Rasismi ja yhteiskunnallinen osallisuus : tutkimus yhteiskunnallista osallisuutta ennustavista tekijöistä ja osallistumisen sosiaalisista jakolinjoista monikulttuuri- ja ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa

Rasismi ja yhteiskunnallinen osallisuus Tutkimus yhteiskunnallista osallisuutta ennustavista tekijöistä ja osallistumisen sosiaalisista jakolinjoista monikulttuurija ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa Pro gradu -tutkielma Juho Launonen Sosiaalityö Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 2019 Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Työn nimi: Rasismi ja yhteiskunnallinen osallisuus. Tutkimus yhteiskunnallista osallisuutta ennustavista tekijöistä ja osallistumisen sosiaalisista jakolinjoista monikulttuurija ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa Tekijä: Juho Launonen Koulutusohjelma/oppiaine: Sosiaalityö Työn laji: Pro gradu -työ_x_ Sivulaudaturtyö__ Lisensiaatintyö__ Sivumäärä: 91 + 1 liite Vuosi: 2019 Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin rasismin laajuutta, yhteiskunnalliseen osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vapaa-ajan osallistumisen sosiaalisia jakolinjoja 8.- ja 9.-luokkalaisten vähintään vuoden Suomessa asuneiden monikulttuuritaustaisten perheiden nuorten, II sukupolven ulkomaalaistaustaisten ja I sukupolven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten rasismin kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen voitaisiin vaimentaa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Lars Leemannin ja Hanna-Maria Kuusion esittämää sosiaalisen osallisuuden mallia, jossa osallistuminen synnyttää yksilöllisen yhteiskunnallisen kiinnittymisen tunteen. Mallissa sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on keskeinen rooli siinä, miten yksilöt ja ryhmät pääsevät hyödyntämään mahdollisuuksia eri osallistumisen areenoilla. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyä vuodelta 2017. Tutkimusaineiston tilastollinen analysointi toteutettiin ristiintaulukoinnilla, moniluokitteluanalyysillä ja usean muuttujan korrespondenssianalyysillä. Metodipainoitteisessa tutkielmassa pohdittiin muun muassa kausaalisuhdeargumentaatiota poikkileikkausaineistolla, vastaajapsykologiaa ja tutkimuksen toteuttamisen prosessia. Rasistista kiusaamista (ihonväri, kieli, ulkomaalaistausta) oli kohdannut viimeisen lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla monikulttuuritaustaisten perheiden nuorista 12,7 %, II sukupolven ulkomaalaistaustaisista nuorista 25,7 % ja I sukupolven ulkomaalaistaustaisista nuorista 30,7 %. Rasismin kokemus oli Lähi-Idässä (Irak, Iran, Afganistan) ja Somaliassa syntyneiden nuorten lisäksi yleistä myös muissa syntymämaaryhmissä. Tutkielman keskeisin argumentti rasismin kielteisestä vaikutuksesta yhteiskunnalliseen osallisuuteen sai tutkimusaineiston perusteella vahvistusta. Tutkimustulosten mukaan rasismi vaikutti erityisen voimakkaasti yhteiskunnalliseen osallisuuden tunteeseen niillä nuorilla, joiden äiti oli syntynyt Lähi-Idässä, Somaliassa ja Aasiassa (Thaimaa, Kiina, Vietnam). Parhaita yhteiskunnallisen osallisuuden itsenäisiä ennustajia olivat ystävyyssuhteet, harrastetietoisuus, perheen talous ja vaikutusmahdollisuudet koulussa. Ohjattuun urheiluun osallistuminen oli yksi potentiaalinen rasismin kielteisiä vaikutuksia vaimentava tekijä. Avainsanat: Rasismi, sosiaalinen osallisuus, osallistuminen, yhteiskunnallinen osallisuus, MCA, kvantitatiivinen tutkimus, Kouluterveyskysely Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi_x_ Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi _x_ Sisällys 1 Johdanto .................................................................................................................................... 1 2 Käsitteet, teoria ja aikaisempi tutkimus .................................................................................... 4 2.1 Rasismin käsite ja ilmenemismuodot ........................................................................ 4 2.2 Sosiaalisen osallisuuden taustateoria ........................................................................ 9 2.3 Aikaisempi tutkimus rasismin vaikutuksista ja mahdollisista mekanismeista ......... 13 sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen ........................................................................ 13 3 Tutkimuksen toteuttaminen .................................................................................................... 18 3.1 Tutkimuskysymykset ................................................................................................ 18 3.2 Tutkimusaineiston kuvaus, rajaus ja tutkielmassa käytetyt muuttujat ................... 18 3.3 Käytetyt analyysimenetelmät .................................................................................. 24 3.31 Kausaalisuhdeargumentaatiosta ............................................................... 24 3.32 Ristiintaulukointi........................................................................................ 28 3.33 Moniluokitteluanalyysi .............................................................................. 29 3.34 Usean muuttujan korrespondenssianalyysi .............................................. 33 3.4 Tutkimusetiikka ........................................................................................................ 36 4 Tulokset ................................................................................................................................... 39 4.1 Rasismin yleisyys ...................................................................................................... 39 4.2 Yhteiskunnallinen osallisuus .................................................................................... 41 4.3 Yhteiskunnallista osallisuutta ennustavat sosiaaliset taustatekijät ja rasismi ........ 44 4.4 Yhteiskunnallista osallisuutta ennustavat eri areenoille pääsemisistä kuvaavat tekijät ............................................................................................................................. 51 4.5 Vapaa-ajan kartta ..................................................................................................... 56 4.6 Urheiluinterventio rasismin mahdollisena vaimentajana ........................................ 69 5 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................................. 74 6 Pohdinta .................................................................................................................................. 77 Lähteet ........................................................................................................................................ 83 Liite: Kyselylomake ..................................................................................................................... 92 Kuviot Kuvio 1 . Sosiaalisen osallisuuden malli ...................................................................................... 11 Kuvio 2. Yhteiskunnallinen osallisuus (tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa) syntymätaustan mukaan (%). ................................................................................................................................ 42 Kuvio 3. Yhteiskunnallinen osallisuus (tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa) asumisajan eri luokissa (%). ................................................................................................................................ 43 Kuvio 4. Yhteiskunnallinen osallisuus (tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa) rasismia kohdanneilla ja ei-kohdanneilla (%). .......................................................................................... 43 Kuvio 5. Ensimmäiseen dimension (x-akseli) keskimääräistä enemmän vaikuttavat modaliteetit .................................................................................................................................................... 58 Kuvio 6. Toiseen dimensioon (y-akseli) keskimääräistä enemmän vaikuttavat modaliteetit .... 59 Kuvio 7. Vapaa-ajan kartta. ........................................................................................................ 60 Kuvio 8. Vanhempien koulutus ja työllisyys vapaa-ajan kartalla.. ............................................. 62 Kuvio 9. Koettu talous vapaa-ajan kartalla.. ............................................................................... 63 Kuvio 10. Koettu terveys ja poliittinen osallistuminen vapaa-ajan kartalla. .............................. 64 Kuvio 11. Harrastetietoisuus ja lukemisvaikeudet vapaa-ajan kartalla. .................................... 66 Kuvio 12. Ystävät ja yksinäisyys vapaa-ajan kartalla. ................................................................. 67 Kuvio 13. Yhteiskunnallinen osallisuus ja rasismi vapaa-ajan kartalla. ...................................... 68 Taulukot Taulukko 1. Rasismin ja terveyden väliset mekanismit. ............................................................. 16 Taulukko 2. Tutkimusjoukon taustatiedot. ................................................................................ 20 Taulukko 3. Tutkielmassa käytettyjen muuttujien nimet. ......................................................... 22 Taulukko 4. Koettu rasismi syntymätaustan mukaan viimeisen lukukauden aikana (%). .......... 39 Taulukko 5. Koettu rasismi nuoren syntymämaan mukaan (%). ................................................ 40 Taulukko 6. Koettu rasismi äidin syntymämaan mukaan (%) .................................................... 41 Taulukko 7. Koettu rasismi isän syntymämaan mukaan (%). ..................................................... 41 Taulukko 8. MCA: Rasismi ja sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina. ................................................................................................................................ 47 Taulukko 9. MCA: Rasismi ja sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina syntymätaustoittain................................................................................................ 49 Taulukko 10.MCA: Sosiaaliset taustatekijät ja rasismi yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina äidin syntymämaan mukaan. ................................................................................. 50 Taulukko 11. MCA: Eri areenoille pääsemistä kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina. ................................................................................................................................ 54 Taulukko 12. MCA: Eri areenoille pääsemistä kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina syntymätaustoittain................................................................................................ 55 Taulukko 13. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja rasismin välinen yhteys ohjatun urheilun eri luokissa (%) ................................................................................................................................. 71 Taulukko 14. MCA: Yhteiskunnallista osallisuutta ennustavat tekijät ohjatun urheilun eri luokissa vastaajilla, joiden äiti on syntynyt Lähi-Idässä (Afganistan, Iran, Irak) ja Somaliassa. . 72 1 1 Johdanto Rasismin on esitetty olevan keskeinen riskitekijä nuorten yhteiskunnalliselle kiinnittymiselle, juurettomuudelle ja pahimmillaan jopa yksilön radikalisaatiolle (Zacheus ym. 2017, 13). Näkemys saattaa olla perusteltu, sillä rasismia kohdanneilla nuorilla on todettu olevan muita enemmän esimerkiksi masennusta ja ahdistusta (Priest ym. 2011; 2013; 2014). Tutkimustietoa nuorten kohtaaman rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden välisistä yhteyksistä on kuitenkin hyvin vähän jos lainkaan, joten tarkoitukseni on paikata tätä tutkimusvajetta. Pro gradu –tutkielmassa tarkastelen, miten voimakkaasti rasismi vaikuttaa nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuden tunteeseen. Tarkoituksena on myös saada tietoa siitä, mitkä tekijät voisivat potentiaalisesti vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja samalla lieventää rasismin negatiivisia vaikutuksia. Aihetta voidaan pitää yhteiskunnallisesti erittäin ajankohtaisena. Viimeistään vuoden 2015 Syyrian ja Lähi-Idän vaikean poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi, ja siitä seuranneen turvapaikanhakijoiden kasvun myötä, maahanmuuttoon, kulttuuriseen moninaisuuteen ja rasismiin liittyvät ilmiöt ovat nousseet päivänpolttaviksi ja latautuneiksi puheenaiheiksi kansalaiskeskusteluissa. Nuorten kohtaama rasismi ilmiönä on noussut myös poliittisen kiinnostuksen kohteeksi, josta osaltaan kertoo se, että ennen vuotta 2017 ei Kouluterveyskyselyissä oltu kysytty rasistisesta kiusaamisesta. Edellinen saattaa myös kertoa siitä, että rasismi on ollut pitkään vaiettu aihe suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa (ks. esim. Rastas 2007; Souto 2011; Puuronen 2011). Tässä tutkielmassa tutkimuskohteeksi on rajattu vähintään vuoden Suomessa asuneet yläkoululaiset (8.- ja 9.- luokkalaiset) monikulttuuritaustaisten perheiden nuoret, II sukupolven 2 ulkomaalaistaustaiset nuoret ja I sukupolven ulkomaalaistaustaiset nuoret. 1 Tutkimusjoukko on etniseltä ja sosiaaliselta taustaltaan moninainen. Vastaajien vanhemmat ovat voineet saapua Suomeen työn, opiskeluiden, perheenyhdistämisen tai humanitääristen syiden vuoksi. Osa vastaajista on voinut saapua myös yksin turvapaikanhakijana Suomeen. Tutkielma paikantuu muun muassa rasismin laajuuden ja vaikutusten tutkimiseen, sosiaalityöhön, sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiseen hyvinvointitutkimukseen. Integraatiotutkimuksesta tai kotoutumistutkimuksesta puhuminen ei ole tutkittavien nuorten näkökulmasta välttämättä perusteltua, sillä suuri osa tutkimusjoukosta on asunut koko ikänsä Suomessa, eikä heillä ole henkilökohtaista maahanmuuttohistoriaa. Motiivini aiheen tutkimiseen liittyy yleiseen kiinnostukseeni niihin syytekijöihin, joiden avulla sosiaalisten ongelmien, kuten rasismin, kielteisiä vaikutuksia yksilön ja ryhmien sosiaaliseen hyvinvointiin voitaisiin vaimentaa. Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta olen kiinnostunut nuorten kokemustiedon välittämisestä yhteiskunnalliseen keskusteluun (Pohjola 2011, 219). Tutkimusintressiäni voidaan pitää siis melko käytännönläheisenä. Tutkielma jakautuu kuuteen lukuun. Johdannon jälkeen luvussa 2 käyn läpi rasismin määritelmiä ja ilmenemismuotoja sekä sosiaalisen osallisuuden teorian, joka toimii tutkielman heuristisena viitekehyksenä. Esittelen myös aikaisempaa aiheeseen liittyvää tutkimustuloksia ja teorioita siitä, miksi ja miten rasismi mahdollisesti vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin kielteisesti. Luvussa 3 esittelen tutkimuskysymykset, minkä jälkeen kuvailen tutkimusaineistona toimivan 8.- ja 9.-luokkalaisille suunnatun vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn. Lisäksi kerron kausaalisuhdeargumentaatiosta, minkä jälkeen käyn läpi tilastolliset menetelmät. Luvussa 4 esittelen empiiriset tutkimustulokset. Luvussa 5 vastaan yhteenvetomaisesti tutkimuskysymyksiini ja Monikulttuuritaustaisen perheen nuori: a) syntynyt Suomessa, vanhemmista toinen syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla, b) syntynyt ulkomailla, vanhemmista toinen Suomessa ja toinen muualla, c) oma syntymämaa puuttuu, toinen vanhemmista Suomessa ja toinen muualla, d) syntynyt muualla, ainoa vanhempi Suomessa. II sukupolven ulkomaalaistaustainen nuori: syntynyt Suomessa ja molemmat tai ainoa vanhempi ulkomailla. I sukupolven ulkomaalaistaustainen nuori: syntynyt ulkomailla, samoin vanhemmat tai ainoa vanhempi. Käytän termiä ulkomaalaistaustainen viitatessani I ja II sukupolven nuoriin. (Ks. Halme ym. 2017, 2.) 3 esittelen keskeiset johtopäätökset. Lopuksi luvussa 6 pohdin muun muassa ratkaisujani, tutkielman toteuttamisen prosessia ja jatkotutkimusehdotuksia. 