Pentikin keramiikka-astiat – Käyttö, osto ja ohjeita esillepanoon myymälöissä
Abstract
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, miten Pentikin kanta-asiakkaat eli Ystäväklubilaiset ja Pentikin Rovaniemen myymälän asiakkaat käyttävät ja ostavat Pentikin keramiikka-astioita. Näiden tietojen pohjalta annetaan ohjeita, kuinka saatujen tietojen tulisi vaikuttaa myymälöissä keramiikka-astioiden esillepanoon. Tutkimus on tehty yhteistyössä Pentik Oy:n kanssa. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen käyttäjätutkimus. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty laadullisen eli kvalitatiivisen ja määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä; kyselyä Pentikin kanta-asiakkaille internetissä ja haastatteluja asiakkaille Pentikin Rovaniemen myymälässä. Aineisto on kerätty keväällä 2020. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty tyypittelyä. Tutkimuksesta käy ilmi monia asioita keramiikka-astioiden käytöstä ja ostamisesta. Tutkimuksessa selviää esimerkiksi, että Pentikin keramiikka-astioiden ulkonäöllä, designilla, suomalaisuudella, laadulla, kestävyydellä ja käytännöllisyydellä on suuri merkitys Pentikin asiakkaille tuotteiden käyttöä ja ostamista ajatellen. Muun muassa hinnalla ja tarjouksilla on väliä keramiikka-astioiden ostotilanteessa. Keramiikka-astioiden esillepanot myymälöissä inspiroivat asiakkaita tekemään samanlaisia esillepanoja kotona. Keramiikka-astioita käytetään useimmiten tutussa seurassa. Suurin osa Pentikin asiakkaista on naisia. Analysoitujen vastausten perusteella muodostan käsityksen siitä, mitä asioita keramiikka-astioiden esillepanoja tehdessä tulee ottaa huomioon. Pentik Oy voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia keramiikka-astioiden käytöstä, ostosta sekä esillepanosta suunnittelussa ja markkinoinnissa.
Full text
PENTIKIN KERAMIIKKA-ASTIAT – Käyttö, osto ja ohjeita esillepanoon myymälöissä Lapin yliopisto | Taiteiden tiedekunta | Teollinen muotoilu Sanna Tuuliainen Pro gradu -tutkielma Taiteen maisterin koulutusohjelma Ohjaaja Jonna Häkkilä 2020
1 LAPIN YLIOPISTO Taiteiden tiedekunta TYÖN NIMI Pentikin keramiikka-astiat – Käyttö, osto ja ohjeita esillepanoon myymälöissä TEKIJÄ Sanna Tuuliainen KOULUTUSOHJELMA Teollinen muotoilu TYÖN LAJI Pro gradu -tutkielma SIVUMÄÄRÄ 104 + 2 liitettä VUOSI 2020
2 Tiivistelmä Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, miten Pentikin kanta-asiakkaat eli Ystäväklubilaiset ja Pentikin Rovaniemen myymälän asiakkaat käyttävät ja ostavat Pentikin keramiikka-astioita. Näiden tietojen pohjalta annetaan ohjeita, kuinka saatujen tietojen tulisi vaikuttaa myymälöissä keramiikka-astioiden esillepanoon. Tutkimus on tehty yhteistyössä Pentik Oy:n kanssa. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen käyttäjätutkimus. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty laadullisen eli kvalitatiivisen ja määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä; kyselyä Pentikin kanta-asiakkaille internetissä ja haastatteluja asiakkaille Pentikin Rovaniemen myymälässä. Aineisto on kerätty keväällä 2020. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty tyypittelyä. Tutkimuksesta käy ilmi monia asioita keramiikka-astioiden käytöstä ja ostamisesta. Tutkimuksessa selviää esimerkiksi, että Pentikin keramiikkaastioiden ulkonäöllä, designilla, suomalaisuudella, laadulla, kestävyydellä ja käytännöllisyydellä on suuri merkitys Pentikin asiakkaille tuotteiden käyttöä ja ostamista ajatellen. Muun muassa hinnalla ja tarjouksilla on väliä keramiikkaastioiden ostotilanteessa. Keramiikka-astioiden esillepanot myymälöissä inspiroivat asiakkaita tekemään samanlaisia esillepanoja kotona. Keramiikkaastioita käytetään useimmiten tutussa seurassa. Suurin osa Pentikin asiakkaista on naisia. Analysoitujen vastausten perusteella muodostan käsityksen siitä, mitä asioita keramiikka-astioiden esillepanoja tehdessä tulee ottaa huomioon. Pentik Oy voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia keramiikka-astioiden käytöstä, ostosta sekä esillepanosta suunnittelussa ja markkinoinnissa. Asiasanat: Teollinen muotoilu, käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu, käyttäjätutkimus, Pentik Oy, markkinointi, ostaminen, visuaalinen markkinointi, esillepano, keramiikka Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi: X
3 UNIVERSITY OF LAPLAND Faculty of Arts and Design THE TITLE Ceramic dishes by Pentik – Using, Buying and Instructions to Visual Display in Pentik Stores AUTHOR Sanna Tuuliainen DEGREE PROGRAMME Industrial Design TYPE OF THE WORK Master’s Thesis NUMBER OF PAGES 104 + 2 attachments YEAR 2020
4 Abstract The subject of this master’s thesis is about how Pentik Oy’s regular customers (Pentik Friends) and customers at their Rovaniemi store use and buy Pentik’s ceramic dishes. Analysed data is used to give instructions for the display of the ceramic dishes at Pentik stores. The study has been made in collaboration with Pentik Oy. The study is a qualitative user study. Both qualitative and quantitative methods have been used as collection methods; questionnaire to Pentik’s regular customers and interviews with the customers at Pentik Rovaniemi store. Data has been collected during spring 2020. The analysis method used in thesis is classifying. The study reveals many things about using and buying ceramic dishes. For example, the study reveals that the looks, design, being Finnish, quality, durability and practicality of ceramic dishes by Pentik matter a great deal for customers when they use or buy the products. For example, price and offers are things that matter in the process of buying ceramic dishes. Ceramic displays at stores are an inspiration for customers to make similar displays at home. Ceramic dishes are used mostly with familiar company. The most of Pentik’s customers are female. Analysed results gave me a perception about the things that need to be considered in the process of making displays for ceramic dishes. The thesis’ data about using, buying and displaying ceramic dishes at the stores can be used by Pentik Oy in the processes of design and marketing. Keywords: Industrial design, User-centered product design, User study, Pentik Oy, Marketing, Buying, Visual marketing, Display, Ceramic I give a permission to use the master’s thesis in University Library: X
5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 1.1 Tutkimuksen taustat 7 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset 8 1.3 Tutkimuksen aineisto ja käytetyt menetelmät 9 1.4 Ajankohtaisuus, kirjallisuus ja viitekehys 11 1.5 Tutkielman rakenne 12 2 PENTIK OY 13 2.1 Historiaa 13 2.2 Anu Pentik 15 2.3 Nykyinen tilanne 16 2.4 Pentikin keramiikka 17 3 KERAMIIKKA 19 3.1 Määrittelyä ja historiaa 19 3.2 Savimassat ja saven työstäminen 20 3.3 Saven polttaminen keramiikaksi ja koristelu 24 3.4 Kierrätys 27 4 MARKKINOINTI 28 4.1 Määrittelyä ja teorioita 28 4.2 Ostaminen 29 4.3 Visuaalinen markkinointi 33 5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU 37 5.1 Yleisesti 37
6 5.2 Käyttäjätutkimus 40 6 AINEISTON KERÄÄMINEN 46 6.1 Haastattelut 46 6.2 Kysely 49 7 AINEISTON ANALYSOINTI 54 7.1 Haastattelut 54 7.2 Kysely 59 8 TULOKSET 86 8.1 Ensimmäinen tutkimuskysymys 86 8.2 Toinen tutkimuskysymys 90 9 POHDINTA 93 9.1 Tulosten pohdintaa 93 9.2 Tutkimuksen onnistuminen ja luotettavuus 93 9.3 Tutkimuksen tekoprosessi 95 9.4 Tutkimuksen jatkokäyttö 96 LÄHTEET 97 Painetut lähteet 97 Verkkolähteet 99 KUVALUETTELO 104 LIITTEET Haastattelupohja Kysely lomake
7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustat Halusin jo taiteen maisteriopintojen alussa tehdä pro gradun yhdessä jonkin yrityksen kanssa. Halusin kokea, että tutkimuksellani on väliä myös muille kuin minulle ja graduohjaajalleni. Parhaassa tapauksessa tutkimuksen tulokset olisivat niin hyödyllisiä yritykselle, että he haluaisivat ottaa tutkitun tiedon tulokset käyttöön omissa toiminnoissaan. Olen ollut useita vuosia töissä vaatemyymälässä opintojen ohessa. Siellä olen tehnyt myös tuotteiden esillepanoja. Viimeistään myyjän työssä kiinnostus tilankäyttöön ja tuotteiden esillepanoihin on syventynyt. Olen huomannut niin asiakkaan kuin asiakaspalvelijan näkökulmasta, miten pienilläkin teoilla esillepanossa on merkitys tuotteiden houkuttelevuuden, tilankäytön ja asiakkaiden viihtyvyyden kannalta. Nämä taas voivat vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka kauan asiakas käyttää aikaa tietyssä tilassa, tekee mahdollisesti ostoksia ja käyttää ostamaansa tuotetta tietyllä tavalla. Työni vuoksi olen pohtinut, ottaako asiakas vaikutteita tietoisesti vai alitajuisesti tuotteiden esillepanoista. Vaikuttaako esimerkiksi mallinukella nähty asukokonaisuus ostopäätökseen tai vastaako asukokonaisuus asiakkaan omaa tyyliä? On todennäköistä, että tuotteiden tulevat käyttäjät eli myymälöissä tai nettikaupassa vierailevat asiakkaat viettävät enemmän aikaa tuotteiden parissa ostohetken ollessa käsillä, kun esillepanojen tekemisessä on keskitytty asiakkaiden tapaan käyttää ja ostaa tuotteita. Tuotteiden esillepanolla voi olla mielestäni suuri vaikutus asiakkaiden ostamiseen ja tuotteiden käyttämiseen. Olen ollut kiinnostunut käyttäjäkeskeistä suunnittelusta jo opintojen alusta saakka. Myöhemmin tunne on vain vahvistunut – oli kyse sitten perinteisemmästä tuotemuotoilusta tai palvelumuotoilusta. Sen vuoksi onkin luonnollista, että teen pro graduni käyttäjätutkimusta hyödyntäen. Arvostukseni Pentik Oy:tä kohtaan sai minut pohtimaan yhteistyömahdollisuutta yrityksen kanssa. Näin saisin tehtyä tutkimuksen
8 yrityksen kanssa. Samalla voisin syventää omaa osaamistani koskien käyttäjätutkimusta ja tapoja vaikuttaa tuotteiden esillepanoon. Lähestyin Pentik Oy:tä kysymällä Rovaniemen Pentikin myymälän myymäläpäälliköltä, olisiko heillä mahdollisesti pro gradu -tutkimukseen sopivia aiheita tarjolla. Sain tiedot, kehen olla yhteydessä ja siten myös myöhemmin tutkimusaiheen. Aiheita pro gradu -tutkimukselle yrityksellä oli useita, joista valita – muun muassa lahjatavarapakkauksien suunnittelua, interaktiivisuutta, tuotteiden esittelytapoja ja tarinallisuuden tuomista myymälöihin. Yhteyshenkilöäni Pentikistä kiinnosti, miten Pentikin asiakkaat käyttävät ja ostavat tuotteita. Pohdimme aiheen tiimoilta erilaisia näkökulmia. Onko astiastojen kerääminen ja käyttäminen yhä ajankohtaista vai pitävätkö asiakkaat enemmän yksittäisten tuotteiden yhdistelemisestä, käyttämisestä ja ostamisesta? Mitkä asiat saavat asiakkaat ostamaan Pentikin keramiikkaa? Onko ainoa merkitsevä asia esimerkiksi esineen kauneus tai vaikkapa hinta? Millaisia keramiikka-astioiden käyttäjiä Pentikin asiakkaat ovat? Kuinka tämän kaiken tiedon tulisi näkyä keramiikka-astioiden myymälöiden esillepanoissa? Päädyimmekin yhteisymmärryksessä siihen, että tulen tutkimaan keramiikkaastioiden käyttöja ostotapoja sekä sitä, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää myymälöiden esillepanon suunnittelussa. Rajaus keramiikka-astioihin oli oleellinen sen vuoksi, että Pentik Oy tuottaa keramiikkaa myös rakennuspuolelle (Pentik Oy, Pentik Construction Ceramics 2020). MerriamWebster -sanakirjan mukaan astia (dish) on enemmän tai vähemmän kovera astia, josta tarjotaan ruokaa. Astioita ovat kaikki esineet, joita käytetään aterian tarjoamisessa, valmistamisessa tai syömisessä, kuten lautaset, ruokailuvälineet, lasit ja padat. (Merriam-Webster 2020.) 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Erilaisia tutkimusaiheita yhteyshenkilöni kanssa läpikäydessämme tutkimukselle määriteltiin erilaisia tavoitteita. Tutkimuksen tavoitteiksi muodostui selvittää, millaisia tapoja Pentikin asiakkailla on käyttää ja ostaa
15 Pentikillä on vuosikymmenien saatossa ollut töissä monia eri suunnittelijoita. Näistä voisin mainita esimerkiksi Risto Paateron, Peter Winquistin ja Suku Parkin. Paatero oli Pentikillä keramiikkatehtaan alkumetreillä mukana saattamassa keramiikkatehdasta alkuun. Winquistin aikana vuosina 1974– 1984 Pentikillä kehittyi vahva tuntemus materiaaliin, muotokieleen ja ammattitaitoon. Parkin toimesta syntyi Pentik Novus -keramiikkastudio, joka valmisti taideposliinia 1980-luvun puolessa välissä. (Pentik ym. 1994, 3–4; Vuolasto 2017, 17–18.) Kommandiittiyhtiö muuttui vuonna 1996 osakeyhtiöksi, jolloin Anu ja Topi Pentikäisen lapsista tuli perheyrityksen jäseniä ja he saivat omat osakkeensa Pentik Oy:stä. Sukupolvenvaihdos oli kytenyt jo hyvän aikaa ajatuksen tasolla ja vuonna 2004 Anun ja Topin poika Pasi siirtyikin Pentikin toimitusjohtajaksi ja Anu jatkoi taiteellisena johtajana. (Parkkinen 2006, 121, 132, 140.) Pentik Oy valittiin vuonna 2009 vuoden parhaaksi yritykseksi perheyritysten kategoriassa Suomen Kuvalehden toimesta. Perusteluja valinnalle olivat hyvät taloudelliset tunnusluvut, toiminnan perustuminen kotimaisiin raaka-aineisiin, taiteelliseen ilmaisuun ja käsiteollisuuteen, yli 80 myymälän ketju, ponnistaminen Norjaan sekä Ruotsiin asti ja kohta 40 kertynyttä keramiikkatuotannon toimintavuotta. Pentikin verkkokauppa avattiin vuonna 2010 ja heti sen myynti oli suurempaa kuin missään heidän yksittäisessä myymälässään. (Hulkko 2010.) 2.2 Anu Pentik Anu Pentik on olennainen osa Pentikin yrityksen historiaa. Hän on ollut myös paljon julkisuudessa esillä yrityksen alusta saakka ikään kuin yrityksen kasvoina sekä myöhemmin keskityttyään enemmän omaan taiteeseensa. Hän on pitänyt lukuisia taidenäyttelyitä elämänsä aikana. Muutaman mainitakseni: 2006 ”Anu Pentik, intohimona keramiikka”, 2007 ”Puutarhanvuosi” ja 2017 ”Kolme tilaa, Anu Pentik”. Keramiikkataiteilijana nykyään tunnettu Anu Pentik promovoitiin Lapin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2012. Lapin Kansan mukaan hän sai Arctic Design Weekin myöntämän arktisen muotoilun
16 elämäntyöpalkinnon keväällä 2020. (Lappalainen 2020; Parkkinen 2006, 55, 80; Vuolasto 2017, 107–109.) Anun taiteen tarkoitus on ilahduttaa aisteja ja ihmisiä. Hänen taideteoksensa ovatkin tarkoitettu nostamaan arjen tasoa ja olemaan osa ihmisten arkea. Anua inspiroivat hyvin monet asiat. Kohtaamiset, matkat ja eletty elämä, nuorten ihmisten energia ja innokkuus ovat vain muutamia poimintoja inspiraation lähteistä. Hän kertoo luomisprosessin kehittyvän ja kulkevan päässään yötä päivää ja uskoo enemmän intuitiiviseen kauneuteen, kuin suunnittelemiseen. Pentikistä kertovan kirjallisuuden perusteella Anu Pentikin tukijoukot eli perhe ja työntekijät vaikuttavat nauttivan suurta arvostusta. (Grönqvist & Pentik & Pentikäinen 2015, 1–175; Pentik ym. 1994, 1–13; Pentik Oy n.d.; Vuolasto 2017, 13–14, 82, 89, 91.) 2.3 Nykyinen tilanne Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan Pentik Oy työllisti vuonna 2018 248 henkilöä ja sen liikevaihto oli 27,255 miljoonaa euroa. Pentikillä on runsaat 50 kappaletta myymälöitä ja Pentikin tuotteita on jälleenmyynnissä yli 20 kaupassa. Yrityksellä on oma kanta-asiakasohjelma, Ystäväklubi. Ystäväklubilaiset saavat henkilökohtaisia etuja, kuten tarjouksia ja jäsenyydessä voi olla erilaisia tasoja. Maksuttomaan ystäväklubiin liittyäkseen täytyy olla vähintään 18-vuotias. (Hämeenniemi 2019; Pentik Oy n.d.; Suomen Asiakastieto Oy 2018.) Kalevassa kerrotaan, että Pasi Pentikäinen toimi Pentikin toimitusjohtajana aina vuoteen 2019 asti, jolloin firmaan palkattiin ensimmäistä kertaa perheen ulkopuolelta uusi toimitusjohtaja, Riikka Wulff. Pasi Pentikäinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi isänsä seuraajaksi. Keramiikkatuotannon kasvattaminen on yksi Wulffin päämääristä. Wulffin mielestä hinta ei ole yrityksen kannalta asia, jolla tulisi kilpailla, vaan keramiikkatuotteiden ja suuren osan kynttilätuotteista kotimaisuus ja sen esiintuominen. (Hämeenniemi 2019.)
