Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/ Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä © 2021 Mari Honko, Sari Ahola, Tuija Hirvelä Published version Honko, Mari; Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija Honko, M., Ahola, S., & Hirvelä, T. (2021). Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä . Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 31, 114-152. https://doi.org/10.5128/lv31.04 2021 114 doi:10.5128/LV31.04 Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä M A R I H O N K O, S A R I A H O L A , TUIJA HIRVELÄ Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofi iliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan erityisesti Suomessa asumisen ja suomen opiskelun kestosta, yhä useammat vironkielisistä tutkintoon osallistujista ovat hankkineet suomen kielen taitonsa muutoin kuin Suomessa pysyvästi asumalla tai varsinaiseen suomen kielen opetukseen osallistumalla. Avainsanat: kielitaidon arviointi; vironkieliset suomenoppijat; suomi toisena kielenä; suomi vieraana kielenä; Yleiset kielitutkinnot; keskitason tutkinto; itsenäisen kielenkäyttäjän taitotaso 115 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … 1. Tutkimuksen tausta ja tutkimustehtävä Vironkieliset ovat yksi suurimmista Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen kielen tutkintoon osallistuvista ryhmistä ja yksi suurimpia vieraskielisiä ryhmiä Suomessa (SVT 2021). Lähisukukielen puhujina vironkieliset ovat useimpiin muihin suomen kielen oppijoihin verrattuna erityisasemassa. Kielisukulaisuus tukee vironkielisten suomen oppimista, ja hyvä suomen kielen taito helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan (Kaivapalu 2005; Anniste & Tammaru 2014: 392). Monille virolaisille tärkeitä syitä opiskella suomea ovat nimenomaan toimivammat vuorovaikutusmahdollisuudet suomalaisten kanssa, paremmat työja opiskelumahdollisuudet sekä hyvä asema työmarkkinoilla molemmissa maissa (Õis 2014). Suomen kielen merkitys kuitenkin vaihtelee alueittain, eivätkä virolaisten valmiudet ymmärtää ja puhua suomea ole siksi kaikkialla yhtä hyvät. Esimerkiksi Tallinnan seudulla asuville yhteys Suomeen ja suomenkielisen median seuraaminen on ollut merkittävämmässä osassa kuin kauempana sisämaassa asuville. (Helander 2020: 174.) Integroitumispyrkimykset ja -tarpeet eivät ole kaikilla Suomessa asuvilla vironkielisillä samanlaisia – kuten eivät maassa oleskelun tai kielen opiskelun syytkään. Esimerkiksi matkatyössä Suomessa käyvä ei välttämättä koe tarvetta tai saa mahdollisuuksia käyttää ja kehittää suomen kielen taitoaan tai tulla osalliseksi suomalaista yhteiskuntaa, kun taas Suomeen pysyvämpiä siteitä rakentava voi kokea paineita sulautua suomalaisten joukkoon monikielisen ja -kulttuurisen taustansa kustannuksella (esim. Lagerspetz 2020). Vuonna 2020 Suomessa asui noin 50 000 äidinkieleltään vironkielistä Viron kansalaista, joista lähes 80% työikäisiä eli 15–64-vuotiaita (SVT 2021). Heidän lisäkseen tuhansia kausityöntekijöitä liikkuu kahden maan välillä (esim. Telve 2019, 2020). Tarkkaa tietoa virolaisista tai vironkielisistä Suomessa ei kuitenkaan ole saatavilla, koska liikkuvuus on suurta ja elämäntilanteet moninaisia ja vaihtelevia (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020: 17–18). 116 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ Käsittelemme tässä artikkelissa aikuisia vironkielisiä suomenoppijoita kielitaidon arvioinnin ja saavutetun kielitaidon tason näkökulmasta. Rajaamme tarkastelumme vironkielisiin osallistujiin Yleisissä kielitutkinnoissa vuosina 2012–2020. Tarkastelemme osallistujaprofi ileja sekä niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia osallistujan kotipaikan sekä sosioekonomisen aseman (ikä, koulutus, työllisyys) mukaan: keitä tutkintoihin osallistujat ovat ja mistä he tulevat. Sen jälkeen analysoimme käytettävissä olevan taustatiedon avulla, millaisista syistä kielitutkintoihin osallistutaan ja millainen rooli suomen kielellä on osallistujien elämässä. Lopuksi tarkastelemme tutkintomenestystä eli saavutettua kielitaidon tasoa ja selvitämme tilastollisten analyysien avulla kielitaidon tasoon yhteydessä olevia ja sitä osin selittäviä taustatekijöitä. Tilastollisten analyysien avulla pyrimme vastamaan, miten tutkintomenestykseen kussakin arvioidussa osa - taidossa (puheen ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen) vaikuttavat a)tutkintoon osallistumisen syyt (kansalaisuus, työ, opiskelu); b)osallistujan demografi nen tausta; c)suoritetut suomen opinnot; d)muiden osataitojen hallinta; e)suomen kielen käyttö. 2. Aineisto ja metodit Aineistomme koostuu Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkintojen suorituksista sekä suorituksiin liittyvistä taustatiedoista. Suurin vuosittainen osallistujamäärä ja myös vironkielisten osallistujien määrä on juuri keskitason tutkinnossa (tasot 3–4), joka vastaa eurooppalaisen viitekehyksen itsenäisen kielenkäyttäjän taitotasoja B1–B2. Vironkielisyys määritellään tässä tutkimuksessa osallistujien taustatietolomakkeessa ilmoittaman äidinkielen perusteella. Ennen tutkintopäivää kerättävässä taustatietolomakkeessa on vuodesta 2017 alkaen ollut mahdollisuus ilmoittaa useampi äidinkieli, ja vuosina 2017– 2020 osa (5,3–8,2%) osallistujista ilmoittikin, että viron lisäksi heillä on vähintään yksi muu äidinkieli. 117 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … Aineiston analysoinnissa käytettiin muuttujien välisen riippuvuuden tutkimiseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä. Analyyseissa käytetyt tilastolliset tiedot (tutkinnon osallistujamäärät, osallistujien taustatiedot, tutkintotulokset) ovat vuosilta 2012–2020. Tämä ajanjakso valittiin tarkempaan tarkasteluun siksi, että näiltä vuosilta tutkintojärjestelmässä oli käytettävissä vertailukelpoiset taustatietokyselyt, jotka mahdollistivat eri vuosien ja tutkintokertojen tietojen luotettavan vertailun. Tarkastelimme osallistujien taustamuuttujien ja tutkintotuloksen välistä riippuvuutta khiin neliö -testillä, joka perustuu aineiston luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointiin sekä tarkasteltavien teoreettisten ja havaittujen solufrekvenssien vertailuun. Lisäksi käytimme Pearsonin korrelaatioanalyysia numeeristen muuttujien riippuvuuden tutkimisessa. Pearsonin korrelaatioanalyysi soveltuu vähintään välimatka-asteikon tasoisten muuttujien välisen lineaarisen riippuvuuden tutkimiseen, ja sen avulla voidaan selvittää myös muuttujien selitysvoimaa toisiinsa nähden. (Ks. Heikkilä 2014.) Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla (IBM SPSS Statistics 26). Khiin neliö -testeissä käytetyt selitettävät ja selittävät muuttujat on koottu muuttujapareittain liitteeseen 1. Selitettävä muuttuja on kaikissa analyyseissa tutkintomenestys eli kielitaidon taso puheen ja tekstin ymmärtämisessä, puhumisessa ja kirjoittamisessa. Hypoteesiksi kaikissa analyyseissa asetettiin, että muuttujien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Hypoteesin kumoutuessa tuloksia tulkittiin vastahypoteesien mukaisesti. Ristiintaulukointien rinnalla tuloksia tarkasteltiin kuvailevien tunnuslukujen ja näistä tehtyjen kuvioiden avulla. Näin selvitettiin mahdollisia muuttujien välisiä epälineaarisia yhteyksiä. Lisäksi kuvailevien tietojen avulla tarkasteltiin tilanteita, joissa osallistujamäärien vaihtelu ja erityisesti pienet alaryhmäkohtaiset osallistujamäärät vaikeuttavat aineistoon pohjautuvien yleistysten tekemistä. Laskutoimituksia kertyi yhteensä kymmeniä. Tilan säästämiseksi artikkelissa esitetään vain keskeisimpien analyysien tunnusluvut, ja muut tulokset kootaan sanallisesti. 118 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ 3. Suomen kielen asema vironkielisten arjessa Ennen EU-aikaa Suomeen muuton virikkeenä oli usein perheen perustaminen suomalaisen kanssa tai inkerinsuomalainen syntyperä (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020). 2000-luvulla muuttohalukkuutta Suomeen on edesauttanut ennen kaikkea Viron EU-jäsenyys (2004), joka mahdollisti vapaan liikkuvuuden maiden välillä. Kun Virossa alkoi vuonna 2008 lamakausi, monet lähtivät Suomeen töihin, ja varsinkin rakennusalalle saapui paljon vironkielisiä työntekijöitä. Muuttopäätöstä helpottivat maantieteellinen läheisyys, samankaltainen kieli ja kulttuuri sekä jo Suomessa asuva virolaisyhteisö. (Edelman & Tervonen 2020.) Lisäksi Suomeen töihin ovat houkuttaneet Suomen työvoimatarve, parempi palkkataso ja työolot (Telve 2020). Viime vuosina Suomeen muuton ja matkustamisen ja sen myötä myös suomen kielen opiskelun tärkeäksi syyksi ovat muodostuneet juuri työhön liittyvät tekijät (Kährik & Tammaru 2019; SVT 2020, 2021). Virolainen työvoima onkin kiinteä osa nykyistä suomalaista työmarkkinaa, vaikka etenkin vuoden 2016 jälkeen elintason nousu, Viron hyvä työllisyys ja palkkaerojen kaventuminen Pohjoismaihin verrattuna ovat vähentäneet ulkomailla työskentelyn vetovoimaa (Nylund 2020: 121). Työelämään hakeutuminen Suomessa on yksi keskeinen syy myös osallistua Yleisiin kielitutkintoihin, vaikka useat ensisijaisesti ilmoittavatkin Yleisten kielitutkintojen taustakyselyssä tarvitsevansa todistusta kansalaisuuden hakemista varten. Ylirajaisia suhteita rakennetaan ja pidetään yllä aktiivisesti muutoinkin kuin työn tai asumisen vuoksi, mitä edistää yhteisen kieli sillan rakentaminen eli naapurimaiden kielten opiskelu ja käyttö (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020; Kaivapalu 2020). Kielen ja kulttuurin samankaltaiset piirteet auttavat vironkielistä suomenoppijaa ja suomenkielistä vironoppijaa, mutta kielitaidon kehittyminen korkealle tasolle ei ole itsestäänselvyys vaan vaatii aikaa ja opiskelua (esim. Kaivapalu 2005, 2020). Käytännössä kaikki vironkieliset ovat jonkinasteisesti suomen kielen taitoisia: vironkielinen pystyy ymmärtämään suomea kielten yhteisten 119 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … piirteiden varassa ainakin hiukan opiskelematta sitä, vaikka ymmärtäminen ei ole likimainkaan kattavaa ja vaikka päättely todennäköisesti johtaa myös vääriin tulkintoihin (Kaivapalu 2020). Melko pieni vähemmistö vironkielisistä kuitenkin kokee varsinaisesti osaavansa suomea, ja vielä harvempi kertoo osaavansa sitä niin, että tulee kielitaidollaan toimeen arjen viestintätilanteissa. Simmulin (2017) selvityksen mukaan vuonna 2011 suomi oli Virossa osatuin kieli heti venäjän ja englannin jälkeen. Tuolloin noin 13% virolaista piti itseään suomentaitoisina. Nyky-Virossa keski-ikäiset osaavat suomea iäkkäitä ja nuoria paremmin, mitä selittävät esimerkiksi yhteiskuntaja koulutuspoliittiset syyt sekä näihinkin kytköksissä olevat työhön, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja kulttuuriin liittyvät syyt (Simmul 2017; Tender & Soosaar 2020). Suomessa asuvista vironkielisistä taas yli puolet on arvioinut osaavansa suomea sujuvasti muissa taidoissa paitsi kirjoittamisessa (Praakli 2017). Vaikka suomen opetu s Vi rossa on v ähe nty nyt , moni opis kelee yh ä suomea Virossa joko formaaliin koulutukseen osallistumalla, koulutuksen ulkopuolella tai molemmilla tavoilla (Suomen Viron-instituutti 2021). Tarvetta selittävät varsinaisen muuttoliikkeen lisäksi ylirajaiset suhteet eli yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen liikkuminen ja vuorovaikutus valtion rajojen yli (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020). Kielitaito mahdollistaa vuorovaikutuksen suomalaisten kanssa ja sitä kautta esimerkiksi paremman aseman molempien maiden työmarkkinoilla. Lisäksi opiskelu itsessään voi olla mielekästä ja tuoda sisältöä elämään (Õis 2014). Viron ja Suomen välinen muuttoliike on suuntautunut pääasiassa Suomeen, mutta liikkuvuutta on myös Suomesta Viroon; suomalaiset ovat suurin yksittäinen matkailijaryhmä Virossa, ja lisäksi suomalaisten asukkaiden sekä Suomeen rekisteröityjen yritysten määrä Virossa on viime vuosina kasvanut (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020; Edelman & Tervonen 2020). Virossa suomen kielen taito on yhteydessä asuinpaikkaan: Jos henkilö on kotoisin alueelta, jossa ei ole suomalaisia turisteja, kielitaitoa ei välttämättä ole tai se on hankittu vasta aikuisiällä (Praakli 2017). Myös iällä on merkitystä, sillä Suomessa tehty kyselytutkimus (Pitkänen ym. 12 0 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ 2019) osoittaa, että melko suuri osa nuorista vironkielisistä ei koe osaavansa suomea kovin hyvin. Useat vironkieliset ovat oppineet suomen kielen arkisissa kielenkäyttötilanteissa suomalaisten kanssa ja etenkin seuraamalla suomalaista mediaa, eivät niinkään formaalisen kielenopetuksen avulla. Formaalia oppimista ei välttämättä edes pidetä tärkeänä, koska viro ja suomi nähdään niin läheisinä kielinä, että niitä voi oppia muutenkin. Tästä syystä vironkieliset hallitsevat usein erityisen hyvin suomen puhekielen ja suullisen ilmaisun. Yleensä he ovat Suomessa myös työllistyneet aloille, joissa tarvitaan ennen kaikkea suullista kielitaitoa ja puhutun kielen ymmärtämistä. Suomen kielen kirjoittamisen taito ei välttämättä ole yhtä tarpeellinen tai sitä ei koeta yhtä tarpeelliseksi. (Praakli 2017.) Vironkielisiä työskentelee Suomessa kuitenkin myös vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa työntekijän odotetaan hallitsevan monipuoliset tekstitaidot suullisen kielitaidon lisäksi. 