4 2 Käsitteet, teoria ja aikaisempi tutkimus 2.1 Rasismin käsite ja ilmenemismuodot Sosiologisena käsitteenä rasismi (racism) sisältää lukuisia erilaisia määritelmiä, mikä kuvaa ilmiön monitahoisuutta ja myös kiistanalaisuutta (Miles 1994 11; Puuronen 2011, 54). Etymologisesti rasismin alkusana ”ras” tarkoittaa rotua, ja loppuosa ”ismi” oppia tai ideologiaa. Kapeampien määritelmien mukaan rasismi perustuu ideologiaan, jonka mukaan ihmiskunta jakaantuu erilaisiin rotuihin perustuviin hierarkioihin. (Sinokki 2017, 11.) Kapeampien rasismin määritelmiä on kuitenkin kritisoitu siitä, että niiden avulla ei pystytä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi laajempia rakenteellisia ja usein tiedostamattomia rasismin ulottuvuuksia. Ne saattavat rajoittaa myös yksilön omaa kokemusta määrittää ja tunnistaa rasismia. (Rastas 2005, 72-73.) Laajemmissa määritelmissä rasismi voi myös perustua kulttuuriin ja mahdollisesti uskontoon liittyviin hierarkioihin (Sinokki 2017). Ennen tarkempia rasismin määritelmiä ja ilmenemismuotojen tarkastelua on syytä avata lyhyesti rasismikäsitteen historiaa. Poliittisena käsitteenä rasismia käytettiin ilmeisesti ensimmäistä kertaa natsi-Saksaan kohdistuvassa kritiikissä 1930-luvulla, vaikka aikaisemmin oltiin jo puhuttu rotuvihasta. Tämän historiallisen painolastin ja poliittisen haukkumasanan vuoksi rasismin käsitteen käyttö saattaa herättää ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Kansainvälisessä tieteellisessä tutkimuksessa rasismin käsite vakiintui käyttöön vasta 1960-luvulla eli ajanjaksona, jolloin yhdysvaltalaiset aktivistit alkoivat taistella kansalaisoikeuksien puolesta. (Miles 1994, 11; Bowser 2017.) Suomessa rasismin käsitteen käyttö ei ole vakiintunut tutkimuksissa, kenties sen historiallisten negatiivisten assosiaatioiden vuoksi, vaikka aihetta käsitteleviä tutkimukset yleistyivätkin 1990-luvulta lähtien (Rastas 2007, 69; Puuronen 2011). Maahanmuuton ja samalla rasismin liittyvien tutkimuksen tarpeeseen vaikuttivat 1990-luvulla muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen, inkeriläisten paluumuutto-oikeus, Somalian sisällisota ja Jugoslavian hajoamissodat. Ajankohta oli Suomen maahanmuuton rakenteen näkökulmasta poikkeuksellista, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa oli enemmän 11 Eri areenoiden merkitykset saavat erilaisen roolin ajan, paikan ja kontekstin mukaan riippuen ihmisen elämäntilanteesta. Voidaan esimerkiksi ajatella, että yläkoululaisilla eivät markkinasuhteet ole niinkään merkityksellisiä, vaikka epäsuorasti ne vanhempien sosioekonomisen aseman kautta saattavatkin näkyä nuoren osallisuuden kokemuksessa. Sen sijaat ystävyyssuhteet olettavasti korostuvat nuoruudessa. (Ks. Reimer 2004; Leemann & Hämäläinen 2016, 589, 592.) SOSIAALINEN OSALLISUUS SOSIAALIPOLIITTISET LAIT JA SÄÄDÖKSET • Mahdollisuuksien ja voimavarojen tarjoaminen • Taitojen ja kykyjen (erit. toimintakyvyn) edistäminen • Ihmisarvoinen elämän ja elämänlaadun takaaminen Markkinoille pääseminen (esim. työmarkkinat, asuntotai lainamarkkinat) Instituutioihin pääseminen (esim. politiikka, päätöksenteko, koulutusjärjestelmä) Palveluihin pääseminen (esim. peruspalvelut, sosiaalija terveydenhuolto, kulttuuripalvelut ym.) Sos. verkostoihin pääseminen (ihmissuhteet, esim. perhe, ystävät, harrastukset) OSALLISTUMINEN Hyödyntää tarjottuja mahdollisuuksia YKSILÖLLINEN KOKEMUS ”Olla osallisena”, kiinnittyminen yhteisöön ja yhteiskuntaan, olla mukana yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa ja omaa elämää koskevassa päätöksenteossa. Kuvio 1 . Sosiaalisen osallisuuden malli (Kuusio & Hämäläinen 2016, 592). 12 Sosiaalisen osallisuuden malli on tämän aikakauden tuote, eikä siten ole irrallaan yhteiskunnallisista diskursseista ja poliittisista intresseistä. Ehkä kritiikkiä mahdollisesti herättää eräänlainen sisäänrakennettu aktiivisuuden ja yksilön vastuun korostamisen viesti siitä, että yksilö ”hyödyntää tarjottuja mahdollisuuksia” osallistumisen suhteen. Toisaalta sosiaalisen osallisuuden teoriassa korostetaan mahdollisuuksien ja voimavarojen tarjoamista osallistumiselle, jolloin huomio yksilöstä keskittyy ensisijaisesti rakenteellisiin tekijöihin. Alun perin Kuusio ja Hämäläinen (2016, 591) puhuvat eri sosiaalisiin suhteisiin ja ulottuvuuksiin pääsemisestä. Olen käyttänyt tutkielmassa kuitenkin tietoisesti areenoille pääsemistä viittaamalla Pierre Bourdieun teorioihin, koska termi sopii mielestäni paremmin ennakkoivana silloittajana tulevaa usean muuttujan korrespondenssianalyysiä varten. Korrespondenssianalyysi on tilastollinen menetelmä, jota myös Bourdieu itse hyödynsi tutkiessaan ranskalaista luokkayhteiskuntaa. Bourdieun valtapoliittisia ajatuksia mukaillen voidaan ajatella, että ne yksilöt ja ryhmät, joilla on eniten taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia resursseja 3 , ovat myös etuoikeutetussa asemassa pääsemään ja pärjäämään erilaisilla osallistumisen areenoilla tai kentillä, joiden kautta todennäköisyydet yhteiskunnalliselle osallisuuden kokemukselle voivat lisääntyä. Ehkä taistelu sosiaalisesta osallisuudesta eri areenoilla tai kentillä saattaa kuulostaa jossain määrin päälle liimatulta, mutta rasismi voidaan joka tapauksessa ymmärtää eräänlaiseksi välineeksi tai aseeksi, jolla heikennetään toisten yksilöiden tai ryhmien mahdollisuuksia. (Ks. Bourdieu; 1984; 1986 17-24.) Kamali Masoud (2016) on soveltanut Bourdieun teorioita symbolisesta väkivallasta yhdistettynä Michael Foucaultin ajatuksiin kansalaisten hallinnasta. Masoudin mukaan yhteiskunnallisissa diskursseissa on korostunut toiseuden tuottaminen ja ylläpitäminen (otherisation), joka ilmenee esimerkiksi keskusteluina ”meistä” ja ”toisista”. Masoudin mukaan symbolisesta väkivallasta kärsivät eniten Euroopassa asuvat nuoret muslimit, joihin kohdistetaan länsimaisten 3 Bourdieun mukaan pääomat voidaan jakaa taloudelliseen (esim. omaisuus, varallisuus) ja symboliseen pääomaan (esim. valta, status). Jälkimmäinen symbolinen pääoma jakautuu sosiaaliseen pääomaan (luotettavat sos. verkostot ja niiden hyödyntäminen) ja kulttuuriseen pääomaan (esim. koulutus, tutkinto, tieto). Pääomat kasautuvat ja ne voivat olla itse hankittuja tai ne voivat periytyä ylisukupolvisesti. Niillä saadaan etuja ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. (Bourdieu 1986, 17-24.) Bourdieun mukaan koulumaailmassa on vallalla ns. ”älykkyyden rasismi”, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikista heikommassa asemassa oleville ei anneta samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa. Taustalla on ajatus siitä, että hyväosaiset varmistavat jälkeläisilleen paremmat mahdollisuuden pärjätä yhteiskunnassa. (Bourdieu 1985, 221 -222.) 13 maiden erityistä taloudellista, sosiaalista ja sotilaallista valvontaa. (Masoud 2016, 75-75, 82.) Masoudin ajatukset ovat sikäli kiinnostavia, sillä käytän tässä tutkielmassa yhtenä luokituksena Lähi-Itää (Afganistan, Irak, Iran) ja Somaliaa. Masoudin teorioita hieman yhteiskuntakriittisesti reflektoiden, tämän tutkielman selitettävä tekijä eli yhteiskunnallinen osallisuus (koen olevani tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa), voitaisiin tulkita liittyvän hallinnolliseen tiedontarpeeseen siitä, kuinka hyvin tietty viiteryhmä on sitoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin huomataan jo tulevaa tutkimusetiikkaosuuttakin ennakoiden, että tutkijan alun perin hyvää tarkoittavat tarkoitusperät yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamisesta voivat yllättäen muuttua eettisesti ristiriitaisiksi tilanteiksi (ks. Myllyniemi ym. 2015, 7). 2.3 Aikaisempi tutkimus rasismin vaikutuksista ja mahdollisista mekanismeista sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen Vaikka rasismin vaikutuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen ei tietääkseni ole aikaisemmin tutkittu, ainakaan suoranaisesti, voidaan muutamia aiheeseen liittyviä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tutkimuksia nostaa esiin. Tein erilaisia hakukombinaatioita suomalaisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin hyödyntämällä sosiaalisen osallisuuteen liittyviä lähikäsitteitä, kuten syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja sosiaalista pääomaa (ks. Leemann ym. 2015). Niin ikään tarpeen oli käyttää termeinä etnistä syrjintää, rotusyrjintää ja rasistista kiusaamista. Koska Suomessa on esiintynyt ilmeisesti jonkinlaista vaikenemisen kulttuuria ja yltiövarovaisuutta rasismi-termin käytön osalta, hyödynsin myös termiä suvaitsemattomuus. Suomalaisia aiheeseen liittyviä vähintään väitöskirjatasoisia sosiaalityön tutkimuksia löytyi vain yksi: Merja Aniksen (2008) haastattelujen (N = 20) perusteella lapset ja nuoret olivat kohdanneet arkista rasistista kiusaamista koulussa ja tähän ei oltu aktiivisesti puututtu (Anis 2008, 53, 98). Karmela Liebkindin ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimustulosten mukaan syrjintäkokemuksilla oli kielteisiä vaikutuksia nuorten itsetuntoon, stressitasoon ja koulusopeutumiseen (Liebkind & Jasinskaja-Lahti 2000,2001; ks. myös Liebkind ym. 2004). Aikuisväestöä koskevassa tutkimuksessa rasismin ja syrjinnän on todettu olevan yleistä ja vaikuttaneen kielteisesti psyykkiseen 14 terveyteen (Jasinskaja-Lahti ym. 2002; Jasinskaja-Lahti ym. 2006). Etninen hierarkkisuus on näkynyt siten, että somalija arabitaustaiset vastaajat ovat kohdanneet muita etnisiä ryhmiä useammin rasismia (Jasinskaja-Lahti ym. 2002, 134-137). Naomi Priestin ja kumppaneiden (2013) systemaattisessa tutkimuskatsauksessa rajattiin tarkempaan analyysiin 121 empiiristä vertaisarvioitua määrällistä tutkimusta, jotka käsittelivät rasismin vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Rasismin ja mielenterveyden (esim. masennus, ahdistus) välisistä 461:sta yhteydestä 76 % osoittautui tilastollisesti merkitseviksi (p=<0,05). Tilastollisesti merkitsevä yhteys löydettiin myös yli 50 % tutkituista yhteyksistä, jotka käsittelivät positiivista mielenterveyttä (esim. itsetunto), ongelmakäyttäytymistä ja hyvinvointia (esim. tyytyväisyys). Priestin ja kumppaneiden mukaan rasismin vaikutusten tutkimuksen saralla ongelmana on erityisesti pitkittäistutkimuksien puute ja rasismia tarpeeksi laajasti kuvaavien mittareiden käyttäminen. (Priest ym. 2013, 120.) Ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että rasismilla oli voimakas yhteys akateemisiin opintoihin pääsyyn niillä nuorilla, joiden koulussa demokraattinen ilmapiiri oli koettu huonoksi (Baymar Özdemir & Stattin 2013). Brittiläisessä pitkittäistutkimuksen mukaan äidin kohtaama rasismi oli yhteydessä äidin mielenterveyteen ja edelleen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen (Bécares ym. 2015). Suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa todettiin, että ne venäläiset maahanmuuttajat, jotka olivat kohdanneet eniten rasismia, suhtautuivat kielteisemmin kantaväestöä kohtaan (Jasisnkaja-Lahti ym. 2009). Edellisten tutkimukset ovat myös menetelmällisesti kiinnostavia, sillä niissä on hyödynnetty rakenneyhtälömallinnusta, jonka avulla voidaan tarkastella monia selitettäviä tekijöitä ja välittäjävaikutuksia samanaikaisesti. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta on pohdittu, että rasismilla saattaa olla kielteiset vaikutukset ystävyyssuhteisiin (Brondolo 2012). Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on puolestaan havaittu, että köyhillä alueilla päihteiden käyttö on yleisestä, harrastusmahdollisuudet heikot ja luottamus naapureihin vähäistä. (Williams & Mohammed 2009, 15.) Suomalaisessa sosiaaliseen hyvinvointiin ja samalla sosiaaliseen pääomaan liittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että syrjintää kohdanneilla ulkomaalaistaustaisilla aikuisilla oli useammin yksinäisyyden tunteita, epäluottamusta yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan ja heikompi kokemus elämänlaadusta (Castaneda ym. 2015). 15 Tämän tutkielman näkökulmasta on tarpeellista huomioida nuoruuden konteksti. Elämänkulun näkökulmasta on esitetty, että tiettyjen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvien kehitysvaiheiden, elämän nivelvaiheiden ja kriisien aikana rasismilla saattaa olla erityisen voimakkaat vaikutukset terveyserojen syntymiseen. On myös esitetty, että rasismille altistumisen seuraukset voivat näkyä monien sukupolvien ajan ja pahimmillaan jopa rikollisuutena. (Gee ym. 2012.) Rasismin ja terveyden välisiä potentiaalisia mekanismeja on selitetty empiirisissä tutkimuksissa toisinaan stressiteorian näkökulmasta. Rasismin tuottaman stressin on esitetty vaikuttavan kolmella eri tavalla terveyteen. Ensinnäkin stressille altistuminen saattaa aiheuttaa psykologista ahdistusta, joka voi vaikuttaa terveyteen. Toiseksi stressinhallinta voi johtaa epäterveelliseen käyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön ja vähäisempään liikuntaan. Kolmanneksi edelliset psykologiseen oireiluun ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa ajan myötä kroonistuessaan fysiologisia muutoksia terveyteen. (Williams & Mohammed 2009 ref: Cohen ym. 1997. 4 ) Taulukossa 1 on esitetty rasismin ja terveyden välisiä potentiaalisia mekanismeja David Williamsin ja Selina Mohammedin (2013) mallista yksinkertaistettuna. Mallissa korostuvat rakenteellisten tekijöiden merkitykset yksilön terveydelle, hieman siis samalla logiikalla kuin aikaisemmin esitetyssä sosiaalisen osallisuuden taustateoriassa. Rakenteellinen rasismi ja kulttuurissa esiintyvä rasismi voivat vaikuttaa yhteiskunnassa esiintyviin ennakkoluuloihin, stereotypioihin ja rasistiseen syrjintään, jotka voivat heikentää sosiaalisen osallisuuden taustateoriaakin soveltaen yksilöiden markkinoille pääsemisen mahdollisuuksia. Ylisukupolvisesta näkökulmasta markkinoille pääsemättömyyden taustalla saattaa olla vanhempien kohtaama rakenteellinen rasismi työnhaussa, asuntomarkkinoilla ja lainaneuvotteluissa, minkä vaikutukset voivat näkyä myös nuoren arjessa. Rasistinen syrjintä voi edelleen altistaa stressille ja siten vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäisempään liikuntaan osallistumiseen sekä päihteiden käyttöön, joiden vaikutukset saattavat lopulta heijastua terveyteen. Yhteiskunnallisilla instituutioilla on joko 4 Cohen, Sheldon & Kesler, Ronald & Underwood Gordon, Lynn 1997: Strategies for measuruing stress in studies of psychiatric and physical disorders. Teoksessa Cohen, Sheldon & Kessler, Ronald C. & Underwood Gordon, Lynn (toim.): A Guide for Health and Social Scientist. Oxford University Press. New York, 3-28. 16 mahdollisuus voimistaa tai vaimentaa eriarvoistavia mekanismeja, esimerkiksi sosiaalipolitiikan tai asuntopolitiikan keinoin. (Williams & Mohammed 2013, 1157.) Taulukko 1. Rasismin ja terveyden väliset mekanismit muokattuna Williamsilta ja Mohammedilta (2013, 1157). JUURISYYT → SOS.STATUS → KESKEISET POLUT → VASTEET → TERVEYS Biologia ja maantieteellinen alkuperä Sosioekonomia Kulttuuriset tekijät o Stigma o Ennakkoluulot o Stereotypiat Käyttäytyminen o Terveyskäyttäytyminen (esim. vähäinen liikunta/päihteet) o Arkipäivän sietokyky Sairastavuus Kuolleisuus Rakenteellinen rasismi ja yhteiskunnan kulttuurissa esiintyvä rasismi Etninen tausta Stressi o Rasistinen syrjintä o Muut stressitekijät o Stressin uhka o Historialliset traumat Psykologinen o Sisäistetty rasismi o Itsetunto o Stereotypian uhka Vammaisuus Yhteiskunnalliset instituutiot o Sosiaalipolitiikka o Talouspolitiikka o Terveyspolitiikka Sukupuoli, Ikä, Perhetilanne ym. Markkinoille pääsemisen mahdollisuudet o Koulutus o Työllisyys o Talous o Varallisuus o Vankilaan joutuminen Fysiologinen o Neurologia o Immuunijärjestelmä o Kardiovaskulaarinen o Muut fysiologiset tekijät Mielenterveys Yhteiskunnalliset resurssit o Terveydenhuolto o Asuminen o Naapuriyhteisö Tieto (knowledge) Kollektiivinen ja yksilöllinen sietokyky Positiivinen mielenterveys Rasismi saattaa yksilön sietokyvystä tai resilienssistä riippuen vaikuttaa psykologisesti siten, että ihminen sisäistää yhteiskunnassa vallitsevat rasistiset käytännöt (sisäistetty rasismi) muuttamalla omaa toimintaa päästäkseen osalliseksi ystävyyssuhteisiin tai muihin sosiaalisiin 17 verkostoihin (ks. Brondolo 2012; Williams & Mohamed 2013). Se, miten yksilö pystyy sietämään rasismia arjessa, saattaa riippua siitä, millaiset resurssit etnisellä vähemmistöllä on suojautua rasismilta (Williams & Mohammed 2013). Voidaan ajatella, että joillakin etnisillä ryhmillä tai kielivähemmistöillä saattaa olla keskimääräistä enemmän sosiaalista pääomaa niin sanottuna yhteisöllisenä ominaisuutena (Hyyppä 2002), jolloin rasismin kielteiset vaikutukset voivat olla lievempiä. 18 3 Tutkimuksen toteuttaminen 3.1 Tutkimuskysymykset Tutkielman keskeisin tausta-ajatus on se, että rasismi heikentää yhteiskunnallista osallisuutta moninaisten mekanismien välityksellä. Tutkimusongelma koskee sitä, mitkä tekijät voisivat vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja toisaalta vaimentaa rasismin vaikutuksia. Tutkimusongelmasta johdetut tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Kuinka yleistä rasismi on monikulttuurija ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa? Millaisia eroja on havaittavissa nuoren, tämän äidin ja isän syntymämaan mukaan? 2. Miten sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät ja rasismi ennustavat yhteiskunnalliseen osallisuuden vaihtelua? Miten paljon rasismi selittää yhteiskunnallisen osallisuutta verrattuna muihin selittäjiin? 3. Miten markkinoille, instituutioihin, palveluihin ja sosiaalisen verkostojen pääsemisen subjektiivista kokemusta kuvaavat tekijät ennustavat yhteiskunnallista osallisuutta? Mitkä tekijät selittävät parhaiten yhteiskunnallista osallisuutta? Miten rasismin selitysosuudelle käy, kun muut selittävät tekijät vakioidaan? 4. Millaisia sosiaalisia jakolinjoja on havaittavissa vapaa-ajan osallistumisessa? 3.2 Tutkimusaineiston kuvaus, rajaus ja tutkielmassa käytetyt muuttujat Tutkimusaineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 8. ja 9.luokkalaisille suunnattu Kouluterveyskysely. Kouluterveyskysely on koko maan kattava väestötutkimus, jossa nuoret saivat mahdollisuuden kertoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan peräti 117 kysymyksen avulla. Koulujen osallistuminen Kouluterveyskyselyyn on vapaaehtoista. 19 Kouluterveyskysely on toteutettu yläkoululaisille (8. ja 9. luokka) vuodesta 1996 lähtien. 