17 Pentikillä on kattava valikoima myytävien tuotteiden osalta – painottuen kuitenkin sisustukseen ja astiasarjoihin. Yritys laajensi toimintaansa sisustustuotteisiin vuosituhannen vaihteessa. Sisustustuotteet ovat nousseet suureen arvoon Pentikillä. Tästä kertoo myynnissä olevan tuotevalikoiman lisäksi vuonna 2007 tehty kirja ”Pentik, Koti | At home”, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen sisustamiseen sekä esillepanoon kuvineen ja sisustusneuvoineen. Lisäksi Pentikillä on muun muassa kotisivuillaan kattausja sisustusideoita. (Harjama, Hemminki & Jokela 2007, 1–161; Pentik Oy n.d.) 2.4 Pentikin keramiikka Pentikin sloganit ovat ”Kata kestävää kauneutta” ja ”Suomalaista keramiikkaa vuodesta 1971”. Pentikillä arvostetaan käytettävyyttä hyvän muotoilun lisäksi. Astioiden tarkoitus on tuoda juhlaan tyyliä ja arkeen iloa. Pentik pyrkii astioillaan sukupolvelta toiselle kestävän ajattoman kauneuden tunnelmaan. Pentikin kaikille keramiikka-astioille on myönnetty Avainlippu. Avainlippu kertoo siitä, että tuotteen tai palvelun kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia – eli vähintään puolet tuotteesta tai palvelusta on kotimaista tuotantoa. Pentikin tuotteilla, jotka ovat itse suunniteltu, on myös Design from Finland -tunnus, joka kertoo suomalaisesta suunnittelusta. (Pentik Oy n.d.; Suomalaisen Työn Liitto 2020.) Posiolla sijaitsevalla, Pentikin omalla ja samalla maailman pohjoisimmalla keramiikkatehtaalla, valmistetaan noin 300 000 tuotetta vuosittain. Tehtaalta tuleva keramiikka on kotimaista, kestävää ja ajatonta. Tuotteita tehdään perussarjoihin ja vaihtuviin sesonkeihin. Henkilökunta on kokenutta ja pienisarjaisen sekä monipuolisen valmistuksen mahdollistaa ainutlaatuinen tuotantotekniikka, joka on kehittynyt 40 vuoden saatossa. Tehtaalla käytetään itse valmistettua savea, johon Suomesta saadaan maasälpää ja kvartsia. Esineiden muotoilu tapahtuu kipsimuoteilla, jonka lisäksi apuna käytetään muovauskoneita, käsin valamista tai prässiä. Kuppien korvat yhdistetään käsin kuppeihin ja esineiden viimeistelyvaiheessa tehdään reunojen pyöristys.
18 Nestekaasua käytetään neljän esipolttouunin lämmittämiseen. Esipolttoon kuluu 24 tuntia ja käytetty lämpötila on 900 °C. (Pentik Oy n.d.) Itse kehitettyjä taidelasitteita käytetään studioesineiden maalauksessa. Tämä ja sabluunakoristelu kuuluvat tehtaan erikoisosaamisiin. Lasitetta, savea ja keramiikkaväriä sekoittamalla syntyvät keramiikan koristeluvärit. Posiolla valmistetaan erilaisia apuvälineitä, jotta voitaisiin koristella keramiikkaa käsin. Pentikillä keramiikan lasittamiseen käytetyt tavat ovat ruiskuttaminen, tekeminen koneella tai käsin kastaminen. 11,5 tuntia kestävä lasituspoltto tapahtuu uunissa, jossa lämpötila on 1235 °C. Jos lasituspoltossa rikkoutuu tuotteita, niin ne jatkokäytetään mosaiikkien tekemiseen. Kun esine on kerran lasipoltettu, se poltetaan uudelleen, jos siihen tulee siirtokuva. Näin saadaan kuva sulamaan lasitteen sisälle. Tuotteiden pohjarenkaat hiotaan, kunhan ne on ensin poltettu. Tämän jälkeen pakkausalustoille kootut ja lajitellut tuotteet lähtevät logistiikkakeskuksen kautta myymälöihin. (Pentik Oy n.d.) Tätä kaikkea ennen, keramiikan tarina alkaa muotoilijoiden pöydiltä suunnitelmien muodossa. Pentikillä toimii tällä hetkellä neljän henkilön suunnittelutiimi, joita inspiroivat erilaiset asiat, kuten materiaalit tai luonto. Tämän tiimin jäsenet ovat Anu Pentik, Lasse Kovanen, Minna Niskakangas ja Liina Harju. (Pentikin Oy n.d.) Pentikin keramiikkamallistot ovat päivittyneet vuosien varrella. Nykyään myymälöissä ja verkkokaupassa on ostettavissa useita erilaisia sarjoja, kuten Kivi, Kallio (kuva 3), Saaga, Eden, Anis, Vanilja, Usva ja Posio. Lisäksi myynnissä on myös muita tuotesarjoja, kuten lasisarjoista Mila sekä Linda ja lapsille suunnattuja keramiikka-astiastoja. (Pentik Oy n.d.) Kuva 3. Kallio-astiastoa. Pentik Oy.
19 3 KERAMIIKKA 3.1 Määrittelyä ja historiaa Merriam-Webster -sanakirja määrittelee keramiikan seuraavalla tavalla: ”Keramiikka liittyy sellaisten tuotteiden valmistamiseen (kuten savitavara, posliini tai tiili), jotka on tehty pohjimmiltaan ei-metallisista mineraalista kuten savi, polttamalla korkeassa lämpötilassa.” (Merriam-Webster 2020.) Science Learning Hub määrittelee keramiikan näin: ”Keramiikka on epäorgaaninen, epämetallinen, kiinteä kappale, joka on tehty joko metallista tai epämetallisista yhdisteistä, joita on muotoiltu ja sen jälkeen kovetettu kuumentamalla korkeissa lämpöasteissa. Yleisesti keramiikat ovat kovia, korroosion kestäviä ja hauraita.” (Science Learning Hub 2010.) Keramiikka terminä omaa nykyään laajemman merkityksen, kuten vanhempi tutkimustieteilijä Tohtori Ian Brown Industrial Research Limited:stä kertoo. Perinteiset keramiikat ovat savipohjaisia, toisin kuin kehittyneet tai tehokkaat keramiikat. Kehittynyttä keramiikkaa on kehitetty paljon laajemmasta joukosta epäorgaanisia ei-metallisia materiaaleja. Korkea sitkeys, lujuus, kestävyys ja kovuus ovat sellaisia ominaisuuksia, joita on kehittyneellä keramiikalla. Kehittyneet keramiikat eivät ole yleensä savipohjaisia. Kehittynyttä keramiikkaa voi löytää esimerkiksi avaruussukkulan uloimmasta kerroksesta yli 27 000 keraamisen laatan muodossa, lonkkaproteesista tai hammasimplantista. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan käsitellä sen pidemmälle kehittynyttä keramiikkaa. (Science Learning Hub 2010.) Science Learning Hubin mukaan ”perinteinen keramiikka on yksi ihmisten vanhimmista teknologioista.” Kuvassa 4 on kuvattu perinteistä keramiikkaa. Ihmisten keramiikan käyttöönotosta on saatu vaihtelevaa tietoa eri vuosikymmeniltä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että uusien tekniikoiden ja löydösten myötä keramiikan historiankuva on päivittynyt. Vuonna 2012 Ylellä ja American Association for the Advancement of Sciencella uutisoitujen tutkimuksien mukaan, luolasta Jianxin maakunnasta Etelä-Kiinasta 60ja 90-
20 luvuilla tehtyjen kaivauksien perusteella voi osoittaa, että saviastioita valmistettiin jo ennen kuin ihmiset aloittivat maanviljelyn ja asettuivat aloilleen. Yhdysvaltalais-kiinalaisen tutkimusryhmän tekemän radiohiiliajoituksen tulosten mukaan löydetyt saviastian palaset olivat 20 000 vuotta vanhoja. Keramiikka-astioita oli käytetty ilmeisesti muun muassa ruuanlaitossa. Nämä kyseiset löydökset olivat 2000–3000 vuotta vanhempia verrattuna aiempiin löytöihin, jotka olivat löytyneet Kiinasta sekä Japanista ja ajoitettu noin 18 000 vuoden päähän. (Arpin ym. 2012, 1696–1700; Kiviranta 2012; Mattison 2003, 6; Science Learning Hub 2010; Wallner 1990, 8.) 3.2 Savimassat ja saven työstäminen Pehmeä ja helposti muovailtava eli plastinen savi on keramiikan tärkein raakaaine. Saven tärkein ominaisuus on plastisuus, joka tarkoittaa saven muotoiltavuutta ilman halkeamia tai repeämiä, muodon säilytyskykyä ja veden imemiskykyä. Savea voi muotoilla erilaisilla työkaluilla tai jopa käsin, mikä tekee siitä hyvän materiaalin muun muassa kuvanveistäjälle. Hallitsevat mineraalit ja kiven alkuperä vaikuttavat saven väriin. (Dolors Ros i Frigola 2008, 159; Mattison 2003, 9; Wallner 1990, 18.) Kun maasälpäpitoiset kivet rapautuvat, syntyy savea. Tätä rapautumista aiheuttavat pakkanen, lämpö, tuuli, vesi ja kasvien versojen tunkeutuminen maan pinnalle. Suuria savikerrostumia syntyi esimerkiksi jääkaudella sulamisjokien vaikutuksesta. Isot kivenmurikat murentuivat pienemmiksi, kun Kuva 4. Keramiikka-astioita. Pixabay.
21 vesi kuljetti niitä eteenpäin. Savihiukkaset pääsivät kerrostumaan virran heiketessä laaksoissa ja tasangoilla vuosisatojen aikana. Luonnossa valmistuu siis koko ajan savea. Keraamikoille suositellaan kuitenkin käytettäväksi valmiita myynnissä olevia savimassoja, koska tulokset niitä käyttämällä ovat parempia. (Wallner 1990, 18.) Savet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: luonnonsaveen ja valmismassoihin. Luonnonsavi voidaan jaotella kahteen geologiseen kategoriaan eli primäärisaviin ja sekundäärisaviin. Primäärisaveksi kutsutaan savea, joka on jäänyt synnyinsijoilleen. Sitä on olemassa enää vähän ja se on puhdasta, mutta epäplastista, koska siinä on suuria hiukkasia. Sekundäärisavet eli sedimenttisavet ovat liikkuneet omalta alkuperäiseltä paikaltaan pois maaperän liikkumisen, eroosion tai vesimassojen vuoksi ja kasautuneet näin sedimenteiksi. Olemukseltaan sekundäärisavet ovat plastisempia verrattuna primäärisaveen, sillä vesi ja ilma on vaikuttanut sen hiukkasrakenteeseen ja tehnyt siitä hienojakoisempaa. Kun kaivetaan savea saviesiintymistä, sitä ei voida heti jalostaa. Se kerätään lajiteltuihin kasoihin ulos ja jätetään sään armoille useiksi vuosiksi. Tämä prosessi parantaa saven plastisuutta ja sitä kutsutaan iästämiseksi. (Dolors Ros i Frigola 2008, 20–21; Mattison 2003, 10.) Valmismassat eli valmistemassat (kuva 5) ovat kaupalliselta toimittajalta hankittua savimassaa. Usein keraamikot hyödyntävätkin valmismassoja, helpon työskentelyn ja saven tasaisen laadun vuoksi. Valmistajalla on tietty resepti, jonka mukaan sekoitetaan luonnossa esiintyvää savea sen jälkeen, kun se on jauhettu hienommaksi ja suurin osa epäpuhtauksista on poistettu. Tämän jälkeen savet sekoitetaan toisiinsa ja niihin yhdistetään muita aineita tuomaan haluttuja ominaisuuksia. Tähän vaikuttaa savimassan haluttu tekstuuri, työstettävyys ja väritys. Myytyjä valmissavimassoja ovat t-materiaali, karkea kivitavara, posliini, kivitavara, savitavara ja rakumassa. Jaottelu tapahtuu yleensä polttolämpötilan mukaan, sillä erilaisia savilaatuja poltetaan erilaisissa lämpötiloissa, korkeimmillaan jopa 1400 °C. Savet voidaan myös jakaa kolmeen pääryhmään poltetun saven ominaisuuksien mukaan, eli matalapolttoiseen savitavaraan, kivitavaraan ja posliiniin. (Mattison 2003, 10– 13, 19.)
22 Keraamikot käyttävät primäärija sekundäärikaoliinia. Kaoliini on epäplastinen, korkeapolttoinen primäärisavi. Lisäksi he käyttävät sekundäärisavista pallosavea, kivitavarasavea, tulenkestävää savea ja pintasavea, joka on punaisena Suomen yleisin luonnonsavi. Monet studiokeraamikot sekoittavat omat savimassansa, sillä siten he saavat itselleen mieluisan koostumuksen massaan, joka sopii omalle työskentelytavalle sekä massan tekstuuria ja värisävyä saa näin muokattua. (Mattison 2003, 10–11.) Sekundäärisavia on useita erilaisia. Näistä pallosavi on useimmiten savimassojen perustana, sillä se on hyvin plastista ja hienoa luonnossa esiintyvää savea. Poltettaessa savi muuttuu kokonaan valkoiseksi tai miltei valkoiseksi. Sitä käytetään usein myös koristelietteiden, kivitavaraja posliinimassojen ja lasitteiden ainesosina. Pallosavea, kuten ei yleensä muitakaan luonnonsavia, ei käytetä yksinomaisena materiaalina, vaan siihen lisätään muita materiaaleja tuomaan haluttuja ominaisuuksia. Pallosaveen lisätään liitua sekä kaoliinia viemään plastisuutta pois ja sulatusaineita, esimerkiksi maasälpää poltettavan esineen lujittamiseksi. Hiekkaa tai samottia lisäämällä saadaan karkeajakoisempia savia. Niiden lämpöshokkien sietokyky on hyvä ja ne eivät väänny. Samotiksi kutsutaan esipoltettua, murskattua ja jauhettua savea, joka lisätään savimassaan vääntymistä ja kutistumista vähentämään. Jo kerran poltettuna, se ei reagoi polttamattoman saven tavoin. (Mattison 2003, 10–11, 175.) Savea muotoilemalla voidaan tehdä lukematon määrä erilaisia muotoja ja esineitä. Esineet voivat olla jokapäiväiseen arkiseen käyttöön suunnattuja, Kuva 5. Erilaisia valmissavimassoja. Ian Howes.
23 kuten astioita tai vaikkapa rakentamisessa käytettäviä tiiliä tai kaakeleita. Savea muotoilemalla saadaan aikaiseksi myös taidetta, kuten veistoksia tai patsaita. Kuten edellä mainittiin, savea voidaan työstää erilaisilla työkaluilla ja jopa käsillä. Savea voidaan leikata savileikkurilla. Muita käsin työstön välineitä ovat muun muassa erilaiset muovailupuikot, pyörivä muotoilupöytä eli kavaletti ja rannuttaja, dreija (kuva 6), veitsi, silmukkaja muotoiluraudat, muovipussit, imukykyinen kangas, savimankeli tai kaulimet, sahanterät ja siveltimet. Saven työstämisessä, etenkin pinnan koristelussa voi käyttää myös luovuutta ja käyttää esineitä, joita on saatavilla, kuten esimerkiksi raastinrautaa tai kolikkoa. (Dolors Ros i Frigola 2008, 32–33; Wallner 1990, 25–28.) Ennen työn aloittamista on hyvä tehdä luonnoksia. Tämä vähentää virheitä. Saven työstämisessä on erilaisia tekniikoita, mutta aluksi savea tulee vaivata käsin tai käyttää tähän tarkoitukseen savensekoitinta. Tämän tarkoitus on notkistaa sekä homogenisoida sitä eli tehdä savesta tasalaatuista ja poistaa savesta ilmakuplia, sillä ne saavat saven säröilemään kuivaus tai polttoprosessin aikana. Jos saven paksuus ylittää kaksi senttimetriä, se tulee kovertaa ontoksi ilmakuplien ehkäisemiseksi. Savesta voidaan tehdä esimerkiksi rengasmenetelmää eli makkaratekniikkaa käyttämällä ruukku tai maljakko. Levytekniikkaa käyttämällä voidaan tehdä esimerkiksi kohokuvioita eli reliefejä, koruja tai lyhtyjä. Dreijaamalla saa tehtyä erilaisia esineitä, joista helpoin lienee kulho. Savea voidaan muovailla myös pelkästään käsiä ja sormia käyttämällä. Tämä tekniikka soveltuu pieten esineiden valmistukseen. Kuva 6. Saven dreijausta. Pixabay.
24 (Dolors Ros i Frigola 2008, 51, 72–73; Mattison 2003, 125; Wallner 1990, 40, 57, 73, 78, 85, 93.) Yksi tekniikka saven muotoiluun on käyttää apuna muotteja. Niitä käytetään silloin, kun halutaan saada tehtyä paljon identtisiä tuotteita keskenään mallikappaleesta. Kipsiä käytetään usein apuna muottien teossa, sillä se on hyvin yksityiskohdat toistavaa, edullista sekä kipsin avoimena säilyvät huokoset ja veden imemiskyky sopivat hyvin savimuottimateriaaliksi. Prässimuotteja käytetään yleisimmin matalien muotojen, kuten kulhojen tekemiseen. Muotojen tekeminen tehdään savea painelemalla muottien päälle tai muotteihin. Valumuoteissa savea voidaan valaa lietteenä kipsimuotteihin, jotka ovat saaneet muotonsa esimerkiksi kipsistä tehdystä mallikappaleesta. Savea kovettuu muottiin ja ylimääräinen liete kaadetaan pois. (Dolors Ros i Frigola 2008, 56, 67; Mattison 2003, 35, 98, 100.) Kun savea työstetään, jää savea aina jonkin verran yli rippeinä esimerkiksi dreijan roiskekaukalosta tai reunoista, joita on siistitty. Jo työstettyä savea voidaan käyttää aina uudelleen – pois lukien jo poltettu savi. Saven plastisuutta saadaan lisättyä, kun se jätetään pehmeäksi. Toisin sanoen tällöin savi paranee, mitä enemmän sille kertyy ikää, kun olosuhteet ovat sille suosiollisia. (Mattison 2003, 14.) 3.3 Saven polttaminen keramiikaksi ja koristelu Savesta tulee keramiikkaa vasta poltettaessa. Keraamisiin raaka-aineisiin luokitellaan plastiset sekä epäplastiset aineet, värija lasitusraaka-aineet. Keramiikan ominaisuudet saadaan erilaisten työvaiheiden ja materiaalien käytön yhteisvaikutuksesta. Savi saa lopullisen värinsä polton aikana, kun siitä palaa orgaaninen aines. Polttolämpötilat vaihtelevat saven ominaisuuksien mukaan 700–1400˚C lämpötilaan. 700˚C on alin polttolämpötila savelle, jos sille haluaa saada pysyvän olomuodon. Silloin sitä ei voida käyttää uudelleen ja veteen upotettaessa se ei liukene enää. Mitä kuumempi lämpötila on polttaessa, sitä kovempaa, tiiviimpää, lujempaa ja kestävämpää savesta tulee.