4. Vironkielisen suomi arvioinnin kohteena Nykytutkimuksen mukaan lähdekielen vaikutus kielenoppimiseen voi olla positiivista (vironkielisten suomen oppimisesta esim. Kaivapalu 2005; Nissilä 2011). Lähisukukielen oppimista helpottaa, että sanastossa, muoto-opissa ja lauserakenteissa on paljon yhteneväisyyksiä. Aina samankaltaisuudet suomen ja viron välillä eivät kuitenkaan auta kielenoppijaa, vaan esimerkiksi sanastoon ja taivutusjärjestelmään yhtäläi syyttä luovat samannäköiset mutta eri merkityksiä kantavat ainekset voivat johtaa harhaan (mm. Kaivapalu 2020). Satunnaiset epätarkkuudet yksittäisissä sanoissa tai rakenteissa eivät ole merkityksellisiä toiminnallista kielitaitoa arvioitaessa. Runsaat lähdekieliset piirteet kohdekielessä voivat kuitenkin heikentää oppijan saamaa kielitaitoarviota, jos lähdekielen vaikutus heikentää tuotoksen ymmärrettävyyttä tai estää oppijaa osoittamasta kohdekielen taitoaan (ks. OPH 2011 sekä YKIn arviointikriteerit). Oppijoiden vironkielisyys tunnistetaan usein helposti kielitaitoa arvioitaessa. Tuottamistaitojen arvioinnissa tunnistettavuutta synnyt- 12 1 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … tävät ennen kaikkea poikkeavat sanat ja rakennemuodot, puhumisen arvioinnissa myös ääntämisessä esiintyvä viron kielen vaikutus (Ahola 2020). Vaikka tällaiset puutteet eivät ole kielitaidon näkökulmasta suuria, ne vaikuttavat siihen, että puhuja tai kirjoittaja tunnistetaan vironkieliseksi. Tällä voi olla merkitystä arviointitilanteessa, koska ensikielen tunnistamisella on nähty olevan vaikutusta annettuihin arvioihin (esim. Carey ym. 2010). Yleensä esimerkiksi tuttu puhetapa vaikuttaa arviointiin positiivisesti, mutta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, jos suoritusta arvioivalla tai kuulijalla on negatiivisia, stereotyyppisiä k ä s i t y k s i ä k i e l e n p u h u j a r y h m ä s t ä . Yleisten kielitutkintojen arvioijat suhtautuvat vironkielisiin suomen puhujiin positiivisesti: Heidän kielitaitoaan pidetään hyvänä, ja kielten yhteisten piirteiden synnyttämä tuttuus auttaa arvioinnissa. Virolaiset koetaan sukulaiskansaksi, ja lisäksi heidät yhdistetään usein ennen kaikkea länsimurretta puhuviin suomalaisiin. Tällaisilla stereotyyppisillä käsityksillä on kuitenkin myös varjopuolensa, koska niiden takia vironkielisten suomenoppijoiden kielitaidon odotetaan lähtökohtaisesti olevan hyvällä tasolla. Odotuksia lisää se, että vironkielisten suomi kuulostaa sujuvalta ja kohdekieliseltä, vaikka siinä olisikin lähdekielen vaikutusta. (Ahola 2020; Ahola & Tossavainen 2016.) 5. Tulokset 5.1. Vironkieliset osallistujat Yleisissä kielitutkinnoissa vuosina 2012–2020 Vuosina 2012–2020 suomen kielen keskitason tutkinnoissa oli yhteensä 1634 vironkielistä osallistujaa, mikä on 2,6% kaikista osallistujista (n=60 997). Vuosittaisissa osallistujamäärissä on jonkin verran vaihtelua, mutta trendi on laskeva: vuosina 2012–2014 osallistujia oli yli 200, kun taas kolmen viimeisen tilastovuoden 2018–2020 osallistujamäärä jäi alle 150:n, vaikka tutkintoja samaan aikaan ryhdyttiin järjestämään myös Virossa (kuvio 1). Osallistujien sukupuolijakaumassa oli tarkastelujaksolla melko suurta vuosittaista vaihtelua, mutta naisten osuus 12 8 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ Ϭй ϮϬй ϰϬй ϲϬй ϴϬй ϭϬϬй ϮϬϭϮ;ŶсϰϰϴϵͿ ϮϬϭϯ;ŶсϱϮϮϯͿ ϮϬϭϰ;ŶсϰϱϯϬͿ ϮϬϭϱ;ŶсϰϴϱϱͿ ϮϬϭϲ;ŶсϳϬϰϲͿ ϮϬϭϳ;ŶсϱϳϯϰͿ ϮϬϭϴ;ŶсϯϲϴϵͿ ϮϬϭϵ;ŶсϮϴϰϳͿ ϮϬϮϬ;ŶсϮϰϬϱͿ ϮϬϭϮ;ŶсϮϬϰͿ ϮϬϭϯ;ŶсϮϬϲͿ ϮϬϭϰ;ŶсϮϬϳͿ ϮϬϭϱ;ŶсϭϳϰͿ ϮϬϭϲ;ŶсϮϯϳͿ ϮϬϭϳ;ŶсϭϴϲͿ ϮϬϭϴ;ŶсϭϰϰͿ ϮϬϭϵ;ŶсϭϮϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϭϭϮͿ <ŽŬŽĂŝŶĞŝƐƚŽ;ŶсϰϬϴϭϴͿ sŝƌŽŶŬŝĞůŝƐĞƚ;ŶсϭϱϵϭͿ ϭϬǀƵŽƚƚĂ ƚĂŝLJůŝ ϰͲϵǀƵŽƚƚĂ ϭͲϯǀƵŽƚƚĂ ĂůůĞǀƵŽĚĞŶ ĞŶůĂŝŶŬĂĂŶ Kuvio 6. Osallistujat suomen kielen opintojen keston mukaan Opiskelun kestossa seurantajaksolla ilmenevät muutokset eivät ole systemaattisia, mutta viime vuosina (2017–2020) osallistujissa on ollut aiempaa enemmän niitä, jotka eivät ole opiskelleet suomea lainkaan (keskimäärin 23,3%). Moni heistä työskenteli rakennus-, kiinteistö-, kuljetustai varastointialan tai teollisuuden palveluksessa ja valtaosa käytti suomea arjessaan aktiivisesti. Suomea siis opitaan monilla tavoilla, eikä hyvän suomen kielen taidon saavuttaminen tarkastellussa joukossa välttämättä edellyttänyt formaaliin kielenopetukseen osallistumista. 5.4. Tutkintomenestys Tutkintoon osallistuneet vironkie lis et menestyivät hyvin kaikissa tutkintoon kuuluvissa osataidoissa (tekstin ja puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen). Alle taitotason 3 (B1) jääneiden suorittajien määrä oli koko seurantajakson ajan pieni ja taitotason 4 (B2) saavuttaneiden määrä suuri erityisesti ymmärtämistaidoissa. Verrattuna muunkielisiin osallistujiin samalla aikajaksolla (2012–2020) vironkielisten suoriutuminen oli selkeästi parempaa (kuviot 7–10). Seurantajakson alussa lähes koko vironkielisten ryhmä (99,5% v. 2012) ja lopussakin yli 90% heistä saavutti kansalaisuuden edellytyksenä olevan kielitaidon, kun kaikista YKIiin osallistuneista keskimäärin n. 60% ja vuonna 2020 vain noin 50% sai todistuksen, jolla he voivat 12 9 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … osoittaa kielitaitonsa kansalaisuutta varten. Vironkielisten kielitaidon vahvuudesta kertoo se, että seurantajaksolla taitotason 4 (B2) heistä saavutti kirjoittamisessa vajaa puolet (46,1%), puhumisessa (68,1%) ja puheen ymmärtämisessä (67,1%) kaksi kolmesta