5 Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vastaaminen tapahtuu koulussa yhden oppitunnin aikana nimettömästi ja vapaaehtoisesti. (Halme ym. 2018, 5.) Vuonna 2017 kyselyyn oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja pohjoissaameksi. Käytössäni ei ole selkokielistä suomenja ruotsinkielistä kyselyaineistoa. (THL 2019a.) Vuonna 2017 keväällä Kouluterveyskyselyyn osallistui 63 % 8. ja 9. luokkien oppilaista (N = 73 680). Eniten vastaajia oli Uudeltamaalta (26 %), Pohjois-Pohjanmaalta (10 %), Pirkanmaalta (9 %) ja Varsinais-Suomesta (9 %). Vähiten vastaajia oli Ahvenanmaalta (1 %). Vastanneista kuului suomalaista syntyperää oleviin nuoriin 87 %, monikulttuuritaustaisten perheiden nuoriin 7 %, II sukupolven ulkomaalaistaustaisiin nuoriin 2 % ja I sukupolven ulkomaalaistaustaisiin nuoriin 4 %. (Halme ym. 2018, 5-6.) Tämän tutkielman ulkopuolelle rajautuvat lähinnä tutkimusekonomisista syistä suomalaista syntyperää olevat nuoret (syntynyt Suomessa, molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa, lkm = 60 2010). Päädyin myös rajaamaan alle vuoden Suomessa asuneet vastaajat (lkm = 606) analyysien ulkopuolelle, koska vastauskäyttäytymisen perusteella näytti arvioni mukaan vahvasti siltä, että heistä melko suuri osa, ilmeisesti heikomman kielitaidon vuoksi, ei ollut ymmärtänyt kysymyksiä. Edellisellä on merkitystä lähinnä I sukupolven nuorten näkökulmasta, sillä muissa ryhmissä alle vuoden asuneita oli erittäin pieni osuus. Näin ollen rajaamani tutkimusjoukko (n = 8532) on 8. ja 9.luokkalaiset vähintään vuoden Suomessa asuneet monikulttuuritaustaisten perheiden nuoret (n = 5042), II sukupolven ulkomaalaistaustaiset nuoret (n = 1340), ja I sukupolven ulkomaalaistaustaiset nuoret (n = 2150), jotka ovat siis vastanneet asumisaikaa ja syntymämaata koskeviin kysymyksiin. Taulukossa 2 on esitetty rajaamani tutkimusjoukon taustatekijöitä syntymätaustaryhmittäin. Monikulttuuritaustaisten perheiden nuorissa on vähemmän poikia (46,1 %) kuin tyttöjä (53,9 %), samoin II sukupolven ulkomaalaistaustaisissa (pojat: 45,3 % - tytöt: 54,7 %). 5 Lisäksi Kouluterveyskysely on toteutettu lukiolaisille (1. ja 2.vuosi) vuodesta 1998 lähtien ja ammattikoululaisille vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2017 kysely järjestettiin ensimmäistä kertaa myös alakouluikäisille (4. ja 5 luokka). (Halme ym. 2018, 5.) 20 Taulukko 2. Tutkimusjoukon taustatiedot. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.-ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 1) Perusaste = peruskoulu tai vastaava. Keskiaste = lukio/ammatillinen oppilaitos & lukio/ammatillinen oppilaitoksen ja ammatillisia lisäopintoja. Korkea-aste = yliopisto, ammattikorkeakoulu tai muu korkeakoulu. 2) Kyllä = asuu molempien vanhempien luona. Ei = muu (vuoroperhe, yksinhuoltajaperhe, ei asu vanhempien luona) Monikulttuuri II sukupolvi I sukupolvi Yhteensä % % % % Sukupuoli poika 46,1 45,3 53,9 48,0 tyttö 53,9 54,7 46,1 52,0 Yht. 100 100 100 100 n 5005 1328 2123 8456 Vuosiluokka 8.luokka 50,9 49,6 50,2 50,5 9.luokka 49,1 50,4 49,8 49,5 Yht. 100 100 100 100 n 5030 1337 2140 8507 Asumisaika Suomessa 1-4 vuotta 1,8 0,4 19,2 6,0 5-10 vuotta 5,3 1,0 37,8 12,8 yli 10 vuotta 12,9 4,0 23,9 14,3 koko ikä 80,0 94,7 19,2 67,0 Yht. 100 100 100 100 n 5042 1340 2150 8532 Äidin koulutustaso 1 perusaste 7,9 18,8 22,3 13,0 keskiaste 47,0 44,3 43,7 25,2 korkea-aste 45,1 36,9 33,9 41,2 Yht. 100 100 100 100 n 4704 1194 1813 7711 Vanhempien työllisyystilanne molemmat työttömiä 4,9 8,4 10,9 6,9 toinen työtön 31,7 33,0 35,0 32,7 molemmas töissä 63,4 58,6 54,1 60,4 Yht. 100 100 100 100 n 4997 1301 2071 8369 Ydinperhe2 kyllä 60,9 71,4 66,4 63,9 ei 39,1 28,6 33,6 36,1 Yht. 100 100 100 100 n 5008 1328 2112 8448 Äidin syntymämaa Suomi 51,0 30,2 Eurooppa/Venäjä 35,1 47,7 49,8 40,8 Muu maa 13,9 52,3 50,2 29,0 Yht. 100 100 100 100 n 5036 1326 2139 8501 27 kausaalivaikutusten tulkinnassa saattaa muodostua valikoitumisharha, jota satunnaistamisen mekanismi vähentäisi. (Töttö 2004, 103; Eerola 2014, 234.) Kontrafaktuaalisen kausaalipäättelyn koulukunnan mukaan yksi satunnaistamisen mekanismia jäljittelevä metodi on propensiteettipistemäärien käyttö, jolla tarkoitetaan valituista taustamuuttujista muodostettua yksiulotteista summamuuttujaa. Ideana on tasapainottaa taustatekijöiden jakaumat koeja kontrolliryhmässä mahdollisimman hyvin. Näin kausaalivaikutusten suuruutta voitaisiin arvioida propensiteettipistemääriltään samankaltaisten kaltaistusryhmien sisällä. Toinen ratkaisu, jolla kontrafaktuaalinen kausaalipäättelyn koulukunta pyrkii jäljittelemään satunnaistettua koetilannetta epäsuorasti, on välinemuuttujan hyödyntäminen. Välinemuuttujan etsiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä pitäisi löytää sellainen (väline)muuttuja, joka ennustaa vahvasti syymuuttujaa, mutta on riippumaton seurausmuuttujan virhetermistä. Mervi Eerola käyttää esimerkissään liikuntaan motivointia välinemuuttujana, jonka oletetaan vaikuttavan liikkumisen kautta terveyteen. (Ks. Morgan & Winship 2007 4-10, 188; Eerola 2014, 233 - 236.) Tässä tutkielmassa en kuitenkaan hyödynnä välinemuuttujia ja propensiteettipistemääriä. Jälkimmäisestä metodista itselläni ei ollut tietoa aineiston analyysivaiheessa. Teoreettisissa tulkinnoissani havaitusta riippuvuudesta korostuu kriittisen realismin näkökulmat. Kriittisen realismin tulkinnan mukaan jokaisen riippuvuuden taustalla on jokin kausaalimekanismi, vaikka sitä ei voitaisi välittömästi havaita. Kriittisessä realistisessa tulkinnassakin toki tiedostetaan, että havaittu riippuvuus ei ole vielä osoitus kausaalisuhteesta. Kriittisen realistisen tulkinnan mukaan kausaalisuhdeargumentaatio riippuvuudesta vaatii ennen kaikkea uskottavan ja perustellun selityksen siitä, miksi ja miten kausaalivaikutus syntyy. Tämä selitys voi pohjautua teoriaan, mittaustuloksiin, aikaisempiin tutkimuksiin tai tutkijan käsityksiin siitä, mitä hän luulee tai oikeastaan tietää luulevansa sosiaalisesta todellisuudesta. Näyttöä kausaalisuhdeargumentaatiolle haetaan kriittisen realismin tulkinnan mukaan siis myös empiirisen aineiston ulkopuolisten tekijöiden avulla. Tässä tutkielmassa riippuvuutta kuvaavat luvut antavat mahdollisuuden argumentoida nimenomaan potentiaalisten kausaalisuhteiden puolesta, joskaan kausaalisuuden todentaminen ei siis ole mahdollista. (Töttö 2004; Töttö 2012, 175 – 176, 259.) 28 Kausaalilogiikkaan perustuvien menetelmien avulla on mahdollista päästä kriittisen realismin näkökulman mukaan eräänlaiseen potentiaalisten kausaalisten mekanismien maailmaan, jossa ilmiöt tapahtuvat tutkijan ennalta määrittelemässä järjestyksessä. On toisaalta tiedostettava, että tämä potentiaalinen maailma on aina enemmän tai vähemmän tosi verrattuna sosiaaliseen todellisuuteen. Kausaalilogiikkaan perustuvat tilastolliset mallit eivät kuvaa aineistoa, vaan esimerkiksi sitä, mitä tapahtuisi yhteiskunnalliselle osallisuudelle, jos rasismia manipuloitaisiin ja jos se pääsisi vaikuttamaan puhtaasti, koska muiden mekanismien tuottamat häiriöt on puhdistettu (yhteiskunnallisen osallisuuden virhetermiin ε). Aktuaalisessa maailmassa (empiirinen aineisto) virhetermiä koskeva oletus ei yleensä ole voimassa. (Töttö 2012, 256.) Tilastollisten mallien avulla saadaan siis parhaimmillaankin vain pelkistetty ja karrikoitu kuvaus sosiaalisesta todellisuuden ilmiöistä erittäin rajatusta näkökulmasta. Vastapainoa kausaalilogiikkaan perustuville menetelmille on usean muuttujan korrespondenssianalyysi, jossa sosiaalista todellisuutta yritetään lähestyä hieman kokonaisvaltaisemmalla otteella. 3.32 Ristiintaulukointi Ristiintaulukoinnin avulla voidaan kuvata havainnollisesti kategoristen muuttujien välisiä riippuvuuksia. Menetelmä sopii hyvin tilanteeseen, jossa halutaan vertailla jonkin ilmiön (kuten rasismin) yleisyyttä ryhmittäin. (Alkula ym. 1994.) Ristiintaulukoinnissa on tärkeää esittää prosenttiosuuksien laskemissuunta oikein päin (Valkonen 1971, 29). Ei olisi kovinkaan kiinnostavaa esimerkiksi tietää siitä, kuinka moni rasismia kohdanneista kuuluu johonkin ryhmään. Kiinnostavampaa ja tutkimuskysymykseni näkökulmasta olennaista on tietää, kuinka moni johonkin ryhmään kuuluvista on kohdannut rasismia. (Töttö 2012, 279.) Rajaamani aineistoni perusteella ensin mainittu laskemissuunta kertoo siitä, että rasismia kohdanneista 50,5 % oli poikia. Jälkimmäinen kertoo siitä, että pojista 18,7 % oli kohdannut rasismia. Ensimmäinen esimerkki on ilmeisen harhaanjohtavaa ja tietenkin myös erittäin kyseenalaista, jos sitä käytetään argumentaation tukena toisissa yhteyksissä, esimerkiksi väkivallan tarkastelussa. 29 Ristiintaulukoinnin avulla voidaan myös argumentoida kausaalisuhteesta. Voidaan esimerkiksi tarkastella, miten rasismi selittää yhteiskunnallisen osallisuuden vaihtelua urheiluosallistumisen eri luokissa. (Alkula ym. 1994, 188.) On selvää, että ristiintaulukoinnin avulla ei voida huomioida erilaisia kolmansia tekijöitä kovin vaivattomasti, joten tarpeen on hyödyntää monimuuttujamenetelmiä. 3.33 Moniluokitteluanalyysi Moniluokitteluanalyysi (MCA = Multiple Classification Analysis) on varianssianalyysin ja regressioanalyysin keskeiset piirteet sisältämä monimuuttujamenetelmä, jossa yhtä jatkuvaa selitettävän muuttujan (y-muuttuja) vaihtelua voidaan ennustaa useammalla kategorisella muuttujalla (x-muuttujat). MCA:ssa on mahdollista käyttää myös jatkuvia muuttujia kovariaatteina (esim. ikämuuttuja): tästä saattaa olla hyötyä mallin selitysasteen vahvistumisen näkökulmasta, joskin ryhmittäistä tarkastelua varten jatkuvat selittäjämuuttujat on luokiteltava. (Andrews 1973, 1-2; Toivonen 1999, 255; Jokivuori & Hietala 2007; Lolle 2008, 118.) MCA:n varianssianalyyttisestä näkökulmasta menetelmän avulla on mahdollista vertailla konkreettisesti erilaisia ryhmäkeskiarvoja. Esimerkiksi yhteiskunnallisen osallisuuden keskiarvoja voidaan tarkastella rasismia kohdanneiden ja ei-kohdanneiden osalta tilanteessa, jossa muiden selittäjämuuttujien vaikutus on eliminoitu (vakioitu). Keskiarvon näkyminen on hyödyllistä, sillä se mahdollistaa epälineaaristen riippuvuuksien havainnoinnin. MCA:n regressioanalyyttisestä näkökulmasta on puolestaan mahdollista tarkastella selittäjämuuttujan suhteellisesta itsenäistä selityskykyä vastaavassa vakioidussa tilanteessa, jolloin voidaan myös etsiä näennäisyhteyksiä. (Allardt 1976, 239; Jokivuori & Hietala 2007.) Keskeisin ero ja samalla vahvuus verrattuna muihin regressioanalyyttisiin menetelmiin on se, että MCA ei sisällä lineaarisuusoletusta. MCA on myös melko liberaali normaalijakaumaoletuksen suhteen: menetelmän kehittelijöiden mukaan selitettävän muuttujan jakauma ei saisi olla 30 jyrkästi vino (tarkistus esim. histogrammin avulla). Selitettävänä muuttujana voitaisiin myös käyttää dikotomista muuttujaa, kunhan luokkakoot ovat suunnilleen yhtä suuret. Selittävien muuttujien luokkakoon suhteen ei ole oletuksia, joskin yleisesti ottaen olisi suositeltavaa, että luokkakoot eivät olisi kovin pieniä. (Andrews ym. 1973, 2.) MCA:n suosituksena on additiivisuus eli se, että selittäjämuuttujien vaikutukset ovat yhteenlaskettavissa. Jos additiivisuus ei ole voimassa, voi tämä vaikuttaa koko mallin selitysasteeseen ja ennustetarkkuuteen. Suosituksena on myöskin se, että muuttujien välillä ei vallitsisi kovin voimakasta interaktiota. (Andrews ym. 1973, 19 – 20; Allardt 1976.) Interaktio tarkoittaisi tilannetta, jossa rasismin tai jonkin muun selittäjämuuttujan vaikutus yhteiskunnalliseen osallisuuteen riippuisi jostain kolmannesta tekijästä (Ketokivi 2015, 299). Tein tutkielman aikana erillisiä interaktiotarkastuksia kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, millä saadaan graafisesti näkyviin mahdollisia interaktiovaikutuksia (Jokivuori & Hietala 2007, 141). Jos voimakasta interaktiota havaitaan tai epäillään, yksi keino on tehdä moniryhmämallinnus (multigroup modeling). Moniryhmämallinnus tarkoittaa sitä, että jokin selittäjämuuttuja laitetaan ryhmitteleväksi tekijäksi. (Ketokivi 2015, 162.) Moniryhmämallinnuksen vahvuutena on se, että sen avulla voidaan tuoda esiin jonkin sosiaaliryhmän ”tosiasiallinen” yhteiskunnallinen osallisuus, joka saattaisi peittyä, jos kyseinen muuttujan olisi selittäjämuuttujana (ks. Selkälä 2013, 118; Selkälä 2016 ym., 338). MCA:n suosituksena on myöskin se, että muuttujien välillä ei olisi erittäin voimakasta multikollinearisuutta (muuttujien välistä korrelaatiota), vaikka menetelmä onkin melko vakaa tämän suhteen (Andrews 1973, 6; Jokivuori & Hietala 2007). Multikollinearisuus kasvattaa keskivirhettä, joka voi aiheuttaa tilastollisesti ei-merkitsevän yhteyden. Edellinen ei ole toisaalta tärkeää, jos tarkoituksena on kuvata vain kertoimien voimakkuuksia. Erittäin suurikaan multikollinearisuus ei ole sinänsä ongelma sellaisen muuttujan kohdalla, joka ei ole teoreettisesti mielenkiintoinen. Näin ei ole myöskään silloin, jos tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka paljon muuttujat yhdessä selittävät vaihtelua. Tässä tutkielmassa multikollinearisuus ei tietääkseni olisi kovin suuri ongelma vähemmän multikollineariisille herkille menetelmillekään, koska hieman yksinkertaistaen sanottuna suuren tutkimusjoukon myötä käytettävissäni on erittäin paljon informaatiota, tilavuutta tai kohinaa. (Ketokivi 2015.) On mainittava vielä erikseen, että MCA ja muut regressioanalyyttiset menetelmät eivät sisällä oletusta siitä, etteivätkö muuttujat 31 saisi korreloida keskenään (vrt. Jokivuori & Hietala 2007, 41). Jos multikollinnearisuutta ei olisi lainkaan, ei tarvittaisi usean muuttujan regressioanalyysejä. (Toivonen 1999, 306.; Töttö 2012, 287.) MCA:n tulkintaan (tilastotieteelliseen) liittyvät keskeiset mitat ovat seuraavat: • Eta-kerroin muistuttaa korrelaatiokerrointa, joskin vaihteluväli on erilainen (0 – 1). Etakerroin kuvaa kunkin selittäjämuuttujan yhteyttä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Eta2 kertoo taas siitä, kuinka paljon muuttuja pystyy selittämään yhteiskunnallisen osallisuuden varianssista. • Beta-kerroin on osittaiskorrelaatiokerroin, jonka vaihteluväli on nollasta ykköseen (vrt. regressiokertoimen kulmakerroin). Beta-kerroin kuvaa sitä, kuinka hyvä suhteellinen itsenäinen selityskyky kullakin muuttujalla on, kun muiden tekijöiden vaikutus on eliminoitu (vakioitu). Beta-kerroin ei kerro sitä, kuinka paljon selittäjämuuttuja selittää yhteiskunnallisen osallisuuden varianssista, sillä beta-kertoimella on merkitystä vain suhteessa toisiin muuttujiin. Etaja beta-kertoimien vertailulla on mahdollista paljastaa näennäisyhteyksiä. • R2 kertoo koko mallin selitysasteen. Tämä selitysaste ilmaisee, kuinka paljon selittäjämuuttujat yhdessä selittävät tai kuinka paljon malli selittää yhteiskunnallisen osallisuuden varianssista. • Vakioimaton tai empiirinen keskiarvo, joka liittyy eta-kertoimiin, kertoo kunkin selittäjämuuttujan ryhmäkeskiarvot lähtötilanteessa. MCA antaa ryhmäkeskiarvojen poikkeamat kokonaiskeskiarvosta. • Vakioitu tai korjattu keskiarvo, joka liittyy beta-kertoimiin, kertoo tilanteen, jossa muiden muuttujien vaikutukset on eliminoitu (vakioitu). MCA antaa tässäkin ryhmäkeskiarvojen poikkeamat kokonaiskeskiarvosta. (Andrews ym. 1973, 6 – 7; Allardt 1976, 240 – 241.) Timo Toivosen (1999) mukaan tutkimusjoukon ollessa suuri keskeisiä muuttujien hyvyyttä osoittavia tilastomittoja ovat erityisesti etaja betakertoimet. Huomioitavaa tulkinnassa on erityisesti se, että keskiarvojen eroihin ei pidä kiinnittää huomioita, jos kertoimet jäävät kovin vaimeiksi. Suuretkin keskiarvojen erot saattavat olla nimittäin mitättömiä, jos ryhmän sisäinen vaihtelu on suurta. (Toivonen 1999, 250, 256.) 32 Mitä suurempi on selitysaste (R2), sitä enemmän yhteiskunnallisen osallisuuden vaihtelusta pystytään ennustamaan selittäjämuuttujien avulla. Mikko Ketokiven (2009) mukaan monimutkaisia ja abstrakteja ilmiöitä tutkivassa ei-kokeellisessa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa päästään harvoin yli 20 % selitysasteisiin. (Ketokivi 2009, 102 – 103.) Alhaiset selitysosuudet yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kertovat siitä, että yksilöt ovat erilaisia, vaikeasti ennustettavia ja saattavat ymmärtää abstraktia ja monimutkaista ilmiötä kuvaavat kysymykset eri tavoin (Jokivuori & Hietala 2007). On esimerkiksi mahdollista, vaikkakin luultavasti epätodennäköistä, että pahoinvoinnista ja rasismista huolimatta, nuori saattaa kokea olevansa erittäin tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Siihen, millaisia keskiarvojen eroja tai kertoimia voidaan tulkita teoreettisesti merkittäviksi tai yhteiskunnallisesti tärkeiksi, ei tilastotiede anna suoria vastauksia vaan se jää tutkijan arvioitavaksi (Töttö 2012, 109-110). Helppo mutta ongelmallinen ratkaisu on soveltaa menetelmäoppaita: esimerkiksi tietoa siitä, että 0,20-0,40 kertoimia pidetään yleensä vahvana osoituksena ilmiöiden välisestä riippuvuudesta yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa (esim. Jokivuori & Hietala 2007). Tämä auktoriteetteihin vetoaminen ei ole kuitenkaan kovin vahvaa tieteellistä argumentaatiota, ja voi johtaa harhaisiin tulkintoihin. Kertoimien hyvyyden arvioinnissa pitäisikin aina huomioida tutkimuskysymykset, konteksti, teoria ja aineiston ominaisuudet. (Ketokivi 2015.) Yksi ratkaisu kertoimen hyvyyden arviointiin on verrata sellaisia sisällöllisesti samankaltaisia muuttujia keskenään, joita pidetään kiistatta yhteiskunnallisesti merkittävinä (Töttö 2012, 110). MCA:ssa on mahdollista arvioida karkeasti kertoimien perusteella muuttujien suhteellista selityskykyä, jolloin voidaan varovaisesti tulkita, että toisen muuttujan itsenäinen selityskyky näyttää olevan jotakin toista muuttujaa vahvempi. Ongelma tässä tulkinnassa saattaa tietenkin olla se, että suhteellisesti paras tai kiistaton muuttuja on todellisuudessa melko vaatimaton yhteiskunnallisen osallisuuden ennustaja, jolloin ongelmaksi voi muodostua ylitulkinta. Tässä tutkielmassa tärkeä huomio kertoimien ja selitysasteen merkittävyyttä arvioitaessa on se, että selitettävänä oleva yhteiskunnallinen osallisuus on alun perin järjestysasteikollinen 5-asteinen Likert-muuttuja, vaikka tulkitsenkin sen tässä tutkielmassa jatkuvaksi muuttujaksi (Jokivuori 33 & Hietala 2007). Tämä oletus ja ainoastaan yhden muuttujan käyttäminen selittäjämuuttujana saattaa olla ongelmallinen, sillä esimerkiksi keskivastaus (ei samaa eikä eri mieltä) saattaa teoriassa kertoa siitä, että vastaaja on tosiasiallisesti heikompiosainen kuin kielteisen vastauksen kertonut, koska hän ei ole välttämättä osannut tunnistaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Toisaalta taas keskivastaus saattaa kertoa siitä, että vastaaja ei ole ollut avun tarpeessa, jota positiivinen vastaus saattaa joissakin tapauksissa indikoida. 