutta (LUOTTAA, LUOTETTAVA), totuusarvoa (VÄÄRISTELLÄ, EPÄREHELLINEN) sekä täsmällisyyttä (TARKKA, KIRJAIMELLISESTI). Keskustelu moraalista ja arvottamisesta ei liity niinkään tieteeseen, vaan muihin keskustelijoihin ja heidän arviointiinsa sekä keskustelijoihin itseensä. Vastakkainasettelu näkyy 161 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta tässäkin, sillä muita keskustelijoita nimitetään EPÄREHELLISIKSI ja heidän sanotaan VÄÄRISTELEVÄN asioita (esimerkki 32) eli heitä arvotetaan negatiivisesti. Lisäksi toisten näkemyksiään pidetään kapeakatseisena, SOKEASTI johonkin uskovana (esimerkki 33), joten negatiivinen arvottaminen näkyy myös esimerkissä 33. (32) Olet epärehellinen keskustelija. Vääristelet, valehtelet ja ketkuilet. (33) Uskot sokeasti evoluutioteoriaan, jolle ei löydy ensimmäistäkään tieteellistä todistetta. Moraalinen ja arvottava keskustelu liittyy myös keskustelijaan itseensä (esimerkit 34– 35), jolloin keskustelija kertoo luottavansa tieteeseen tai uskovansa luomiskertomuksiin sananmukaisesti. Arvottavuus ja erityisesti luotettavuuden arviointi voi kohdistua myös itse tieteeseen, jota pidetään luotettavana (esimerkki 36). (34) Luotan edelleen tieteeseen. (35) Itse uskon lapsenomaisesti luomiskertomukseen kirjaimellisesti. (36) Tiede nyt vain sattuu olemaan ainoa luotettava tapa saada tietoa maailmasta jossa elämme, näin se vain on. Kolmas, ainoastaan uuden tiedekeskustelun diskurssiprosodia on ilmasto. Ilmastoon liittyviä avainsanoja ovat yleiskäsitteet (ILMASTONMUUTOS, LÄMMETÄ, LÄMPÖTILA), järjestöt (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) ja henkilöt (ALARMISTI, DENIALISTI). Keskustelu liittyy ilmastonmuutoksen perusteisiin ja siihen, tapahtuuko ilmastonmuutosta, kenen aiheuttama se on (esimerkki 37) tai mistä se johtuu (esimerkki 38). Keskustelu sisältää lainauksia IPCC:n arviointiraporttista AR5, jossa argumentoidaan maapallon lämpötilassa tapahtuneita muutoksia (39). Tieteen tavoin tietoa pyritään argumentoimaan lähdeviittein. (37) Ilmastonmuutos herättää tosiaan tunteita monissa. Jako kolmeen on helppo tehdä: 1. Ilmasto ei muutu. 2. Ilmasto muuttuu, mutta ihmisen toimet eivät vaikuta siihen. 3. Ilmasto muuttuu, ja se on ihmisen syy. (38) – – ilmasto on jo lämmennyt eikä siitä mitään huonoa ole seurannut. Sekä lämpötila että co2 pitoisuus on ollut historiassa paljon nykyistä korkeammat. Tieteen avulla ei ole pystytty todistamaan, että co2 on aiheuttanut lämpenemisen viimeisen sadan vuoden aikana. (39) Näistä GWP arvoista löytyy taulukko IPCC:n AR5:stä kappaleesta 8 sivulta 79 alkaen. Uusi tiedekeskustelu on keskustelua uskomuksista ja erityisesti kreationismista. Keskustelu on muuttunut tieteen ja kristinuskon luomisopin välisen suhteen keskustelusta tieteen eli evoluution sekä älykkään suunnittelun eli kreationismin väliseksi keskusteluksi. Lisäksi uusi tiedekeskustelu tuo esiin keskustelijoiden väliset suhteet, sillä moraali ja arvottaminen kohdistetaan muihin keskustelijoihin ja heidän arviointikykyynsä. Uudessa 162 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen tiedekeskustelussa näkyy myös ajankohtaisuus ja erityisesti planetaarinen hyvinvointi: keskustelu ilmastonmuutoksesta. 