sekä tekstin ymmärtämisessä kolme neljästä (77,5%), kun koko aineistossa vastaavat osuudet samalla tarkastelujaksolla olivat enimmillään viidenneksen (10–18%). Tekstin ymmärtäminen (kuvio 7) vaikuttaa tulosten perusteella olevan vironkielisillä hyvin vahva taito. Yhtä kolmannesta lukuun ottamatta kaikki osallistujat saavuttivat siinä seurantajaksolla taitotason 4 (B2). Tekstin ymmärtämisen taidossa on eri vuosina testiin osallistuneiden välillä vain pieniä prosentuaalisia eroja. Ϭй ϭϬй ϮϬй ϯϬй ϰϬй ϱϬй ϲϬй ϳϬй ϴϬй ϵϬй ϭϬϬй ϮϬϭϮ;ŶсϱϬϰϰͿ ϮϬϭϯ;ŶсϱϵϭϱͿ ϮϬϭϰ;ŶсϲϳϵϳͿ ϮϬϭϱ;ŶсϳϭϭϮͿ ϮϬϭϲ;ŶсϳϵϱϬͿ ϮϬϭϳ;ŶсϴϯϯϴͿ ϮϬϭϴ;ŶсϳϯϭϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϳϯϲϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϱϭϲϰͿ ϮϬϭϮ;ŶсϮϭϯͿ ϮϬϭϯ;ŶсϮϭϰͿ ϮϬϭϰ;ŶсϮϭϬͿ ϮϬϭϱ;ŶсϭϳϳͿ ϮϬϭϲ;ŶсϮϰϮͿ ϮϬϭϳ;ŶсϭϵϮͿ ϮϬϭϴ;ŶсϭϰϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϭϮϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϭϭϯͿ <ŽŬŽĂŝŶĞŝƐƚŽ;ŶсϲϬϵϵϳͿ sŝƌŽŶŬŝĞůŝƐĞƚ;ŶсϭϲϮϴͿ ĂůůĞϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϰ Kuvio 7. Tekstin y mmär täminen Puheen ymmärtämisessä noin puolet osallistujista saavuttaa tason 4 (B2), mikä on hyvä tulos verrattuna muihin osallistujaryhmiin (n. 10%). Ymmärtämisen taidoista juuri puheen ymmärtäminen on usein haastavampi, koska se vaatii oppijalta yhtäaikaisesti monen taidon hallintaa: auditiivisten taitojen ja kielen hallinnan lisäksi muun muassa kognitiivisia taitoja sekä hyvää työmuistia (esim. Buck 2001). Puhuttu kieli on 130 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ myös luonteeltaan erilaista kuin kirjoitettu, koska puhuttuun tekstiin ei voi esimerkiksi palata samalla tavalla kuin kirjoitettuun tekstiin. Arjen vuorovaikutustilanteissa kuuntelija saa ymmärtämiseen tukea kontekstista sekä muilta puhujilta, mutta testitilanteessa tällainen tuki on tavallisesti vähäistä (myös Weir 2005). Ϭй ϭϬй ϮϬй ϯϬй ϰϬй ϱϬй ϲϬй ϳϬй ϴϬй ϵϬй ϭϬϬй ϮϬϭϮ;ŶсϱϬϰϰͿ ϮϬϭϯ;ŶсϱϵϭϱͿ ϮϬϭϰ;ŶсϲϳϵϳͿ ϮϬϭϱ;ŶсϳϭϭϮͿ ϮϬϭϲ;ŶсϳϵϱϬͿ ϮϬϭϳ;ŶсϴϯϯϴͿ ϮϬϭϴ;ŶсϳϯϭϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϳϯϲϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϱϭϲϰͿ ϮϬϭϮ;ŶсϮϭϯͿ ϮϬϭϯ;ŶсϮϭϰͿ ϮϬϭϰ;ŶсϮϭϬͿ ϮϬϭϱ;ŶсϭϳϳͿ ϮϬϭϲ;ŶсϮϰϮͿ ϮϬϭϳ;ŶсϭϵϮͿ ϮϬϭϴ;ŶсϭϰϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϭϮϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϭϭϯͿ <ŽŬŽĂŝŶĞŝƐƚŽ;ŶсϲϬϵϵϳͿ sŝƌŽŶŬŝĞůŝƐĞƚ;ŶсϭϲϮϴͿ ĂůůĞϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϰ Kuvio 8. Puheen ymmärtäminen Kirjoittaminen on vironkielisten suomen oppijoiden heikoin taito (ks. kuvio 9), mutta muihin tutkintoon osallistuneisiin verrattuina vironkieliset menestyvät hyvin myös kirjoittamisessa. Vironkielisistä lähes yhdeksän osallistujaa kymmenestä saavutti vuonna 2020 vähintään taitotason 3, ja kolmannes osallistujista myös taitotason 4. Muunkielisistä sen sijaan yli puolet (n. 57%) ei saavuttanut keskitasolle asetettuja k r i t e e r e i t ä , j a t a i t o t a s o n 4 s a a v u t t i a i n o a s t a a n 6  % o s a l l i s t u j i s t a . Vaikka tulokset näyttävät hyviltä, on kuitenkin havaittavissa, että kirjoittamisen taito vironkielisten keskuudessa on heikentynyt viimeisen 9 vuoden aikana. Sekä taitotason 4 että taitotason 3 alapuolelle jäävien osuus on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä. 131 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … Ϭй ϮϬй ϰϬй ϲϬй ϴϬй ϭϬϬй ϮϬϭϮ;ŶсϱϬϰϰͿ ϮϬϭϯ;ŶсϱϵϭϱͿ ϮϬϭϰ;ŶсϲϳϵϳͿ ϮϬϭϱ;ŶсϳϭϭϮͿ ϮϬϭϲ;ŶсϳϵϱϬͿ ϮϬϭϳ;ŶсϴϯϯϴͿ ϮϬϭϴ;ŶсϳϯϭϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϳϯϲϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϱϭϲϰͿ ϮϬϭϮ;ŶсϮϭϯͿ ϮϬϭϯ;ŶсϮϭϰͿ ϮϬϭϰ;ŶсϮϭϬͿ ϮϬϭϱ;ŶсϭϳϳͿ ϮϬϭϲ;ŶсϮϰϮͿ ϮϬϭϳ;ŶсϭϵϮͿ ϮϬϭϴ;ŶсϭϰϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϭϮϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϭϭϯͿ <ŽŬŽĂŝŶĞŝƐƚŽ;ŶсϲϬϵϵϳͿ sŝƌŽŶŬŝĞůŝƐĞƚ;ŶсϭϲϮϴͿ ĂůůĞϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϰ Kuvio 9. Kirjoittaminen Ϭй ϭϬй ϮϬй ϯϬй ϰϬй ϱϬй ϲϬй ϳϬй ϴϬй ϵϬй ϭϬϬй ϮϬϭϮ;ŶсϱϬϰϰͿ ϮϬϭϯ;ŶсϱϵϭϱͿ ϮϬϭϰ;ŶсϲϳϵϳͿ ϮϬϭϱ;ŶсϳϭϭϮͿ ϮϬϭϲ;ŶсϳϵϱϬͿ ϮϬϭϳ;ŶсϴϯϯϴͿ ϮϬϭϴ;ŶсϳϯϭϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϳϯϲϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϱϭϲϰͿ ϮϬϭϮ;ŶсϮϭϯͿ ϮϬϭϯ;ŶсϮϭϰͿ ϮϬϭϰ;ŶсϮϭϬͿ ϮϬϭϱ;ŶсϭϳϳͿ ϮϬϭϲ;ŶсϮϰϮͿ ϮϬϭϳ;ŶсϭϵϮͿ ϮϬϭϴ;ŶсϭϰϲͿ ϮϬϭϵ;ŶсϭϮϭͿ ϮϬϮϬ;ŶсϭϭϯͿ <ŽŬŽĂŝŶĞŝƐƚŽ;ŶсϲϬϵϵϳͿ sŝƌŽŶŬŝĞůŝƐĞƚ;ŶсϭϲϮϴͿ ĂůůĞϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϯ ƚĂŝƚŽƚĂƐŽϰ Kuvio 10. Puhuminen 132 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ Puhumisen osakokeesta saadut tulokset kertovat hyvin vahvasta suomen kielen hallinnasta. Vaikka siinäkin suunta on samankaltainen kuin kirjoittamisessa, vaihtelut vuosien myötä eivät ole yhtä voimakkaita. Vuoden 2016 jälkeen suoritustaso kuitenkin laskee selvästi. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on se, että vuodesta 2017 alkaen tutkintoon osallistuneista noin neljännes oli Virossa asuvia, kun ennen vuotta 2016 tutkintoon osallistuneista vain noin 6% ilmoitti asuvansa Virossa. Havainnot eri osataitojen suhteellisesta vaikeudesta vastaavat Yleisten kielitutkintojen tyypillisiä tuloksia, ja tuottamistaitojen – erityisesti kirjoittamisen – tiedetään yleisemminkin kehittyvän ymmärtämistaitoja hitaammin. CLIL-opetukseen liittyvissä tutkimuksissa (esim. Jarvis & Pavlenko 2008) on myös havaittu, että ensikieli vaikuttaa ennen kaikkea ymmärtämisen taitoihin. Tätä taustaa vasten tulokset ovat odotuksenmukaisia. 