3.34 Usean muuttujan korrespondenssianalyysi Usean muuttujan korrespondenssianalyysi (Multiple Correspondence Analysis) on kuvaileva ja induktiivinen menetelmä. Ideana on se, että menetelmä luo geometrisen mallinnuksen avulla muuttujien luokkien keskinäissuhteita tai vastaavuuksia (correspondence) kuvaavan koordinaatiston, joka mahdollistaa monipuoliset tulkintamahdollisuudet. (Purhonen ym. 2014, 361.) Tulevaan analyysiini on valittu vapaa-ajan osallistumista kuvaavia muuttujia (aktiiviset muuttujat), jotka esitän myöhemmin tulosluvussa ”vapaa-ajan karttana”. Edellytyksenä on se, että analyysin mukaan otettavat muuttujat ovat mitta-asteikoltaan luokiteltuja. Näitä yhtä asiaa kuvaavia muuttujien luokkia voidaan kutsua korrespondenssianalyysin yhteydessä modaliteeteiksi. Esimerkiksi poliittisesta osallistumisesta (1 = kyllä, 2 = ei) muodostuisi kaksi aktiivista modaliteettia. (Purhonen ym. 2014, 361.) Korrespondenssianalyysi luo valittavien muuttujien osalta matriisin, jonka rivit ovat yksilövastaajia ja sarakkeet modaliteetteja. Tätä matriisia analysoimalla menetelmä sijoittaa kunkin modaliteetin ja kunkin yksilön geometriseen tilaan. Menetelmä pyrkii luomaan sellaisen ratkaisun, jossa dimensiot (akselit) kuvaavat parhaiten aineiston keskeisiä rakenteita. Lähempään tarkasteluun valikoituvat dimensiot, jotka parhaiten selittävät muuttujien vaihtelua. Akseleiden erottelevaa voimaa mitataan niiden ominaisarvolla. Korrespondenssianalyysi visualisoi voimakkaimman dimension vaaka-akseliksi, ja toiseksi voimakkaimman pystyakseliksi. Mahdollista olisi myös useamman dimension tarkastelu, mutta helpompaa on yleensä tarkastella ja tulkita kahta dimensiota. (Purhonen ym. 2014, 361.) 34 Korrespondenssianalyysi tuottaa kaksi hajontakuviota, joissa dimensiot ja sijaintien merkitykset ovat täsmälleen samanlaiset kahden päädimension suhteen. Tässä tutkielmassa esittelen ainoastaan modaliteettien pilven, josta nähdään kaikkien modaliteettien sijainnit. Mahdollista olisi myös yksilöiden pilven tarkastelu, josta nähtäisiin kaikki vastaajayksilöt koordinaatistossa. Yksilöiden pilven tarkastelu olisikin kiinnostavaa, jos käytössäni olisi avovastauksia, jolloin voisin paikantaa yksilövastaajan vapaa-ajan kartasta ja kuvailla tarkemmin, mitä mieltä hän on eri asioista. Kiinnostavia yksityiskohtia voisi olla muun muassa tietää, millaista harrastetoimintaa omatoiminen urheilu sisältää (esim. mahdolliset katupelit), esiintyykö ohjatussa urheilussa rasismia ja millainen on yhdistystoiminnan sisällöllinen merkitys yhteiskunnallisen osallisuuden suhteen (esim. uskonnolliset yhdistykset). Nyt tarkastelusta ei olisi kovinkaan paljon hyötyä ainakaan visuaalisessa mielessä, sillä näkymä on noin 8000:sta vastaajasta koostuva tumma pilvi. Voisin toki valita yksilövastaajan jostakin vapaa-ajan kartan ääripäästä ja kertoa, miten hän on vastannut joihinkin tutkimusongelman kannalta kiinnostaviin kysymyksiin. (Ks. Purhonen ym. 2014.) Vapaa-ajan kartta mahdollistaa monenlaiset tulkinnat. Voidaan tehdä sisällöllinen tulkinta siitä, mitä pystyja vaaka-akselit (dimensiot) kuvaavat. Kuviota voidaan myös tarkastella neljänä kenttänä, joita akselit erottavat. Edellisessä tarkasteluissa on tosin huomioitavaa, että kuviossa akseleiden rajat eivät ole tarkkarajaisia, vaan asteittaisia: rajojen ideana on lähinnä helpottaa lukijan tulkintaa ja tehdä näkyväksi keskipiste (origo). Mahdollista on tietenkin myös modaliteettien (luokkien) keskinäisyhteyksien tulkinta esimerkiksi vastinparein. (Purhonen ym. 2014.) Modaliteettien läheisyyden tulkinta eroaa riippuen siitä, ovatko ne samaan vai eri muuttujiin kuuluvia. Kun eri muuttujien modaliteetit ovat lähellä toisiaan, nämä ominaisuudet esiintyvät satunnaista useammin yhdessä. Mikäli saman muuttujan modaliteetit ovat lähellä toisiaan, merkitsee se sitä, että näihin modaliteetteihin kuuluvien vastaajakuvat muiden muuttujien suhteen ovat samankaltaisia. (Mamia 2009, 40.) Vapaa-ajan karttaa voidaan tarkastella myös sellaisten analyysin ulkopuolisten muuttujien avulla, joita ei ole käytetty kartan rakennusvaiheessa. Nämä täydentävät muuttujat (supplementary variables) voidaan heijastaa siis jo olemassa olevalle vapaa-ajan kartalle. Olennaista on 35 huomata tässä täydentävässä tarkastelussa se, että alkuperäisen vapaa-ajan kartan koordinaatit eivät muutu, kun mukaan otetaan täydentäviä muuttuja. (Purhonen ym. 2014.) Kuinka suurta eroa voidaan pitää merkittävänä vapaa-ajan kartalla? Brigitte Le Rouxin ja kumppaneiden (2008) mukaan kahden modaliteetin koordinaattien poikkeaman ollessa yhdellä dimensiolla suurempi kuin 1, etäisyyttä voidaan pitää suurena. Alle 0,5: n poikkeamaa voidaan pitää puolestaan pienenä erona. (Le Roux ym. 2008, 1058; Purhonen ym. 2014, 381.) Edelliseen ohjeistukseen on kuitenkin syytä suhtautua varovaisesti, koska siitä ei ilmene, millä etäisyysmitalla korrespondenssianalyysi oltiin toteutettu. Ongelmana tekemässäni korrespondenssianalyysissä voidaan pitää uudelleen luokittelun eräänlaista mielivaltaisuutta. Uudelleen luokittelu voi aiheuttaa epäsopivan keskiarvo -varianssi -suhteen, jolloin riskinä on vapaa-ajan kartan harhainen tulkinta. Tässä tutkielmassa uudelleen luokitellun taustalla oli alun perin se, että korrespondenssianalyysi tuotti alkuperäisillä muuttujilla vääristynyttä hevosenkenkämäistä muotoa, joka saattaa johtua itse menetelmästä, ei aineistosta. Yksi ratkaisu vääristymien korjaukseen olisi oikaistu korrespondenssianalyysi (DCA), jota en käyttänyt, koska en tuntenut menetelmää vielä aineiston analyysivaiheessa. (Ks. Niku 2015, 3 – 4.) Usean muuttujan korrespondenssianalyysissäni korostuu Pierre Bourdieun (1994/1998) ajatus siitä, että yksilöiden ominaisuuksien sijaan pitäisi keskittyä ilmiöiden välisiin suhteisiin ja niistä muodostuviin sosiaalisiin tiloihin. Tätä relationaalista näkökulmaa mukaillen, samoin kuin Semi Purhonen ja työryhmä (2014) omassa tutkimuksessaan, en ole käyttänyt vapaa-ajan kartan rakennusvaiheessa esimerkiksi sosiaalisia taustatekijöitä. Fokuksessani on osallistuminen, joka nähdään sosiaalisen osallisuuden teorian valossa keskeisenä mekanismina osallisuuden kokemuksen muodostumisessa. Tarkoitukseni on erityisesti tarkastella täydentävän tekniikan avulla, ovatko vapaa-ajan osallistumisen jaot rakenteellisesti vastaavia eri areenoille pääsemisen kokemusta kuvaavien tekijöiden kanssa. (Ks. Rounet 2006, 142 – 143; Purhonen ym. 2014, 363.) Korrespondenssianalyysin keskeisin ero verrattuna kausaalilogiikkaan perustuviin menetelmiin on se, että menetelmässä ei valita selittäviä eikä selitettäviä muuttujia. Tämä merkitsee sitä, että muuttujilla ei ole etukäteen ajatellen minkäänlaista hierarkkista järjestystä. Tämän vuoksi on suositeltu, että muuttujien sijaintien perusteella ei tehtäisi kausaalisuhdetulkintoja. (Mamia 2009, 40.) Korrespondenssianalyysiä voidaan toisaalta jatkaa kausaalilogiikkaan perustuvien 36 menetelmien avulla, jos kuvion perusteella löytyy esimerkiksi jokin mielenkiintoa herättävä yhteys (ks. Vehkalahti 2014). 3.4 Tutkimusetiikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkimuslupaa pyytäessäni sitouduin samalla allekirjoitukseni myötä tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti huolehtimaan huolellisesti aineiston säilyttämisestä, tallentamisesta ja käsittelemisestä. Sitouduin suojaamaan aineiston salasanalla suojatulla tietokoneella. Sitouduin myös tutkielman valmistuttua hävittämään aineiston asianmukaisella tavalla. (Ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 2019.) Tutkimuksen toteuttamisessa olen kiinnittänyt erityistä huomioita huolellisuuteen, avoimuuteen ja rehellisyyteen (TENK 2019). Tavoitteeni on ollut se, että kuka tahansa lukija voisi päätyä menetelmiä käyttämällä ja lukujen perusteella samoihin tutkimustuloksiin (Töttö 2012, 33). Olen esittänyt menetelmiin liittyviä rajoituksia ja yrittänyt antaa lukijalle keinot, joilla hän voi lukuja tulkita. Näin lukijalla avautuu mahdollisuus esittää kritiikkiä ja kiinnittää huomiota myös sellaisiin asioihin, joita itse en ole tiedostanut tai pitänyt tärkeinä tutkimuskysymyksien näkökulmasta. Anneli Pohjola (2007) ajattelee, että tutkimuksissa käytettyjen termien käyttöön saattaa liittyä vallankäyttöä, joka voi pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa tutkittaville. Pohjolan mukaan tutkijan on jatkuvasti reflektoitava tekemiään valintoja, esimerkiksi nimeämisten suhteen. (Pohjola 2007, 24 – 25.) Tästä näkökulmasta tarkasteltuna käyttämiäni luokituksien nimeämisiä kohtaan voidaan esittää kritiikkiä, sillä esimerkiksi II sukupolven ulkomaalaistaustainen nuori, ei välttämättä vastaa nuoren omaa käsitystä hänen kokemastaan identiteetistä. Nimeäminen saattaa myös tahattomasti kyseenalaistaa nuoren ihmisen suomalaisuuden ylläpitäen ja vahvistaen yhteiskunnassa esiintyviä stereotypioita. (Rastas 2007, 22; Souto 2011, 45.) Voidaan myös ajatella, että nimeämisvalinnoilla osoitetaan solidaarisuutta tutkittavia kohtaan, kuten Anu Castaneda (2017, 182) näyttää tekevän ehdottaessaan I sukupolven suomalainen käsitettä. Edellisenkään käsitteen käyttäminen ei tosin ole itsestään selvää, sillä yksilö ei koe välttämättä olevansa suomalainen. 43 Kuviosta 3 nähdään asumisajan mukaan tarkasteltuna, että yhteiskunnallisen osallisuuden yhteys ei näytä olevan täysin suoraviivainen. Nähdään, että Suomessa 1-4 vuotta asuneista vastaajista 42,2 % tunsi olevansa yhteiskunnallisesti osallinen, kun 5-10 vuotta asuneilla osuus oli 38,9 %. Yli 10 vuotta asuneista positiivista kokemuksestaan kertoi 46,0 %, koko ikänsä Suomessa asuneista 50,2 %. Myöhempää MCA-tarkastelua varten yhdistän 1-4 vuotta ja 5-10 vuotta asuneet yhteen. Kuviossa 4 on esitetty yhteiskunnallinen osallisuus rasismin kokemuksen mukaan. Rasismia kohdanneista yhteiskunnallista osallisuutta koki 38,0 %, kun taas ei-kokijoista selvästi suurempi osa, 49,6 %. Kuvio 4. Yhteiskunnallinen osallisuus (tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa) rasismia kohdanneilla ja ei-kohdanneilla (%). n = 7709. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei rasismia (n = 6247) Rasismia (n = 1462) Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko ikä (n = 5492) yli 10 vuotta(n = 1163) 5-10 vuotta (n = 1025) 1-4 vuotta (n = 460) Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 3. Yhteiskunnallinen osallisuus (tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa) asumisajan eri luokissa (%). χ2 = 72,186; df 12, p = <0,001. n = 8140. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.- luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 44 Rasismia kohdanneista yhteiskunnallista osattomuutta/epäoikeudenmukaisuutta koki 29,5 %, kun ei-kohdanneilla vastaava osuus oli 16,4 %. Huomioitavaa on se, että rasismia kohdanneista peräti 17,2 % oli täysin eri mieltä siitä, että on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Yksittäistarkastelun perusteella näyttäisi siis siltä, että rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden välillä vallitsee selkeä tilastollinen riippuvuus. 4.3 Yhteiskunnallista osallisuutta ennustavat sosiaaliset taustatekijät ja rasismi Valitsin ensimmäiseen MCA-tarkasteluun seitsemän sosiaalista taustaa kuvaa muuttujaa ja rasismin: 1) Sukupuoli, 2) Syntymätausta (sukupolvi) 3) Asumisaika Suomessa 4) Vanhempien työllisyystilanne 5) Äidin koulutustaso 6) Ydinperhe 7) Ystävät 8) Rasismi. Valitsin sukupuolen mukaan, koska kansalaiskeskusteluissa ollaan huolestuneita erityisesti ulkomaalaistaustaisten poikien integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. HS 8.6. 2018). Toisaalta on myös esitetty, että ulkomaalaistaustaiset tytöt saattavat olla kolminkertaisessa marginaalisissa, ikänsä, sukupuolen ja etnisen taustan vuoksi (Helve ym. 2005, 205). Asumisaikaa voidaan pitää keskeisenä muuttujana yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. On esimerkiksi esitetty, että alakouluikäisenä Suomeen muuttaneilla on luontevampaa oppia vieras kieli kuin yläkouluikäisillä. (Teräs & Kilpi-Jakonen 2011, 189.) Markkinoille pääsemisen näkökulmasta vanhempien työllisyys on perusteltu valinta tarkasteluun. Voidaan ajatella, että vanhempien työllisyys edeltää perheen taloudellista tilannetta, jolla 45 taas saattaa olla epäsuoria vaikutuksia nuoren hyvinvointiin ja osallistumiseen. Myös vanhemmat saattavat kohdata rasismia työmarkkinoilla. Heikko taloudellinen tilanne perheessä saattaa heijastua lasten hyvinvointiin. Myös äidin koulutus liittyy työmarkkinoille pääsemiseen ja voidaan liittää Pierre Bourdieun (1986) ajatteluun vanhempien jakamasta kulttuurisesta pääomasta, jonka vuoksi nuorella saattaa olla tulevaisuudessa paremmat edellytykset koulutukseen. Valitsin äidin koulutustason, koska sitä koskevaan kysymykseen oli vastattu hieman useammin kuin isän koulutustasoa koskevaan kysymykseen. Perherakennetta kuvaava muuttuja voidaan yhdistää sosiaalisiin verkostoihin pääsemiseen (Leemann & Kuusio 2016). Perhe on eräänlainen instituutio, joten voidaan puhua pääsemisestä tässäkin yhteydessä (Allardt 1976). Muuttujassa on huomioitavaa ja ehkä hieman ongelmallista se, että muu kuin ydinperhe sisältää vuoroperheessä asuvia, joihin kuuluvat saattavat nostaa keskiarvoa. Toisaalta ryhmässä mukana on yksinhuoltajaperheessä asuvien lisäksi nuoria, jotka eivät asu vanhempiensa luona. Sosiaalisiin verkostoihin pääsemisen näkökulmasta ystävien määrää kuvaavan muuttujan on tarkoitus kertoa nuoren sosiaalisesta statuksesta hieman samoin kuin aikuisten kohdalla ammattiaseman. Bourdieulaisesta sosiaalisen pääoman näkökulmasta voidaan ajatella, että laajan ja luotettavan ystäväpiirin avulla nuorella on mahdollisesti helpompi päästä edelleen muillekin osallistumisen areenoille kerryttämään pääomia (ks. Bourdieu 1986, 21-22). Kuten jo aikaisemmin olen tuonut esiin, on rasismin todettu olevan lukuisissa kvantitatiivissa tutkimuksissa yhteydessä nuorten mielenterveysongelmiin (esim. Priest ym. 2013). Tämän perusteella voidaan sosiaalisen osallisuuden taustateoriaa soveltavasti pohtien esittää, että rasismilla saattaa olla suoran vaikutuksen lisäksi epäsuora vaikutus mielenterveysongelmien kautta esimerkiksi ystävyyssuhteiden luomiseen ja tulevaisuudessa työmarkkinoille pääsemiseen. Myös koulutukseen pääsemiseen saattaa olla epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi aiemmin esitellyssä ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että rasismilla oli yhteys nuoren kouluvaikeuksiin ja heikompaan itsetuntoon sekä edelleen aikuisena toivottomuuden tunteeseen omien akateemisten opintojen suhteen - tosin ei kuitenkaan niillä rasismia kohdanneilla 46 nuorilla, joilla oli hyvä suhde opettajiin ja kokemus tasa-arvoisesta kouluympäristöstä (Bayram Özdemir & Stattin 2013, 1260-1261). Taulukossa 8 on raportoitu selittävät muuttujat ja niiden mukaiset havaintomäärät eri osaryhmissä (n), ryhmäkeskiarvot ja poikkeamat keskiarvosta vakioimattomassa lähtötilanteessa ja vakioidussa tilanteessa. Lisäksi mukana ovat eta-ja betakertoimet. Tilastollisiin merkitsevyyksiin voi niin halutessaan kiinnittää huomiota. Tosin suuren otoskoon vuoksi todellisuudessa pienetkin erot saattavat tulla tilastollisesti erittäin merkitseviksi. Kun mennään kohti tuhannen vastaajan joukkoa, voidaan niihin kiinnittää enemmän huomiota. (Töttö 2012.) Yhteensä malli selittää vaatimattomasti 7,1 % yhteiskunnallisen osallisuuden vaihtelusta. Alhainen selitysosuus kertonee siitä, että yksilöllisillä eroilla on enemmän merkitystä kuin kuulumisella johonkin viiteryhmään sen suhteen tunteeko nuori olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Poikkeuksena ovat kuitenkin ystävyyssuhteet, jotka ennustavat parhaiten yhteiskunnallisen osallisuutta lineaarisella yhteydellä (β =.173). Vakioidussa tilanteessa ei yhtään läheisiä ystävien ryhmään kuuluvien yhteiskunnallinen osallisuus oli keskimäärin 3,04, kun vastaavasti kahta useamman ystävän ryhmällä keskiarvo oli selvästi korkeampi, 3,63. Näyttää siis siltä, että mitä enemmän nuorella on ystävyyssuhteita, sitä vahvempaa on myös yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus. Seuraavaksi parhaiten yhteiskunnallista osallisuutta ennustivat vakioidussa tilanteessa asumisaika (β = .091), rasismi (β = .090) ja sukupuoli (β= .089). Vakioituja eli korjattuja keskiarvoja tarkasteltaessa huomataan, että 1-10 vuotta Suomessa asuneiden yhteiskunnallinen osallisuus oli keskimäärin 3,22, yli 10 vuotta asuneiden 3,37 ja koko ikänsä asuneiden 3,51. Näyttää siltä, että rasismin kokijoilla on myös vakioidussa tilanteessa heikompi yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus kuin niillä, jotka eivät ole kohdanneet sitä: yhteiskunnallisen osallisuuden keskiarvo oli rasismia kohdanneilla nuorilla 3,21, kun taas ei-kohdanneilla 3,49. Vakioidussa tilanteessakin pojilla (3,55) yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus oli keskimäärin vahvempaa kuin tytöillä (3,34). 