6 Tulokset ja päätelmät Tässä tutkimuksessa analysoitiin Suomi24-keskustelupalstan tiedekeskustelun teemoja vertailevan korpusavusteisen diskurssintutkimuksen menetelmin. Tulokset osoittavat, että ajankohdasta riippumatta tiedekeskustelu liittyy selittämiseen, tieteen perusteisiin sekä tieteen ja uskonnon suhteeseen. Vanha tiedekeskustelu (2004–2006) liittyy tieteen ja kristinuskon suhteeseen, uskontojen historiaan sekä yhteiskuntapoliittisiin rakenteisiin. Uusi tiedekeskustelu (2018–2020) on pirstaloituneempaa, ja se liittyy tieteen ja uskomusten, erityisesti kreationismin, suhteeseen, keskustelijoiden moraaliin ja arvottamiseen sekä ilmastonmuutokseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalainen tiedekeskustelu tieteen, uskonnon ja uskomusten välisestä suhteesta on noudattaa niin suomalaista kuin kansainvälistäkin kehityssuuntaa: osa-alueiden välinen suhde kiinnostaa. Myös suomalaisissa sanomalehdissä tiedekeskustelu perustuu luonnontieteelle sekä tieteen ja uskonnon sekä kreationismin väliselle konfliktille (Setälä 2008). Espanjalaisten Twitterissä käymissä keskusteluissa tiedemyönteiset näkemykset hallitsevat vaihtoehtohoitoihin liittyvää keskustelua, joskin uutismediassa tiedemyönteiset ja vaihtoehtohoitoja kannattavat esitetään tasapainoisemmin. Kyseinen tutkimus kuitenkin peräänkuuluttaa vielä lisää tietoa eri maissa vallitsevasta tiedekeskustelusta, vaihtoehtohoitoihin suhtautumisesta ja erityisesti vaihtoehtohoitojen puolesta ja vastaan käydystä keskustelusta (Cano-Orón 2019). Toinen kansainvälinen suuntaus on ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu, joka näkyy tämän tutkimuksen tulosten perusteella myös suomalaisessa, erityisesti viimeaikaisessa tiedekeskustelussa. Brittiläisen sanomalehden yleisökommentteihin perustuvassa tutkimuksessa osoitetaan, että keskustelussa esiintyy ilmastoskeptisiä argumentteja ja niitä myös kyseenalaistetaan (Koteyko, Jaspal & Nerlich 2013.). 4chanin ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu perustuu pääasiassa tieteelliseen sisältöön, mutta salaliittoteoriat valtaavat keskustelua (Corsi 2021). Koteyko ym. (2013: 84) kuitenkin toteavat, että tutkimus kaipaa lisää tietoa: miten ilmastovastainen argumentointi rakentuu ja mikä on ilmastovastaisen näkemyksen suosion taustalla. Tutkimus tukee myös Taylorin (2010) tuloksia tiedejournalismin pirstaloituneisuudesta ja sen sisällöistä: maailmanlaajuisista kriiseistä, kuten ilmastonmuutoksesta, sekä tieteen tekemisestä. Toisaalta tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ajanjaksosta riippumatta uskonnot ja uskomukset nousevat esiin, toisin kuin tiedejournalismissa; ero kummunnee erilaisista aineistoista. Tämän tutkimuksen tulokset voivat olla värittyneitä ja puolueellisia Suomi24-keskustelupalstan luonteen takia, ja aineiston laatu onkin yksi 163 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta tutkimuksen rajoituksista. Toinen rajoitus on aineistona olevat tiede-sanan sisältävät viestit, joissa viestin laajuudesta huolimatta tiedettä koskeva osuus saattaa jäädä vähäiseksi. Jatkossa esimerkiksi kollokaatioanalyysi tiede-sanan lähellä esiintyvistä sanoista tai laadullinen, lähilukuun perustuva diskurssianalyysi täsmentäisi tuloksia ja mahdollistaisi tiedekeskustelun diskurssien tulkinnan (diskursseista ks. Baker 2006). Tämä tutkimus täydentää edellä mainittua suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta ja tuo esiin, että Suomi24-keskustelupalstalla on käynnissä vastaava keskustelu uskomuksista ja ilmastonmuutoksesta, joskin sen erityispiirteisiin ei pelkästään teemoja tutkimalla pääse käsiksi. Tutkimus tuo uutta tietoa ja uuden näkökulman myös tiedeyleisön tutkimukseen. Tutkimuksessa on näkökulma ollut alhaalta ylöspäin, ja tutkittavana on kansalaisten vapaa tiedekeskustelu, jota tiedeyhteisö ei ole rajoittanut, toisin kuin esimerkiksi kyselytutkimuksissa, joissa on rajattu ja rajoitettu kysymysten sisältöä. Yhteiskunnallisesti tiedekeskustelu heijastelee ns. tiedon jälkeistä aikaa (ks. Mäntynen & Pietikäinen 2019: 9–10): Se mitä tiedämme, on kiinnostavampaa kuin se, mikä on totta tai oikein. Tuloksista voi päätellä, että kansalaisia kyllä kiinnostaa, mitä on tiede ja mihin se perustuu, mutta toisaalta heitä kiinnostavat myös uskonnot ja uskomukset. Keskustelun ääripäiksi voi tulkita modernin tieteen kannattajat ja tieteen kyseenalaistajat. Sosiaalisessa mediassa muodostuukin helposti samanmielisiä yhteisöjä ja sosiaalisia kuplia, joissa pseudotieteelliset näkemykset leviävät herkästi, mikä johtunee yhteiskunnan yksilöllistymisestä ja instituutioihin kohdistuvan kritiikin lisääntymisestä (Väliverronen 2016: 45). Tieteen kyseenalaistaminen voidaan nähdä osana nykyajalle tyypillistä populismia, joka korostaa kansan tahtoa sekä kansan ja eliitin suhdetta. Myös liian mustavalkoinen maailmankuva, oli se sitten moderniin tieteeseen tukeutumista tai tieteen kyseenalaistamista, voi johtaa yhteentörmäykseen, mikä myös heijastelee yhteiskunnallista eriytymistä. Tieteen status luotettavan tiedon lähteenä näyttäisi olevan muuttumassa, ja Suomi24keskustelupalsta tarjoaa alustan tieteen kyseenalaistamiseen. Tiedeyhteisön näkökulmasta voi pohtia, johtuuko tieteellisen tiedon kyseenalaistaminen siitä, että tiede näkyy liian vähän arjessa tai että tieteen yleistajuistaminen ei ole onnistunutta. Jatkossa tiedeyhteisön tulisi aktiivisesti osallistua julkiseen keskusteluun ja korostaa tieteen merkitystä yhteiskunnassa. Samalla on tärkeää ymmärtää kansalaisten huolenaiheita ja epävarmuutta sekä rakentaa siltoja osapuolten välille. Lähteet Ancarno, C. (2020). Corpus-Assisted Discourse Studies. Teoksessa: A. De Fina & A. Georgakopoulou (Toim.). The Cambridge Handbook of Discourse Studies. 165–185. Cambridge University Press. Baker, P. (2006). Using corpora in discourse analysis. Continuum. 164 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen Baker, P., Gabrielatos, C., KhosraviNik, M., Krzyżanowski, M., McEnery, T. & Wodak, R. (2008). A useful methodological synergy? Combining critical discourse analysis and corpus linguistics to examine discourses of refugees and asylum seekers in the UK press. Discourse & Society 19 (3), 273–306. 10.1177/0957926508088962 Bauer, M. W. (2012). Public Attention to Science 1820–2010. A ‘Longue Durée’ Picture. Teoksessa: S. Rödder, M. Franzen & P. Weingart (Toim.). The sciences’ media connection. Public communication and its representations. 35–57. Sociology of the Sciences Yearbook 28. Springer. https://doi.org/10.1007/978-94-007-2085-5_3 Brossard, D. & Scheufele, D. A. (2013). Science, new media, and the publics. Science 339, 40–41. 