5.5. Kielitaidon tasoon yhteydessä olevat tekijät 5.5.1. Tutkintoon osallistumisen syyt Suurin osa aineistomme vironkielisistä kertoi tarvitsevansa kielitaitotodistusta kansalaisuuden hakemisessa tarvittavan kielitaidon osoittamiseen, minkä lisäksi moni ilmoitti myös käyttävänsä todistusta työn tai opiskelupaikan hakemiseen tai osoittaakseen kielitaitonsa työantajalle. Kansalaisuuden hakemiseen vaaditaan Suomessa samantasoista kielitaitoa kuin monilla aloilla työskentelyyn ja opiskeluunkin, joten saavutetun kielitaidon tason ei odotettu riippuvan tutkintoon osallistumisen syystä. Vastoi n en nak kool etust a til astollisen analy ysin per uste ell a saavute - tun kielitaitotason ja tutkintoon osallistumisen syyn välillä on kuitenkin (osittaista) riippuvuutta. Seuraavaan luetelmaan on koottu tilastollisesti merkitsevät tulokset ja luetelman alle näitä koskeva pohdinta. • Kansalaisuutta hakevilla – kirjoittamisen taito on muita heikompi ja jää alle taitotason 3 todennäköisemmin kuin muun syyn vuoksi tutkintoon osallistuneilla vironkielisillä; 133 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … – tekstin ymmärtämisen taito on saavuttanut taitotason 3 yhtä usein kuin muilla mutta jäänyt useammin alle taitotason 4; – puhumisen taito on vahvempi kuin muilla: taitotason 4 saavuttaneiden osuus on heillä suurempi. • Todistusta työnhakuun tarvitsevat – ovat muista syistä tutkintoon osallistuvia vironkielisiä toden näköisemmin saavuttaneet kirjoittamisessa vähintään taitotason 3; – ovat muita harvemmin saavuttaneet puhumisessa taitotason4. Osataidoista kirjoittaminen on suomen oppijoille yleensä vaikein ja eniten opiskelua vaativa (Tarnanen ym. 2010). Kansalaisuuden hakijoissa on muita ryhmiä enemmän (23,2%) niitä, jotka eivät ole opiskelleet suomea, jolloin heillä voi olla niukasti kokemusta tekstitaitojen tai ainakin tutkinnon edellyttämien tekstilajien harjoittelusta erityisesti suomen kielellä. Tämä voi selittää taitoprofi ilien epätasaisuutta: Puhumisen taito on kehittynyt kirjoittamista nopeammin, ja puhumisessa taitotason 4 saavuttaneita (n=409) on noin neljännes enemmän kuin kirjoittamisessa (n=305). Myös kirjoitetun tekstin ymmärtämisessä kansalaisuuden hakijat ovat muita harvemmin savuttaneet taitotason 4. Kansalaisuuden hakemisessa riittävän kielitaidon voi osoittaa erilaisilla taitoyhdistelmillä, eikä esimerkiksi juuri kirjoittamisen taito ole vaatimuksena kaikissa yhdistelmissä (Migri 2021). Siten tietyn kirjoittamisen taitotason saavuttaminen ei myöskään ole hakijalle välttämätön, jos kielitaito on muissa osataidoissa vahva. Lisäksi kansalaisuuden hakijalla on usein tarve osallistua tutkintoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin kirjoitustaito ei ole ehtinyt kehittyä riittävästi tai sitä ei ole koettu yhtä tärkeäksi taidoksi kuin muita (Ahola & Lammervo 2013). Heikompia kirjoittamisen tuloksia voi selittää myös se, että kirjoittamisen suorituksista YKI-arvioijien on helpompi havainnoida kohdekielestä poikkeavia muotoja ja sanoja kuin puhumisen tuotoksista. Opiskelua ja työtä haettaessa kirjoitustaidon välitön merkitys puolestaan on hakijalle suurempi: opiskelupaikan saanti voi esimerkiksi 134 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ edellyttää vähintään taitotason 3 tai 4 saavuttamista kaikissa osataidoissa. Opiskelupaikkaa ja työtä hakevien joukossa vaikuttaa olevan muita ryhmiä enemmän niitä, jotka jo ovat tarvinneet kirjoitustaitoa joko aiemmissa opinnoissaan tai työssään sekä ehtineet jo ennen tutkintoon osallistumista kehittää taitoja pidemmälle. Lisäksi todistusta työnhakuun tarvitsevat ovat muita useammin saavuttaneet puheen ymmärtämisessä vähintään taitotason 3, mutta toisaalta muita harvemmin puhumisessa taitotason 4. Heillä kielitaitoprofi ili onkin tyypillisesti tasaisempi kuin muilla. 5.5.2. Ikä Aineistossamme tutkintoon osallistujan ikä on yhteydessä saavutettuun kielitaitotasoon. Yhteys saavutettuun kielitaitotasoon ei kuitenkaan ole lineaarinen. Työikäisillä 30–39-vuotiailla oli seurantajaksolla paras suomen kielen taito sekä puhumisessa, kirjoittamisessa että ymmärtämistaidoissa, ja lähes yhtä hyvät taidot oli myös hieman heitä nuoremmilla (20–29-vuotiailla) sekä vanhemmilla (40–49-vuotiailla). Sen sijaan alle 20-vuotiaissa ja 50 vuotta täyttäneissä oli suhteessa enemmän taitotason 3 alle jääneitä sekä vähemmän tason 4 saavuttaneita. Keski-ikäisten muita ikäluokkia vahvempaa suomen taitoa selittävät useat yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät (ks. myös esim. Simmul 2017; Tender & Soosaar 2020). Virossa suomen kielen kouluopetuksen huippuaika peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa ajoittui 1990-luvulle (Kaivapalu 2020). Nyt nämä koululaiset ovat noin 35–45-vuotiaita. Myöhemmin suomen kielen asema opiskeltavana kielenä on heikentynyt, mikä on näkynyt myös esimerkiksi korkeakouluopetuksen vähenemisenä. Opetussuunnitelmauudistuksen (2011) myötä suomen opetus kouluissa on kuitenkin taas nousussa (Kaivapalu 2020), mikä voi ainakin alueellisesti vankistaa suomen kielen asemaa myös nuorimpien ikäluokkien käyttökielenä. Nykyisille keski-ikäisille erityisesti suomenkielinen televisio oli 1970–1980-luvulla ikkuna maailmaan (Tender & Soosaar 2017), ja nykyäänkin aineistomme 135 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … nuoret sekä nuoret aikuiset käyttävät suomea aktiivisesti juuri mediaa seuraamalla. Erityisesti 50 vuotta täyttäneissä oli niitä, joilla kirjoittaminen jäi alle taitotason 3, mutta he menestyivät huonoimmin myös puhumisessa kaikkein nuorimpien osallistujien ohella. Seurantajakson aikana kielitaidon tasossa tapahtuneet muutokset vaikuttavat samansuuntaisilta kaikissa ikäryhmissä: taitotaso on yleisesti laskenut kaikissa osataidoissa. Osallistujamäärät ikäryhmissä ovat kuitenkin osin hyvin pieniä ja satunnainenkin vaihtelu voi heilauttaa suoritusprosentteja. Varsinkin alle 20-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä osallistujien kokonais määrät olivat seurantajaksolla niin pieniä, että tulosten perusteella ei voida tehdä voimakkaita yleistyksiä. 5.5.3. Kotipaikka Osallistujan kotipaikan yhteyttä saavutettuun kielitaidon tasoon tarkasteltiin vertaamalla Suomessa ja ulkomailla asuvien tutkintomenestystä kussakin osataidossa. Tulokset osoittavat, että kotipaikka ei tarkastelujaksolla ollut yhteydessä puheen ja tekstin ymmärtämisen eikä kirjoittamisen taitotasoon. Suomessa asuvat kuitenkin menestyivät ulkomailla asuvia paremmin puhumisen osakokeessa. Noin kaksi kolmesta (69,8%) Suomessa asuvasta saavutti puhumisessa taitotason 4, kun vastaava osuus ulkomailla, pääosin Virossa, asuvilla oli hieman yli puolet (53,9%). Suomessa asuvissa myös taitotason 3 alle jääviä oli vähemmän. Suomenkielisessä ympäristössä vietetty aika näyttää aineistomme perusteella olevan vironkielisille suomenoppijoille merkityksellisempi puhumisen taidon kuin kirjoittamisen tai ymmärtämistaitojen kehittymisen kannalta. Työperäistä maahanmuuttoa Virosta Suomeen tutkinut Helander (2020) havaitsi monien virolaisten kokeneen Suomessa (erityisesti) alkuaikoina ongelmia kielen kanssa. Tuloksia arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon, että keskitason tutkintoihin ei osallistuta kielenoppimisen alkuvaiheessa eikä aineistomme siksi välttämättä tavoita Suomessa vain 136 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ vähän aikaa asuneita tai työskennelleitä. Virossa asuvat menestyivät tarkastelemissamme tutkinnoissa puhumisen osakoetta lukuun ottamatta kuitenkin yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin Suomessa asuvat. Tämä voi viitata joko Virossa asuvien suureen liikkuvuuteen Suomen ja Viron rajojen yli tai siihen, että asuinpaikan sijaan muut tekijät, kuten kielenkäytön monipuolisuus ja taajuus sekä osallisuus erilaisissa vuorovaikutus tilanteissa, ovat kielitaidon kehittymisen kannalta S u o m e s s a a s u m i s t a t ä r k e ä m p i ä . 