47 Taulukko 8. MCA 8 : Rasismi ja sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. n Vakioimaton keskiarvo Poikkeama ka:sta Eta Vakioitu keskiarvo Poikkeama ka:sta Beta Sukupuoli .099 .089*** tyttö 3628 3,32 -,11 3,34 -,10 poika 3251 3,57 ,13 3,55 ,11 Syntymätausta .070 .079*** I sukupolvi 1571 3,37 -,07 3,55 ,11 II sukupolvi 1052 3,28 -,16 3,24 -,20 Monikulttuuritausta 4256 3,50 ,06 3,45 ,01 Asumisaika .078 .091*** 1-10 vuotta 1184 3,24 -,19 3,22 -,22 yli 10 vuotta 972 3,40 -,04 3,37 -,07 koko ikä 4723 3,50 ,06 3,51 ,07 Työllisyystilanne .072 .029* molemmat työttömiä 460 3,22 -,21 3,35 -,09 yksi työtön 2262 3,36 -,08 3,41 -,03 molemmat töissä 4157 3,50 ,07 3,47 ,03 Äidin koulutustaso .048 .018 perusaste 870 3,29 -,15 3,39 -,05 keskiaste 3176 3,44 ,00 3,43 ,00 korkea-aste 2833 3,48 ,04 3,46 ,02 Ydinperhe .080 .071*** ei 2470 3,31 -,13 3,32 -,11 kyllä 4409 3,51 ,07 3,50 ,06 Ystävät .191 .173*** ei yhtään 726 3,03 -,40 3,04 -,39 yksi 1262 3,22 -,22 3,24 -,20 kaksi 1428 3,30 -,13 3,34 -,10 useampi 3463 3,66 ,22 3,63 ,19 Rasismi .123 .090*** kyllä 1272 3,12 -,31 3,21 -,23 ei 5607 3,51 ,07 3,49 ,05 100 R2 7,1 % Kokonaiskeskiarvo 6879 3,44 ***p=<0,001, **p=<0,01, *p=<0,05 8 Pertti Jokivuori, Risto Hietala (2007) ja Henrik Lolle (2008) opastavat, miten MCA-toteutetaan SPSS:n Syntaksin avulla. 48 Sukupuolen jälkeen vahvimmin yhteiskunnallista osallisuutta ennustaa syntymätausta (β = .079). I sukupolven ulkomaalaistaustaisilla nuorilla näyttäisi olevan vakioitujen keskiarvojen valossa jopa vahvin yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus (3,55) verrattuna monikulttuuritaustaisiin nuoriin (3,45) ja II sukupolven nuoriin (3,24). Myös ydinperheeseen kuuluminen näyttäisi olevan yhteydessä keskimääräistä vahvempaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen (β = .071). Vanhempien työllisyyden yhteys yhteiskunnalliseen osallisuuden kokemukseen näyttäisi olevan olematon. Tulos on hieman samansuuntainen kuin aiemmin saatu tutkimustulos, jonka mukaan vanhempien työttömyydellä ei ole itsenäisiä ylisukupolvisia yhteyksiä nuoren huono-osaisuuteen aikuisuudessa, vaikka aikuisen työttömyyteen itsenäinen yhteys onkin. Vasta perheen pitkään jatkuneella tukalalla taloudellisella tilanteella ja toimeentulotukiasiakkuudella on havaittu olevan itsenäiset yhteydet myöhempään huono-osaisuuteen aikuisuudessa. (Vauhkonen ym. 2017, 506-508.) Vaimean yhteyden taustalla saattaa olla myös se, että osa vanhemmista saattaa olla niin sanotuille prekaareilla työmarkkinoille, eli heikosti palkatuille, lyhytaikaisille ja yhteiskunnallisesti aliarvostetuilla aloilla (Davydova-Minguet & Pöllänen 2018, 172). Äidin koulutustaso ei näytä olevan yhteydessä yhteiskunnalliseen osallisuuteen, mikä on jo sinänsä mielenkiintoinen tulos. Tulokset antavat siis viitteitä siihen, että yläkouluikäisenä äidin koulutustasolla ei ole yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksen näkökulmasta kovin suurta merkitystä 9 . Toisaalta myöhemmin tutkielmassa ilmenee, että äidin (ja isän) koulutustasolla on merkitystä harrastusosallistumisen suhteen. Kenties sosioekonomiseen taustaan liittyvien erojen vaikutukset näkyvät voimakkaammin vasta aikuisuudessa (ks. Kestilä ym. 2018, 8-9), jolloin voidaan ajatella, että koulutuksen vaikutukset eivät ole vielä realisoituneet yläkouluikäisenä. Tämä saattaa tietenkin koskea myös rasismin mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Vastaajapsykologisessa mielessä voidaan myös spekuloida sitä, osaavatko korkeakoulutettujen vanhempien lapset tunnistaa yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia herkemmin kuin 9 Tein myös muutamia erillisiä interaktiotarkasteluita liittyen sukupuoleen ja äidin koulutustasoon. Ilmeni, että pojilla äidin koulutustaso näytti vaikuttavan hieman tyttöjä vahvemmin yhteiskunnalliseen osallisuuteen, joskaan interkatiovaikutus ei yltänyt tilastollisesti merkitseväksi (p=0,073). Samansuuntaiset tulokset olivat myös isän koulutustason/pojan mukaan tarkasteltuna interaktiovaikutuksen yltäessä tilastollisesti melkein merkitseväksi (p=0,047). Tytöillä näytti siltä, että isän keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksella ei ollut eroja yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksen suhteen (ks. Kestilä ym. 2018). 49 vähemmän koulutettujen lapset. Voidaan myös pohtia sitä, tasoittaako peruskoulu eroja, sillä samaisella aineistolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vähemmän koulutettujen vanhempien lapset suhtautuivat vaikutusmahdollisuuksiinsa myönteisemmin kuin korkeakoulutettujen lapset (Kestilä ym. 2018, 3), mikä taas antaisi viitteitä siihen, että lähtökohtaisesti heikommassa asemassa oleville nuorille annetaan enemmän tilaisuuksia vaikuttaa. Tarkastelin seuraavaksi, tuleeko rasismin selitysvoima voimakkaammin näkyviin jollakin kolmesta syntymätaustaryhmästä. Lisäsin siis selittäjänä olleen syntymätaustan ryhmitteleväksi tekijäksi. Seuraavassa esittelen vain etaja beta-kertoimet sillä kolmen eri syntymäryhmän taulukot menisivät luultavammin hieman raskaaksi lukijalle. Taulukko 9. MCA: Rasismi ja sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina syntymätaustoittain. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. Monikulttuuritausta II sukupolvi I sukupolvi Eta Beta Eta Beta Eta Beta Sukupuoli .104 .095*** .119 .106*** .082 .059* Asumisaika .062 .047** .073 .071 .141 .131*** Työllisyystilanne .055 .020 .093 .063 .092 .060 Äidin koulutus .027 .007 .021 .007 .080 .052 Ydinperhe .078 .063*** .075 .078* .116 .091*** Ystävät .185 .174*** .196 .177*** .199 .178*** Rasismi .090 .077*** .140 .121*** .139 .092*** 100 R2 5,8 % 8,0 % 9,1 % ***p=<0,001, **p=<0,01 *p=<0,05 Taulukossa 9 esitetystä moniryhmämallinnuksesta nähdään, että rasismin itsenäinen yhteys säilyi jokaisessa syntymätaustaryhmässä, kun monia sosiaalisia taustatekijöitä oli eliminoitu. Rasismin selityskyky näyttää olevan voimakkainta II sukupolven nuorilla. Mahdollisesti rasismi saatetaan kokea keskimääräistä raskaammin silloin, jos on asunut koko ikänsä Suomessa, eikä tunne olevansa tervetullut synnyinmaahansa. Alkuperäisistä tutkimussuunnitelmasta poiketen päädyin tekemään vielä erillisen MCA:n, jossa ryhmittelevänä tekijänä oli äidin syntymämaa. Selittävinä tekijöinä ovat tällä kertaa sukupuoli, 50 vanhempien työllisyys, äidin koulutus, ydinperhe ja asumisaika sekä rasismi. Taulukosta 10 nähdään, että niillä nuorilla, joiden äiti oli syntynyt Lähi-idässä ja Somaliassa on rasismi (β=.193) mukana olevista muuttujista suhteellisesti vahvin ja erittäin voimakas yhteiskunnallisen osallisuuden itsenäinen ennustaja. Nähdään myös, että työllisyyden (β=.153), sukupuolen (β=.150) ja äidin koulutustason (β=.100, joskin p=>0,05) itsenäiset ennustuskyvyt ovat suhteellisen vahvoja. Aasialaistaustaisilla nuorilla puolestaan erityisen voimakas ennustaja on sukupuoli (β=.191) rasismin (β=.166) ollessa toiseksi vahvin ennustaja myös voimakkaalla kertoimella. Taulukko 10.MCA: Sosiaaliset taustatekijät ja rasismi yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajina äidin syntymämaan mukaan. Tummennettuna p = <0,05. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.- luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. Suomi Ruotsi Viro Venäjä Lähi-itä Somalia1 Aasia2 Eurooppa3 Muu maa Eta Beta Eta Beta Eta Beta Eta Beta Eta Beta Eta Beta Eta Beta Eta Beta Sp .100 .097 .109 .104 .064 .056 .063 .058 .156 .150 .207 .191 .038 .037 .108 .100 Äidin koulutus .010 .018 .045 .033 .142 .138 .058 .051 .139 .100 .121 .085 .113 .098 .083 .091 Työllisyys .059 .036 .076 .067 .058 .061 .078 .058 .183 .153 .083 .046 .137 .120 .116 .114 Ydinperhe .101 .085 .052 .032 .021 .005 .076 .070 .158 .112 .058 .021 .041 .046 .128 .115 Asumisaika .070 .057 .080 .077 .115 .079 .138 .127 .031 .045 .035 .034 .013 .025 .066 .065 Rasismi .108 .102 .005 .017 .144 .135 .084 .059 .206 .193 .195 .166 .119 .105 .091 .086 n 2201 934 604 951 453 437 392 1224 100 R2 3,5 % 2,6 % 5,4 % 3,9 % 12,0 % 8,8 % 4,3 % 5,8 % 1 Afganistan, Irak, Iran ja Somalia 2 Kiina, Thaimaa, Vietnam 3 Sisältää entisen Jugoslavian Suomen naapurimaita tarkasteltaessa huomataan, että niillä nuorilla, joiden äiti oli syntynyt Ruotsissa, on rasismin selityskyky lähes olematon. Tämä voisi mahdollisesti liittyä siihen, että he luultavasti käyvät useimmiten ruotsinkielistä koulua, jolloin esimerkiksi äidinkieleen liittyvää rasistista kiusaamista ei välttämättä kohdata kaverisuhteissa. On myös mahdollista, että rasismin kokemukset eivät ole yhtä yleisiä kuin muissa ryhmissä. Poissulkea ei voida ehkä 51 mahdollisuutta siitä, että ruotsinkielisten sosiaalinen pääoma niin sanottuna yhteisön resurssina toimisi muita ryhmiä paremmin suojaavana tekijänä rasismin kielteisiltä vaikutuksilta (ks. Hyyppä 2000). Virolaistaustaisilla rasismi (.135) näyttää olevan Suomen naapurimaiden vertailussa vahvin yhteiskunnallisen osallisuuden itsenäinen ennustaja. Venäläistaustaisilla nuorilla ainoastaan asumisaika (β=.127) näyttää olevan kohtuullisen merkityksellinen yhteiskunnallisen osallisuuden ennustaja rasismin ja muiden selittävien tekijöiden jäädessä vaimeiksi. Syntymämaiden erot rasismin voimakkuudessa saattavat liittyä siihen, että rasismi on tiheydeltään, laadultaan ja kontekstiltaan erilaista. Lähi-Idästä, Somaliasta ja Aasiasta peräisin olevat nuoret erottautuvat ihonväriltään ja ulkomuodoltaan, jonka vuoksi he eivät ole välttämättä suojassa rasismilta vapaa-ajalla julkisessa tilassa samoin kuin muihin syntymämaaryhmiin kuuluvat nuoret, jotka voivat suojautua potentiaaliselta rasismilta esimerkiksi siten, etteivät puhu vierasta kieltä. Ihonväri saattaa myös liittyä siihen, miksi asumisajalla ei näytä olevan juurikaan merkitystä yhteiskunnallisen osallisuuden suhteen, sillä ympäristö saattaa suhtautua samalla tavalla vähän aikaa Suomessa asuneisiin nuoriin ja koko ikänsä asuneisiin. Toisaalta on myös mahdollista, että analyysissä rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden erilaiset jakaumat eri syntymämaaryhmissä voivat selittää joitakin eroja, joten vertailuihin on tärkeää suhtautua tietyllä varauksella. 4.4 Yhteiskunnallista osallisuutta ennustavat eri areenoille pääsemisistä kuvaavat tekijät Seuraavassa MCA:ssa tarkastelen sosiaalisen osallisuuden taustateoriaa soveltaen neljää eri areenoille pääsemisen ulottuvuutta. Lähtökohtani tulevassa analyysissä on se, että seuraavat ilmiöitä kuvaavat muuttujat heijastelisivat subjektiivisen kokemuksen lisäksi jotakin myös yhteiskunnallisista olosuhteista ja rakenteellisista areenoille pääsemisen mahdollisuuksista: 1) Perheen taloudellinen tilanne (markkinat), 2) Vaikutusmahdollisuudet koulusuunnitteluun (instituutiot/politiikka) 3) Tieto asuinalueen harrastusmahdollisuuksista (kulttuuripalvelut) 4) Yksinäisyys (sosiaaliset verkostot). 52 Luokittelin edelliset muuttujat neliluokkaisiksi siten, että niiden tarkoituksena on kuvata: 1) erittäin/huonoa, 2) kohtalaista, 3) hyvää ja 4) erittäin hyvää areenoille pääsemisen subjektiivista kokemusta. Otin analyysin mukaan myös rasismin, sukupuolen, syntymätaustan ja asumisajan. Perheen taloudellinen tilanne liittyy työllisyystilanteen ja koulutuksen tavoin markkinoille pääsemisen ulottuvuuteen. Pierre Bourdieuta (1986) ajatuksia soveltaen perheen varallisuuden avulla nuorella saattaa olla paremmat mahdollisuudet päästä erilaisille osallistumisen areenoille, kuten harrastuksiin, ja tämä voisi näkyä myönteisempänä yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksena. Koulun vaikutusmahdollisuuksia kuvaavan muuttujan liitän instituutioihin pääsemisen ulottuvuuteen. Sosiaalisen pääoman mittaamisessa arvio vaikutusmahdollisuuksista on yhdistetty kansalaisosallistumiseen ulottuvuuteen, joten muuttuja on tässä mielessä sopiva valinta politiikkaan pääsemisen näkökulmasta (ks. Alanen ym. 2005, 75). Osallisuuden (ilman sosiaalisen etuliitettä) mittaamisen suositusten mukaan muuttuja kuvannee sitä, miten nuori ”pystyy vaikuttamaan joihinkin elinympäristönsä asioihin” (Isola ym. 2017). Kysymys kuului alun perin seitsemän väitteen sarjaan koulun vaikutusmahdollisuuksien eri ulottuvuuksista, joten summamuuttujan rakentaminenkin olisi saattanut olla perusteltua. MCA edellyttäisi kuitenkin, että tätä teoreettista ilmiötä kuvaava summamuuttuja pitäisi menetelmää varten uudelleen luokitella kategorisiksi, joten päädyin tämän vuoksi vain yksittäisen kysymyksen. Jatkuvan muuttujan uudelleenluokittelussa on omat ongelmansa, sillä tämä perustuu lopulta tutkijan mielivaltaiseen toimenpiteeseen ja saattaa vaikeuttaa teoreettista tulkintaa (Ketokivi 2015, 163). Asuinalueen harrastemahdollisuuksia kuvaavan muuttujan yhdistän palveluihin pääsemisen ulottuvuuteen ymmärtäen harrastetietoisuuden eräänlaisena kulttuurisena pääomana. Harrastusmahdollisuuksien edistämistä voidaan pitää keskeisenä sosiaalisen osallisuuden strategiana erityisesti nuorille ulkomaalaistaustaisille, jotka ovat asuneet uudessa maassa vain vähän aikaa. On esitetty, että harrastusten avulla nuori voisi oppia kieltä, luoda uusia kontakteja ja kohentaa suhteita kantaväestöön, jolloin yhteiskunnassa esiintyvä rasismikin voisi mahdollisesti vähentyä (Mansouri & Halafoff 2014, 2). Tässäkin olisi perusteltua luoda summamuuttuja kolmesta tai viidestä kysymyksestä. On tosin mainittava, että vastausten ääripäiden vertailujen perusteella näytti vahvasti siltä, että melko suuri osa nuorista ei ilmeisesti huomannut, että kaksi viimeistä 59 esitetyssä vapaa-ajan kartassa ovat urheilemattomat (lähellä runsasta somea ja peliä (5h>)). Selvin vastinpari on odotetusti lähes päivittäinen ohjattu urheilu ja kuvion ulkopuolella (visuaalisuuden selkeyttämiseksi) oleva erittäin runsas tvja elokuvat (5h>). Tv:n ja elokuvien (5h>) modaliteetin etäisyys sosiaalisen mediaan (5h>) on pystydimension mukaisesti melko suuri (hieman alle 1). Nimesin ja tulkitsin pystydimension urheilullisuuden perusteella (vrt. ohjattu urheilu joka viikko vs. TV 5h>). Kuvio 6. Toiseen dimensioon (y-akseli) keskimääräistä enemmän vaikuttavat modaliteetit. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 60 Vapaa-ajan kartan perusluonnetta voidaan vielä kiteyttää karkeasti ja hieman yksinkertaistaen akseleiden erottelemana neljänä kenttänä seuraavasti: 1) Osallistuminen ja urheilu (vasen yläkenttä), 2) Ei-osallistuminen ja urheilu (oikea yläkenttä) 3) Osallistuminen ja ei-urheilu (vasen alakenttä) ja 4) Ei-osallistuminen ja ei-urheilu (oikea alakenttä). (Kuvio 7.) Purhosen ja työryhmän (2014) mukaan nelikenttäerottelu on perusteltua, kunhan muistetaan, että vapaa-ajan kartta on asteittainen, ei tarkkarajainen. Myöskään modaliteettien sijainti ei kerro välttämättä yksittäisestä vastaajasta: epätodennäköistä mutta mahdollista esimerkiksi on se, että ohjattuun urheiluun lähes päivittäin osallistuva yksittäinen nuori katselisi päivittäin Kuvio 7. Vapaa-ajan kartta. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 61 runsaasti (5h>) televisiota ja elokuvia. Some ja pelit voivat tietenkin olla konsolipelien kokoontumisen ohella myös virtuaalista osallistumista, joten kuvion dimensioiden nimeämiset eivät välttämättä ole kovinkaan onnistuneita. Tiedostan samoin myös, että ohjattu urheilu voidaan ymmärtää kansalaisosallistumiseksi (Puuronen & Saari 2016, 304). Kuviossa 7 on esitetty vapaa-ajan kartta kaikkine modaliteetteineen (lukuun ottamatta tv ja elokuvat 5h>). Vapaa-ajan kartasta voidaan etsiä sellaisia modaliteetteja, jotka sijaitsevat keskellä kuviota niin sanotulla valtavirta-alueella, eivätkä erotu suuntaan tai toiseen dimensioiden suhteen (Purhonen ym. 2014). Näyttää siltä, että TV:n ja elokuvien kohtalainen (2-4 h) katsomisaika on absoluuttisen erottelukyvytön, sillä se sijaitsee keskimääräistä tilannetta kuvaavassa origossa. Valtavirta-alueen sisäpuolella (jos rajaksi sovitaan = <0,5) nähdään jonkin verran urheilua ja ohjattua urheilua (+), luonnossa oleskelua (+), uutisia (+), televisiota ja elokuvia (<2h) ja somea ja pelejä (2-4h) sekä passiivisemmalta puolelta yhdistystoimintaan osallistumattomuutta (-). Edellisten modaliteettien läheisyys origoon nähden kertonee tyypillisestä nuorisokulttuurista. Vapaa-ajan kartasta voidaan löytää yhteyksiä, joita en tutkielman laajuuden rajauksien vuoksi juurikaan analysoi. Robet D. Putnamin (2000) sosiaalisen pääoman teorian valossa on kiinnostavaa esimerkiksi seurata television ja elokuvien modaliteettien sijaintia vapaa-ajan kartasta. Putnamin mielestä television katselu on ollut yksi syy sosiaalisen pääoman murentumiseen amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Hänen mielestänsä television katselu voi heikentää sosiaalista pääomaa: 1) viemällä aikaa sosiaaliselta osallistumiselta, 2) negatiivisten psykologisten vaikutusten kautta ja 3) tv-ohjelmien sisältöjen vuoksi. (Putnam 2000, 283 - 284; ks. Purhonen 2013, 600.) Tässä yhteydessä on tietenkin helppo tehdä analogia sosiaalisen median ja pelien mahdollisiin passivoiviin vaikutuksiin, joskin on todettava, että lähestymistapa on melko moralisoiva. Seuraavaksi hyödynnän täydentävää metodia heijastamalla ”lukitulle” vapaa-ajan kartalle sosiaalista taustaa kuvaavia tekijöitä. Päästään siis varsinaiseen tarkasteluun sosiaalisista jakolinjoista vapaa-ajan osallistumisen suhteen. Huomioitavaa seuraavissa heijastetuissa tarkasteluissa (kuviot 8-13) on se, että skaala on erilainen, joten se hieman liioittelee eroja. 62 Kuviossa 8 on heijastettu vanhempien koulutustaso ja työllisyys vapaa-ajan kartalle. Molemmat näistä jakolinjoista sijoittuvat melko samankaltaisesti. Nähdään, että vapaa-ajan osallistumisen suhteen yksilöiden erot näyttävät olevan suuremmat kuin luokkakohtaiset erot, joskin nähdään Bourdieun teorioiden näkökulmasta odotetusti, että osallistumisen ja urheilun areenalle sijoittuu hienoisesti vanhempien korkeampi koulutus, kun taas matala koulutus sijaitsee ei-osallistumisen ja ei-urheilun areenalla. Olisi tietenkin kiinnostavaa tietää, millaiset jakolinjat olisivat esimerkiksi 5-10 vuoden päästä. Kuvio 8. Vanhempien koulutus ja työllisyys vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 63 Kuviossa 9 on heijastettu perheen taloudellisen tilanne vapaa-ajan kartalle. Aikaisemman tiedon (moniluokitteluanalyysi) perusteella tiedetään, että koettu talous oli markkinoille pääsemistä kuvaavista tekijöistä parhaiten yhteiskunnallisen osallisuuden vaihtelua selittävä tekijä, joten odotukset erottelukyvystä olivat edellisiin heijastettuihin muuttujiin nähden korkeammat. Odotusten mukaisesti nähdäänkin, että erittäin hyvä talous ja erittäin huono talous ovat melko etäällä toisistaan erityisesti pystydimension (urheilullisuuden) mukaisesti. Yleisesti ottaen tuloksen voidaan tulkita ilmentävän eriarvoisuuden kokemusta, joka saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että köyhästä perheestä tulevalla nuorella on keskimääräistä heikommat mahdollisuudet Kuvio 9. Koettu talous vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 64 päästä urheiluharrastuksiin. Harrastuksen hintavuus voi olla este ohjattuun urheiluun osallistumiseen etenkin, jos vähävaraisen perheen vanhemmat tai muut tahot eivät tiedä, että lapsen harrastukseen on mahdollista saada täydentävää toimeentulotukea kunnalta ja mahdollisesti myös avustuksia seuralta. Terveys on moniulotteinen käsite, joka sisältää THL:n (2019b) määritelmän mukaisesti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. On esitetty, että heikko terveys vähentää ihmisen aikaa, resursseja ja motiiveja osallistua poliittisesti ja yhteiskunnallisesti (Mattila ym. 2018), joten koettu terveys vaikutti relevantilta muuttujalta heijastettavaksi. Kuvio 10. Koettu terveys ja poliittinen osallistuminen vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 65 Lisäksi heijastin neljä poliittista osallistumista kuvaavaa muuttujaa, jotka sopivat instituutioiden pääsemisen näkökulmasta sisällöllisesti erinomaisesti tarkasteluun. Edelliset muuttujat voidaan ymmärtää perinteisiksi edustuksellisen demokratian liittyväksi poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi osallistumiseksi, joiden avulla nuori harjoittelee tulevaisuutta ajatellen (Stenvall 2018, 33). Mitään erityistä syytä ei ole siihen, miksi en tässä kohtaan ottanut tarkasteluun vaikutusmahdollisuuksia koulussa. Kuviosta 10 nähdään, että koetun terveyden jakolinjat menevät vahvemmin urheiluun liittyvän pystydimension mukaisesti, jolloin ylimpänä on erittäin hyväksi koettu terveys ja alimpana huonoksi koettu terveys. Urheiluaktiviteetteihin osallistuminen näyttää olevan kytköksissä siis koettuun terveyteen. Korrespondenssianalyysi on sikäli sopiva menetelmä tulkinnallisesti, sillä voidaan ajatella, että urheilun ja terveyden välinen yhteys saattaa olla vastavuoroinen. Poliittista toimintaa kuvaavat neljä modaliteettia menevät vaakadimension mukaisesti eli liittyvät enemmän aktiviteetteihin, jotka eivät välttämättä liity urheiluun. Sijainnit eivät ole sinänsä yllättäviä, sillä vasemmalla aktiivisemman osallistumisen puolella on esimerkiksi uutisten luku, luonto ja lemmikit sekä yhdistystoiminta, joihin liittyvä toimintaan osallistuminen saattaa kertoa nuoren kiinnostuksesta politiikkaa, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Kuviossa 11 on heijastettu (kulttuuri)palveluihin pääsemisen ulottuvuutta kuvaavista tekijöistä harrastetietoisuus, joka aikaisemmin osoittautui vahvaksi yhteiskunnallisen osallisuuden ennustajaksi, erityisesti I sukupolven ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Edelliseen liittyen heijastin myös lukemisvaikeudet, jotka voidaan niin ikään liittää kulttuuriseen pääomaan (Wainikainen & Purhonen 2018). Voidaan ajatella, että nuorella on vaikeampi saada tietoa sopivista harrasteista, jos hän ei osaa lukea kiinnostavista harrastemahdollisuuksista. 66 Nähdään odotetusti, että harrastetietoisuuden ääripäät jäsentyvät selkeästi sekä horisontaalisesti (osallistuminen vs. ei-osallistuminen) että vertikaalisesti (urheilu vs. ei-urheilu). Näyttää siis siltä, että paljon harrastavat tietävät alueen harrastusmahdollisuuksista eniten ja vähemmän harrastavat vähiten. Osallistumisen kasautumisongelma näyttää siis olevan sama kuin noin 60 vuotta sitten, joskin poliittinen kiinnostuksen kohde on vain vaihtunut työläisnuorista ulkomaalaistaustaisiin (Allardt 1957). Etäisyydet olisi voitu kuvitella vieläkin suurimmaksi. Toisaalta voidaan ajatella, että kiinnostava harrastus tai joukkuelaji, josta nuori tietäisi erittäinkin paljon, saattaa olla liian kallis perheelle. Nähdään myös odotetusti, että erittäin paljon lukemisvaikeuksia omaavat ovat enemmistössä ei-osallistumisen ja ei-urheilun kentällä. Kuvio 11. Harrastetietoisuus ja lukemisvaikeudet vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 67 Kuviossa 12 on heijastettu sosiaalisia verkostoja kuvaavista tekijöistä yksinäisyys ja ystävät vapaa-ajan kartalle. Molemmat sosiaalisia verkostoja kuvaavat tekijät sijoittuvat urheilullisuuden mukaisesti kartalle samankaltaisesti ja osittain myös päällekkäin. Se miksi ensimmäinen osallistumisen vaakadimensio ei erottele juurikaan sosiaalisten verkostojen modaliteetteja, saattaa liittyä ilmiöön, joka havaittiin vuoden 2012 Nuorten vapaa-ajan tutkimuksessa: enemmän aktiviteetteihin osallistuvissa oli keskimääräistä useammin yksinäisiksi itsensä tuntevia, ei kuitenkaan aktiivisesti urheiluaktiviteetteihin osallistuvissa. (Myllyniemi & Berg 2013, 43, 51.) Kuvio 12. Ystävät ja yksinäisyys vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 68 Lopuksi kuviossa 13 on heijastettu yhteiskunnallinen osallisuus ja rasismi vapaa-ajan kartalla. Sosiaalisen osallisuuden taustateorian valossa odotetusti yhteiskunnallisen osallisuuden ääripäät poikkeavat toisistaan melko selkeästi sekä horisontaalisesti (osallistuminen) että vertikaalisesti (urheilu). Sen sijaan rasismi sijaitsee lähellä ei-rasismia, joten tämä kertoo siitä, että näiden (keinotekoisten) luokkien vastaajakuvat muiden muuttujien suhteen eivät kovin paljon eroa toisistaan. Tulos kertoo siitä, että rasismia voidaan kohdata missä tahansa vapaa-ajan osallistumisen kentällä, mikä ei ole kovin yllättävää. Rasismi ei ehkä ole siksi paikantunut niin sanotulle heikommalla osallistumisen kentällä, koska rasismin todennäköisyys saattaa lisääntyä sitä mukaa kuin nuori kohtaa enemmän ihmisiä harrastuksiin mentäessä tai itse harrastuksessa. Kuvio 13. Yhteiskunnallinen osallisuus ja rasismi vapaa-ajan kartalla. THL: Kouluterveyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaiset monikulttuurija ulkomaalaistaustaiset. 75 Kolmanteen luonteeltaan teoriaa testaavaan tutkimuskysymykseen vastatessani hyödynsin myös MCA:ta. Sosiaalisen osallisuuden taustateorioista johdetut subjektiivista kokemusta kuvaavat muuttujat, joiden tarkoitus oli kuvata myös neljää eri osallistumisen areenoille pääsemisen ulottuvuutta, ennustivat yhdessä melko hyvin yhteiskunnallisen osallisuuden vaihtelua, kun otetaan huomioon ilmiökohteen abstrakti luonne. Parhaita ennustajia olivat yksinäisyys (sosiaaliset verkostot), harrastetieto (palvelut), perheen talous (markkinat) ja vaikutusmahdollisuudet koulusuunnitteluun (instituutiot). Vakioidussa tilanteessa rasismin itsenäinen selityskyky säilyi, joskin melko vaatimattomana indikoiden sitä, että jokin muuttuja (kenties yksinäisyys) toimii rasismin osittaisena välittäjänä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tarkemmassa analyysissä huomattiin, että I sukupolven ulkomaalaistaustaisilla nuorilla erityisesti harrastetietoisuus näytti olevan vakioitujen kertoimien valossa verrattain merkityksellinen yhteiskunnallisen osallisuuden itsenäinen ennustaja yksinäisyyden kokemuksen jäädessä hieman yllättäen suhteellisen vaimeaksi. Neljännessä tutkimuskysymyksessä olin kiinnostunut sosiaalisista jakolinjoista vapaa-ajan osallistumisen suhteen. Metodina hyödynsin usean muuttujan korrespondenssianalyysiä. Analyysi paljasti täydentävän tekniikan avulla visuaalisesti osallistumiseen liittyviä eriarvoisuuden kokemuksia liittyen pahoinvoinnin kasautumiseen. Perheen heikko taloudellinen tilanne, huonoksi koettu terveys ja harrastetietämättömyys paikantuivat kenttään, joka kuvasi osallistumattomuutta. Lisäksi huomattiin muun muassa, että yhteiskunnallisella osattomuuden kokemuksella, yksinäisyydellä ja heikolla kielitaidolla oli vastaavuuksia osallistumattomuuteen. Korrespondenssianalyysi johdatti lopulta erilliseen kausaaliasetelmaan siitä, miten ohjattu urheilu voisi vaimentaa rasismin vaikutuksia. Odotetusti nähtiin, että niillä rasismia kohdanneilla nuorilla, jotka eivät osallistuneet lainkaan ohjattuun urheiluun, oli rasismilla erityisen voimakas kielteinen merkitys yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan arvion, että käytetyt tilastolliset monimuuttujamenetelmät olivat käytännöllisen tutkimusintressini näkökulmasta relevantteja ja antoivat mahdollisuuden vastata suurempiin ja pienempiin tutkimuskysymyksiini. MCA sopi kausaalilogiikkaan perustuvalla asetelmallaan erityisen hyvin yhteiskunnallisen osallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien syytekijöiden vaikutusten tarkasteluun ja siihen, miten rasismia kielteisiä vaikutuksia voitaisiin vaimentaa. 76 Sosiaalisen osallisuuden taustateorian valossa usean muuttujan korrespondenssianalyysi sopi hyvin inkluusio-eksluusio jakolinjojen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Tutkielman tärkeimmät tutkimustulokset rasismin kielteisistä vaikutuksista yhteiskunnalliseen osallisuuteen ovat yhteneväisiä aikaisempiin nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien tutkimuksien kanssa (Priest ym. 2011; 2013; 2014; Benner ym. 2018). Olen päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin: o Rasismi on nuorten keskuudessa yleistä ja sitä kohdataan syntymätaustasta riippumatta o Rasismi on riskitekijä nuorten yhteiskunnalliselle osallisuuden kokemukselle o Vähäisen osallistumisen taustalla on kasautuneita hyvinvoinnin vajeita, kuten yksinäisyyttä, heikkoa lukutaitoa, perheen taloudellista ahdinkoa, huonoksi koettua terveyttä ja harrastetietämättömyyttä o Urheiluosallistuminen on yksi potentiaalinen suojaava tekijä rasismin kielteisiltä vaikutuksilta. 77 6 Pohdinta Tutkimustulosten luotettavuuden näkökulmasta yhteiskunnallisen osallisuuden mittaamista ainoastaan yhdellä kysymyksellä voidaan kritisoida, sillä useamman muuttujan käyttäminen olisi vähentänyt mittausvirheen määrää. Usean muuttujan avulla olisi saattanut vahvistua sisällöllinen validiteetti eli se, että mitataan sitä, mitä on tarkoitus mitata. Mikäli vain mahdollista, olisikin suositeltavaa käyttää vähintään kahta muuttujaa selitettävänä muuttujana, jos käytössä on Likert-asteikollisia muuttujia. (Ketokivi 2015, 143, 290, 295.) Ajauduin siis jossain määrin erilaisiin ongelmiin yksittäisen kategorisen muuttujan käytön takia. Jälkeen päin ajatellen oli ehkä tämän vuoksi hyvä päätös, että nostin esiin vastaajapsykologiset huomiot, sillä yksittäinen kysymys yhteiskunnallisesta osallisuudesta saattoi näyttäytyä vastaajille hyvinkin abstraktina ja vaikeana. Alun perin suunnitteilla oli kylläkin summamuuttujan rakentaminen (tärkeä osa… harrastusporukkaa, luokkaa, koulua, yhteiskuntaa), jonka olisin nimennyt luultavasti sosiaalisen osallisuuden -mittariksi. Tutkielman ulkopuolisten tarkastelujeni perusteella mittarin yhteneväisyyttä mittaava kohtalaisen korkea Cronbachin alfa olisi puoltanut päätöstä summamuuttujan hyödyntämiseen. Toisaalta päätöstä ei puoltanut tekemäni mittausvirhettä testaava yksiulotteisuustesti, jossa nimenomaan yhteiskunnallinen osallisuus vaikutti olevan niin sanottu ongelmamuuttuja 13 . Eniten luopumiseen vaikutti kuitenkin se, että sosiaalisen osallisuuden -mittarin sisällöllinen tulkinta olisi ollut mielestäni vaikeata, sillä lopulta suhtauduin muihin osallisuuden muuttujiin yhteiskunnallista osallisuutta ajallisesti edeltävinä tekijöinä. Olisi ollut mielenkiintoista, jos mukana olisi ollut esimerkiksi yhteiskunnallista luottamusta ja arvostusta kuvaavia muuttujia. 13 Toteutin yksiulotteisuustestin, johon vaaditaan vähintään neljä muuttujaa, SPSS:n AMOS-ohjelmalla. James Gaskin (2019) antaa konsultaatiota yksiulotteisuuden testaamisen eli siihen, ovatko muuttujien virhetermit toisistaan riippumattomia (jonka Cronbachin alfa olettaa). Gaskin on kehittänyt muiden tutkijoiden kanssa SPSS:n erilaisia lisäosia. Yksiulotteisuutta testaava lisäosa laskee ja kertoo tiettyjen kriteereihin perustuen sen, mikä vaikuttaisi olevan ns. ongelmamuuttuja. Myös muitakin lisäosia on kehitelty. Esim. yhdellä lisäosalla saadaan näkyviin selittäjämuuttujan epäsuorat vaikutukset, jotka ovat olennaisia tarkasteltaessa välittäjävaikutuksia polkuanalyysin yhteydessä. Suosittelen hänen sivustoaan ja videoitaan erityisesti tilastotieteen soveltajille, jotka ovat kiinnostuneet mekanismeilla selittämisestä rakenneyhtälömallinnuksen avulla. 