10.1126/science.1232329 Bucchi, M. & Mazzolini, R. (2003). Big science, little news: Science coverage in the Italian daily press, 1946– 1997. Public Understanding of Science 12 (1), 7–24. https://doi.org/10.1177/0963662503012001413 Cano-Orón, L. (2019). A Twitter campaign against pseudoscience: The sceptical discourse on complementary therapies in Spain. Public Understanding of Science 28 (6), 679–695. https://doi.org/10.1177/0963662519853228 City Digital Group, 2021. Suomi24 virkkeet -korpus 2001–2020, Korp-versio [tekstikorpus]. Kielipankki. Saatavilla: https://korp.csc.fi/korp/#?cqp=%5B%5D&corpus= Clark, F. & Illman, D.L. (2006). A longitudinal study of the New York Times Science Times section. Science Communication 27 (4), 496–513. 10.1177/1075547006288010 Corsi, G. (2021). Climate change communication on 4chan’s /pol/ board 2015-2019. An automated content analysis. First Monday 26 (8). https://doi.org/10.5210/fm.v26i8.11082 Davies, S. R. (2008). Constructing communication: Talking to scientists about talking to the public. Science Communication 29 (4), 413–434. https://doi.org/10.1177/1075547008316222 Elmer, C., Badenschier, F. & Wormer, H. (2008). Science for everybody? How the coverage of research issues in German newspapers has increased dramatically. Journalism & Mass Communication Quarterly 85 (4), 878–893. https://doi.org/10.1177/107769900808500410 Granger, S. & Meunier, F. (2008). Phraseology: An interdisciplinary perspective. John Benjamins Publishing Company. Gries, S.Th. (2008). Pharaselogy and linguistics theory: A brief survey. John Benjamins Publishing Company. Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. (2016). Johdatus tieteellisen ajatteluun. Gaudeamus. Harju, A. (2018). Suomi24-keskustelut kohtaamisten ja törmäysten tilana. Media & viestintä 41 (1), 51– 74. https://doi.org/10.23983/mv.69952 Hoey, M. (2005). Lexical priming: A new theory of words and language. Routledge. Häikiö, M. (1989). Miten yliopistot ja korkeakoulut tiedottavat tieteestä. Teoksessa: I. Peräsalo (Toim.). Tiede tiedotusvälineissä. 90–94. Tieteen tiedotus ry. Jantunen, J. H. (2018a). Homot ja heterot Suomi24:ssä: analyysi digitaalisista diskursseista. Puhe ja kieli 38 (1), 3–22. https://doi.org/10.23997/pk.65488 Jantunen, J. H. (2018b). Korpusavusteinen diskurssintutkimus (CADS): analyysiesimerkki homouden ja heterouden digitaalisista diskursseista. Teoksessa: L. Haapanen, L. Kääntä & L. Lehti (Toim.). Diskurssintutkimuksen menetelmistä. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 11. 20–44. AFinLA. 10.30660/afinla.69259 Jantunen, J. H., Ainiala, T., Jokela, S. & Tarvainen, J. (2022). Mapping Digital Discourses of the Capital Region of Finland: Combining Onomastics, CADS, and GIS. Names. A Journal of Onomastics 70 (1), 20– 39. 10.5195/names.2022.2289 Jantunen, J. H. & Juvonen T. (2021). Lesbonormatiivisuuden ristipaineessa: Määrällistä ja laadullista analyysiä Suomi24-verkkokeskusteluista. SQS-lehti 15 (1–2), 17–36. https://doi.org/10.23980/sqs.112512 Jantunen, J. H. & Kytölä, S. (2022). Online discourses of ’homosexuality’ and religion: The discussion relating to Islam in Finland. Journal of Language and Sexuality 11 (1), 31–56. https://doi.org./10.1075/jls.20011.jan Jasanoff, Sh. (2014). A mirror for science. Public