31 Ostopäätöstä ennen ihmiset keräävät tietoa tuotteista tai palveluista esimerkiksi internetistä, lehdistä tai myymälästä. He voivat selvittää esimerkiksi onko tuotetta varastossa ja sen hinnan. Tähän liittyvät yrityksen sijainti tai ympäristö ja millaisen ensivaikutelman siitä saa esimerkiksi siisteyden osalta. Jos kuluttaja on tyytymätön ostopäätökseen, hän saattaa palauttaa tai vaihtaa ostamansa tuotteen. Kertakulutustuotteiden, jotka ovat rutiiniluonteisia, ostopäätös voi syntyä vanhasta tottumuksesta nopeasti, kuten hammastahna. Kestokulutushyödykkeiden, esimerkiksi asunnon tai kodinkoneiden, ostoprosessi on sen sijaan monivaiheisempi. Tällöin kuluu paljon vaivaa sekä aikaa tiedon etsintään ja arviointiin. Ostoprosessi voi kestää huomattavan kauan, sillä tietoa saatetaan etsiä monista eri lähteistä. (Dahlén & Lange 2003; Isohookana 2007, 80–81; Ivens & Shaw 2005, 25; Kotler & Keller 2006, 191.) Muotoilija, kuluttaminen ja tuottaminen ovat kaikki keskenään sekä tuotteen että palvelun kanssa vuorovaikutuksessa. Palvelun tai tuotteen käyttäminen kuuluu asiakaskokemukseen. Joidenkin tuotteiden kulutus tapahtuu nopeasti, mutta joidenkin tuotteiden käyttö kestää vuosia. Käytetty aika riippuu palvelusta tai tuotteesta ja sen käyttötarkoituksesta. Osan upeasta asiakaskokemuksesta muodostavat fyysiset kategoriat. Näitä ovat laatu, ympäristö, hinta, tuote, kuljetus, sijainti, saatavuus, aktiviteetit, valikoima, palvelut ja saavutettavuus. (Ivens & Shaw 2005, 17, 26; Julier 2014, 15.) Tuotteen muotoilu eli design vaikuttaa usein siihen päätökseen ratkaisevasti, minkä tuotteen asiakas valitsee. Muotoilulla on vaikutusta tuotteen ulkonäköön, ainutlaatuisuuteen ja toiminnallisuuteen, koettuun laatuun, käyttäjän tyytyväisyyteen ja brändimielikuvaan. Merkkiä, symbolia, lausetta tai sanaa, joka erottaa ja identifioi tuotteen, yrityksen, tai palvelun kilpailijoistaan, kutsutaan brändiksi. Tuote voi kuulua johonkin tiettyyn tuoteperheeseen tai olla itsenäinen. Hinta-laatusuhteella on vaikutusta kuluttajan ostamiseen. Jos kuluttaja ei ole tyytyväinen ostetun tuotteen hinta-laatusuhteeseen, hän vaihtaa merkkiä, kun tulee uuden ostoksen aika. (Ambrose & Harris 2010, 177; Isohookana 2007, 50–51, 54.)
32 Ihmisen muistamisella ja muistilla on keskeinen rooli tuotevalintoja tehdessä ja viestinnässä. Aisteja ja interaktiivisuutta hyödyntämällä voi vaikuttaa tuotteista tai palveluista muodostuviin muistikuviin ja siten myös mielikuviin niistä. Kuluttajien ostokäyttäytymisellä ja muistikuvilla on yhteys. Mielikuvat ovat logojakin vahvempia vaikuttajia. Käyttäytymistämme ja ajatuksiamme ohjaavat mielikuvat. Tekoja ja valintoja ohjaavat ajatukset muista, eri organisaatioista sekä yrityksistä, niiden palveluista sekä tuotteista ja ihmisistä, jotka toimivat siellä. Mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat muun muassa ennakkoluulot, havainnot, arvot, tiedot, tarpeet, asenteet ja kokemukset. (Himpe 2006, 162, 174; Isohookana 2007, 19–20, 76; Lindstrom 2009, 63, 99.) Vahvojen brändien vaikutus tunteisiin, muistiin, merkitysten luomiseen ja päätöksentekoon on suurempi kuin heikkojen brändien. Ostopäätökseen vaikuttaa myös somaattiset merkit, jotka ovat kuin aivoissa olevia oikoteitä. Ne muodostuvat ruumiinosien, käsitteiden sekä aistimusten ketjuista ja niiden tehtävä on yhdistää tunne tai kokemus tiettyyn vaadittuun reaktioon. Aiemmat kokemukset rangaistuksista ja palkkioista muodostavat perustan näille merkeille. Nämä samat kognitiiviset oikopolut muodostavat suuren osan ostopäätöksistämme. Somaattiset merkit ovat osaksi nuoruudesta ja lapsuudesta periytyviä refleksiä, mutta luomme niitä koko ajan lisää. Eli pystymme koko ajan tekemään enemmän ostopäätöksiä. Emme pystyisi päätöksentekoihin ilman somaattisia merkkejä oikeastaan ollenkaan. (Lindstrom 2009, 134, 141–143.) Ostaessamme jotakin, uskonto, taikausko ja rituaalit vaikuttavat kaikki ajatuksiimme – olivat ne sitten tietoisia tai alitajuisia. Kun kuluttajat yhdistävät brändeihin tai tuotteisiin taikauskoa tai rituaaleja, ovat ne ”tarttuvampia”. Nopeasti muuttuva ja epävakaa maailma saa kaipaamaan tuttuja asioita ja pysyvyyttä. Rituaalit, jotka liittyvät tuotteisiin, tuovat tunteen johonkin kuulumisesta ja lohdusta. Tietoisten päätöksien tekemisestä ei ole joidenkin tuotteiden ostamisessa ollenkaan kyse, vaan kyseessä voi olla pikemminkin rituaalinomainen käyttäytyminen. Esimerkkinä rituaalinomaisesta käyttäytymisestä toimivat ryppyvoiteiden osto ja käyttö. Uskonnoilla ja menestyneillä brändeillä on paljon yhteistä. Miltei kaikki johtavat uskonnot omaavat kymmenen yhteistä tukipilaria, jotka ovat selkeä visio,
33 yhteenkuuluvuuden tunne, aisteihin vetoavuus, valta vihollisiin nähden, tarinankerronta, symbolit, sanoman julistaminen, rituaalit, mysteerit sekä loiston ja suuruuden korostaminen. Ne brändit ja tuotteet, joilla on eniten yhteistä uskontojen kanssa, menestyvät parhaiten. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Applen brändiuskollisuus. (Lindstrom 2009, 110–111, 123–131.) Asiakkailla on useita odotuksia yrityksestä jo ennen, kuin hän astuu sisälle kauppaan. Nämä odotukset muodostuvat mainonnasta, brändin imagosta, kuluttajan aikaisemmista kokemuksista samanlaisten yritysten kanssa, ihmisten puheista yrityksestä ja kokemuksista muista kaupoista, joiden toiminnallisen yksityiskohtien kuluttaja ajattelee olevan samanlaisia. Yrityksen tulee ylittää asiakkaan odotukset, eikä vain pyrkiä pääsemään asiakkaan odotusten tasolle. (Ivens & Shaw 2005, 25.) 4.3 Visuaalinen markkinointi Visuaalinen markkinointi kuuluu osaksi yrityksen markkinointiviestintää, joka kuuluu myynninedistämisen ja mainonnan kategoriaan. Markkinointiviestintä on osa markkinointia. Markkinointiviestinnän osa-alueita ovat myynninedistäminen, mainonta, henkilökohtainen myyntityö ja suhdetoiminta. Tiedottaminen yrityksen palveluista ja tuotteista ovat sen tehtäviä kilpailukeinoina. Yrityksen markkinointiviestintä on myös osa Design Managementia, jonka osa-alueisiin kuuluu muun muassa yrityksen fyysinen ympäristö, tuotteiden ulkonäkö, henkilöstön käyttäytyminen ja markkinointiviestintä. Asiakkaan kokonaistyytyväisyys ja sen sisältämä lisäarvo on Design Managementin tavoite. (Nieminen 2004, 8–9, 55, 58.) Visuaalinen markkinointi on markkinoinnin osa-alue, jonka tehtäviä ovat yrityksen identiteetin, arvojen ja palvelukulttuurin visualisointi, tuotteiden ja yrityksen esille laittaminen visuaalisen näyttävästi sekä tunnetuksi tekeminen. Lisäksi sen toimintaan kuuluu yritysmielikuvan rakentaminen, tuotekuvan vahvistaminen, visuaalisin keinoin vahvistaa asiakkaan ostohalua, myynnin volyymin vahvistaminen tunnettuuden ja yrityskuvan avulla, myynnin volyymiin
34 avulla kannattavuuden lisääminen sekä muiden kilpailukeinojen yhteisvaikutuksen vahvistaminen, joihin kuuluvat viestintä, hinta, tuote ja saatavuus, joilla halutaan synergiaetua. Visuaalinen markkinointi käyttää visuaalisia herätteitä täydentämään yrityksen markkinointikokonaisuutta. Tuotteiden esiintuominen mahdollisimman myyvinä ja haluttavina kuuluu visuaalisen markkinoinnin tarkoitukseen. Esillepanoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota muun muassa värioppiin, sommitteluun, valaistukseen, ryhmittelyyn, tilan käyttöön oikein ja liikeidean visualisoimiseen. (Nieminen 2004, 8–9, 156, 159, 208.) Yrityksestä tekee tunnistettavan sen visuaalinen identiteetti. Yrityksen tapoja näkyä ja viestiä ulospäin ovat muun muassa nimi, sijainti sekä toimitalo, logo, sisustus, liikemerkki, kirjaisintyyppi ja tunnusvärit. Tuotteet, mainonta, palvelut, asiakaspalvelu, toiminta ja rakennukset ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityskuvaan. Vähittäiskaupan markkinointiketjulla on tietynlainen imagotavoite eli se noudattaa samaa verbaalista sanomaa ja visuaalista linjaa. Tähän liittyy mainonta, myymäläja näyteikkunamainonta, myymälöissä olevat tuotteiden esillepanot (kuva 8) ja myyjä. Strateginen tehtävä viestinnälle on synnyttää mielikuvia. (Isohookana 2007, 214–215; (Nieminen 2004, 15, 22, 25.) Asiat, joita ihminen kuulee, näkee ja kokee, synnyttävät muistijälkiä. Kokeminen ja tunteminen vaikuttavat yrityksen muistettavuuteen ja tunnistettavuuteen. Tähän vaikuttaa myös lapsenomainen oppimisprosessi. Kuva 8. Pentikin visuaalista ilmettä Rovaniemen myymälässä. Oma arkisto.
35 Siispä, jos yrityksen visuaalinen muoto ja linja muuttuvat, ei niistä silloin muodostu enää selkeää ja käsitteellisesti tuttua mielikuvaa. Markkinointiviestinnän avulla luotu mielikuva voi olla tärkeä osa menestyksen kannalta. Selkeän mielikuvan brändejä ovat esimerkiksi Fazerin Sininen, Coca-Cola ja Pentik. (Nieminen 2004, 8, 25, 27.) Tuotteet ja asiakassegmentit eli kohderyhmät tulisivat aina olla lähtökohtana koko konseptille koskien yrityksen visuaalista markkinointia. Tutkimustieto kohderyhmien ostokäyttäytymisestä, elämäntyylistä ja persoonallisuudesta auttaa tuotteiden suuntaamisessa oikeille segmenteille. ”Kenelle tuotteet markkinoidaan”, on tärkeä kysymys. Millaisia asiakasryhmiä ja keitä tavoitellaan, ovat tärkeitä asioita toimialan ja sitä markkinoivan toimitavan ohella. (Nieminen 2004, 14–15.) Kun yritys viestittää tuotteistaan ja itsestään markkinoille, tulee sen huomioida, että näköaistin kautta tulee suuri osa informaatiosta, joka tapahtuu ihmisen ympärillä. Silmien kautta kulkee ensin jopa 85 % kaikesta ympärillä tapahtuvasta viestinnästä ihmisen tiedostomattomaan ja tietoiseen ajatusmaailmaan. 78% ostopäätöksistä tapahtuu tutkimuksien mukaan näköaistin vuoksi. Myyntipisteellä esillä oleva palvelu tai tuote on esitettävä mahdolliselle ostajalle toteutuksen, esillepanon ja valikoiman osalta parhaassa mahdollisessa emotionaalisessa ja fyysisessä kontekstissa. Myynti, joka on markkinoinnin olennainen osa, pyrkii huolehtimaan tästä tehtävästä. (Serrats 2006, 7, 9.) Tuotteiden esillepanot voivat olla eri tasoilla. Nämä tasot ovat jalkojen, käsien, silmien ja hattujen korkeudella. Silmien tasolla olevia tuotteita käytetään kannustamaan heräteostoksiin ja sillä korkeudella olevat tuotteet tuovatkin eniten tuottoa. Silmien korkeudella mainostetaan omia brändejä ja yleisestikin niitä tuotteita, joita jakelijat haluavat myydä intensiivisemmin näköhermoja stimuloimalla tai sellaisia tuotteita, jotka ovat houkuttelevampia. Käsien ja silmien korkeudet ovat eniten käytetyt tasot esillepanoissa, sillä jalkojen korkeus aiheuttaa liian paljon ponnisteluja asiakkaalle tuotteen saavuttamiseksi tai näkemiseksi ja hattujen korkeudella olevat tuotteet eivät ole myöskään asiakkaiden ulottuvissa. Jalkojen korkeudella olevat tuotteet
36 myyvät 15 prosenttia, hattukorkeudella olevat 10 prosenttia, käsien korkeudella olevat 25 prosenttia ja eniten myyvät silmien korkeudella olevat tuotteet eli 50 prosenttia. Jotkin tuotteet ovat kuitenkin poikkeavia, sillä ne myyvät paikasta riippumatta. Työntekijöiden tehtävänä on luoda vangitsevia, käytännöllisiä ja vaikuttavia esillepanoja, jotka houkuttavat asiakkaat ostamaan. Vaikka visuaalinen vaikutus on kiistaton, niin muutkin aistit kuten haju-, tuntoja kuuloaisti ovat alkaneet osallistua esillepanojen maailmaan. Esillepano on näissä markkinaolosuhteissa päätekijä ostospäätöstä tehdessä. Esillepanon vaikutus ostomääriin on vaikuttava – kaupan sisällä tehdään 70 prosenttia ostopäätöksistä. (Nieminen 2004, 178; Serrats 2006, 6–9.) Virikkeelliset ja viihteelliset ostoympäristöt vähittäiskaupoissa ovat näkyviä merkkejä visuaalisen markkinoinnin merkityksestä. Nämä merkit näkyvät tuotteiden esillepanojen tyyleissä, virikkeellisessä myymäläympäristössä, näyttävissä näyteikkunamainonnoissa ja kaikkien näiden edellä mainittujen menestyksekkäässä toteuttamisessa. Ostamisen helppouteen voidaan vaikuttaa esillepanoratkaisuilla. Tavat, joilla tuotteita laitetaan esille eli esillepanot voidaan rinnastaa kilpailukeinoihin, sillä ne ovat mahdollisuus erottautua kilpailijoista. Visuaalista markkinointia voidaan käyttää messuilla, näyteikkuna-, näyttelyja myymälämainonnassa, tuotteiden esillepanossa, promootioissa, näyttelyissä, tapahtumamarkkinoinnissa ja esimerkiksi tuotekatalogien kuvausjärjestelyissä. (Nieminen 2004, 9, 12.) Myyntien lisääminen ja esillepanojen tekeminen on usein visualistien tehtävä. Heidän tulee houkutella ostaja astumaan myymälään sisään ikkunaesillepanojen avulla ja kiertämään esillepanojen ja asettelujen luona myymälässä. Niiden tehtävä on rohkaista ostajia pysymään kaupassa sekä ostamaan ja kokemaan positiivinen myyntikokemus. Tarkoitus on saada ostajat tulemaan uudestaan myymälään. Tuote-esittely voi herättää tuotteen eloon, jos se on hyvin toteutettu. (Morgan 2008, 18; Nieminen 2004, 18, 162.) Visualistien ammattikunnan ajatellaan syntyneen 1980-luvulla, kun myymälöiden johtajat säikähtivät internetissä tapahtuvan e-kaupan uhkaa sekä maailmanlaajuista taantumaa. Tämä sai heidät kyseenalaistamaan voittoa tuomattomien osastojen kyvyt ja laadun. Tällöin myymälöiden
37 visuaalisesta puolesta vastaavia painostettiin käyttämään luovuutta alennettuja tuotteita pursuaviin hyllyihin ja telineisiin. Ajan saatossa heistä on tullut haluttuja ja kunnioitettuja alun vaikeuksien jälkeen. He tuottavat inspiraation lähteitä, palveluita ja kaupallisia välineitä. Myymälän suunnittelu voi tukea menestyksekästä myyntistrategiaa ja kuvaa brändistä. Yrityksen ja tuotteen laatukuva saa tukea visuaalisesta ilmeestä. (Morgan 2008, 6, 31; Nieminen 2004, 25.) 5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU 5.1 Yleisesti Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu on osa teollista muotoilua. Teollisesta muotoilusta on olemassa useita määritelmiä ja sen määritteleminen ei ole helppoa toiminnan muuttuvuuden ja erilaisuuden vuoksi. Eräs tunnettu teollisen muotoilun määritelmä on Victor Papanekin ”Design is the conscious effort to impose meaningful order”. Kettusen mukaan teollisen muotoilun tarkoitus on tuottaa parempaa ympäristöä, jonka ihminen on rakentanut. Tämä onnistuu taidetta, tutkimusta ja teknologiaa yhdistämällä liiketoimintaympäristössä. Käytännön ongelman ratkaiseminen esimerkiksi tuotteen avulla on teollisen muotoilijan tarkoitus. (Kettunen 2001, 10–11, Victor Papanek 1971, 4.) Kohderyhmälle tuotetta suunnitellessa, ovat heidän halunsa, eivätkä pelkästään tarpeensa huomion kohteena. Käyttäjän todelliset toiveet, keskeisimmät arvot ja tarpeet, jotka liittyvät niihin, ovat suunnittelijan etsinnän kohteina. Suunnittelijan tulisi eläytyä mahdollisimman hyvin käyttäjien haluihin sekä vaatimuksiin ja pyrkiä tekemään se omat näkemyksensä sivuun työntäen. Kun käytetään menetelmiä, joilla kerätään tosiasioita käyttäjien
38 elinympäristöistä ja toiminnasta sekä mielipiteistä koskien esimerkiksi heidän toiveitaan, arvomaailmojaan ja halujaan, kerätään käyttäjätietoja. Tuotteen kiinnostavuuden nostamiseksi, on suunnittelijan todella tärkeää tuntea kohderyhmänsä toimintamallit, arvot ja tarpeet. Uuden tuotteen tarpeellisuus ja kiinnostavuus vaikuttavat sen käyttöönoton motivaatioon. Kuvassa 9 on esitetty Pentikin Usva-keramiikan käyttöä. (Huotari, Koskinen, Laakko & Laitakari-Svärd 2003, 9, 16, 25.) Baxterin mukaan tuote, joka on haluttava objekti, on houkutteleva. Asiakas haluaa omistaa tuotteen, joka saa hänen huomionsa visuaalisella miellyttävyydellään. Oli se sitten kuva esitteessä tai näky kaupassa – hän kokee miellyttävän tunteen ja positiivisen ensivaikutelman siitä. Tuotteen houkuttelevuus voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Symbolinen houkuttelevuus, 2) Aikaisemmat hyvät kokemukset tuotteesta sekä 3) Tuotteen semanttinen ja funktionaalinen houkuttelevuus. (Baxter 1996; Kettunen 2001, 16–17.) Käyttäjien olisi hyvä olla kehityksessä mukana, että saataisiin määriteltyä vaatimukset sekä testien avulla palautetta suunnitteluratkaisuista. Vaatimuksia voi olla erilaisia, kuten nopeus, luotettavuus tai tarkkuus. Jotta saataisiin suunnittelun kaikki näkökohdat huomioitua, tulisi suunnittelutiimissä olla erilaisia ihmisiä. Suunnittelutiimin monipuolisuus on tärkeää. Siinä voi olla esimerkiksi asiakkaita, markkinoijia, ohjelmoijia, käytettävyysasiantuntijoita ja loppukäyttäjiä mukana. Suunnitelmia voidaan esittää käyttäjille esimerkiksi Kuva 9. Pentikin Usva -keramiikkaa käytössä. Pentik Oy.