5.5.4. Koulutus Korkea koulutus on yhteydessä parempaan saavutettuun kielitaitotasoon kirjoittamisen sekä puheen ja tekstin ymmärtämisen taidoissa. Erityisesti yliopistotutkinnon suorittaneet ovat menestyneet tutkinnoissa keski määräistä paremmin ja toisaalta vain peruskoulun sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneet keskimääräistä huonommin. Yhteys on näiden taitojen osalta tilastollisesti merkitsevä mutta selitysvoima heikko: koulutustaso selittää tutkintomenestyksestä kussakin osataidossa alle 10%. Koulutustaustan ja puhumisen taidon välillä sen sijaan ei ilmene tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. 5.5.5. Kieliopinnot Tutkitussa aineistoss a suomen kielen opiskelun keston (vuosina) ja saavutetun kielitaidon tason välillä ei ilmene yksiselitteistä lineaarista riippuvuutta. Tulosta voi selittää suomen kielen oppimisen tapojen moninaisuus – formaalin kielikoulutuksen lisäksi tai sijaan monet muut kielenoppimisen tavat ovat olleet tutkintoon osallistuville merkityksellisiä tapoja oppia kieltä. On myös mahdollista, että osallistujat ovat tulkinneet tutkintokielen opiskelua koskevaa taustakyselyn kohtaa keskenään eri tavoin. Aineiston lähempi tarkastelu osoittaa, että hyvin lyhyen aikaa (alle vuoden) suomea opiskelleiden lisäksi pisimpään (10 vuotta tai enemmän) opiskelleiden joukossa on verrattain paljon niitä, jotka 137 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … ovat jääneet kirjoittamisen taidossa alle taitotason 3. Tendenssi on sama koko tarkastelujakson ajan. Toisaalta sekä suomea pitkään opiskelleissa että niissä, jotka eivät ole opiskelleet suomea lainkaan, on myös korkean kielitaitotason saavuttaneita. 5.5.6. Muut osataidot Yksilön kielitaitoprofi ili on tavallisesti hieman epätasainen. Jos esimerkiksi ensisijaisena oppimisympäristönä on puhevuorovaikutus, silloin myös puhumisen ja puheen ymmärtämisen taidot kehittyvät kirjoittamisen ja lukemisen taitoja nopeammin. Myös vironkielisten suomenoppijoiden aineistossa eri osataitojen kehittymisessä oli eroja (ks. lukua 5.4.). Kielitaito kehittyy aina silti kokonaisvaltaisesti, ja suuret erot erityisesti ymmärtämistaitojen välillä ovat harvinaisia, jos kielenoppija ylipäätään on saavuttanut riittävän teknisen lukutaidon. Seurantajaksolla ymmärtämistaitojen välinen yhteys oli vironkielisillä oppijoilla voimakkain (r=0,693, p<0,001), mikä vastaa kielenoppimisen tyypillistä kulkua. Myös kaikkien muiden osataitojen väliset korrelaatiot olivat samaa suuruusluokkaa (r=0,616–0,677) ja yhteydet tilastollisesti erittäin merkitseviä. Ymmärtämistaidot selittivät toistensa vaihtelusta lähes puolet (48,0%) ja kaikki muutkin taidot toisistaan noin 40%. 5.5.7. Työllisyys Tutki ntohetken työllisy ystilantee n j a tut kintomenestyks en välillä ei ilmennyt selkeää, kaikkia osataitoja koskevaa tai yhden ryhmän sisällä yksiselitteistä yhteyttä. Niin työssä käyvät, yrittäjät, opiskelijat, työttömät kuin ryhmään ”muut” (mm. kotivanhemmat ja eläkeläiset) kuuluvat osallistujat menestyivät hyvin erityisesti tekstin ja puheen ymmärtämisen osakokeissa. Tekstin ymmärtämisessä keskimäärin 69,9–78,5%, puheen ymmärtämisessä 62,6–69,3% kunkin ryhmän osallistujista saavutti tarkastelujakson aikana kielitaitotason 4. 144 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ kohdekielisessä ympäristössä vietetty aika tukee erityisesti puhumisen taidon kehittymistä. Vironkielisillä siirtymä suomenkieliseen työtai opiskeluympäristöön on usein kauempaa tulevia sujuvampi (esim. Paananen 2005). Monilla on jo ennen Suomeen tuloa auttava kielitaito, joka on Suomessa täydentänyt käytännön kautta, esimerkiksi työssä, ilman varsinaista kieli koulutusta. (Ks. myös Kiljunen 2012; Vanala 2012.) Suomeen pysyvästi muuttaneilla vahva kielitaito on vironkielisilläkin merkittävä uuteen kotimaahan sopeutumista tukeva tekijä (Jasinskaja-Lahti 2008). Ammatti ryhmistä erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten suhteellinen osuus kasvoi seurantajakson aikana. Osuuden muutoksiin luonnollisesti vaikuttavat myös heilahtelut tutkintoon muista syistä osallistuneiden vironkielisten määrässä, ja on muistettava, että mahdollisia kielitaidon osoittamisen tapoja on useita. Siksi kasvun perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä esimerkiksi näiden alojen ammattilaisten määrästä Suomessa tai Yleisten kielitutkintojen roolista suhteessa muihin riittävän kielitaidon osoittamisen tapoihin. Näyttää kuitenkin siltä, että monille vironkielisille osallistujille Yleiset kielitutkin not toimivat eräänlaisena terveydenhuollon porttikokeena. Seurantajaksolla on nähtävissä suomen opiskelun notkahdus: osallistujamäärä on pienentynyt ja erityisesti nuorten aikuisten osallistuminen tutkintoon vähentynyt. Sekä Suomen että Viron yhteiskunnallinen tilanne vaikuttavat tutkintojen osallistujaprofi iliin ja tutkintomenestykseen. Esimerkiksi kieliin liittyvät asenteet ja suomen opetuksen asema Virossa sekä työmarkkinoiden vetovoimatekijät vaikuttavat niin suomen opiskeluun ja kielitaidon kehittymiseen kuin tarpeisiin osallistua kielitaidon testaukseen. Kielisillan ylläpitäminen on tärkeää, sillä jatkossakin tarvitaan viro–suomi-osaajia sekä Suomessa että Virossa. Näyttää siltä, että erityisesti vahva kirjoitustaito edellyttää myös vironkielisiltä opintoja, joiden mahdollistamisessa suomen opetuksen järjestämisellä myös Virossa on ollut tärkeä rooli. 145 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … Lähteet Ahola, Sari 2020. Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta: Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta [‘Fluent but infl uenced by Estonian: Rater perceptions of the spoken Finnish skills of L1 Estonian speakers in National Certifi cate exams’]. – Virittäjä 124 (2), 217–242. https://doi.org/10.23982/vir.79831 Ahola, Sari, Tiina Lammervo 2013. Venäjää äidinkielenään puhuvien maahanmuuttajien suomen kielen taito yleisten kielitutkintojen tulosten valossa [‘Finnish language profi ciency of immigrants speaking russian as their mother tongue in the light of the results of general language examinations’]. – Siirtolaisuus-Migration 40 (1), 33–41. Ahola, Sari, Henna Tossavainen 2016. Helppoa vai vaikeaa arvioida? Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista [‘Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakersin a Finnish language test: easy or diffi cult?’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 26, 27–53. https://doi.org/10.5128/LV26.01 Alho, Rolle, Kaja Kumer-Haukanõmm 2020. Johdanto [‘Introduction’]. – Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 12–28. Anniste, Kristi, Tiit Tammaru 2014. Ethnic diff erences in integration levels and return migration intentions: A study of Estonian migrants in Finland.– Demographic Research 30, 377–412. https://doi.org/10.4054/DemRes.2014.30.13 Buck, Gary 2001. Assessing Listening. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511732959 Carey, Michale D., Robert H. Mannell, Peter K. Dunn 2010. Does a rater’s familiarity with a candidate’s pronunciation aff ect the rating in oral profi ciency interviews? – Language Testing 28 (2), 201−219. https://doi. org/10.1177/0265532210393704 Edelman, Kristel, Miika Tervonen 2020. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: katsaus aiempiin tutkimuksiin [‘Migration and mobility between Finland and Estonia: Approach in earlier research’]. – Rolle Alho, Kaja KumerHaukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 29–43. Ergma, Liina 2021. Sähköpostikeskustelu Suomen Viron-instituutin ohjelmapäällikkö Liina Ergman kanssa [‘E-mail conversation’]. 146 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ Heikkilä, Tarja 2014. Tilastollinen tutkimus [‘Statistical Research’]. Helsinki: Edita. Helander, Mika 2020. Paratiisi ennen ja nyt – eli kuinka norsu vastaa niin kuin suomalainen toivoo [‘Experiences of Estonian workers in Finland’]. – Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 170–187. Jasinskaja-Lahti, Inga 2008. Long-term immigrant adaptation: Eight-year follow-up study among immigrants from Russia and Estonia living in Finland. – International Journal of Psychology 43 (1), 6–18. https://doi. org/10.1080/00207590701804271 Jarvis, Scott, Anna Pavlenko 2008. Crosslinguistic Infl uence in Language and Cognition. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203935927 Kaivapalu, Annekatrin 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna [‘Contribution L1 to Foreign Language Acquisition’]. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kaivapalu, Annekatrin 2020. Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen [‘Linguistic closeness of Finnish and Estonian’]. – Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 220–236. Kiljunen, Outi 2012. Virolaiset hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa [‘Estonian nurses in the Finnish healthcare system’]. Hoitotieteen pro gradu - tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi /urn:nbn:fi :uef-20120202 Kährik, Anneli, Tiit Tammaru 2019. Virolaiset Suomessa [‘Estonians in Finland’].– Elo 1. https://www.tuglas.fi /virolaiset-suomessa (26.5.2021). Lagerspetz, Mikko 2020. Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta? [‘Estonians living in Finland’]. – Rolle Alho, Kaja KumerHaukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 123–140. Migri 2021. Kielitaito [‘Language skills’]. https://migri.fi /kielitaito (26.5.2021). Nissilä, Leena 2011. Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen [‘Impact of theEstonianLanguage on the Learning of Finnish Verbs and their Rections’]. Acta Universitatis Ouluensis B 99. Oulu: University of Oulu. http://urn.fi /urn:isbn:9789514296161 Nylund, Mats 2020. Erään uhkakuvan anatomia: Virolainen vierastyövoima, uutisvälitys ja SAK [‘Estonians on the Finnish labor market’]. – Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 110–122. 147 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … OPH 2011 = Yleisten kielitutkintojen perusteet [‘National Certifi cates of Language Profi ciency’]. Helsinki: Opetushallitus. Paananen, Seppo 2005. Maahanmuuttajien elinolot Suomessa [‘Living conditions of immigrants in Finland’]. – Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 460–462. Pitkänen, Ville, Pasi Saukkonen, Jussi Westinen 2019. Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen [‘To be or not to be?A study of the attachment of fi ve language groups to Finland’]. e2 Tutkimus. https://www.e2.fi /hankkeet-ja-julkaisut/julkaisut.html (26.5.2021). Praakli, Kristiina 2017. Viron kieli Suomessa. ELDIA-projektin tuloksia: lyhennelmä tutkimusraportista [‘Estonian in Finland: ELDIA Case-Specifi c Report’]. Studies in European Language Diversity 29.2. https://hdl.handle. net/11353/10.591056 Schepens, Job, Roeland van Hout, T. Florian Jaeger 2020. Big data suggest strong constraints of linguistic similarity on adult language learning. – Cognition 194 (1), 1–14. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2019.104056 Simmul, Liis 2017. Võõrkeelte oskuse roll tööturul [‘Th e Role of the Foreign Language Skills on the Labour Market’]. Tartu: Haridusja Teadusministeerium. https://www.hm.ee/sites/default/fi les/uuringud/keelteoskuse_roll_tooturul_veebr2018.pdf (26.5.2021). Suomen Viron-instituutti 2021. https://fi nst.ee/fi /ohjelmat/kielenopetus-ja-koulutus/ (25.6.2021). SVT 2020. Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/vaerak/2019/02/vaerak_2019_02_2020-05-29_ tie_001_fi .html (15.4.2021). SVT 2021. Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/vaerak/2020/vaerak_2020_2021-03-31_tie_001_ fi .html (14.6.2021). Tarnanen, Mirja, Marita Härmälä, Reeta Neittaanmäki 2010. Aikuisten kielitaito ja Yleiset kielitutkinnot [‘Adults’ language profi ciency and the National Certifi cates’]. –AFINLA-E: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2, 59–71. Telve, Keiu 2019. Family L ife Acro ss t he Gu lf: C ro ss -B order C ommuters’ Transnational Families Between Estonia and Finland. Dissertationes ethnologiae Universitatis Tartuensis 10. Tartu: University of Tartu Press. Telve, Keiu 2020. Pendelöinnin vai kutus lähisuhteisiin Suomess a t yöskentelevien virolaismiesten esimerkin mukaan [‘Commuting for work reasons between Estonia and Finland’]. – Rolle Alho, Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.). Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 157–169. 148 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ Tender, Tõnu, Sven-Er ik S oosaar 2017. E es ti-s oom e ke el es ild X XI s ajandil [‘ Th e Finnish-Estonian linguistic bridge in the 21st century’]. – Keel ja Kirjandus 10, 753–770. Ter veydenhuoltolaki 1 32 6/ 20 10 . http s: // fi nlex.fi /fi /laki/ajantasa/2010/20101326 (13.8.2021). Valvira 2021. Kielitaito [‘Language Profi ciency’]. https://www.valvira.fi /terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito (15.8.2021). Vanala, Hanna-Liina 2012. Koti Virossa, työ Suomessa: Tutkimus Suomessa työssä käyvien virolaisten ylirajaisesta arjesta kahden maan välillä [‘Home in Estonia, work in Finland: A study of the cross-border everyday life of Estonians working in Finland’]. Kansantieteen pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi /URN:NBN:fi -fe201206196048 Weir, Cyril J. 2005. Language Testing and Validation. Chippenham & Eastbourne: Palgrave MacMillan. https://doi.org/10.1057/9780230514577 Winke, Paula, Hyojung Lim 2017. Th e eff ects of test preparation on second language listening test performance. – Language Assessment Quarterly 14 (4), 380–397. https://doi.org/10.1080/15434303.2017.1399396 Õis, Ülle 2014. 6.–8. klasside õpilaste soome keele õppimise motivatsioon ja soome keeleõppes kasutatavad enesemotiveerimise strateegiad [‘Motivation of students to learn Finnish in grades 6–8and self-motivation strategies used in learning Finnish’]. Magistritöö. Tallinn: Tallinna Ülikool. 149 VIRONKIELISTEN OSALLISTUJIEN KIELITAITO YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN … Liite 1. Tilastollisessa kuvailussa ja analyyseissa käytetyt muuttujat ja niiden arvot Selitettävä muuttuja kielitaidon taso: suoriutuminen suomen keskitason kielitutkinnoissa puheen ymmärtäminen: alle 3, 3 tai 4 puhuminen: alle 3, 3 tai 4 tekstin (luetun) ymmärtäminen: alle 3, 3 tai 4 kirjoittaminen: alle 3, 3 tai 4 Selittävät muuttujat tutkintoon osallistumisen syy kansalaisuuden hakeminen työn hakeminen opiskelupaikan hakeminen kielitaidon osoittaminen omaa työnantajaa varten muu ikä ikäryhmät: alle 20, 20–29, 30–39, 40–49, 50–59, 60–69, 70 tai enemmän kotipaikka Suomi muu koulutus ei peruskoulutusta peruskoulu tai vastaava ammatillinen peruskoulutus lukio ammattikorkeakoulu yliopisto muu kieliopinnot ei lainkaan 15 0 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ alle vuosi 1–3 vuotta 4–9 vuotta 10 vuotta tai enemmän muut osataidot puhuminen puheen ymmärtäminen kirjoittaminen tekstin ymmärtäminen työllisyys työssä työtön yrittäjä opiskelija työvoima-/kotoutumiskoulutuksessa muu (kotiäiti, eläkeläinen, lomautettu) 15 1 Finnish language profi ciency of Estonian-speaking learners in the National Certifi cates’ intermediate level language test M A R I H O N K O, S A R I A H O L A , TUIJA HIRVELÄ University of Jyväskylä Th e aim of this study was to investigate Estonian-speaking Finnish language learners’ participation and test achievement in the intermediate level Finnish language test ‘National Certifi cates of Language Profi - ciency’. We examined test takers’ (n=60,997) background information and test results in 2012–2020 using test-taking statistics and statistical analysis. During this period altogether 1,634 Estonian-speakers with various learner characteristics, test performance and needs for language assessment took part in the intermediate level Finnish language profi - ciency tests (YKI 3–4 ≈ CEFR B1–B2). Th e results show that the vast majority of Estonian-speakers in all background groups reached the profi ciency level of an independent language user in all four sub-skills measured (listening and reading comprehension, speaking and writing). Reading comprehension turned out to be the strongest skill with 77.5% of Estonian-speaking participants at the profi ciency level YKI 4 ≈ B2. Although writing was the most demanding skill, 94.2% of all the Estonian-speaking participants reached the profi ciency level 3 (B1) and 46.0% of them the level 4 (B2) also in writing test. Th is is almost 60 (level 3) and 40 (level 4) percentage points above the average of the performance level of the other language groups during the same period. Th e most important reasons for Estonian-speakers to participate in Finnish language tests were applying for citizenship (60.2%), a job (37.2%) or a place of study (27.2%). Contrary to presumptions, the 15 2 MARI HONKO, SARI AHOLA, TUIJA HIRVELÄ results indicated some diff erences in test performance depending on the test-taking reason. Close linguistic relatedness, short geographical and cultural distance and possibilities for studying Finnish both in Finland and in Estonia as well as using Finnish language in everyday life have helped Estonian-speakers to reach a high profi ciency level even within a short period of time. However, none of these conditions alone could predict a certain test result. Keywords: language assessment; Estonian-speaking Finnish language learners; Finnish as a second language; National Certifi cates of Language Profi ciency; intermediate language profi ciency; independent language user Mari Honko Soveltavan kielentutkimuksen keskus Mattilanniemi 2, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland [email protected] Sari Ahola Soveltavan kielentutkimuksen keskus Mattilanniemi 2, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland [email protected] Tuija Hirvelä Soveltavan kielentutkimuksen keskus Mattilanniemi 2, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland tuija.hirv[email protected]