Understanding of Science 23 (1), 21–26. https://doi.org/10.1177/0963662513505509 165 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Johansson, M., Jantunen, J. H., Heimo, A., Ahonen, M. & Laippala V. (2018). Verkkokeskustelujen kansa: korpusavusteinen diskurssianalyysi Suomi24-keskustelupalstasta. Sananjalka 60 (60), 96–117. https://doi.org/10.30673/sja.69963 Kauhanen, E. (1997). The river of ink: media epistemology, ontology and imagology in the light of science, pseudoscience and technology material in six major Finnish newspapers in 1990: a discourse analytical study. Helsingin yliopisto. Kielipankki (2023). Kielipankki, FIN-CLARIN ja CSC, Tieteen tietotekniikan keskus. https://www.kielipankki.fi/aineistot/ Kiikeri, M. & Ylikoski, P. (2011). Tiede tutkimuskohteena: Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. Gaudeamus. Koteyko, N., Jaspal, R. & Nerlich, B. (2013). Climate change and ’climategate’ in online reader comments: a mixed methods study. The Geographical Journal 179 (1), 74–86. http://www.jstor.org/stable/23360887 Kyröläinen, A.-J. & Laippala, V. (2020). Määrällinen korpuslingvistiikka. Teoksessa: M. Luodonpää-Manni, M. Hamunen, R. Konstenius, M. Miestamo, U. Nikanne & K. Sinnemäki (Toim.). Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV. 487–524. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1457 Lagus, K. H., Ruckenstein, M., Pantzar, M. & Ylisiurua, M. J. (2016). Suomi24: Muodonantoa aineistolle. Helsingin yliopisto. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/163190 (lainattu 13.5.2023). Lahti, E. (2019). Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa. Helsingin yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5707-2 (lainattu 13.5.2023). Marchi, A. (2010). ”The Moral in the Story”: A diachronic investigation of lexicalized morality in the UK press. Corpora 5 (2), 161–189. http://dx.doi.org/10.3366/cor.2010.0104 Mäntynen, A. & Pietikäinen, S. (2019). Uusi kurssi kohti diskurssia. Vastapaino. Nowotny, H. (2014). Engaging with the political imaginaries of science: Near misses and future targets. Public Understanding of Science 23 (1), 16–20. https://doi.org/10.1177/0963662513476220 Partington, A. (2004). Metaphors, motifs and similes across discourse types: Corpus-Assisted Discourse Studies (CADS) at work. Teoksessa: A. Sterfanowitsch & S.Th. Gries (Toim.). Corpus-based approaches to metaphor and metonymy. 267–304. Mouton de Gruyter. https://doi.org/10.1515/9783110199895 Partington, A. (2010). Modern Diachronic Corpus-Assisted Discourse Studies (MD-CADS) on UK newspapers: an overview of the project. Corpora 5 (2), 83–108. 10.3366/cor.2010.0101 Partington, A., Duguid, A. & Taylor, Ch. (2013). Patterns and meanings in discourse: Theory and practice in corpus-assisted discourse studies (CADS). John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/scl.55 Peräsalo, I. (1989). Tiede tiedotusvälineissä. Tieteen tiedotus ry. Pälli, P. & Lillqvist, E. (2020). Diskurssianalyysi. Teoksessa M. Luodonpää-Manni, M. Hamunen, R. Konstenius, M. Miestamo, U. Nikanne & K. Sinnemäki (Toim.). Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV. 374– 411. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1457 Rose, K. M., Markowitz, E. & Brossard, D. (2020). Scientists’ incentives and attitudes toward public communication. Proceedings of the National Academy on Sciences 117 (3), 1274–1276. http://dx.doi.org/10.1073/pnas.1916740117 Ruckenstein, M. (2017). Suomi24-käyttäjäkyselyn tuloksia [Blogi]. Citizen Mindscapes. https://blogs.helsinki.fi/citizenmindscapes/2017/08/21/suomi24-kayttajakyselyn-tuloksia/ (lainattu 3.4.2023). Saresma, T., Pöyhtäri, R., Knuutila, A., Kosonen, H., Juutinen M., Haara, P., Tulonen, U., Nikunen K. & Rauta, J. (2022). Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit. Valtioneuvosto. Setälä, V. (2008). Kehitysopin julkinen ymmärrys ja populaari evoluutiodiskurssi. Media & Viestintä 31 (4). https://doi.org/10.23983/mv.63015 Scott, M. (2012). WordSmith Tools (version 6) [Ohjelmisto]. Stroud: Lexical Analysis Software. Scott, M. & Tribble C. (2006). Textual Patterns. Key words and corpus analysis in language education. Studies in Corpus Linguistics 22. John Benjamins Publishing Company. Stilgoe, J., Lock, S. J. & Wilsdon, J. (2014). Why should we promote public engagement with science? Public Understanding of Science 23 (1), 4–15. https://doi.org/10.1177%2F0963662513518154 Summ, A. & Volpers, A.-M. (2015). What’s science? Where’s science? Science journalism in German print media. Public Understanding of Science 25, 775-790. https://doi.org/10.1177/0963662515583419 166 Johanna Kalja-Voima, Vesa Jarva & Jenny Tarvainen Taylor, Ch. (2010). Science in news: a diachronic perspective. Corpora 5 (2), 221–250. 10.3366/E1749503210000456 The Role of Scientists in Public Debate (2000). The Wellcome Trust & MORI. https://wellcome.org/sites/default/files/wtd003425_0.pdf Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (2018). Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti. Tiedeviestinnän suositukset. Saatavilla: https://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiedeviestinnan_suositukset_2018.pdf (lainattu 1.9.2023). Tilastokeskus (2017). Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2017. Saatavilla: https://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_fi.pdf (lainattu 21.3.2023). Väliverronen, E. (2015). Tiedeviestintä ja asiantuntijuus: Tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 80 (3), 221–232. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061710385 Väliverronen, E. (2016). Julkinen tiede. Vastapaino. YSA (2023). YSA Yleinen suomalainen asiasanasto [Asiasanastoja ontologiapalvelu]. Kansalliskirjasto. https://finto.fi/ysa/fi/ 167 Liite 1. Taulukko 1. Diskurssiprosodiat ja niiden alaluokat sekä esimerkkiavainsanoja (avainsanat tilastollisessa merkitsevyysjärjestyksessä). YT (2004–2006 ja 2018–2020) VT (2004–2006) UT (2018–2020) Selittäminen 31 kpl 14 kpl 13 kpl muutos ja muuttaminen KEHITTÄÄ, KEHITYS, KEHITTYÄ LEVITÄ, TOTEUTUA KEHITELLÄ perustelu PERUSTELLA, PERUSTE, TODISTE, OSOITTAA TODISTELU jhk kuuluminen MUODOSTAA, PERUSTUA, SISÄLTÄÄ RINNASTAA, KOSKEA, VERTAUS RAKENTUA syy-seuraus SELITYS, JOHTAA, VAIKUTUS, TUOTTAA, SELITTÄÄ AIHEUTTAA, EDELLYTYS, AIKAANSAADA SELITTYÄ tulkinta TULKINTA, TULKITA, OLETTAA, OLETUS VIHJAUS ARVAUS, PÄÄTELLÄ, PÄÄTTELY varmuus VÄITE, VÄITTÄÄ PÄÄTYÄ, VAKUUTTUA, VARMENTAA vastakkaisuus VASTAAN, RISTIRIITA muita ESIMERKKI, OPETTAA ASETTAA, KUVAILLA Tiede 27 kpl 4 kpl 12 kpl yleiskäsitteitä