39 erilaisen prototyyppien tai skenaarioiden avulla. Käyttäjien palautteiden, visuaalisten mallien ja tulosten avulla voidaan parantaa järjestelmää asteittain eli iteroida sitä niin kauan, kunnes vaatimukset täyttyvät. Käyttäjiltä kerätyt palautteet voivat vihjata tuotesuunnittelun tarpeita tulevaisuudessa, johtaa yksityiskohtien muutoksiin tuotteessa ja arvioida suunnittelun onnistumista. Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi voi tuoda sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä, kuten parempia järjestelmiä. (Huotari ym. 2003, 13, 19.) Tietynlaisen ostokäyttäytymisen syiksi voivat nousta vaikeasti määriteltävät tekijät, joita kohderyhmillä on. Tällaisia ovat esimerkiksi ennakkoluulot, asenteet, arvomaailmat ja kauneuskäsitykset. Liiketoiminnan tulos ja asiakastyytyväisyys kertovat palvelun tai tuotteen onnistumisesta. Asiakas ostaa sitä, mitä tuote tekee hänen hyväkseen, ei itse tuotetta. Asiakkaan tarpeet ja tuotteen laatu ovat aina keskenään suhteessa. Näitä tarpeita eivät aina määrittele tuotteen kalleus tai paremmuus. Kuluttajat ovat oppineet vaatimaan laatua tuotteilta kilpailun kovetessa kaikilla markkinoilla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on usein keino, jolla suunnittelija saa palautetta, sillä riittävän kohdistettua tai automaattista palautetta ei useinkaan markkinoilta saa. (Huotari ym. 2003, 15; Kettunen 2001, 54.) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun taustalla olevia periaatteita ovat: Käyttäjäkeskeisyys, eli käyttäjän näkökulman miettiminen suunnittelijan toimesta, on pakollista empiirisessä käyttäjätutkimuksessa. Käyttäjäkeskeisessä tuotekehityksessä käytetyt menetelmät voidaan jakaa seuraavalla tavalla: Aineistonkeruutapa määrittää käytettyjä menetelmiä. Menetelmistä on mahdollista käyttää esimerkiksi havainnointija haastatteluperusteisia, itsedokumentoivia sekä tiedonkeruuta valmiista lähteistä. Tilanne määrittää valitut menetelmät ja tarve määrittää menetelmien valinnat, sillä jokaisella suunnitteluongelmalla on omat erityispiirteensä, jotka tarvitsevat huomiota. (Huotari ym. 2003, 20, 22.) Jos tutun käyttäjäryhmän tunteminen on huonoa tai on havaittu uusi käyttäjäryhmä, silloin käytetään käyttäjätutkimuksen menetelmiä. Paras ajankohta sitä olisi käyttää silloin, kun etsitään konseptisuunnittelun lähtöpisteiksi ideoita, tai tuotekonsepteja suunnitellaan. Jos on monia avoinna
40 olevia vaihtoehtoja, hyvin toteutetun käyttäjätutkimuksen avulla saadaan rajattua ja priorisoitua vaihtoehdot. Markkinoilla ja tuotantovaiheessa oleville tuotteille muutosten tekeminen on vaikeaa. Näitä muutoksia on mahdollista tehdä vasta seuraavaan tuotesukupolveen. Tyypillinen käyttäjätutkimuksen ajankohta onkin tuotekehityksen alkuvaiheissa. Käyttäjätutkimusta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ennakoida ongelmia, vaikka käyttäjät olisivatkin tyytyväisiä jo olemassa oleviin tuotteisiin. Jos nykyiset tuotteet eivät vastaakaan käyttäjien tarpeisiin, tulee kiinnittää huomiota niiden muuttamiseen tai pohtia ajatusta uuden tuotteen tekemisestä, jolla palvella käyttäjien tarpeita. (Huotari ym. 2003, 21.) 5.2 Käyttäjätutkimus Kuten kaikessa muussakin tutkimuksessa, myös teollisen muotoilun tutkimuksen päämääriä ovat uuden tiedon tuottaminen toiminnan perusteisiin tai ongelman ratkaiseminen. Jotta muotoilija pystyisi suunnittelemaan kilpailukykyisiä tuotteita, hän tarvitsee yhä enemmän tietoa. (Kettunen 2001, 109–110.) Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiä ovat tietojen keruu joko esimerkiksi valmiista lähteistä taustatiedon kautta, kuten artikkeleita tutkimuksia aiheesta lukemalla, tai käyttäminen toisenlaisia menetelmiä käyttäjätiedon keruuseen, kuten havainnointia, testejä, osallistumista, itsedokumentointia, tai haastatteluihin perustuvia menetelmiä eli haastatteluja, kyselyitä ja ryhmähaastatteluja. Näitä menetelmiä kutsutaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiksi. (Huotari ym. 2003, 20, 25, 28, 31, 36, 46, 53; Kettunen 2001, 63.) Käyttäjätutkimuksen hyödyllisyyteen vaikuttaa se, tehdäänkö sitä sellaisien käytäntöjen mukaisesti, jotka ovat havaittu hyväksi systemaattisesti. Konseptien tuottaminen on useinkin käyttäjätutkimuksen tavoite sen sijaan, että suoranaisia tuotteita hiottaisiin markkinoille. Tutkinnan monipuolisuus ja loogisuus vaikuttaa usein tulosten hyödyllisyyteen. (Huotari ym. 2003, 10–11.)
47 haastattelutilanteeseen, sillä tiesin kaiken tulevan kirjatuksi. Koska haastattelujen nauhoittamiseen ei ollut tarvetta, niitä ei myöskään litteroitu. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä Pentikin myymälässä 22.2.2020. Haastatteluja kertyi 18 kappaletta ja niihin meni aikaa noin 5–10 minuuttia per haastateltava, riippuen asiakkaiden vastauksien laajuudesta. Haastattelupohjassa oli 10 ennalta suunniteltua kysymystä, mutta jätin itselleni vapauden kysyä enemmän kysymyksiä, jos koin sen tarpeelliseksi. Haastattelut toimivat kyselyä täydentävinä, sillä niiden vastauslukumäärät eroavat hyvin paljon toisistaan. Lisäksi Ystäväklubilaisia on pitkin Suomea ja haastattelut tehtiin vain yhdessä myymälässä Rovaniemellä. Sain siis vain yhdellä alueella tehtyjen haastattelujen tietoja. Tämän vuoksi onkin hyvä, että Ystäväklubilaisia asuu ympäri Suomea eli kyselyyn vastauksia tuli oletettavasti ympäri Suomea. Haastattelukysymyksien pohja ja niiden tarkoitukset käydään seuraavaksi yksityiskohtaisesti läpi. Aluksi mahdollisilta haastatteluun osallistujilta kysyttiin, oliko asiakas ostanut Pentikin keramiikka-astioita. Jos oli, niin haastateltava pystyi osallistumaan tutkimukseen. Tässä vaiheessa haastateltavan ikä ja sukupuoli arvioitiin haastattelutilanteessa. Näin sain anonyymisti kategorisoitua henkilön vastaukset (esimerkiksi 30–35-vuotias nainen kertoi näin haastattelussa…). Haastateltavalta kysyttiin, mistä päin asiakas oli, Rovaniemeltä vai ulkopaikkakunnalta? Tämä oli mielenkiintoinen kysymys, koska Rovaniemellä on normaalisti paljon turismia. Halusin tietää, kuinka tämä näkyi myymälässä. Haastateltavalta kysyttiin kolmanneksi, mikä asiakkaan sai tulemaan tänään liikkeeseen. Tällä halusin selvittää, oliko asiakas tullut liikkeeseen suunnitellusti vai poikkesiko hän vain ohikulkumatkalla liikkeeseen sisään. Neljäs kysymys koski keramiikka-astioiden ostopäätöstä. Haastateltavalta kysyttiin: ”Mitkä asiat ovat vaikuttaneet päätökseesi ostaa keramiikkaastioita?” Kysymykseen olisi voinut tarjota suorat vaihtoehdot, mutta kysymys jätettiin avoimeksi, jotta vastaaja ei saisi mitään vaikutteita tai ohjausta vastauksiinsa. Tällä kysymyksellä halusin tietää, mitkä asiat ovat niitä tekijöitä, jotka ovat saaneet asiakkaan ostamaan Pentikin keramiikka-astioita.
48 Viides kysymys koski keramiikka-astioiden esillepanoa ja myyjien tarjoaman avun vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Halusin selvittää, onko keramiikan esillepano myymälässä tai myyjien tarjoama apu vaikuttanut henkilön ostopäätökseen. Jos on, niin miten? Tällä kysymyksellä halusin tietää, onko jokin asetelma inspiroinut asiakasta niin paljon, että hän on päätynyt ostamaan tuotteen tai onko kenties myyjän apu auttanut asiakasta tekemään ostopäätöksen. Toki, onhan näillä seikoilla voinut olla asiakkaan mielestä negatiivinenkin vaikutus ostopäätöstä ajatellen. Siksi halusin tietää, miten nämä seikat ovat vaikuttaneet asiakkaaseen, jos mitenkään. Kuudennessa kysymyksessä kysyttiin, onko asiakas ostanut keramiikkaastioita itselle vai lahjaksi jollekin muulle. Tällä halusin selvittää, ostaako asiakas keramiikka-astiota pelkästään itselleen, lahjaksi muille vai kumpiakin. Tämä kysymys toimi myös seuraavalle kysymykselle pohjustuksena. Seitsemäs kysymys kuuluikin näin: ”Kerro esimerkki, millaisessa tilanteessa sekä seurassa ja miten näet itsesi/lahjan saajan käyttämässä tuotetta.” Tällä kysymyksellä halusin tietää, millaisessa ympäristössä asiakas kuvittelee tuotetta käytettävän sekä miten ja millaisessa seurassa asiakas itse käyttää tuotetta. Kahdeksannessa kysymyksessä kysyttiin keramiikan esillepanosta. Kysymys oli muodossa: ”Vastaako keramiikan esillepano myymälässä teidän käyttötottumuksianne? Kyllä/ei, miksi?” Tällä halusin selvittää asiakkaan omia keramiikka-astioiden esillepanojaan ja kuinka hyvin ne vastasivat myymälän esillepanoja. Yhdeksäs kysymys oli muodossa: ”Kiinnostaisiko teitä tietää enemmän Pentikin tuotteista? Jos, niin millaisia asioita?” Halusin tietää, olisiko asiakkaalla jotain mielenkiinnonkohteita Pentikin tuotteita kohtaan, joita hän haluaisi tuoda haastattelussa vapaasti esiin. Viimeinen eli kymmenes kysymys oli muodossa: ”Olisiko teillä vielä jotain, mitä haluaisitte lisätä?” Tällä kysymyksellä halusin varmistua, että asiakkaalla ei jäänyt mitään vastaamatta, joka olisi jäänyt häntä häiritsemään, tai muita puuttuvia kommentteja.
49 Lopuksi haastateltavaa kiitettiin haastatteluun osallistumisesta ja hänelle tarjottiin haastattelusta palkinto Pentikin mansikkatai tiramisukonvehdin muodossa. Haastattelun vastaukset kirjattiin vielä järjestelmällisesti tietokoneelle lapuilta, jotta niiden käsitteleminen helpottuisi. 6.2 Kysely Kysely koostui 19 kysymyksestä, joissa oli mukana lämmittelykysymykset. Kyselyllä halusin tietää Pentikin kanta-asiakkaiden keramiikka-astioiden käyttämisestä ja ostamisesta. Kysely oli kahden viikon ajan avoin internetissä kaikille Pentikin Ystäväklubilaisille eli kanta-asiakkaille, jotka ovat sallineet sähköpostiviestit Pentikiltä. Kysely on tehty Googlen Forms -ohjelmalla ja sen tekemiseen meni arvioidusti noin seitsemän minuuttia. Kyselyyn vastaamalla oli mahdollista osallistua halutessaan kilpailuun, jossa kolmelle kyselyyn osallistuneelle ja sähköpostiosoitteen jättäneelle arvottiin Harmoniapussilakanasetti, jossa on kaksi pussilakanasettiä. Kyselyyn osallistujille kerrottiin kyselyn johdannossa ja lopputekstissä, että kyselyyn osallistutaan anonyymisti. Lisäksi kerrottiin, että kysely tehdään Pentikin ja Lapin yliopiston kanssa yhteistyössä ja sen tietoja käytetään vain tämän tutkimuksen piirissä. Oli toivottavaa, että kyselyyn osallistuisi mahdollisimman monta henkilöä, jotta sen tulokset olisivat luotettavia. Pyysin neljää ystävääni tekemään kyselyn testiksi, että saisin tietooni kyselyn täyttämiseen menevän ajan ja mahdollisia ongelmakohtia. Selvisi, että kyselyn tekemiseen menee aikaa kohtuullinen aika, alle seitsemän minuuttia, ja korjasin muutaman sanamuodon palautteen pohjalta. Kysely oli avoinna Pentikin Ystäväklubilaisien vastauksille kahden viikon ajan helmikuun ja maaliskuun vaihteessa 2020. Kysely lähti Pentikin Ystäväklubilaisille suomeksi 20.2.2020 sähköpostilla Pentikin uutiskirjeen yhteydessä. Viimeinen mahdollinen päivä vastata kyselyyn oli 5.3.2020. Uutiskirjeen sai 101 830 ihmistä, joista 46 983 oli avannut sen. Kun kysely lähti kanta-asiakkaille, jo ensimmäisen päivän
50 päätteeksi oli vastauksia kertynyt 689 kappaletta. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 1101 henkilöä. Arvontaan pystyi osallistumaan kyselyn täytettyään vapaaehtoisesti jättämällä sähköpostiosoitteen kyselyn loppuosaan. Niiden kyselyyn vastanneiden kesken, jotka olivat jättäneet sähköpostiosoitteensa, arvottiin kolme palkintoa. Suoritin arvonnan valitsemalla sähköpostiosoitteista voittajat satunnaisessa järjestyksessä ja välitin arvotut sähköpostiosoitteet Pentikille. Pentik hoiti arvonnan palkintojen jakamisen. Kyselyssä oli erilaisia tapoja vastata kysymyksiin: avattavalla vastauslaatikolla, vastaamalla yksi kohta, monivalintakysymykset ja osia, joihin voi vastata kirjoittamalla avoimesti vastauksen itse haluamaansa muotoon. Kyselyssä oli kyselyn vastaajalle pakollisia kohtia (merkitty tähdellä lomakkeeseen) ja vapaasti vastattavia kohtia. Kyselyssä oli myös suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kysymykset olivat sijoitettu kyselyssä aihealueittain, jotta kysymykset tulisivat loogisessa järjestyksessä kyselyn tekijälle. Kyselyn alussa selvitettiin käyttäjästä ikä, sukupuoli, vuodessa keramiikkaan käytetty keskimääräinen summa ja millainen Pentikin keramiikan käyttäjä vastaaja on. Nämä kysymykset toimivat ikään kuin lämmittelynä kyselylle, mutta auttoivat rakentamaan myös kuvaa käyttäjästä. Ensimmäisessä kysymyksessä käyttäjän iän määrittämiseksi oli kyselyssä erilaiset iän määreet, joista oli mahdollista valita yksi. Vaihtoehdot olivat: ”Alle 18”, ”18–25”, ”26–35”, ”36–45”, ”46–55”, ”56–65” ja ”Yli 65-vuotiaat”. Tällä kysymyksellä halusin selvittää, minkä ikäisiä kyselyyn vastaajat ovat. Kyselyssä toinen kysymys koski vastaajan sukupuolta. Vaihtoehtoja oli kolme erilaista: ”Nainen”, ”Mies” ja ”Jokin muu”. Tällä halusin selvittää, mitä sukupuolta vastaajat ovat. Kolmannessa kysymyksessä käyttäjän rahankäyttö Pentikin keramiikkaastioihin oli valittavissa avattavalla vastauslaatikolla, jossa pienin summa oli 0 euroa ja suurin summa oli 450 euroa tai enemmän. Välissä olevat summat pienimmästä suurempaan olivat: alle 50 €, 50–100€, 150–250€, 250–350€ ja 350–450€. Vastauksella saatiin selville keramiikkaan vuosittain käytetty summa.
51 Neljännessä kysymyksessä selvitettiin, miten käyttäjä käyttää Pentikin keramiikka-astioita, jos hänellä on niitä. Kysymys olikin muodossa: ”Mikä kuvaa sinua parhaiten?” Seuraavista vaihtoehdoista pystyi valitsemaan yhden vaihtoehdon: ”Minulla ei ole Pentikin keramiikka-astioita.” ”Käytän Pentikin keramiikka-astioita yksittäin.” ”Käytän Pentikin keramiikka-astioita sarjoittain.” ”Käytän Pentikin keramiikka-astioita yksittäin sekä sarjoittain.” Viidennessä kysymyksessä käyttäjältä kysyttiin, kuinka usein tämä ostaa keramiikka-astioita Pentikiltä. Vastaaja pystyi vastaamaan kysymykseen valitsemalla yhden seuraavista kysymyksistä: ”Useasti vuodessa”, ”1–2 kertaa vuodessa”, ”Parin vuoden välein”, ”Kerran viidessä vuodessa tai harvemmin” ja ”En koskaan”. Tällä kysymyksellä halusin selvittää, kuinka usein kyselyn vastaaja ostaa keramiikka-astioita Pentikiltä. Kuudennessa kysymyksessä käyttäjä valitsi jokaisen kysymyksen kohdalla tekemisen toistuvuudesta itselleen sopivimman. Nämä tekemisen toistuvuutta kuvaavat vaihtoehdot olivat: ”Lähes aina”, ”Usein”, ”Joskus”, ”Harvoin” ja ”En koskaan”. Itse kysymys kuului: ”Miten ostat Pentikin keramiikka-astioita?” Käsitteet, joita arvioitiin edellä mainituilla tekemisen toistuvuutta kuvaavilla vaihtoehdoilla, olivat ”Heräteostoina”, ”Vertaillen ja suunnitellen”, ”Odotan hyvää tarjousta” ja ”Henkilökunta auttaa päätöksessä”. Kysymyksellä halusin selvittää, kuinka harkittua keramiikka-astioiden ostaminen on. Oheisessa kuvassa (kuva 11) näkyy, millaisia vaihtoehtoja vastauksille oli kyselyssä. Seitsemännessä kysymyksessä perehdyttiin siihen, millainen käyttäjän tarve on ostaa Pentikin keramiikka-astioita. Kysymyksessä käytettiin samanlaista tekemisen toistuvuuden arvioimista, kuten kuudennessa kysymyksessä. Tällä kertaa arvioitavat käsitteet olivat: ”Lahjaksi”, ”Yksittäin”, ”Sesonkiin”, ”Sarjan jatkeeksi” ja ”Uniikkituotteeksi”. Kuva 11. Osa kyselystä. Google Forms.
52 Kahdeksannessa kysymyksessä keskityttiin asioihin, jotka vaikuttavat käyttäjän päätökseen ostaa Pentikin keramiikka-astioita. Tässäkin kysymyksessä käytettiin samanlaista tekemisen toistuvuudella arvioivaa tapaa kysyä, kuten kahdessa edellisessä kohdassa. Tässä kysymyksessä arvioitavat käsitteet olivat: ”Brändi”, ”Design”, ”Laatu”, ”Hinta”, ”Suunnittelija”, ”Suomalaisuus”, ”Tuotteen tarina”, ”Käytännöllisyys”, ”Ekologisuus” ja ”Uniikkius”. Tällä kysymyksellä saatiin hyvää tietoa siitä, millainen käyttäjän arvomaailma on, joka ohjaa ostamista ja käyttämistä. Yhdeksännessä kysymyksessä käyttäjältä kysyttiin, onko tuotteiden asettelulla ollut vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Vastausvaihtoehdoista tuli valita yksi. Vaihtoehdot olivat: ”Ei”, ”En muista”, ”Kyllä (kerro esimerkki kohtaan "Muu")”. Jos käyttäjä vastasi kyllä, tuli hänen vastata omin sanoin sarakkeeseen kirjoittamalla esimerkki koetusta tuotteiden asettelun vaikutuksesta ostopäätökseen. Kymmenes kysymys kuului: ”Mitä keramiikka-astioita käytät, jos et käytä Pentikin keramiikka-astioita?” Tähän kysymykseen käyttäjällä oli vapaus kirjoittaa vastaus sarakkeeseen. Kysymykseen kyselyn täyttäjällä ei ollut pakko vastata. Vaikka käyttäjä kuuluukin Ystäväklubiin, ei hänellä välttämättä ole Pentikin keramiikka-astioita kotonaan, tai on myös muita kuin Pentikin keramiikka-astioita. Yhdennessätoista kysymyksessä halusin selvittää käyttäjän omaa näkemystä itsestään keramiikka-astioiden käyttäjänä jatkamalla jo aloitettua lausetta itselle sopivalla jatkolla. Kysymys oli muodossa: ”Mikä näistä kuvaa sinua parhaiten? Käytän keramiikka-astioita…” Käyttäjä pystyi valitsemaan yhden seuraavista vaihtoehdoista: ”alle vuoden ja ostan sitten uusia”, ”niin kauan kuin keramiikka ei näytä vanhalta. Välillä on hyvä päivittää astioita” ja ”niin kauan kuin mahdollista.” Kahdennessatoista kysymyksessä kysyttiin: ”Miksi käytät Pentikin keramiikkaastioita?” Vastaaja pystyi kirjoittamaan vastauksen avoimeen kohtaan. Kuten kysymys kuuluikin, tällä kysymyksellä haluttiin selvittää vastaajan itsensä ilmaisemana, miksi hän käyttää Pentikin keramiikkaa.
53 13. kysymyksen kohdassa käytettiin jo tutuksi tullutta tapaa arvioida tekemisen toistuvuutta. Käyttäjältä kysyttiin, miten hän käyttää Pentikin keramiikkaastioita. Aikamääreillä määriteltävät käsitteet olivat: ”Yhdistän myös muihin astiastoihin”, ”Arkikattauksessa”, ”Juhlakattauksessa esim. valmistujaiset”, ”Sesonkikattauksessa esim. jouluna”, ”Sisustuksessa” ja ”Jotenkin muuten”. Kysymyksellä halusin selvittää, miten käyttäjä käyttää Pentikin keramiikkaastioita ja kuinka usein. 14. kysymyksessä kysyttiin: ”Millaisessa seurassa käytät Pentikin keramiikkaastioita?” Vaihtoehdot olivat seuraavat: ”Yksin”, ”Ystävien kanssa”, ”Perheen kanssa”, ”Suvun kanssa” ja ”Työhön liittyvissä tilaisuuksissa”. Kysymys oli monivalintainen eli vastauksista oli mahdollista valita yksi tai useampi. 15. kysymyksessä selvitettiin, mitä käyttäjä tekee keramiikka-astioille, kun hän ei joko halua tai voi käyttää niitä enää esimerkiksi rikkoutumisen vuoksi. Kysymys kuuluikin: ”Mitä teet keramiikka-astioille sen jälkeen, kun et voi tai halua käyttää niitä enää?” Vastausvaihtoehdot olivat: ”Laitan roskiin”, ”Lahjoitan tai myyn eteenpäin”, ”En mitään erityistä, laitan ne kaapin perälle, jonne ne unohtuvat”, ”Jos mahdollista, niin jatkokäytän esim. sisustuksessa tai vaikkapa mosaiikkiin” ja ”Muu…”. Tämä oli myös monivalintakysymys. Tällä kysymyksellä saatiin tietoa käyttäjän suhtautumisesta keramiikka-astioihin oman käytön loppuvaiheessa. 16. kysymys selvitti käyttäjän suhdetta Pentikin keramiikka-astioihin. Kysymys oli muodossa: ”Mitä Pentikin keramiikka-astiat merkitsevät sinulle?” Käyttäjä kirjoitti pakollisen vastauksen omin sanoin avoimeen sarakkeeseen. 17. kysymyksessä käyttäjällä oli mahdollisuus kirjoittaa halutessaan kommentteja liittyen Pentikin keramiikka-astioihin. Tällä kysymyksellä halusin tietää, millaista sanottavaa käyttäjillä on Pentikin keramiikasta. 18. kysymys antoi käyttäjälle mahdollisuuden antaa palautetta kyselyn tekijälle. Palautteen tarkoitus oli kehittää itseäni kyselyjen tekijänä. Viimeinen eli 19. kysymys liittyi kyselyn palkintoon. Kyselyyn osallistunut henkilö pystyi jättämään sähköpostiosoitteensa, jos halusi osallistua palkinnon arvontaan.
54 7 AINEISTON ANALYSOINTI 7.1 Haastattelut Kävin läpi kaikki haastattelujen vastaukset ja kirjoitin ne erikseen ylös vielä muistilapuille. Käytin muistilappuja (kuva 12) apuna hahmottaessani vastauksien aihepiirejä eli millaisia teemoja vastauksissa oli. Teemoista muodostin vielä tyyppejä, joita käyn läpi tässä tarkemmin kysymys kerrallaan. Haastatteluihin osallistui Pentikin Rovaniemen myymälässä 22.2.2020 18 henkilöä. Kaikki haastatteluihin osallistuneet olivat naisia. Rovaniemeltä osallistui 15 henkilöä eli 83,3 % haastateltavista sekä Kemijärveltä, Sodankylästä ja Jyväskylästä kustakin yksi henkilö eli kukin näistä osallistuja vastasi erikseen noin 5,5 % haastateltavista. Näiden haastateltavien perusteella voi päätellä, että suurin osa Pentikin Rovaniemen myymälässä vierailevista asiakkaista on naisia ja lisäksi he asuvat samalla paikkakunnalla, jossa myymälä sijaitsee. Kuva 13 on otettu haastattelutilanteessa. Kuva 12. Haastattelujen analysointia. Oma arkisto.
55 Arvioimme haastateltavien iän kirjurini kanssa haastattelutilanteen ollessa ohi. 18–25-vuotiaita oli yksi henkilö eli noin 5,5 % haastateltavista, 26–35-vuotiaita oli kaksi henkilöä eli 11,1 % haastateltavista, 36–45-vuotiaita oli 4 henkilöä eli 22,2 % haastateltavista, 46–55-vuotiaita oli 5 henkilöä eli 27,8 % haastateltavista, 56–65-vuotiaita oli 2 henkilöä eli 11,1 % haastateltavista ja yli 65-vuotiaita oli 4 henkilöä eli 22,2 % haastateltavista. Sijoitin ikäarviot samalle ikäasteikolle, jota käytin kyselyissä. Haastateltavilta kysyttiin, mikä oli saanut heidät tulemaan myymälään. 12 ihmistä eli 66,7 % oli tullut katselemaan myymälään, 2 haastateltavaa eli 11,1 % vastanneista oli tullut tarjouksen perässä ostamaan tuotteita ja neljällä eli 22,2 % haastateltavista oli muu ostotarve. Vastauksista käy ilmi, että suuri osa haastateltavista oli poikennut katselemaan tuotteita ilman mitään erillistä syytä, ohikulkumatkalla. Tämän perusteella voisi päätellä, että asiakkailla on tarve katsella tuotteita, ostaa tuotteita ja osalla on tarve saada alennusta hinnoista, jotta he ostaisivat tuotteita. Esimerkkilauseen haastateltava on yksi esimerkki ohikulkumatkalla myymälään poikkeavasta asiakkaasta: “Täällä käyn aina pyörähtämässä ja katselemassa onko jotain uutta.” - Nainen, yli 65-vuotias Haastateltavilta kysyttiin, mikä on vaikuttanut keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Osa vastasi suoraan esimerkiksi ”kauneus”, mutta osan vastaukset olivat monimuotoisempia. Tyypittelin vastaukset teemojen mukaan: esimerkiksi ”kauneus” meni ulkonäön ja muotoilun aihepiiriin. Osa Kuva 13. Haastattelu Pentikin asiakkaalle. Oma arkisto.
56 vastaajista sanoi useamman kuin yhden asian. Seuraavaksi kerron, kuinka vastaukset jakautuivat. Ulkonäkö ja muotoilu oli vaikuttanut ostopäätökseen 10 vastaajalla eli 55,6 % haastateltavista, laadukkuus ja kestävyys oli vaikuttanut 6 henkilöllä eli 33,3 % haastateltavista, sarjan kerääminen vaikutti 4 henkilöllä eli 22,2 % haastateltavista ja käytännöllisyys 2 henkilöllä eli 11,1 % haastateltavista. Seuraavat mainitut asiat vaikuttivat kukin yhdellä henkilöllä eli noin 5,5 % haastatteluun vastanneista: kotimaisuus, tarjoushinta ja luonnonläheisyys sekä Pentikin tuotteista pitäminen. Tästä voimme päätellä, että haastateltavien keramiikan ostopäätökseen vaikutti eniten tuotteen ulkonäkö ja muotoilu. Toiseksi eniten haastattelijoilla vaikutti tuotteen laadukkuus ja kestävyys. Kolmanneksi eniten ostopäätökseen vaikutti käytännöllisyys. Asiakkailla on siis ostopäätöstä tehdessä tietty tarve tuotteen ulkonäölle, muotoilulle, laadukkuudelle, kestävyydelle, tietyn sarjan keräämiselle ja käytännöllisyydelle. Haastattelujen lukumäärän vuoksi myös maininnan saaneet vaikuttavat asiat olisi hyvä ottaa huomioon. Eräs haastateltava kertoi syistään ostaa Pentikin keramiikka-astioita näin: “Kauniita, ajattomia, laadukkaita.” - Nainen, noin 46–55-vuotias Keramiikan esillepanon ja asiakaspalvelun vaikutus ostopäätökseen oli haastateltavien kesken selkeä. Teemoittelin ja tyypittelin vastaukset seuraavasti: On vaikuttanut, ei ole vaikuttanut, ehkä on vaikuttanut ja en muista onko vaikuttanut. 55,6 % eli 10 haastateltavaa kertoi, että keramiikan esillepano ja asiakaspalvelu oli vaikuttanut ostopäätökseen. Keramiikan esillepano ja asiakaspalvelu ei ole vaikuttanut 22,2 % eli 4 henkilön ostopäätökseen. Ehkä on vaikuttanut ostopäätökseen vastasi 16,7 % eli 3 henkilöä ja noin 5,5 % eli yksi ei muistanut, oliko keramiikan esillepanolla tai asiakaspalvelulla ollut vaikutusta. Vastausten perusteella on selvää, että keramiikan esillepanolla ja asiakaspalvelulla on usein vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Esimerkkilauseessa eräs haastateltava kertoo omasta näkökulmastaan keramiikan esillepanon vaikutuksesta ostopäätökseen näin:
63 käytetään yksittäisiä keramiikka-astioita myös muista astiasarjoista lisäksi. Vastaajista pienin osa eli he, joilla ei ole Pentikin keramiikka-astioita, ovat saattaneet ostaa Pentikin keramiikka-astioita esimerkiksi muille lahjaksi. Kuvassa 18 on esitetty kyselyn 5. kysymyksen vastauksia. Kyselyn kysymykseen ”Kuinka usein ostat keramiikka-astioita Pentikiltä?” vastattiin seuraavasti. Suurin osa kyselyyn vastanneista osti 1–2 kertaa vuodessa Pentikiltä keramiikka-astioita. Heitä oli 46,4 % vastanneista eli 511 henkilöä. Toiseksi eniten vastaajat vastasivat ostavansa keramiikka-astioita Pentikiltä parin vuoden välein. Heitä oli 25,6 % vastanneista eli 282 henkilöä. Kolmanneksi eniten henkilöistä vastasi ostavansa keramiikka-astioita Pentikiltä kerran viidessä vuodessa tai harvemmin. Heitä oli 14,3% vastanneista eli 157 henkilöä. Toiseksi vähiten vastaajista vastasi ostavansa Pentikin keramiikka-astioita useasti vuodessa. Heitä oli 11,4 % vastanneista eli 125 henkilöä. Vähiten vastanneista ei koskaan osta Pentikiltä keramiikkaastioita. Heitä oli 2,4 % vastanneista eli 26 henkilöä. Vastauksista voi päätellä, että selkeästi suurin osa Ystäväklubilaisista ostaa Pentikin keramiikka-astioita 1–2 kertaa vuodessa sekä parin vuoden välein. Pienellä osalla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita useasti vuodessa. Vastaajista löytyy myös heitä, jotka eivät osta Pentikin keramiikka-astioita. On mahdollista, että he saavat niitä lahjaksi. Kerran viidessä vuodessa tai harvemmin keramiikkaa ostavia oli myös jonkin verran. Keramiikka materiaalina on myös kestävää, kuten Keramiikka-kappaleessa kerrotaan. Ostojen harvuus voi johtua myös tästä asiasta. Vastauksia katsomalla voi myös pohtia, että ehkäpä keramiikkaa ei osteta kovin usein siitä syystä, että 1101 vastausta Kuva 18. Kyselyn vastauksia, 5. kysymys. Google Forms.
64 asiakkaat ovat tyytyväisiä ostamiinsa keramiikka-astioihin. Voisikin ajatella, että Pentikin keramiikka on kestävää niin käytössä kuin ulkonäöltään. Pitää myös huomioida, että kyselyssä ei kysytä keramiikka-astioiden määrää, vaan ostokertojen määrää. Asiakkaathan voivat ostaa yhden tai useamman kappaleen yhdellä kerralla. Kuvassa 19 on esitetty kyselyn 6. kysymyksen vastauksia. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin asiakkaiden tapaa ostaa Pentikin keramiikka-astioita. Olin miettinyt valmiit vastausvaihtoehdot, jotka olivat heräteostona, vertaillen ja suunnitellen, hyvän tarjouksen odottaminen ja henkilökunnan auttaminen päätöksessä. Lisäksi vastaajien tuli valita vaihtoehdoista se, kuinka usein ostaa tietyllä tapaa Pentikin keramiikka-astioita. Joskus heräteostona Pentikin keramiikka-astioita osti suurin osa vastaajista. Heitä oli 49,7 % eli 547 henkilöä. Usein heräteostoja vastasi ostavansa 17,3 % vastanneista eli 191 henkilöä. Harvoin heräteostona Pentikin keramiikkaastioita ostavia oli 15,9 % vastanneista eli 175 henkilöä. Lähes aina Pentikin keramiikka-astioita heräteostoksena ostavia oli 12,4 % vastauksista eli 136 henkilöä. Vähiten vastaajista 4,7 % eli 52 eli henkilöä vastasi, että ei osta koskaan heräteostona Pentikin keramiikka-astioita. Vastauksista voi päätellä, että suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista ostaa Pentikin keramiikka-astioita heräteostoksena joskus. Heräteostokset näyttävät jakavan kyselyn vastaajia muuten tasaisesti. Usein, harvoin ja lähes aina Kuva 19. Kyselyn vastauksia, 6. kysymys. Google Forms.
65 heräteostoksia tekeviä oli suhteellisen saman verran vastauksista ja huomattavan pieni osa vastaajista ei koskaan osta Pentikin keramiikka-astioita heräteostona. Vastauksista voidaankin todeta, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita joskus heräteostona. Pentikin keramiikka-astioita vertaillen ja suunnitellen ostaa Pentikin kantaasiakkaista suurin osa usein. Heitä on 32,8 % eli 361 henkilöä. Toiseksi eniten vertaillen ja suunnitellen ostaa joskus 28,3 % vastanneista eli 312 henkilöä. Kolmanneksi eniten eli lähes aina vertaillen ja suunnitellen ostaa 21,1 % vastanneista eli 232 henkilöä. Toiseksi vähiten eli harvoin vertaillen ja suunnitellen ostaa Pentikin kanta-asiakkaista 13,0 % vastaajaa eli 143 henkilöä. Ei koskaan vertaillen tai suunnitellen ostaa Pentikin keramiikkaastioita vähiten eli 4,8 % vastaajista eli 53 henkilöä. Vastauksista voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikkaa vertaillen ja suunnitellen usein, joskus tai lähes aina huomattavasti enemmän kuin harvoin tai ei koskaan suunnitellen tai vertaillen. Suurin osa kyselyyn vastanneista Ystäväklubilaisista ostaa usein Pentikin keramiikka-astioita odottamalla hyvää tarjousta. Heitä on 37,8 % vastanneista eli 416 henkilöä. Seuraavaksi isoin osa ostaa Pentikin keramiikka-astioita lähes aina odottamalla hyvää tarjousta. Heitä oli 27,0 % vastanneista eli 297 henkilöä. Seuraavaksi eniten vastaajista on joskus hyvää tarjousta odottavia kanta-asiakkaita. Heitä on 26,0 % vastanneista eli 286 henkilöä. Harvoin hyvää tarjousta odottavia vastaajia oli 6,2 % eli 68 henkilöä. Vähiten vastaajista ei odota hyvää tarjousta. Heitä on 3,1 % vastaajista eli 34 henkilöä. Vastauksista voi todeta, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve odottaa hyvää tarjousta Pentikin keramiikka-astioista usein, lähes aina tai joskus. Vain pieni osa heistä odottaa tarjousta harvoin tai ei lainkaan. Tästä voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkaat eivät mielellään osta Pentikin keramiikka-astioita normaalihintaisina, vaan odottavat jonkinlaista tarjousta ostoa varten. Voikin pohtia, että Pentikin keramiikka-astiat voivat olla hinnaltaan arvokkaita tai vaihtoehtoisesti Pentikin kanta-asiakkailla ei ole varaa tai halua ostaa Pentikin keramiikka-astioita normaalihintaisena.
66 Ystäväklubilaisia auttaa Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätöksessä eniten joskus henkilökunta. Heitä oli 41,5 % vastanneista eli 457 henkilöä. Toiseksi eniten vastasi, että henkilökunta auttaa harvoin keramiikka-astioiden ostopäätöksessä. Heitä oli 26,2 % eli 289 henkilöä. Kolmanneksi eniten vastauksia sai, että henkilökunta ei auta keramiikka-astioiden ostopäätöksessä. Heitä oli 15,5 % eli 171 henkilöä. Toiseksi vähiten vastasi Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen vaikuttaneen henkilökunnan avun useasti 12,4 % eli 136 henkilöä. Vähiten vastasi henkilökunnan auttavan lähes aina keramiikka-astioiden ostopäätöksessä. Näin vastasi 4,4 % vastanneista eli 48 henkilöä. Vastausten perusteella voi päätellä, että henkilökunnan apu on tarpeellista keramiikka-astioiden ostossa suurimmaksi osaksi joskus, harvoin tai ei ollenkaan. Vain pieni osa tarvitsee apua Pentikin kanta-asiakkaista keramiikan ostoon lähes aina tai usein. Kanta-asiakkaiden vähäinen tarve henkilökunnan apuun voi johtua siitä, että kanta-asiakkaat ehkä tietävät jo, mitä ovat ostamassa ja siksi eivät tarvitse ostoon apua henkilökunnalta. Vastauksia kokonaisuutena käsitellessä voi tehdä huomion, että eniten Pentikin kanta-asiakkailla on tarve odottaa hyvää tarjousta ostaessaan Pentikin keramiikka-astioita. Pentikin kanta-asiakkaiden tarve ostoksen vertailuun ja suunnitteluun on toiseksi suurin kyselyyn vastanneiden kesken. Kolmanneksi suurin tarve on keramiikka-astioiden heräteostoksiin, jossa yksittäisenä tarpeena nousee suurimmaksi tehdä joskus näitä heräteostoja. Kanta-asiakkaiden tarve henkilökunnan apuun Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätöksissä on kaikkein vähäisin verrattuna muihin vastausvaihtoehtoihin. Yksittäisenä huomiona nostan esiin kuitenkin sen, että henkilökunnan apuun on kaikista yksittäisistä vastauksista toiseksi eniten joskus tarve.