TIETEELLISYYS, OBJEKTIIVINEN, TIEDE, TIETEELLINEN, TUTKIMUS, TUTKIA, TIETEELLISESTI OBJEKTIIVISESTI tieteenala ja sen luonnehdinta HUMANISTINEN, EMPIIRINEN, TIETEENALA, LUONNONTIEDE teoria ja menetelmä METODI, MENETELMÄ, FALSIFIOIDA, TEORIA FALSIFIKAATIOKRITEERI, METODOLOGIA tutkija ja yhteisö TIEDEMAAILMA, TIEDEMIES, TIEDEYHTEISÖ, TUTKIJA, PROFESSORI (Juha) VALSTE, TRI TIEDEVASTAINEN tulos TUTKIMUSTULOS, TULOS, LÖYTÖ MITTAUS, MITTAUSTULOS julkaiseminen ARTIKKELI VERTAISARVIOINTI, VERTAISARVIOIDA, POPULARISOIDA, TIEDEJULKAISU 168 Vertaileva korpusavusteinen diskurssintutkimus tiedekeskustelun teemojen muutoksesta Uskonto 27 kpl 50 kpl 5 kpl yleiskäsitteitä JUMALUUS, USKONTO, USKO, JUMALALLINEN, USKOA, USKONNOLLINEN uskonto t. uskontunnustaja KRISTILLINEN, ATEISMI, KRISTITTY, ATEISTI, KRISTINUSKO ISLAM, KRUSKO (KRISTINUSKO), ISLAMILAINEN, KATOLINEN, BUDDHALAISUUS, PAKANA TEISMI yliluonnolliset olennot JUMALA, JEESUS, LUOJA HÄN (Jumala tai Allah), ALLAH, PYHÄ HENKI, KRISTUS, SAATANA, MESSIAS pyhien kirjojen henkilöt PAAVALI, AABRAHAM, MUHAMMED, MOOSES, SALOMON PIETARI pyhä kirja t. sen kohta LUOMISKERTOMUS, RAAMATTU, KORAANI TESTAMENTTI, MATT., ILM., ROOM. paikat TAIVAS, KIRKKO TEMPPELIVUORI, SANHEDRIN toimitukset ja tapahtumat KASTE, SAKRAMENTTI muita SIELU ARMO, SYNTI JUMALATON, YLIMAALLINEN Evoluutio 13 kpl 6 kpl 12 kpl yleiskäsitteitä EVOLUUTIO, LUONNONLAKI, LUONNONVALINTA evoluutiobiologia MAKROEVOLUUTIO, MIKROEVOLUUTIO, EVOLUUTIOTEORIA EVOLUUTIOBIOLOGIA, EVOLUUTIOBIOLOGI genetiikka GENEETTINEN, GEENI, MUTAATIO EPIGENETIIKKA, DNA-JAKSO polveutuminen SUKULINJA, SUKUPOLVI, SUKUPUU PERIYTYÄ henkilö ja yhteisö (Charles) DARWIN PILTDOW(in) ihminen EVOLUUTIOUSKOVAINEN, EVOT Filosofia 12 kpl 15 kpl yleiskäsitteitä MAAILMANKATSOMUS, MAAILMANKUVA, FILOSOFI, FILOSOFIA FILOSOFISESTI, TODELLISUUSKÄSITYS totuusarvo TOTUUS, FAKTA, TOSIASIA TOSI, AKSIOOMA, EPÄTOSI henkilö (Friedrich) ENGELS aate IDEALISMI, DETERMINISTINEN, VALISTUS 169 Biologia 9 kpl 5 kpl 9 kpl yleiskäsitteitä POPULAATIO, IHMINEN, BIOLOGIA BIODIVERSITEETTI, IHMISYKSILÖ elollinen olio APINA, ELIÖ SIRKKU ELIÖSTÖ, ELIÖMAAILMA muita AIVOT, LUONTO, SOLU, LAJI VERKKOKALVO, AISTINSOLU KEHO, KASVI, LUOMI Kognitio 9 kpl 1 kpl 14 kpl ajatteleminen ja havaitseminen HAVAINTO, HAVAITA, KÄSITYS, AJATTELU HAHMOTTAA, OPPIA tietäminen TIETO, TIETOISUUS TIETÄÄ, TIETÄMÄTÖN, TIETOTASO, VAJAKKI älykkyys ÄLYKKYYS, ÄLYKÄS muita TAHTO MIELI, INTENTIO Uskomus 9 kpl 10 kpl 18 kpl yleiskäsitteitä USKOMUS, PSEUDOTIEDE PSEUDOTIETEELLINEN, PSEUDOTIETEILIJÄ, USKOMUSJÄRJESTELMÄ, SALALIITTO, TAIKAUSKOINEN uskomusjärjestelmien käsitteitä YHTENÄISKENTTÄ, KOULULÄÄKETIEDE, KOKOOMAPISTE uskomusjärjestelmät ja niiden edustajat KREATIONISTI, KREATIONISMI, ASTROLOGIA (Rudolf) STEINER, ASTROLOGI, DIAETIIKKA, MAGIA (Tapio) PUOLIMATKA, YEC (young earth creationism), KRETUT (kreationistit) salaseurat ja niiden edustajat VAPAAMUURARIUS, VAPAAMUURARI vaihtoehtolääkintä HOMEOPATIA HOMEPAATTINEN yliluonnolliset olennot SAUNATONTTU, HENKIOLENTO Kosmologia 8 kpl 1 kpl 13 kpl yleiskäsitteitä UNIVERSUMI, MAAILMANKAIKKEUS MAGNEETTIKENTTÄ KOSMOLOGI, KOSMOLOGINEN maailmankaikkeuden alku ALKURÄJÄHDYS LAAJETA, TYHJÄ, BB (big bang), TYHJYYS, ABIOGENEESI, RÄJÄHDYS taivaankappaleet PLANEETTA, MAAILMA, AURINKO, MAAPALLO 170