67 Kuvassa 20 on esitetty kyselyn 7. kysymyksen vastauksia. Pentikin kantaasiakkaista vastasi ostavansa lahjaksi Pentikin keramiikka-astioita joskus 42,6 % eli 469 henkilöä. Usein lahjaksi ostavia oli 36,1 % vastanneista eli 398 henkilöä. Lähes aina lahjaksi Pentikin keramiikka-astioita ostavia vastasi 13,4 % eli 147 henkilöä. Harvoin lahjaksi keramiikka-astioita ostaa kantaasiakkaista 6,2 % eli 68 henkilöä. Pentikin keramiikka-astioita ei koskaan lahjaksi ostavia oli 1,7 % vastanneista eli 19 henkilöä. Näiden vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita lahjaksi joskus, usein tai lähes aina. Vain pienellä osalla heistä on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita lahjaksi harvoin tai ei koskaan. Pentikin kanta-asiakkaat ostavat Pentikin keramiikka-astioita eniten joskus yksittäin. Näin vastasi 491 henkilöä eli 44,6 % vastaajista. Usein yksittäisiä Pentikin keramiikka-astioita ostavia Ystäväklubilaisia oli 361 henkilöä eli 32,8 % vastaajista. Lähes aina yksittäin keramiikka-astioita ostavia Pentikin kantaasiakkaita oli 143 henkilöä eli 13,0 % vastanneista. Harvoin keramiikka-astioita yksittäin ostavia Ystäväklubilaisia oli 89 henkilöä eli 8,1 %. Ei koskaan yksittäin Pentikin keramiikka-astioita ostavia Ystäväklubilaisia oli 17 henkilöä eli 1,5 % vastaajista. Vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkaat ostavat Pentikin keramiikka-astioita kaikkein mieluiten yksittäin joskus ja usein. Lisäksi lähes aina yksittäin keramiikka-astioita ostavia on jonkin verran. Vähemmän Ystäväklubilaisista ostaa Pentikin keramiikka-astioita harvoin tai ei koskaan Kuva 20. Kyselyn vastauksia, 7. kysymys. Google Forms.
68 yksittäisiä kappaleita. Ystäväklubilaisilla on siis tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita yksittäin joskus tai usein. Pentikin kanta-asiakkaat ostavat sesonkiin eniten joskus Pentikin keramiikkaastioita. Heitä oli 47,8 % kyselyyn vastanneista eli 526 henkilöä. Sesonkiin harvoin keramiikka-astioita ostavia oli toiseksi eniten, 21,9 % eli 241 henkilöä. Sesonkiin usein keramiikka-astioita ostavia oli 189 henkilöä eli 17,2 % vastanneista. Keramiikka-astioita sesonkiin ei koskaan osta 108 henkilöä eli 9,8 % vastaajista. Lähes aina sesonkiin Pentikin keramiikka-astioita ostavia Pentikin kanta-asiakkaita oli 37 henkilöä eli 3,4 %. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita sesonkiin joskus. Vastaukset jakautuvat niin, että kyselyyn osallistujilla on vähemmän tarvetta ostaa sesonkiin Pentikin keramiikkaastioita, kuin enemmän. Pentikin kanta-asiakkaat ostavat Pentikin keramiikka-astioita sarjan jatkeeksi joskus. Näin vastasi 400 henkilöä eli 36,3 % vastanneista. Toiseksi eniten he ostavat Pentikin keramiikka-astioita sarjan jatkeeksi usein. Näin vastasi 294 henkilöä eli 26,7 % vastanneista. Harvoin sarjan jatkeeksi ostavia oli 159 henkilöä eli 14,4 % vastanneista. Lähes aina sarjan keramiikka-astioita jatkeeksi ostavia oli 154 henkilöä eli 14,0 % vastaajista. Ei koskaan Pentikin keramiikka-astioita sarjan jatkeeksi ostavia oli 94 henkilöä eli 8,5 % vastanneista. Vastauksista voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita sarjan jatkeeksi joskus ja usein. Lähes aina, harvoin ja ei koskaan sarjan jatkeeksi keramiikka-astioita ostavia Ystäväklubilaisia on suhteellisen tasainen määrä. Pentikin kanta-asiakkaat ostavat eniten joskus Pentikin keramiikka-astioita uniikkituotteeksi. Heitä oli 524 henkilöä eli 47,6 % vastaajista. Toiseksi eniten he ostavat uniikkituotteita harvoin. Heitä oli 271 henkilöä eli 24,6 % vastaajaa. Kolmanneksi eniten Pentikin keramiikka-astioita uniikkituotteeksi ostavia oli usein ostavien joukossa. Heitä oli 158 henkilöä eli 14,4 % vastaajista. Toiseksi vähiten vastaajia oli niiden joukossa, jotka eivät osta Pentikin keramiikkaastioita uniikkituotteeksi. Heitä oli 88 henkilöä eli 8,0 % vastaajista. Vähiten
69 vastaajista osti Pentikin keramiikka-astioita uniikkituotteeksi lähes aina. Heitä oli 60 henkilöä eli 5,4 % vastaajista. Vastauksien perusteella voi todeta, että Pentikin kanta-asiakkailla on joskus tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita uniikkituotteeksi. Uniikkituotteiden ostotarve on kuitenkin suhteellisen pieni. Vastauksia tarkastelemalla voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita eniten lahjaksi sekä yksittäin ja kolmanneksi eniten sarjan jatkoksi. Vähiten on tarve ostaa uniikkituotteeksi ja toiseksi vähiten on tarve ostaa keramiikkaa sesonkiin. Vastauksista voi huomioida myös sen, että eniten kaikissa osioissa suurin vastausmäärä on ”joskus”, joka on helppo valita ”kultaisena keskitienä”. Eniten yksittäisiä vastausmääriä katsoessa oli kanta-asiakkaista vastannut ostavansa joskus Pentikin keramiikka-astioita sesonkiin. Kuvissa 21 ja 22 on esitetty kyselyn 8. kysymyksen vastauksia. Pentikin kantaasiakkaiden päätökseen ostaa Pentikin keramiikka-astioita vastasi brändin vaikuttavan joskus 376 henkilöä eli 34,2 % vastanneista. Seuraavaksi eniten brändi vaikuttaa usein ostopäätökseen 365 henkilöllä eli 33,2 % vastanneista. Harvoin brändillä on vaikutusta ostopäätökseen 160 kanta-asiakkaalla eli 14,5 % vastanneista. Lähes aina brändillä on vaikutusta ostopäätökseen 149 henkilöllä eli 13,5 % vastanneista. Brändillä ei ole vaikutusta keramiikkaastioiden ostopäätökseen 51 henkilöllä eli 4,6 % vastanneista. Vastauksista voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkaille brändillä on joskus tai usein vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Pentikin kanta-asiakkaille designilla on usein vaikutusta Pentikin keramiikkaastioiden ostopäätökseen. Näin vastasi 479 henkilöä eli 43,5 % vastanneista. Kuva 21. Kyselyn vastauksia, 8. kysymys. Google Forms.
70 Toiseksi eniten designilla oli lähes aina vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen 386 henkilöllä eli 35,1 % vastanneista. Kolmanneksi eniten designilla oli vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen joskus. Näin vastasi 187 henkilöä eli 17,0 % vastanneista. Designilla oli harvoin vaikutusta ostopäätökseen 35 henkilöllä eli 3,2 % vastanneista. Designilla ei ole koskaan vaikutusta 14 henkilölle eli 1,3 % vastanneista. Vastauksista voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkaille designilla on usein, lähes aina tai joskus väliä, kun he tekevät ostopäätöstä Pentikin keramiikka-astioista. Vain pienelle osalle Pentikin kanta-asiakkaista designilla on harvoin tai ei koskaan merkitystä ostopäätöstä tehdessä. Laadulla on usein Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen vaikutusta. Näin vastasi 503 henkilöä eli 45,7 % Pentikin kanta-asiakkaista. Toiseksi eniten laadulla on lähes aina vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen, kuten 499 henkilöä eli 45,3 % kyselyyn vastanneista vastasi. Seuraavaksi eniten laadulla on vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen joskus. Näin vastasi 78 henkilöä eli 7,1 % vastanneista. Laadulla ei ole vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen 12 henkilöllä eli 1,1 % vastanneista. Vähiten eli 9 henkilöä (0,8 % kanta-asiakkaista) vastasi, että laadulla on harvoin vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Vastausten perusteella voi todeta, että laadulla on suuri vaikutus Pentikin kanta-asiakkaille Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Vain pienelle osalle vastaajista laadulla ei ole tai on harvoin vaikutusta Pentikin keramiikkaastioiden ostopäätökseen. Hinnalla on usein vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Näin vastasi 452 Pentikin kanta-asiakasta eli 41,1 % vastanneista. Hinnalla on joskus vaikutusta ostopäätökseen 352 henkilöllä eli 32,0 % vastanneista. Hinnalla on lähes aina vaikutusta 196 henkilölle eli 17,8 %. Hinnalla on harvoin vaikutusta 88 henkilölle eli 8,0 % vastanneista. Hinnalla ei ole koskaan vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen 13 henkilöllä eli 1,2 % vastanneista. Vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin kantaasiakkaille Pentikin keramiikan hinnalla on usein, joskus tai lähes aina vaikutusta sen ostopäätökseen. Pentikin keramiikka-astioiden hinnalla on harvoin tai ei ole vaikutusta vain pienelle osalle Pentikin kanta-asiakkaista.
71 Suunnittelijalla on joskus vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Näin vastasi 452 henkilöä eli 41,1 % vastanneista. Suunnittelijalla on harvoin vaikutusta keramiikan ostopääkseen 297 henkilöllä eli 27,0 % vastanneista. Suunnittelijalla on usein vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen 168 henkilöllä eli 15,3 % vastanneista. Suunnittelijalla ei ole vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen 139 henkilöllä eli 12,6 % vastaajista. Suunnittelijalla on lähes aina vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen 74 henkilöllä eli 6,7 % vastanneista. Vastausten perusteella voi sanoa, että Pentikin kanta-asiakkaille Pentikin keramiikka-astioiden suunnittelijalla on joskus vaikutusta niiden ostopäätökseen. Enemmän suunnittelijalla on harvoin tai ei ole vaikutusta ostopäätökseen, kuin että sillä olisi usein tai lähes aina vaikutusta Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Pentikin kanta-asiakkaille Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen suomalaisuudella on lähes aina vaikutusta. Näin vastasi 597 henkilöä eli 54,2 % vastanneista. Toiseksi eniten keramiikka-astioiden suomalaisuus vaikutti usein ostopäätökseen. Vastaajista 364 henkilöä eli 33,1 % vastasi näin. Keramiikan suomalaisuudella oli joskus vaikutusta sen ostopäätökseen 110 henkilöllä eli 10,0 % vastaajista. Suomalaisuudella oli harvoin vaikutusta keramiikan ostopäätökseen 18 henkilöllä eli 1,6 % vastaajista. Suomalaisuudella ei ole koskaan vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen 12 henkilölle eli 1,1 % vastaajista. Vastausten perusteella voi todeta, että Pentikin kanta-asiakkaille Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen vaikuttaa tuotteiden suomalaisuus lähes aina tai usein. Keramiikan suomalaisuus vaikuttaa harvoin tai ei koskaan vain pienelle osalle kanta-asiakkaista. Kuva 22. Lisää kyselyn 8. kysymyksen vastauksia. Google Forms.
72 Tuotteen tarina vaikuttaa Pentikin kanta-asiakkaiden Pentikin keramiikkaastioiden ostopäätökseen joskus. Näin vastasi 433 henkilöä eli 39,3 % vastaajista. Tuotteen tarina vaikuttaa keramiikan ostopäätökseen usein 257 henkilöllä eli 23,3 % vastaajista. Tuotteen tarina vaikuttaa harvoin 222 henkilöllä eli 20,2 % vastaajista. Tuotteen tarina vaikuttaa lähes aina keramiikka-astioiden ostopäätökseen 113 henkilöllä eli 10,3 % vastaajista. 76 henkilöllä eli 6,9 % vastaajista, tuotteen tarina ei vaikuta koskaan keramiikkaastioiden ostopäätökseen. Vastauksista voi päätellä, että tuotteen tarina vaikuttaa eniten Pentikin kantaasiakkaiden Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen joskus. Tuotteen tarina vaikuttaa kuitenkin enemmän usein ja lähes aina ostopäätökseen kuin harvoin tai ei ollenkaan. Tästä voi päätellä, että tuotteen tarinalla on vaikutusta siihen, että ostavatko Pentikin kanta-asiakkaat keramiikka-asioita vai ei eivät. Tuotteen tarinalla on enemmän positiivinen vaikutus ostopäätökseen kuin negatiivinen. Toki, se riippuu tuotteen tarinasta – tukeeko se mielikuvaa Pentikistä vai ei. Tuotteen käytännöllisyys vaikuttaa Ystäväklubilaisten Pentikin keramiikkaastioiden ostoon usein. 500 henkilöä vastasi näin eli 45,4 % vastaajista. Toiseksi eniten tuotteen käytännöllisyys vaikuttaa keramiikka-astioiden ostoon lähes aina. 41,5 % vastaajista vastasi näin eli 457 henkilöä. 118 henkilöä eli 10,7 % vastaajista vastasi käytännöllisyyden vaikuttavan joskus ostopäätökseen. 16 henkilöä eli 1,5 % vastasi keramiikka-astioiden ostopäätökseen käytännöllisyyden vaikuttavan harvoin. Käytännöllisyydellä ei ollut koskaan vaikutusta keramiikka-astioiden ostopäätökseen 10 henkilölle eli 0,9 % vastanneista. Vastauksia tarkastelemalla voi todeta, että Pentikin kanta-asiakkaille Pentikin keramiikka-astioiden käytännöllisyydellä on usein tai lähes aina vaikusta tuotteiden ostopäätökseen. Hyvin pienelle määrälle käytännöllisyydellä ei ollut koskaan tai oli harvoin merkitystä Pentikin keramiikka-astioiden ostopäätökseen. Keramiikka-astioiden käytännöllisyydellä on siis iso vaikutus niiden ostopäätökseen.
79 Kuvassa 25 on esitetty kyselyn 13. kysymyksen vastauksia. Pentikin kantaasiakkaat yhdistävät Pentikin keramiikka-astioita usein myös muihin astiastoihin. Näin vastasi 513 henkilöä eli 46,6 % vastanneista. Seuraavaksi eniten Ystäväklubilaiset yhdistävät lähes aina Pentikin keramiikka-astioita myös muihin astiastoihin. Näin vastasi 331 henkilöä eli 30,1 % vastanneista. 184 henkilöä eli 16,7 % yhdistää Pentikin keramiikka-astioita joskus myös muihin astiastoihin. 38 henkilöä eli 3,5 % vastanneista yhdistää Pentikin keramiikka-astioita harvoin myös muihin astiastoihin. 35 henkilöä eli 3,2 % ei koskaan yhdistä Pentikin keramiikka-astioita muihin astiastoihin. Vastauksista voi tulkita, että Pentikin kanta-asiakkaat yhdistävät Pentikin keramiikka-astioita myös muihin astiastoihin usein ja lähes aina. Vähemmistö vastanneista Ystäväklubilaisista yhdistää Pentikin keramiikka-astioita myös muihin astiastoihin harvoin tai ei koskaan. Ystäväklubilaiset siis pitävät Pentikin keramiikka-astioiden ja muiden astiastojen yhdistelystä. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita arkikattauksessa usein. Näin vastasi 481 henkilöä eli 43,7 % vastanneista. Seuraavaksi eniten Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita lähes aina arkikattauksessa. Näin vastasi 319 henkilöä eli 29,0 % vastaajista. Joskus Pentikin keramiikka-astioita arkikattauksessa käyttäviä Ystäväklubilaisia oli 195 henkilöä eli 17,7 % vastaajista. Harvoin Pentikin keramiikka-astioita arkikattauksessa käyttäviä henkilöitä oli 69 eli 6,3 % vastaajista. 37 henkilöä eli 3,4 % vastaajista ei koskaan käytä Pentikin keramiikka-astioita arkikattauksessa. Vastauksista voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on tarve käyttää Pentikin keramiikka-astiota arkikäytössä usein tai lähes usein. Pentikin keramiikka-astioita siis suositaan arkikattauksessa. Vain pieni osa vastaajista ei käytä Pentikin keramiikka-astioita koskaan arkikattauksessa tai käyttää niitä arkikattauksessa vain harvoin. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät usein Pentikin keramiikka-astioita juhlakattauksessa kuten valmistujaisissa. Näin vastasi 410 henkilöä eli 37,2 % vastaajista. Seuraavaksi eniten Pentikin keramiikka-astioita käytetään juhlakattauksessa lähes aina. Näin vastasi 393 henkilöä eli 35,7 % vastaajista.
80 182 henkilöä eli 16,5 % vastanneista käyttää Pentikin keramiikka-astioita joskus juhlakattauksessa. 69 henkilöä eli 6,3 % vastaajista käyttää Pentikin keramiikka-astioita harvoin juhlakattauksissa. 47 henkilöä eli 4,3 % vastanneista ei käytä Pentikin keramiikka-astioita koskaan juhlakattauksessa. Vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin keramiikka-astioita käytetään juhlakattauksessa usein tai lähes aina. Vain pieni osa vastanneista Ystäväklubilaisista ei käytä Petikin keramiikka-astioita koskaan juhlakattauksessa tai käyttää niitä joskus juhlakattauksessa. Pentikin kantaasiakkailla on siis tarve käyttää Pentikin keramiikka-astioita juhlakattauksessa. Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita usein sesonkikattauksessa esimerkiksi jouluna. Näin vastasi 432 henkilöä eli 39,2 % vastaajista. Lähes aina Pentikin keramiikka-astioita sesonkikattauksessa käyttäviä Ystäväklubilaisia oli seuraavaksi eniten. 377 henkilöä eli 34,2 % vastasi näin. 183 Ystäväklubilaista eli 16,6 % vastanneista vastasi, että he käyttävät sesonkikattauksessa Pentikin keramiikka-astioita joskus. 56 henkilöä eli 5,1 % vastaajista vastasi käyttävänsä Pentikin keramiikka-astioita harvoin juhlakattauksessa. 53 henkilöä eli 4,8 % vastanneista ei käytä Pentikin keramiikka-astioita juhlakattauksessa koskaan. Vastauksien perusteella voi todeta, että enemmistö Ystäväklubilaisista käyttää Petikin keramiikka-astioita sesonkikattauksessa usein tai lähes aina. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa usein. Näin vastasi 480 henkilöä eli 43,6 % vastanneista. Seuraavaksi eniten Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa lähes aina. Näin vastasi 326 henkilöä eli 29,6 % vastanneista. 198 henkilöä eli 18,0 % vastaajista käyttää Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa joskus. 63 henkilöä eli 5,7 % vastaajista käyttää Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa harvoin. 34 henkilöä eli 3,1 % vastaajista ei käytä koskaan Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa. Vastauksista voi todeta Pentikin kanta-asiakkaiden käyttävän Pentikin keramiikka-astioita sisustuksessa usein, lähes aina ja lisäksi joskus. Harvoin tai ei koskaan Pentikin keramiikkaa-sisustuksessa käyttäviä Ystäväklubilaisia on verrattain vähän.
81 Pentikin kanta-asiakkailla on myös tarve käyttää Pentikin keramiikka-astioita jotenkin muuten kuin yhdistellen muihinkin astiastoihin, arki-, juhla-, sesonkikattauksessa tai sisustuksessa. Joskus jotenkin muuten käyttäviä vastaajia oli 355 (32,2 %) vastaajista, usein jotenkin muuten käyttäviä oli 344 (31,2 %) vastaajista, harvoin jotenkin muuten käyttävistä oli 191 (17,3 %) vastaajista, ei koskaan jotenkin muuten käyttävistä oli 110 (10,0 %) vastaajista ja lähes aina jotenkin muuten käyttävistä oli 101 (9,2 %) vastaajista. Vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin keramiikka-astioita käyttävät Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät joskus, usein sekä myös harvoin niitä jotenkin muuten kuin yhdistellen muihinkin astiastoihin, arki-, juhla-, sesonkikattauksessa tai sisustuksessa. Aika samanlaiset määrät ovat ei koskaan ja lähes aina jotenkin muuten kuin edellä mainituilla käyttötavoilla Pentikin keramiikka-astioiden käytössä. Tämä kysymys jakoi tasaisemmin vastauksia, mutta ”Joskus” sarakkeessa on eniten vastauksia tämän kysymyksen kohdalla. Vastauksista voi päätellä kokonaiskuvana, että Ystäväklubilaisilla on tarve käyttää Pentikin keramiikka-astioita useimmiten monenlaisissa kattauksissa sekä sisustuksessa. Heillä on vähemmän tarvetta käyttää Pentikin keramiikkaastioita jotenkin muuten, kuin yhdistellen muihinkin astiastoihin, arki-, juhla-, sesonkikattauksessa tai sisustuksessa. Kaikkein eniten on tarve käyttää Pentikin keramiikka-astioita yhdistämällä niitä muihin astiastoihin. Pentikin keramiikkaa voi vastausten perusteella käyttää monipuolisesti. Kuva 26. Kyselyn vastauksia, 14. kysymys. Google Forms.
82 Kuvassa 26 on esitetty kyselyn 14. kysymyksen vastauksia. 14. kysymys oli monivalintakysymys eli vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto vastauksista. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita eniten perheen kanssa. Näin vastasi 950 henkilöä eli 86,3% vastanneista. Toiseksi eniten Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita ystävien seurassa. Näin vastasi 864 henkilöä eli 78,5% vastanneista. Kolmanneksi eniten Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita suvun kanssa. Näin vastasi 683 henkilöä eli 62% vastanneista. Seuraavaksi eniten Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita yksin. Näin vastasi 615 henkilöä eli 55,9% vastanneista. Selvä vähemmistö käytti Pentikin keramiikka-astioita työhön liittyvissä tilanteissa. Näin vastasi vain 83 henkilöä eli 7,5% vastaajista. Vastausten perusteella voi päätellä, että Pentikin kanta-asiakkailla on pääasiassa tarve käyttää Pentikin keramiikka-astioita eniten perheen kanssa, mutta myös ystävien ja suvun kanssa. Vaikuttaa siltä, että astioita käytetään paljon tilanteissa, joissa on läheisiä tuttuja seurana. Lisäksi Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita paljon yksin. Työhön liittyvissä tilanteissa tapahtuva Pentikin keramiikka-astioiden käyttö ei ole kovin yleistä. Kuvassa 27 on esitetty kyselyn 15. kysymyksen vastauksia. 15. kysymys oli myös monivalintakysymys. Eniten vastauksia sai keramiikka-astioiden lahjoittaminen eteenpäin. 640 henkilöä eli 58,1 % vastanneista Ystäväklubilaisista lahjoittaisi käytetyt keramiikka-astiat eteenpäin, kun ei voi tai halua käyttää niitä enää. Toiseksi eniten keramiikka-astioita myytäisiin eteenpäin. Näin tekisi 378 henkilöä eli 34,3% vastanneista. 234 henkilöä eli 21,3 % vastanneista ei tekisi mitään erikoista, vaan laittaisi ne kaapin perälle Kuva 27. Kyselyn vastauksia, 15. kysymys. Google Forms. Laitan roskiin Lahjoitan eteenpäin Myyn eteenpäin En mitään erityistä. Laitan ne kaappiin… Jos mahdollista, niin jatkokäytän esim. …
83 ja unohtaisi sinne. 211 henkilöä eli 19,2 % vastanneista jatkokäyttäisi ne, jos on mahdollista esimerkiksi sisustuksessa tai mosaiikissa. 64 henkilöä eli 5,8 % laittaisi käytetyt keramiikka-astiat roskiin. Vastausvaihtoehtona oli myös ”Muu…”, johon vastasi 65 henkilöä eli 5,9% kyselyyn vastanneista Ystäväklubilaisista. Tyypittelin vastaukset näin: laitan roskiin, lahjoitan ne eteenpäin, myyn ne eteenpäin, käytän niitä, pidän tallessa ne tulevaa varten, jatkokäytän ne, kierrätän ne, jos mahdollista ja en tiedä. Koska vastauksista tuli samanlaisia tyyppejä, kuin kysymyksessä oli jo valmiiksi annettu, lisäsin ne, jotka menevät suoraan samanlaisena jo annettuihin kategorioihin, siksi numerot taulukossa eroavat. Jäljelle jäi 37 vastausta. 1,6 % vastaajista eli 18 henkilöä käyttää keramiikka-astioita, eikä näe syytä, miksi se loppuisi. 1,2 % vastaajista eli 13 henkilöä säilyttää kaapissa astioita esimerkiksi vaihtelua varten tai perinnöksi – ei unohtaen niitä sinne. 0,4 % vastaajista eli 4 henkilöä vastasi kierrättävänsä, jos mahdollista. 0,2 % vastaajista eli 2 henkilöä ei tiennyt, mitä tekisi tällaisessa tilanteessa. Vastauksista voi päätellä, että Ystäväklubilaiset lahjoittavat ja myyvät käytetyt keramiikka-astiat eteenpäin. Myös niiden laittaminen kaappiin unohtaen ne sinne on suosittua, kuten myös keramiikka-astioiden jatkokäyttö. Yllättävän pieni osa Ystäväklubilaista laittaisi keramiikka-astioita roskiin. Kysymyksessä ”16. Mitä Pentikin keramiikka-astiat merkitsevät sinulle?” teemoittelin vastaukset tyyppeihin: kotimaisuus, ulkonäkö ja muotoilu, uniikki, brändi, positiivinen mielikuva, laatu ja kestävyys, käytännöllisyys ja muu tai ei määritelty. Vastaukset olivat avoimia ja niissä oli useimmiten useampi merkitys yhdessä vastauksessa. Pentikin keramiikka-astiat merkitsivät 517 henkilölle eli 47,0 % vastanneista keramiikka-astioiden ulkonäköön ja muotoiluun liittyviä asioita. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”Ajattomuutta”, ”Kauneutta” ja ”Tyylikkyyttä”. 394 henkilöä eli 35,8 % vastanneista vastasi, että Pentikin keramiikka-astiat merkitsevät kotimaisuutta. Etenkin pohjoisuus mainittiin myös monessa vastauksessa. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”Pentik on suomalainen ja lappilainen yritys…”, ”…pohjoista ulottuvuutta…” ja ”Suomalaisuutta”.
84 277 henkilölle eli 25,2 % vastanneista oli Pentikin keramiikka-astioista positiivinen mielikuva, esimerkiksi tunne, muisto tai arvostus niitä kohtaan. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”Käytössä ilahduttavia”, ”Kodikkuutta” ja ”Arjen iloa”. Pentikin keramiikka-astiat merkitsivät laatua ja kestävyyttä 236 henkilölle eli 21,4% vastanneista. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”Laadukas, pitkäaikainen hankinta”, ”…kestävyyttä arkeen” ja ”Niitä voi käyttää pitkään…”. Muita tai ei määriteltyjä vastauksia oli 91 kappaletta eli 8,3 % vastanneista. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”-”, ”Ei mitään”, ”käyttöesine” ja ”Päivittäin käytössä”. 90 henkilölle eli 8,2 % vastanneista, Pentikin keramiikka-astiat merkitsivät käytännöllisyyttä. Tällaisia vastauksia olivat esimerkiksi ”…monikäyttöisiä tuotteita” ja ”käytännöllisyyttä”. 19 henkilöä eli 1,7 % vastanneista vastasi niiden merkitsevän Pentikin brändiä. Keramiikka-astiat merkitsivät uniikkiutta 9 henkilölle eli 0,8 % vastanneista. Vastausten perusteella voi todeta, että Pentikin keramiikka-astioiden ulkonäköön ja muotoiluun liittyvillä asioilla on suurin merkitys. Iso merkitys on myös keramiikka-astioiden kotimaisuudella ja etenkin pohjoisuudella. Laatu, kestävyys ja positiiviset mielikuvat Pentikin keramiikka-astioista koettiin merkittäviksi. 17. kysymys liittyi vapaisiin kommentteihin, joita kyselyyn vastanneet voivat antaa halutessaan Pentin keramiikka-astioista. Useissa vastauksissa on kerrottu useampi kuin yksi kommentti. Tyypittelin annetut vastaukset seuraavasti: ulkonäkö ja muotoilu, laatu ja kestävyys, kallis tai tarjoushinta, positiivinen kommentti Pentikistä, kotimaisuus, lahja, brändi, kritiikki, vanhan keramiikkasarjan kaipuu ja tyhjä tai muu. Suurin osa Ystäväklubilaisista jätti tyhjän tai muun kommentin. Näitä kommentteja oli 746 eli 67,8 % kaikista vastauksista. Tällaisia kommentteja olivat esimerkiksi ”-” tai ”En”.
85 119 henkilöä eli 10,8 % vastaajista jätti positiivisen kommentin Pentikille. 108 henkilöä eli 9,8 % vastaajista kehui keramiikka-astioiden ulkonäköä tai muotoilua. 34 henkilöä eli 3,1 % vastaajista kehui Pentikin keramiikkaastioiden laatua tai kestävyyttä. 34 henkilöä eli 3,1 % kommentoi Pentikin keramiikka-astioiden olevan liian kalliita tai toivoivat niistä enemmän tarjoushintoja. 31 henkilöä eli 2,8 % vastaajista mainitsi kotimaisuuden. Kritiikkiä jätti 39 henkilöä Pentikin keramiikka-astioihin liittyen eli 3,5 % vastanneista. 19 henkilöä eli 1,7 % vastanneista toi esiin Pentikin keramiikkaastioiden ostamisen lahjaksi. 15 henkilöä eli 1,4 % vastanneista Ystäväklubilaisista kaipaavat jotain Pentikin vanhaa keramiikkasarjaa. Pentikin brändin toi esille 5 henkilöä eli 0,5 % vastanneista. 8 henkilöä eli 0,7 % vastanneista mainitsi keramiikka-astioiden käytännöllisyyden. Suurella osa Pentikin kanta-asiakkaista ei ollut tarvetta jättää kommentteja koskien Pentikin keramiikka-astioita. Pääosin kommenttien sävy oli positiivinen. Tietysti joukkoon mahtui myös kriittisiä kommentteja. Esimerkiksi hinnan suhteen joukossa oli heitä, jotka pitivät Pentikin keramiikka-astioita liian kalliina ostettavaksi normaalihintaisena, mutta osa kommentoijista kehui hintalaatu-suhdetta hyväksi. Toinen seikka, joka jakoi selvästi mielipiteitä, oli keramiikkasarjojen vaihtuvuus. Osa kommentoijista kiitti sarjojen pitkästä saatavuudesta ja osa harmitteli, että ei ollut ehtinyt keräämään kaikkia kappaleita tai osia oli mennyt rikki ja olisi halunnut ostaa tilalle, mutta tietyn sarjan astioita ei ollut enää saatavilla. 18. kysymys koski palautetta kyselyn tekijällä. Tämä oli tarkoitettu minulle itselleni kyselyn tekijänä kehittävänä palautteena. Palautteissa näkyi niin positiivinen palaute kuin kehittävä kriittinen palautekin. 19. kysymys oli tarkoitettu halutessaan arvontaan osallistuville, jonka avulla arvottiin palkinto. Kysymys koski sähköpostiosoitteen jättämistä halutessaan arvontaa varten.
86 8 TULOKSET 8.1 Ensimmäinen tutkimuskysymys 1. Miten Pentikin asiakkaat käyttävät omistamiansa keramiikka-astioita ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden ostopäätöksiin? Pentikin asiakkaat käyttävät omistamiansa keramiikka-astioita monipuolisesti. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita niiden ulkonäön ja muotoilun vuoksi. Laatu ja kestävyys ovat myös tärkeitä syitä käyttää keramiikka-astioita. Kotimaisuus ja käytännöllisyys ovat myös Ystäväklubilaisille merkittäviä syitä käyttää Pentikin keramiikka-astioita. Brändillä, uniikkiudella ja keramiikka-astioiden lahjaksi saamisella näyttää olevan vähäisempi merkitys keramiikka-astioiden käyttöön. Keramiikka-astioiden käyttöön vaikuttaa muun muassa seura. Suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista käyttää Pentikin keramiikka-astioita perheen kanssa. Ystävien kanssa niitä käytetään seuraavaksi eniten, sitten suvun kanssa ja yksin. Vähiten käyttöä on työhön liittyvissä tilanteissa. Voikin sanoa, että Pentikin keramiikka-astioita käytetään enimmäkseen tutussa ja läheisessä seurassa. Oletettavasti astioita hankitaan eniten kotona tapahtuvaan käyttöön. Ystäväklubilaiset käyttävät Pentikin keramiikka-astioita eniten yksittäin sekä yksittäin ja sarjoittain eli Pentikin keramiikkaa käytetään yksittäin kaikkein eniten. Pieni osa Ystäväklubilaisista käyttää Pentikin keramiikka-astioita pelkästään sarjoittain. Sarjoittain käyttöä on kuitenkin paljon, jos yhdistetään pelkästään sarjoittain sekä sarjoittain ja yksittäin Pentikin keramiikka-astioita käyttävät. Pieni osa vastaajista vastasi myös, että eivät käytä Pentikin keramiikka-astioita. On mahdollista, että he esimerkiksi ovat kuitenkin ostaneet lahjaksi Pentikin keramiikka-astioita toisille. Suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista yhdistelee Pentikin keramiikka-astioita muihinkin astiastoihin. Lisäksi he käyttävät keramiikka-astioita useimmiten arki-, juhlaja sesonkikattauksissa sekä sisustuksessa. Heillä on vähemmän
87 tarvetta käyttää Pentikin keramiikka-astioita jotenkin muuten kuin edellä mainituilla tavoilla. Haastatellut Pentikin asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita suurimmaksi osaksi arkena. Useat käyttävät niitä myös arkija juhlatilanteissa. Pelkästään juhlatilanteissa niitä käyttää pienempi osa haastatelluista. Koristekäyttöä on myös yhdellä haastateltavista. Pentikin keramiikka-astioiden esillepano myymälässä voi vaikuttaa inspiroivana tekijänä siihen, miten asiakkaat käyttävät tuotteita kotona. Asiakkailla onkin tarve saada esimerkkejä keramiikka-astioiden esillepanoista myymälöistä. Pentikin kanta-asiakkailla on tarve käyttää keramiikka-astioita niin kauan kuin mahdollista. Myös suuri osa Ystäväklubilaisista käyttää keramiikka-astioita niin kauan kuin ne eivät näytä vanhoilta. Kun Ystäväklubilaiset ovat käyttäneet keramiikka-astioita ja eivät halua tai voi käyttää niitä enää, he pyrkivät lahjoittamaan tai myymään vanhat keramiikkaastiansa eteenpäin. Lisäksi huomattava osa laittaa ne kaappiin unohtaen ne sinne tai jatkokäyttää ne mahdollisuuksien mukaan sisustuksessa tai esimerkiksi mosaiikissa. Vain pieni osa heistä laittaa keramiikka-astiat roskiin tällaisessa tilanteessa. Pentikin kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioiden lisäksi pääasiassa Arabian ja Iittalan keramiikka-astioita. Useille kanta-asiakkaille keramiikka-astioiden merkillä ei ole niin paljon väliä tai he eivät saata myöskään muistaa, mitä muuta merkkiä heidän omistamansa keramiikkaastiat ovat Pentikin lisäksi. Jos Pentikin kanta-asiakkailla on tarvetta antaa Pentikin keramiikka-astioista palautetta, on se pääosin positiivista. Haastateltavilla asiakkaillakin on tarve antaa positiivista sekä kriittistä palautetta Pentikille. Pentikin kanta-asiakkaiden ja myymälän asiakkaiden sukupuoli ja ikä vaikuttavat ostopäätökseen kyselyjen ja haastattelujen perusteella. Pentikin keramiikka-astioita ostavat useimmiten 36-vuotiaat tai sitä vanhemmat naiset. Eniten kyselyihin osallistuneita oli 56–65-vuotiaissa naisissa. Pentikin myymälässä asioivat asiakkaat olivat eniten arviolta 46–55-vuotiaita, mutta
88 enemmistö asiakkaista oli kuitenkin yli 36-vuotiaita naisia ja he asuvat samalla paikkakunnalla, jossa myymälä sijaitsee. Pentikin asiakkailla on tarve tulla katselemaan myymälään tuotteita, osalla on tarve ostaa tuotteita ja osalle on tärkeää saada alennusta tuotteen hinnasta, jotta he ostaisivat tuotteita. Pentikin asiakkailla on tarve ostaa keramiikkaa itselle sekä lahjaksi. Vain itselle eikä ollenkaan lahjaksi Pentikin keramiikkaastioita ostavia on pieni osa haastateltavista. Pelkästään lahjaksi Pentikin keramiikkaa eivät asiakkaat osta. Pentikin kanta-asiakkailla on suurin tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita lahjaksi. Heillä on myös tarve ostaa Pentikin keramiikka-astioita yksittäin sekä sarjan jatkeeksi. Heillä on vähemmän tarvetta ostaa Pentikin keramiikkaastioita sesonkiin ja uniikkituotteeksi. Pentikin kanta-asiakkaat ostavat näillä kaikilla edellä mainituilla tavoilla mieluiten joskus. Suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista odottaa hyvää tarjousta ostaakseen Pentikin keramiikka-astioita. Toiseksi suurin tarve Ystäväklubilaisilla ostaessa Pentikin keramiikka-astioita on vertailla ja suunnitella ostosta. Seuraavaksi eniten tarvetta on keramiikka-astioiden heräteostoksiin, jossa isompana kaikista on ostaa niitä joskus heräteostoksina. Vähiten ostopäätöstä tehdessä Pentikin kanta-asiakkaat tarvitsevat henkilökunnan apua. Heillä on kuitenkin joskus henkilökunnan apuun suuri tarve. Henkilökunnan avuntarpeen vähäisyys voi johtua siitä, että Ystäväklubilaisille tuotteet ovat jo tuttuja. Suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista ostaa Pentikin keramiikka-astioita 1–2 kertaa vuodessa sekä parin vuoden välein. Pieni osa Ystäväklubilaisista ostaa Pentikin keramiikka-astioita kerran viidessä vuodessa tai harvemmin, useasti vuodessa tai ei ollenkaan. Suurin osa Pentikin kanta-asiakkaista käyttää keramiikka-astioiden ostoon vuodessa 50–150 € rahaa. Keramiikka-astioihin vuodessa käytetty summa vaihtelee kuitenkin suurella osalla Pentikin kanta-asiakkaista alle 50 € ja 350 € välillä. 0 € tai yli 350 € keramiikkaan käyttävät Ystäväklubilaiset ovat vähemmistössä.
95 kysymyksissä käsitellään yleisestikin keramiikka-astioiden käyttöä eikä pelkästään Pentikin keramiikka-astioiden käyttöä. Kyselyssä oleva 13. kysymys liittyi Pentikin keramiikka-astioiden käyttöön. Siinä olisi ollut hyvä olla ”Jotenkin muuten” -vastausvaihtoehtoon lisäkysymys ”miten?”. Tämä ei kuitenkaan onnistunut kyselynteko-ohjelman rajoittuneisuuden vuoksi. Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista tietää, miten kanta-asiakkaat käyttävät Pentikin keramiikka-astioita muilla tavoin. Haastattelun kysymys ”Kerro esimerkki, millaisessa tilanteessa sekä seurassa ja miten näet itsesi/lahjan saajan käyttämässä tuotetta” olisi pitänyt pilkkoa useampaan osaan, sillä siihen vastaaminen oli selvästikin hankalaa. Jouduinkin kysymään välillä uudelleen siitä joitakin kohtia, koska haastateltavalta ei saanut heti kaikkiin kohtiin vastauksia. Tämä paljasti sen, että haastattelua olisi ollut hyvä testata useammilla henkilöillä. Haastattelussa esillepanon ja asiakaspalvelun vaikutuksesta ostopäätökseen olisi myös pitänyt tehdä erilliset kysymykset. Siten haastateltavilla olisi ollut helpompi vastata kysymykseen ilman jatkokysymyksiä. Haastattelussa olisi ollut hyvä myös kysyä, käyttävätkö asiakkaat Pentikin keramiikkaa yksittäin vai sarjoittain. Tieto olisi ollut mielenkiintoista. Haastatteluun ja kyselyyn olisi ollut hyvä lisätä myös kysymys ”Tiesitkö, että Pentikillä on maailman pohjoisin keramiikkatehdas?” Luulen, että tätä seikkaa ei voi korostaa liikaa ja kaikki Pentikin asiakkaat eivät tiedä sitä. Lisäksi tämä on mielestäni kansainvälisestikin hyvä myyntiargumentti. Toki kyselyn ja haastattelun osalta on hyvä muistaa, että yksi ratkaiseva tekijä tekoprosessissa oli niiden pituus. Niistä ei saanut tulla liian pitkiä, että se ei vaikuttaisi asiakkaiden osallistumishalukkuuteen. 9.3 Tutkimuksen tekoprosessi Alun huiman innostuksen jälkeen tutkimuksen aloittaminen oli mielestäni vaikeaa, sillä alussa tutkimuksen alue oli aivan liian laaja. Tuntui kuin tutkimuskysymykseni eivät antaisi niitä vastauksia, joita tarvitsisin. Tällöin
96 tarkoituksena oli tehdä käyttäjätutkimusta Pentikin asiakkaista, mutta myös myyjistä ja tämän kaiken lopputulokseksi oli tarkoitus tulla konsepti ohjeistosta keramiikka-astioiden esillepanoon Pentikin myymälöihin. Onneksi tajusin virheen ja aiheen olevan aivan liian laaja kokonaisuus pro gradu -työksi ja siksi pienensin aihetta. Tämä päätös sai rattaat jälleen pyörimään ja sain tutkimuksen työstämisen jälleen sujumaan. Ajallisia ongelmia tutkimuksen teon suhteen toivat kolmen eri henkilön kiireet eli minun, alkuperäisen yhteyshenkilöni ja tutkimuksen ohjaavan professorin aikataulujen sovittaminen. Kun aihetta alettiin miettiä Pentikin kanssa kevättalvella 2018, olin varma, että viimeistään vuoden lopussa saanut tutkimuksen kirjoitettua täysin valmiiksi. Näin ei tosin käynyt, siksi olenkin tyytyväinen, että tutkimus on vihdoin saatu kunnialla päätökseen. 9.4 Tutkimuksen jatkokäyttö Toivon, että tutkimuksesta saaduista tuloksista on Pentikille paljon hyötyä ja tutkimuksen tulokset otetaan huomioon muun muassa sillä taholla, joka vastaa Pentikin visuaalisesta markkinoinnista ja myymälöiden esillepanoista. Keramiikkatuotteiden käyttöä ja ostoa koskevat tiedot ovat arvokkaita myös suunnittelijoille, koska ne voivat vihjata tuotesuunnittelun tarpeita tulevaisuudessa, tuoda yksityiskohtia suunnitteluun ja kertoa, kuinka suunnittelu on tällä hetkellä onnistunut. Pentikin keramiikka-astioiden käyttämisestä ja ostamisesta saaduista tiedoista on varmasti paljon hyötyä Pentikille. Esillepanon ohjeet toimivat lähinnä vahvistuksena sille tavalle, miten Pentikillä jo pitkälti toimitaan keramiikkaastioiden esillepanojen parissa.
97 LÄHTEET Painetut lähteet Ambrose, G. & Harris, P. 2010. Design Thinking. Switzerland: AVA Publishing SA, 177. Baxter, M. 1996. Product Design: Practical methods for the systematic development of new products. 3rd ed. London: Chapman & Hall. Biggs, E. 1999. Mosaiikki, materiaalit – tekniikat – työvälineet. Suomentanut Päivi Eskelinen. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 28–29, 33. Blackman, C., Covert, D., Cuffaro, D., Laituri, D., Paige, D., Nehez-Cuffaro, A., Sears, L. & Zaks, I. 2013. The Industrial Design, Reference + Specification Book, All the Details Industrial Designers Need to Know but Can Never Find. Beverly, MA, USA: Rockport Publishers, 251–253, 263. Dahlén, M. & Lange, F. 2003. Optimal Marknadsföring. Malmö, Sverige: Liber Ekonomi, 25. Dolors Ros i Frigola, M. 2008. Osaavat kädet, keramiikka, tekniikoita ja innoituksen lähteitä. Suomentanut Katja Kangasniemi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy, 20–22, 32–33, 51, 56, 67, 72–73, 82, 84, 87, 158–159. Grönqvist, L., Pentik, A. & Pentikäinen, V. 2015. Yhdessä, Me olemme Pentik, Pentik-perhe juhannuksesta jouluun. Posio: Pentik Oy, 1–175. Grönroos, C. 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. 4. painos. Suomentanut Maarit Tillman. Helsinki: WSOYpro, 25, 104, 314, 326–327, 341. Harjama, A., Hemminki, K. & Jokela, A. 2007. Pentik, Koti | At home. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1–161. Himpe, T. 2006. Advertising Is Dead – Long Live Advertising. London: Thames & Hudson, 162, 174.
98 Huotari, P., Koskinen, I., Laakko, J. & Laitakari-Svärd, I. 2003. Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu, käyttäjätiedon keruu, mallintaminen ja arviointi. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 9–13, 15–16, 19–23, 25, 28–32, 34–36, 46, 53. Isohookana, H. 2007. Yrityksen markkinointiviestintä. Helsinki: WSOYpro. 19–20, 36, 48, 50–51, 54, 75–81, 138, 214–215, 302. Ivens, J. & Shaw, C. 2005. Building Great Customer Experiences. New York: Palgrave Macmillan 17, 25–26. Julier, G. 2014. The Culture of Design. 3rd ed. Los Angeles: SAGE Publications Ltd, 15. Kettunen, I. 2001. Muodon palapeli. Helsinki: WSOY, 10–11, 16–17, 54, 63– 64, 109–110. Kotler, P. & Keller, K. 2006. Marketing Management 12th ed. New Jersey, USA: Pearson Education Inc, 191. Lindstrom, M. 2009. Buyology – Ostamisen anatomia. Suomentanut Kirsti Iivonen. Helsinki: Talentum. 63, 99, 110–111, 123–131, 134, 141–143. Loÿ, V. 2008. Suomalainen mosaiikkikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 20, 30. Mattison, S. 2003. Keramiikka, materiaalit – tekniikat – työvälineet. Suomentanut Riikka Stewen. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 6, 9–14,19– 20, 22, 24, 26–31, 33, 35, 98, 100, 108, 123, 125, 128–134, 144–149, 159, 165–167, 171, 175, 184, 189, 219. Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. 3. uud. p. Helsinki: International Methelp Ky, 15, 28, 40–41, 48. Morgan, T. 2008. Visual Merchandising, Window and in-store displays for retail. London: Laurence King Publishing Ltd, 6, 18, 31. Morris, R. 2016. The Fundamentals of Product Design. Second Edition. London; New York: Fairchild Books, Bloomsbury Publishing, 7.
99 Nieminen, T. 2004. Visuaalinen markkinointi. Helsinki: WSOY, 8–9, 12, 14–15, 18, 20–22, 25, 27, 55, 58, 156, 159, 162, 178, 208. Parkkinen, M. 2006. Anu Pentik, Saven synnyttämä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 8, 53–55, 63, 69, 75, 80, 102, 106, 109, 121, 132, 140. Pentik, A., Hyvärinen, P. & Viljamaa-Rissanen, K. 1994. Elämäntyöni, Anu Pentik. Kymijoen taidekeskus, 1–13. Salmenhaara, K. 1983. Keramiikka, massat, lasitukset, työtavat. 2. uusittu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 8, 103–106. Sarajärvi, A. & Tuomi, J. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 8. uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 72–73, 75. Schumacher, R. 2010. The Handbook of Global User Research. Burlington, MA, USA: Morgan Kaufmann, 192, 194. Serrats, M. 2006. Point of Purchase. Englanniksi kääntänyt Jay Noden. New York: HarperCollins Publishers, 6–9. Vuolasto, J. 2017. Anu Pentik, Palo taiteeseen. Toim. Harjama A., Pentik, A. & Vuolasto, J. Posio: Pentik Oy, 10, 13–14, 17–18, 82, 89, 91, 106–109. Wallner, L. 1991. Savesta keramiikaksi. Suomentanut Raija Viitanen. Karkkila: Kustannus-Mäkelä Oy, 8, 18, 25–28, 40, 57, 73, 78, 85, 93, 112. Verkkolähteet American Marketing Association, AMA Dictionary 2020. Vierailtu 16.4.2020. https://marketing-dictionary.org/m/marketing-mix/#cite_ref-1 Arpin, T., Bar-Yosef, O., Cohen, D., Goldberg, P., Pan, Y., Wu, X. & Zhang, C. 29.6.2012. Early Pottery at 20,000 Years Ago in Xianrendong Cave, China. Science. American Association for the Advancement of Science 336 (6089) 1696–1700. Vierailtu 2.4.2020.
100 https://science.sciencemag.org/content/336/6089/1696 Fiskars Oyj Abp 2019. Keramiikan sirpaleista tiiliksi – aito esimerkki kiertotaloudesta. Vierailtu 3.4.2020. https://www.fiskarsgroup.com/fi/tietoa-meista/ainutkertaisiatarinoita/keramiikan-sirpaleista-tiiliksi Hulkko, K. 2010. Keramiikkapajasta kauppaketjuksi: Pentik on Suomen paras perheyritys. Suomen kuvalehti. 20.5.2010. Vierailtu 4.11.2019. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/keramiikkapajasta-kauppaketjuksipentik-on-suomen-paras-perheyritys/ Hämeenniemi, R. 2019. Tehtävänä kääntää alamäki ylämäeksi - Riikka Wulff aloitti Pentikin uutena toimitusjohtajana. Kaleva Oy. 10.8.2019. Vierailtu 1.4.2020. https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/tehtavana-kaantaa-alamakiylamaeksi-riikka-wulff-aloitti-pentikin-uutena-toimitusjohtajana/824932/ Ikäheimo, E. 2015. Mitä sisustustuotteet kertovat arktisuudesta? Case Pentik Oy. Lapin Yliopisto. Taiteiden tiedekunta. Teollinen muotoilu, 2. Vierailtu 7.11.2019. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62203/Gradu_E.Ikaheimo.pd f?sequence=2&isAllowed=y Jyväskylän yliopisto 2015. Laadullinen analyysi. Vierailtu 13.10.2019. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineisto n-analyysimenetelmat/laadullinen-analyysi Jyväskylän yliopisto 2015. Määrällinen analyysi. Vierailtu 13.10.2019. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineisto n-analyysimenetelmat/maarallinen-analyysi Jyväskylän yliopisto 2015. Tyypittely. Vierailtu 13.10.2019. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineisto n-analyysimenetelmat/tyypittely
101 Kiviranta, V. 2012. Arkeologit: Ihmiset käyttivät keramiikkaa 20 000 vuotta sitten. Yle. 28.6.2012. Vierailtu 2.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-6199514 Koskinen, P. 2015. Vanha vessanpönttö saa uuden elämän tiilenä. Yle 24.11.2015. Vierailtu 3.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-8475675 Lappalainen, S. 2020. Anu Pentik sai elämäntyöpalkinnon. Lapin Kansa. 19.3.2020. Vierailtu 2.4.2020. https://www.lapinkansa.fi/anu-pentik-sai-elamantyopalkinnon/722634 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. n.d. Keramiikka. Vierailtu 3.4.2020. https://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/keramiikka/ Merriam-Webster 2020. Vierailtu 3.4.2020. https://www.merriam-webster.com/dictionary/ceramic Merriam-Webster 2020. Vierailtu 17.4.2020. https://www.merriam-webster.com/dictionary/dish Merriam-Webster 2020. Vierailtu 15.4.2020. https://www.merriam-webster.com/dictionary/marketing Oxford Lexico 2020. Vierailtu 3.4.2020. https://www.lexico.com/en/definition/mosaic Papanek, V. 1971. Design for the Real World. Vierailtu 15.4.2020. https://designopendata.files.wordpress.com/2014/05/design-for-the-realworld-victor-papanek.pdf Pentik Oy 2020. Pentik Construction Ceramics. Vierailtu 13.4.2020. https://constructionceramics.com/
102 Pentik Oy n.d. Vierailtu 13.1.2020. https://www.pentik.com/fi/ Pentik Oy n.d. HoReCa. Vierailtu 13.4.2020. https://www.pentik.com/fi/b2b/horeca Pentik Oy n.d. Inspiroidu, kattaus. Vierailtu 14.4.2020. https://www.pentik.com/fi/inspiroidu/kattaus Pentik Oy n.d. Kattaus. Vierailtu 31.1.2020. https://www.pentik.com/fi/kattaus Pentik Oy n.d. Keramiikkatehdas. Vierailtu 31.1.2020. https://www.pentik.com/fi/meista/keramiikkatehdas Pentik Oy n.d. Kulttuurikeskus Pentik-mäki. Vierailtu 13.4.2020. https://www.pentik.com/fi/meista/kulttuurikeskus-pentik-maki Pentik Oy n.d. Pentik Studio. Vierailtu 13.4.2020. https://www.pentik.com/fi/meista/pentikstudio Pentik Oy n.d. Räätälöidyt tuotteet. Vierailtu 13.4.2020. https://www.pentik.com/fi/b2b/raataloidyt-tuotteet Pentik Oy n.d. Sarjat. Vierailtu 1.4.2020. https://www.pentik.com/fi/sarjat Pentik Oy n.d. Sisustusideoita. Vierailtu 14.4.2020. https://www.pentik.com/fi/inspiroidu/sisustusideoita Pentik Oy n.d. Stores. Vierailtu 1.4.2020. https://www.pentik.com/fi/stores Pentik Oy n.d. Suunnittelijamme. Vierailtu 30.10.2019. https://www.pentik.com/fi/meista Pentik Oy n.d. Tarinamme. Vierailtu 30.10.2019.
103 https://www.pentik.com/meista/tarinamme Pentik Oy n.d. Yritysmyynti. Vierailtu 13.4.2020. https://www.pentik.com/fi/b2b Pentik Oy n.d. Ystäväklubin säännöt. Vierailtu 17.2.2020. https://www.pentik.com/fi/ystavaklubi/liity-ystavaklubiin/ystavaklubin-saannot Professional Academy n.d. Marketing Theories – The Marketing Mix – From 4 ps To 7 ps. Vierailtu 11.4. 2020. https://www.professionalacademy.com/blogs-and-advice/marketing-theories-- -the-marketing-mix---from-4-p-s-to-7-p-s Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. n.d. Keramiikka. Vierailtu 3.4.2020. https://www.phj.fi/tuote/keramiikka/ Rajaniemi, E. 2018. Kotimaisuuden merkitys kuluttajalle. Case: Pentik Oy/Kokkolan myymälä. Centria-Ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö, 1, 33. Vierailtu 7.11.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151738/Rajaniemi_Emma.pdf ?sequence=1&isAllowed=y Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Vierailtu 13.10.2019. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_5.html Science Learning Hub – Pokapū Akoranga Pūtaiao 2010. ARTICLE What are ceramics? 27.4.2010. Vierailtu 3.4.2020. https://www.sciencelearn.org.nz/resources/1769-what-are-ceramics Suomen Asiakastieto Oy 2018. Pentik Oy. Vierailtu 7.11.2019. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/pentik-oy/02105324/taloustiedot Suomalaisen Työn Liitto 2020. Avainlippu. Vierailtu 2.4.2020.
104 https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/ Suomalaisen Työn Liitto 2020. Design from Finland -merkityt tuotteet ja palvelut. Vierailtu 2.4.2020. https://sinivalkoinenvalinta.suomalainentyo.fi/tuotteet/?gclid=EAIaIQobChMI1 py1gJuu6QIVBqsYCh2LuwavEAAYAiAAEgKiQvD_BwE#/design-from-finland Suomalaisen Työn Liitto 2020. Suomalaisen työn merkit. Vierailtu 2.4.2020. https://suomalainentyo.fi/kuluttajille/ Vehkalahti, K. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura, 24. Vierailtu 2.5.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/305021/Kyselytutkimuksenmittarit-ja-menetelmat-2019-Vehkalahti.pdf?sequence=1&isAllowed=y KUVALUETTELO Kansikuva. Pentik Oy. Kuvat 1, 8, 10, 12 ja 13. Oma arkisto. Kuvat 2, 3 ja 9. Pentik Oy. Kuva 4. Pixabay / Pexels. Kuva 6. Pixabay / ottawagraphics. Kuva 5. Ian Howes. Kuva 7. Western Ceramic Glazes. Kuvat 11, 14–27. Kuvakaappaus Google Forms -palvelusta.
111
112