78 Edellinen kuvaa sitä, että olin tietyllä tapaa aineiston vankina, joskin olin tyytyväinen, että sain monipuolisen ja kattavan aineiston käyttööni. Olisi tietenkin ollut mielenkiintoista suunnitella kysymyspatteristo yhteiskunnallisesta osallisuudesta itse, jolloin teorian yhdistäminen empiriaan olisi saattanut onnistua esitettyä paremmin. Usean muuttujan korrespondenssianalyysissä olisi puolestaan ollut mielenkiintoisempi, jos mukana olisi ollut eri urheilulajeja tai muita harrasteita. Tiedostan kuitenkin, että rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden välisen yhteyden tutkiminen tämän tutkielman mittakaavassa ei olisi ollut ilman valmista aineistoa lainkaan mahdollista, varsinkaan kaltaiselleni opiskelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta empiirisen tutkimuksen teosta. Tutkielman vahvuutena oli nähdäkseni se, että tein melko monipuolisesti ryhmittäisiä vertailuja. Tällöin saatiin näkyviin esimerkiksi se, että rasismin vaikutukset näyttävät vaihtelevan syntymämaittain. Pohdinkin usein eettisestä näkökulmasta sitä, tukahtuvatko rasismin tosiasialliset voimakkuudet liian laajoissa tarkasteluissa. Rajausten osalta olen melko tyytyväinen siihen, että valitsin yläkoululaiset (8. ja 9. luokka), sillä tällöin tavoitettiin ainakin osittain sellaisia vastaajia, jotka eivät tule pääsemään tai halua mennä jatkokoulutukseen. Jos nyt aloittaisin tutkielman teon uudestaan, rajaisin vastaajajoukkoa ja tekisin ehkä ryhmittäiset tarkastelut sukupuolen tai jonkin vanhempien sosioekonomista asemaa kuvaavan muuttujan avulla. Rajaisin aihetta myös sisällöllisesti, sillä nyt käsitellyt asiat jäivät melko pintapuolisiksi. Saattaisin kokeilla myös vastaavia vaihtoehtoisia tilastollisia menetelmiä, jotka ovat yhteiskuntatieteissä käyttämiäni suositumpia. Tutkielman rajoituksena voidaan pitää sitä, että poikkileikkausaineston vuoksi kausaalisuhdeargumentaatio ei ole kovin vahvalla pohjalla. Yleistyksiä pohdittaessa on muistettava, että Kouluterveyskyselyä ei ole kerätty tilastollisella otannalla. Kouluterveyskyselyyn osallistuminen on ollut kouluille vapaaehtoista, jonka vuoksi on esimerkiksi mahdollista, että mukaan valikoituvat vähemmistö kouluja, joissa rasismi on yleisempää, tai päinvastoin. Mahdollista on myös, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat koulut eivät ole osallistuneet kyselyyn. Aineisto ei ole siis melko hyvästä kattavuudestaan huolimatta edustava otos, vaan enemmänkin ainutlaatuinen näyte kouluista, jotka ovat 79 osallistuneet kyselyyn. (Konu 2000, 54 - 55.) On mahdollista, että tämän näytteen avulla saadaan melko hyvä kuva perusjoukosta, mutta tilastollinen päättely ei ole mahdollista. Toisin sanoen ei voida laskea, että esimerkiksi rasismia kohdanneiden osuus perusjoukosta on 95 % todennäköisyydellä tietyn osuuden vaihteluvälin verran. (Alkula 1999 ym. 106 – 107.) Monimuuttujamenetelmiä käytettäessä on huomioitavaa, että mukaan valikoituu ne vastaajat, jotka ovat vastanneet kaikkiin mallissa mukana oleviin kysymyksiin. Tähän puuttuvan tiedon ongelmaan olisi olemassa joitakin ratkaisuja (esim. Töttö 2012, 118 - 140), joihin en kuitenkaan tämän tutkielman aikana ehtinyt riittävän syvällisesti perehtyä. Toisaalta on huomioitavaa, että vaikka aineisto olisikin edustavuudeltaan täydellinen, tehdään yleistys aina valitun tilastollisen mallin kontekstissa. Jos tilastolliseen malliin olisi valittu mukaan eri muuttujia, olisi yleistys siis erilainen. (Ketokivi 2015, 243.) Tämä huomattiin, kun rakensin kaksi MCA-mallia eri muuttujilla, jolloin rasismin itsenäinen selityskyky oli erilainen. Jos olisin taas rakentanut usean muuttujan korrespondenssianalyysin vapaa-ajan kartan hieman eri luokituksilla tai lisännyt useampia muuttuja, olisivat modaliteettien etäisyydet olleet hieman toisenlaiset. Tässä tutkielmassa olen yrittänyt tehdä teoreettisia yleistyksiä, jotka on syytä erottaa tilastollisten yleistyksien säännöistä. Teoreettisten yleistysten tekeminen vaatii argumentin ja sen taustalla olevien oletusten tarkastelua. Lopulta on kyse sen arvioimisesta, kuinka yleisen tason teoreettisiin johtopäätöksiin ja selityksiin tutkimustulokset oikeuttavat. (Ketokivi 2015, 250 – 251.) Tässä tutkielmassa olen argumentoitunut esimerkiksi rasismin selitysvoiman lisäksi tutkimusaineiston ulkopuolisten aikaisempien tutkimustulosten ja teorioiden (esim. Williams & Mohammed 2012, Priest ym. 2013) avulla päätymällä lopulta siihen johtopäätökseen, että rasismi on yksi potentiaalinen riskitekijä nuoren yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Arviot rasismin vaikutusten voimakkuuden merkityksestä ovat erityisen haastavia, koska ei voida tietää ajan merkitystä. Toisin sanoen on mahdollista, että yläkouluaikaan koetun rasismin vaikutus yhteiskunnalliseen osallisuuteen saattaa voimistua pitkällä aikavälillä. Tutkimustulokset rasismin vaikutuksista ohjatun urheilun eri ryhmissä antoivat myös viitteitä siihen, että rasismin vaikutukset saattavat riippua olosuhteista, jonka vuoksi keskimääräisten kausaalivaikutusten pohtiminen ei ole välttämättä kovin mielekästä. (Ks. Eerola 2014, 239.) 80 Valmiin aineiston myötä muuttujien valinta ja niin sanottu käänteinen operationalisointi (Alkula ym. 1994) oli oma aikaa vievänsä reflektioprosessinsa. Alun perin graduryhmässä löysin sosiaalisen osallisuuden taustateorian, joka vaikutti kiinnostavalta, koska malli sisälsi tahattomasti tai tahallisesti syytä ja seurausta kuvaavat kausaalinuolet. Tämän jälkeen pohdin sitä, miten sosiaalisen osallisuuden malli näyttäytyy vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä, minkä jälkeen laitoin jokaiseen neljään eri areenoille pääsemisen ulottuvuuteen niitä mielestäni parhaiten kuvaavia muuttujia. Lopuksi yritin valita kaikista keskeisimmät muuttujat kustakin areenasta. Tavoitteena oli näin ollen luoda lopulta mahdollisimman yksinkertainen tilastollinen malli, joka samalla kuvaisi ja selittäisi mahdollisimman hyvin monimutkaista ilmiökohdettaan (Toivonen 1999; Töttö 2012; Ketokivi 2015). Puntarointia aiheutti erityisesti se, mitkä muuttujat sopisivat sosiaalisen osallisuuden taustateoriaan ja olisivat samalla olennaisia tekijöitä nuorten tutkittavien näkökulmasta. Tämän vuoksi jätin lopulta pois esimerkiksi eri auttamistahoille pääsyn helppouden (esim. kuraattori, psykologi), joka olisi sopinut taustateorian ja oppiaineeni valossa sisällöllisesti hyvin analyysiin, koska pohdin melko intuitiivisella tavalla, että harrastuksiin pääseminen saattaa olla lopulta se epätasa-arvoa tuottavampi tekijä nuorten keskuudessa. Hyödynsin myös melko löyhästi Bourdieun teorioita. Tämä oli paitsi keino viedä lukija tuleviin analyyseihin ja teoreettiseen maailmaan myös eräänlaista yhteiskuntakritiikkiä sosiaalisen osallisuuden strategioita kohtaan siitä, että osallistuminen voi olla erityisen vaikeata yhteiskunnan reunoilla ja ulkopuolella elävien nuorten keskuudessa. Monikulttuurisuuden lisääntyminen suomalaisessa yhteiskunnassa aiheuttaa mielenkiintoisia haasteita kyselyiden laatijoille. On kiinnostavaa pohtia sitä, miten kulttuuritausta vaikuttaa kysymysten ymmärtämiseen. Länsimaisen kulttuuriin käsitysmaailmoihin perustuvat kysymykset saattavat näyttäytyä osalle vastaajista vierailta. Eräällä tavalla kyse saattaa olla kolminkertaisesta ongelmasta, jos ajatellaan, että kysymykset perustuvat lähinnä aikuisten ja keskiluokkaisten käsitysmaailmoihin, jotka heijastuvat hallinnollisista ja poliittisista intresseistä (Bourdieu 1985). Kysymysten kääntäminen eri kielille ei välttämättä ratkaise kysymysten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, sillä kieleen itsessään liittyy erilaisia vivahteita, jolloin saatetaan siis tahattomasti mitata eri asiaa, mitä on alun perin ollut tarkoitus (ks. Kankaanpää 2017, 80 - 81). 81 Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta pohdiskelin jonkin verran sitä, että tutkielman aihe saattaa kiinnostaa myös yhteiskuntatieteen ulkopuolisia tahoja. Tämä vaikutti viestinnän näkökulmasta siihen, että yritin valita tutkielmaan mukaan suhteellisen helposti ymmärrettävät ja konkreettiset analyysimenetelmät. Esimerkiksi tavallisten regressioanalyysien kertoimet saattavat olla tottumattomalle lukijalle erittäin vaikeita ymmärrettäviä, jolloin lukijan täytyy vain luottaa tutkijaan. Muutamia tutkielman hyötyjä yhteiskuntatieteille ja käytännölle voidaan nostaa esiin. Laadullisessa haastattelututkimuksessa rasismin yleisyydestä kertominen voi toimia niin sanottuna jäänmurtajana, jolloin nuori saattaa rohkaistua kertomaan kokemuksistaan huomattuaan, ettei ole yksin asiansa kanssa (Suurpää ym. 2015). Rasismin vastaisen sosiaalityön näkökulmasta tutkimustulokset rasismin kielteisistä vaikutuksista yhteiskunnalliseen osallisuuteen voivat auttaa argumentaation tukena julkisessa keskustelussa. Sosiaalityön kliinisen käytännön ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta tutkimustulokset antoivat viitteitä esimerkiksi siitä, että ohjattuun urheiluun osallistuminen on potentiaalisesti yksi rasismin negatiivisia vaikutuksia vaimentava tekijä, joskin aihe vaatisi lisätutkimusta ja valikoitumistekijöiden tarkempaa huomioimista. Jos pohditaan hieman esittelemieni menetelmien soveltamismahdollisuuksia ja sosiaalityön tutkimusta, niin usean muuttujan korrespondenssianalyysi on kelvollinen holistinen analyysimenetelmä. Tässä tutkielmassa korrespondenssianalyysi palveli hieman rakenteellisen sosiaalityön näkökulmaa siitä, että tuotetaan tietoa yhteiskunnan epäkohdista liittyen osallistumisen jakolinjoihin. Usean muuttujan korrespondenssianalyysi on oppiaineeni näkökulmasta kiinnostava menetelmä, sillä siihen voidaan tarvittaessa yhdistää laadullinen tutkimus, joka on suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen valtavirtaa. Tällöin saataisiin tutkimustietoa esimerkiksi siitä, millaisesta rasismin ilmenemismuodossa on kyse ja millaisia merkityksiä vastaajat eri ilmiölle antavat. Näyttöön perustuvien sosiaalityön käytäntöjen kehittämisestä kiinnostuneille tutkijoille usean muuttujan korrespondenssianalyysi antaa lähtökohdat muuttujien sellaisten yhteyksien havaitsemiseen, joiden välistä riippuvuutta voidaan arvioida myöhemmin kausaalilogiikkaan perustuvien menetelmien avulla, esimerkiksi klassiseen koeasetelmaan perustuvalla MCA:lla, jolla 82 voidaan tehdä ryhmävertailuja. Näin on mahdollista saada kriittisen realistisen tulkinnan mukaan tutkimustietoa ilmiöiden syistä ja vaikutuksista, joista on mahdollisesti hyötyä sosiaalityössä, jossa autettavat ihmiset haluavat ainutlaatuisen ja empaattisen kohtelun lisäksi myös jonkinlaisia vastauksia siihen, miten sosiaalisten ongelmien kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin voitaisiin vaimentaa (ks. Töttö 2004, 107 – 108). Seuraavat jatkotutkimusehdotukseni liittyvät menetelmien soveltamiseen rasismia ja yhteiskunnallista osallisuutta tutkittaessa. Ehdotan, että rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden välistä yhteyttä tutkittaisiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tähän usean muuttujan korrespondenssianalyysi antaisi kiinnostavat mahdollisuudet, sillä yksittäiset haastateltavat tai avovastauksen antajat voitaisiin paikantaa vapaa-ajan kartasta, jolloin voitaisiin ottaa yksittäisiä näytteitä eri alueilta. Kausaalianalyysin näkökulmasta olisi puolestaan kiinnostavaa analysoida tarkemmin sitä, mitkä eri vapaa-ajan toiminnat vaikuttavat rasismin ja yhteiskunnallisen osallisuuden väliseen yhteyteen vaimentavasti. Kiinnostavaa olisi myös polkuanalyysin hyödyntäminen erityisesti, jos käytössä olisi pitkittäisaineisto. Tällöin voitaisiin tarkastella teoreettisten selitysmekanismien näkyväksi tekemisen ja välittäjävaikutusten testaamisen lisäksi sitä, millaiset vaikutukset rasismilla ja osallistumisella on pitkällä aikavälillä yhteiskunnalliseen osallisuuden tunteeseen. 83 Lähteet Alanen, Aku & Iisakka, Laura & Nieminen, Tarja & Simpura, Jussi 2005: Sosiaalisen pääoman mittaaminen tilastoissa. Teoksessa Jokivuori, Pertti (toim.): Sosiaalisen pääoman kentät. Minervakustannus Oy. Jyväskylä, 69-88. Alemanji, Aminkeng Atabong 2016: Is there such a thing...? A study of antiracism education in Finland. Akateeminen väitöskirja. Department of Teacher Education. Research Report 400. University of Helsinki. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:951-51-2559-0. Luettu 1.2.2019. Alitolppa-Niitamo, Anne & Söderling, Ismo & Fågel, Stina 2005: Olemme muuttaneet: Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Väestöliitto. Helsinki. Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka 1994: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY. Porvoo; Helsinki; Juva. Allardt, Erik 1957: Työläisnuorison harrastustoiminta. Tammi. Helsinki. Allardt, Erik 1976: Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY. Porvoo. Andrews, Frank M. & Morgan, James N. & Sonquist, John & Klem, Laura 1973: Multiple classification analysis. A report on a computer program for multiple regression using categorical predictors. Ann Arbor: Survey Research Center, University of Michigan. Anis, Merja 2008: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat: Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47. Helsinki. Bayram Özdemir, Sevgi & Stattin, Håkan 2014: Why and when is ethnic harassment a risk for immigrant adolescents’ school adjustment? Understanding the processes and conditions. Journal of Youth and Adolescence 43 (8),1252-1265. Bécares, Laia & Nazroo, James & Kelly, Yvonne 2015: A longitudinal examination of maternal, family, and area-level experiences of racism on children's socioemotional development: Patterns and possible explanations. Social Science & Medicine 142, 128-135. Benner, Aprile D. & Wang, Yijie & Shen, Yishan & Boyle, Alaina E. & Polk, Richelle & Cheng, YenPi 2018: Racial/ethnic discrimination and well-being during adolescence: A meta-analytic review. American Psychologist 73 (7), 855-883 Bourdieu, Pierre 1984: Distinction: A social critique of the judgement of taste. Engl. Nice, Richard. Harvard University Press. Cambridge, MA. 84 Bourdieu, Pierre 1985: Sosiologian kysymyksiä. Suom. Roos, J.P. Osuuskunta Vastapaino. Tampere. Bourdieu, Pierre 1986: The forms of capital. Teoksessa Richardson, J. (toim.): Handbook of theory and research for the sociology of education. Greenwood Press. New York, 241-258. Bourdieu, Pierre 1998: Järjen käytännöllisyys: Toiminnan teorian lähtökohtia. Suom. Siimes, Mika. Vastapaino. Tampere. Bowe, Anica G. 2017: The immigrant paradox on internalizing symptoms among immigrant adolescents. Journal of Adolescence 55, 72-76. Bowser, Benjamin P. 2017: Racism: Origin and theory. Journal of Black Studies 48 (6), 572-590. Brondolo, Elizabeth 2012: Racism and social capital: The implications for social and physical well-being. Journal of Social Issues 68 (2), 358-384. Castaneda, Anu 2017: Sanoista teoiksi - Miten maahanmuuttoon liittyvä terminologia luo todellisuutta ympärillämme? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 54 (3), 181-182. Castaneda, Anu E. 2015: The association between discrimination and psychological and social well-being: A population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland. Psychology and Developing Societies 27 (2), 270-292. Coalter, Fred 2017: Sport and social inclusion: Evidence-based policy and practice. Social Inclusion 5 (2),141-149. Davydova – Minguet, Olga & Pöllänen, Pirjo 2018: Hyvinvointi rajaseudulla asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten arjessa. Teoksessa Hiitola, Johanna & Anis, Merja & Turtiainen Kati (toim.): Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Vastapaino. Tampere. Eerola, Mervi 2014: Kausaalipäättely havainnoivissa tutkimuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51(4), 232-242. Essed, Philomena 1991: Understanding Everyday Racism: An Interdisciplinary Theory. Newbury Park, Calif. Sage. Gaskin, James 2019: Statwiki. http://statwiki.kolobkreations.com/. Luettu 1.2.2019. Halme, Nina & Hedman, Lilli & Ikonen, Riikka & Rajala, Rika 2018: Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-115-7. Luettu 1.2.2019. 91 Vehkalahti, Kimmo 2014: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura. Helsinki. Wainikainen, Jaakko & Purhonen, Semi 2018: Kielitaidon sosiaalinen eriytyminen nyky-Suomessa. Kuka puhuu ja kuinka montaa kieltä? Yhteiskuntapolitiikka 83 (3), 245-257. Walseth, Kristin 2006: Sport and belonging. International Review for the Sociology of Sport 41 (3-4), 447-464. Williams, David & Mohammed, Selina 2009: Discrimination and racial disparities in health: Evidence and needed research. Journal of Behavioral Medicine 32 (1),20-47. Williams, David R. & Mohammed, Selina 2013: Racism and health I: Pathways and scientific evidence. American Behavioral Scientist 57 (8), 1152-1173. World Bank 2013: Inclusion matters: The foundation for shared prosperity. World Bank Publications. Washington, D.C. Zacheus, Tuomas & Kalalahti, Mira & Varjo, Janne & Saarinen, Minna & Jahnukainen, Markku & Mäkelä, Marja-Liisa & Kivirauma, Joel 2017: Yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaamisen ja rasismin kokemukset. Terra: Suomen maantieteellisen seuran aikakauskirja 129 (1), 3-15. 2 / 32 YläkouluKouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas. Kysymyksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Sinun ei tarvitse mainita nimeäsi. Kukaan ei saa tietää miten juuri sinä olet vastannut. Vastaaminen on vapaaehtoista. Vastaa kysymyksiin rehellisesti. Sinun ja perheesi hyvinvoinnista kysytään myös huoltajien omassa kyselyssä. Tutkijat voivat yhdistää sinun ja huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon. Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tietoja käytetään esimerkiksi palveluiden parantamiseen, oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen sekä tieteellisiin tutkimuksiin. Tiedot säilytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Lue alla olevat vastausohjeet huolellisesti. Seuraava sivu liittyy huoltajien kyselyyn. Repäise sivu irti ja toimita se huoltajillesi opettajan ohjeen mukaan. Jos lomakkeen kysymykset tai asiat mietityttävät sinua, keskustelethan niistä huoltajiesi, opettajan, terveydenhoitajan tai jonkun muun aikuisen kanssa. Tiedonkeruusta vastaa erikoistutkija Nina Halme ([email protected], puh. 029 524 7270). Lisätietoa kyselystä: www.thl.fi/kouluterveyskysely, tutkija Hanne Kivimäki (puh. 029 524 7281) ja tutkija Pauliina Luopa (puh. 029 524 6008). Maaliskuussa 2017 Johanna Lammi-Taskula Lapset, nuoret ja perheet -yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VASTAUSOHJEET •Käytä lyijykynää tai kuulakärkikynää. •Vastaa merkitsemällä rasti ruutuun. Esimerkiksi näin: Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä hyvin paljon melko paljon melko vähän en lainkaan •Jos haluat muuttaa vastaustasi, älä käytä pyyhekumia, vaan täytä ensin merkitsemäsi ruutu kokonaan tummaksi ja rastita sen jälkeen oikea vaihtoehto. Näin: virhe oikea Kommentti [MA1]: ruutu raksittu Kommentti [MA2]: ruutu mustattu Kommentti [MA3]: ruutu raksittu Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas, jotta nuorten hyvinvoinnista saadaan mahdollisimman kattava ja totuudenmukainen kuva. Valitse kysymyksiin vastaus, joka on lähinnä omaa mielipidettäsi tai kokemustasi. Antamasi tiedot ovat luottamuksellisia. Älä kirjoita nimeäsi lomakkeeseen. Antamiasi vastauksia ei voida yhdistää sinuun eikä esimerkiksi opettajasi tai huoltajasi saa tietää, miten olet kyselyyn vastannut. Vastaaminen on vapaaehtoista ja voit halutessasi kieltäytyä siitä ilmoittamalla asiasta opettajalle. Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tuloksia käsitellään ja raportoidaan siten, etteivät yksittäisten henkilöiden vastaukset tule esiin. Tietoja käytetään esimerkiksi palveluiden parantamiseen, oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen sekä tieteellisiin tutkimuksiin. Tiedot säilytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Lue alla olevat vastausohjeet huolellisesti. Jos lomakkeessa esitetyt kysymykset tai asiat mietityttävät sinua, keskustelethan niistä huoltajiesi, opettajan, terveydenhoitajan tai jonkun muun aikuisen kanssa. Tiedonkeruusta vastaa erikoistutkija Nina Halme ([email protected], puh. 029 524 7270). Lisätietoa kyselystä: www.thl.fi/kouluterveyskysely, tutkija Hanne Kivimäki (puh. 029 524 7281), tutkija Pauliina Luopa (puh. 029 524 6008) ja tutkija Rika Rajala (puh. 029 524 7408). Maaliskuussa 2017 Johanna Lammi-Taskula Lapset, nuoret ja perheet -yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VASTAUSOHJEET • Käytä lyijykynää tai kuulakärkikynää. • Vastaa merkitsemällä rasti ruutuun. Esimerkiksi näin: Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä hyvin paljon X melko paljon melko vähän en lainkaan • Jos haluat muuttaa vastaustasi, älä käytä pyyhekumia, vaan täytä ensin merkitsemäsi ruutu kokonaan tummaksi ja rastita sen jälkeen oikea vaihtoehto. Näin: X virhe X oikea Liite: Kyselylomake 3 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 TAUSTATIEDOT 1. Mikä on sukupuolesi? poika tyttö 2. Minä vuonna olet syntynyt? 1998 tai aiemmin 2002 1999 2003 2000 2004 tai myöhemmin 2001 3. Missä kuussa olet syntynyt? tammikuu toukokuu syyskuu helmikuu kesäkuu lokakuu maaliskuu heinäkuu marraskuu huhtikuu elokuu joulukuu 4. Millä luokalla olet? 8. luokalla 9. luokalla KOULUNKÄYNTI 5. Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä hyvin paljon melko paljon melko vähän en lainkaan 6. Miten tärkeänä vanhempasi pitävät koulunkäyntiäsi? erittäin tärkeänä tärkeänä melko tärkeänä ei kovin tärkeänä ei lainkaan tärkeänä 7. Mitä mieltä olet luokastasi? Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Luokassani on hyvä työrauha Luokan ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaasti ilmaista mielipiteeni Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä 4 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 8. Mitä mieltä olet opettajistasi? Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu Opettajani odottavat minulta liikaa Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti 9. Miten helppoa koulussasi on olla oma itsensä? erittäin helppoa melko helppoa ei helppoa eikä vaikeaa melko vaikeaa erittäin vaikeaa 10. Millainen mahdollisuus sinulla on ollut vaikuttaa seuraaviin asioihin koulussasi tämän lukuvuoden aikana? Erittäin hyvä Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono Oppituntien järjestelyt (esim. työskentelytavat) Koulutyön suunnittelu (mm. oppituntien sijoittelu, koulupäivän alkamisajankohta, koejärjestelyt) Välituntien tai taukojen suunnittelu tai toteutus Koulun yhteisten sääntöjen laatiminen Koulutilojen suunnittelu tai siistiminen Kouluruokailu (mm. ruokalistat, tilojen viihtyvyys) Koulun teemapäivien, juhlien, retkien ja leirikoulun järjestäminen 11. Oletko osallistunut tämän lukuvuoden aikana seuraaviin toimintoihin? Kyllä En Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa Osallistunut oppilaskunnan hallituksen toimintaan (ollut ehdokkaana tai jäsenenä) Osallistunut paikalliseen tai alueelliseen nuorisovaltuustoon, Lasten Parlamenttiin, Nuorten foorumiin yms. Osallistunut poliittiseen toimintaan 5 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 12. Mitä mieltä olet välitunneista? Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Välitunnit virkistävät minua Välitunnit tai niille siirtyminen pelottavat minua Tunnen välitunneilla olevani yksinäinen Toivoisin välitunneille enemmän järjestettyä ohjelmaa 13. Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa? Ei lainkaan Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Opetuksen seuraaminen oppitunneilla Läksyjen tai muiden vastaavien tehtävien tekeminen Kokeisiin valmistautuminen Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen Lukemista vaativien tehtävien tekeminen Laskemista vaativien tehtävien tekeminen Suullinen esiintyminen Vastaaminen tunnilla Opiskelussa käytettävien laitteiden (digitaalisen tekniikan tai ohjelmistojen) käyttö 14. Ovatko seuraavat asiat häirinneet sinua koulussa tämän lukuvuoden aikana? Ei ollenkaan Jonkin verran Paljon Liian kuuma sisällä Liian kylmä sisällä Tunkkainen (huono) ilma Epämiellyttävä haju Luokkahuoneen ahtaus Melu Liian kirkas tai hämärä valaistus Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet Huonot WC:t, pukeutumistilat ja peseytymistilat 6 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 15. Kuinka usein sinulla on ollut tämän lukuvuoden aikana Ei lainkaan Muutaman kerran vuodessa Kuukausittain Viikoittain Päivittäin tai lähes päivittäin Myöhästymisiä Luvattomia poissaoloja, lintsaamista Poissaoloja sairauden vuoksi 16. Oletko kokenut seuraavanlaisia tunteita koulutyöhösi liittyen? En juuri koskaan Muutaman kerran kuukaudessa Muutamana päivänä viikossa Lähes päivittäin Tunnen hukkuvani koulutyöhön Tuntuu, ettei opinnoillani ole enää merkitystä Minulla on riittämättömyyden tunteita opinnoissani 17. Entä kuinka usein olet kokenut seuraavia koulutyöhön liittyviä tunteita? En juuri koskaan Muutaman kerran kuukaudessa Muutamana päivänä viikossa Lähes päivittäin Koulussa olen täynnä energiaa Olen innostunut koulusta Olen uppoutunut koulunkäyntiin 18. Mihin aiot ensisijaisesti hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen? Valitse yksi vaihtoehto. lukioon ammatilliseen koulutukseen (ammattikoulu, oppisopimus) ammatilliseen koulutukseen, jossa suoritan myös lukion kursseja kymppiluokalle en aio jatkaa enää opintoja en tiedä KIUSAAMINEN Kiusaamisella tarkoitetaan tässä sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelevät. 19. Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? useita kertoja viikossa noin kerran viikossa harvemmin ei lainkaan 7 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 20. Kuinka usein sinä olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen tämän lukukauden aikana? useita kertoja viikossa noin kerran viikossa harvemmin en lainkaan Jos sinua ei ole kiusattu tai et ole itse osallistunut kiusaamiseen koulussa tämän lukukauden aikana, siirry kysymykseen 24. 21. Jos sinua on kiusattu tai olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen tämän lukukauden aikana, miten se on tapahtunut? Kyllä Ei Nimitelty ilkeästi, tehty naurunalaiseksi tai kiusoiteltu loukkaavasti Jätetty huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle Lyöty, potkittu tai tönitty Levitetty valheita toisille oppilaille loukkaamistarkoituksessa Viety rahaa tai tavaraa tai rikottu tavaroita Uhkailtu tai pakotettu tekemään asioita vastentahtoisesti Loukattu halventavilla ilmeillä tai eleillä Loukattu kännykän tai internetin kautta; viestit, soitot tai kuvat Jollakin muulla tavalla 22. Oletko kertonut jollekin koulun aikuiselle tämän lukukauden aikana koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta? kyllä en (siirry kysymykseen 24) 23. Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun olet kertonut kiusaamisesta? kiusaaminen on loppunut kiusaaminen on vähentynyt kiusaaminen on jatkunut kuten ennenkin kiusaaminen on pahentunut en tiedä 8 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 24. Onko sinua tämän lukukauden aikana kiusattu seuraaviin asioihin liittyen koulussa tai vapaa-ajalla? Kyllä Ei Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto TERVEYS 25. Mitä mieltä olet terveydentilastasi? erittäin hyvä melko hyvä keskinkertainen melko tai erittäin huono 26. Pituus ja paino (merkitse kokonaislukuina): Pituus __________ cm Paino __________ kg 27. Koetko olevasi poika tyttö molempia en kumpaakaan kokemukseni vaihtelee 28. Onko sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Harvoin tai ei lainkaan Noin kerran kuukaudessa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Niskatai hartiakipuja Selän alaosan kipuja Vatsakipuja Vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin Päänsärkyä Väsymystä tai heikotusta Nenän tukkoisuutta tai nuhaa Kuiva tai kipeä kurkku Yskää Kutiavat tai vuotavat silmät 9 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 29. Onko sinulla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma? ei kyllä 30. Onko sinulla vaikeuksia Ei vaikeuksia Vähän vaikeuksia Paljon vaikeuksia En pysty lainkaan Nähdä (jos käytät silmälaseja tai piilolinssejä, arvioi näkökykyäsi niiden kanssa) Kuulla (jos käytät kuulolaitetta, arvioi kuuloasi sen kanssa) Kävellä noin puoli kilometriä, esimerkiksi urheilukentän ympäri (jos käytät apuvälinettä, arvioi kävelykykyäsi sen kanssa) Muistaa asioita Oppia uusia asioita Keskittyä johonkin sellaiseen, jonka tekemisestä nautit MIELIALA 31. Kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana? Ei lainkaan Useana päivänä Suurimpana osana päivistä Lähes joka päivä Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista Vaikeus rentoutua Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua Vain vähäinen mielenkiinto tai mielihyvä erilaisten asioiden tekemisestä Alakuloisuus, masentuneisuus, toivottomuus 10 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 32. Alla on esitetty joitain väittämiä tunteista ja ajatuksista. Valitse vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa kokemuksiasi viimeisen kahden viikon aikana. Ei koskaan Harvoin Silloin tällöin Usein Koko ajan Olen tuntenut itseni toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen Olen tuntenut itseni hyödylliseksi Olen tuntenut itseni rentoutuneeksi Olen käsitellyt ongelmia hyvin Olen ajatellut selkeästi Olen tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin Olen kyennyt tekemään omia päätöksiä asioista 33. Oletko sinä ollut huolissasi mielialastasi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? en (siirry kysymykseen 35) kyllä, olen kertonut asiasta jollekin kyllä, mutta en ole kertonut asiasta kenellekään 34. Oletko saanut tukea ja apua mielialaasi liittyviin asioihin viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran En, mutta olisin tarvinnut En ole tarvinnut apua Koulun aikuisilta (opettaja, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, kuraattori) Palveluista koulun ulkopuolella (esim. terveyskeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotoimen palvelut) Omilta vanhemmiltasi Ystäviltä ja muilta läheisiltä Ammattihenkilöltä nettipalvelussa YSTÄVÄT 35. Onko sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? ei ole läheisiä ystäviä on yksi läheinen ystävä on kaksi läheistä ystävää on useampia läheisiä ystäviä 17 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 60. Mistä hankit viimeisen 30 päivän aikana käyttämäsi sähkötupakat tai sähkötupakkatarvikkeet? Vastaa kaikkiin kohtiin. Sähkötupakka Nikotiininesteet Muut nesteet En ole käyttänyt viimeisen 30 päivän aikana Ostin itse kaupasta Ostin itse kioskista tai huoltoasemalta Ostin itse ravintolasta tai baarista Ostin itse laivalta tai ulkomailta Tilasin nettikaupasta Hankin sosiaalisen median kautta Vanhempani tai sisarukseni hakivat tai tarjosivat Otin kotoa ilman lupaa Kaverini hakivat tai tarjosivat Joku muu aikuinen tai tuntematon henkilö haki tai tarjosi Muualta 61. Mitä mieltä olet viimeisen puolen vuoden aikana näkemiesi tupakka-askien varoitusmerkinnöistä? en ole nähnyt tupakka-askia en ole huomannut varoitusmerkintöjä ne saivat minut ajattelemaan tupakoinnin lopettamista ne saivat minut ajattelemaan tupakoimattomana pysymistä en ajatellut niistä juuri mitään 62. Ovatko vanhempasi tupakoineet sinun elinaikanasi? Äiti Isä Muu vanhempi Ei ole tupakoinut On tupakoinut, mutta lopettanut Tupakoi nykyisin En tiedä 63. Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytät alkoholia, esimerkiksi puoli tölkkiä olutta tai enemmän? kerran viikossa tai useammin pari kertaa kuukaudessa noin kerran kuukaudessa harvemmin en käytä alkoholijuomia (siirry kysymykseen 66) 18 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 64. Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti? kerran viikossa tai useammin noin 1-2 kertaa kuukaudessa harvemmin en koskaan 65. Miten hankit viime käyttökerralla nauttimasi alkoholijuomat? Kyllä Ei Ostin itse Alkosta Ostin itse kaupasta Ostin itse kioskista tai huoltoasemalta Ostin itse ravintolasta tai baarista Ostin itse laivalta tai ulkomailta Isä tai äiti haki tai tarjosi Vanhemmat sisarukset hakivat tai tarjosivat Otin kotoa ilman lupaa Kaverini hakivat tai tarjosivat Joku muu aikuinen tai tuntematon henkilö haki tai tarjosi 66. Käyttääkö joku vanhemmistasi mielestäsi liikaa alkoholia? ei (siirry kysymykseen 68) kyllä 67. Onko siitä aiheutunut sinulle haittaa? ei kyllä 68. Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt seuraavia aineita? En koskaan Kerran 2–4 kertaa 5 kertaa tai useammin Marihuanaa tai hasista (kannabista) Haistellut jotain huumaavaa ainetta (liimaa, butaania tms.) päihtyäksesi Lääkkeitä (rauhoittavia, unitai särkylääkkeitä) tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtyäksesi Ekstaasia, amfetamiinia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumaavia aineita Huumaavaa ainetta, josta et tiennyt, mitä se oli 19 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 69. Muistele viimeksi kuluneita 30 päivää. Kuinka monta kertaa olet tuona aikana käyttänyt edellisessä kysymyksessä mainittuja huumaavia aineita? En lainkaan Kerran 2–4 kertaa 5 kertaa tai useammin Marihuanaa tai hasista (kannabista) Jotain muuta edellisessä kysymyksessä mainittua huumaavaa ainetta 70. Millaisiksi arvioit ikäistesi mahdollisuudet hankkia huumeita, esimerkiksi marihuanaa tai hasista (kannabista), omalla paikkakunnallasi? erittäin helppoa melko helppoa melko vaikeaa erittäin vaikeaa en tiedä 71. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Hyväksytkö sinä ikäisilläsi seuraavat asiat? Kyllä En En osaa sanoa Tupakointi Nuuskaaminen Sähkötupakan käyttö Alkoholin juominen vähäisessä määrin Alkoholin juominen humalaan asti Marihuanan (kannabiksen) polttaminen TAPATURMAT 72. Onko sinulle tämän lukuvuoden aikana tapahtunut koulussa tai koulumatkalla tapaturma, jonka vuoksi olet käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla? Ei kertaakaan Kerran Kaksi kertaa tai useammin Välitunnilla Liikuntatunnilla Muulla tunnilla Työelämään tutustumisessa Koulumatkalla 20 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 73. Onko sinulle tämän lukuvuoden aikana tapahtunut muulloin kuin koulupäivän aikana tai koulumatkalla onnettomuus tai tapaturma, jonka vuoksi olet käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla? Ei kertaakaan Kerran Kaksi kertaa tai useammin Moottoriajoneuvon matkustajana tai kuljettajana Pyöräillessä Kävellessä (esim. auton töytäisy tai alle jääminen) Urheiluseuran tai vapaa-ajan liikunnan yhteydessä Kotona tai kotipihalla Työssä tai työpaikalla Muulloin vapaa-ajalla 74. Onko sinulle tämän lukuvuoden aikana tapahtunut päihtyneenä tapaturma, jonka vuoksi olet käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla? ei kertaakaan kerran kaksi kertaa tai useammin HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA 75. Onko sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehty seuraavia asioita? Kyllä Ei Varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä Muuten varastettu jotain Uhattu fyysisesti vahingoittaa netissä, puhelimessa tai kasvotusten Käyty fyysisesti kimppuusi kuten lyöty, potkittu tai käytetty jotain asetta Sinulla on oikeus päättää, millä tavalla sinua kosketetaan. Kenelläkään ei ole oikeutta koskea ilman lupaa yksityisiin alueisiisi (esim. uimapuvun peittämä alue). Jos joku on koskettanut sinua ikävällä tai pahalla tavalla, tai pakottanut sinut koskemaan itseään, se ei ole sinun vikasi. Tällaista kosketusta ei saa pitää salaisuutena, vaikka joku niin vaatisikin. Jos vastaat johonkin seuraavista kyllä, on tärkeää, että kerrot siitä myös aikuiselle, johon luotat. 76. Oletko kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Puhelimessa tai internetissä Koulussa Harrastuksissa Kadulla, kauppakeskuksessa tai muualla julkisessa tilassa Sinun tai jonkun toisen henkilön kotona tai muussa yksityisessä tilassa Jos vastasit edellisessä kysymyksessä kaikkiin kohtiin ei, voit siirtyä kysymykseen 78. 21 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 77. Kuka tai ketkä ovat tehneet sinulle edellisessä kysymyksessä kuvattuja asioita? Voit valita useita henkilöitä. ystävä tai joku muu tuttu nuori tai lapsi perheen aikuinen (äiti, äitipuoli, isä, isäpuoli, vanhemman seurustelukumppani) sisarus (sisko, veli, siskopuoli, velipuoli) muu sukulainen (isovanhempi, täti, setä, eno, serkku) opettaja tai muu koulun aikuinen harrastuksen ohjaaja, valmentaja tai muu vastaava tuntematon henkilö muu henkilö 78. Oletko kokenut jotakin seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Kehoa tai seksuaalisuuttasi loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoasi Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista Rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista sinulle vastineeksi seksistä Jos vastasit edellisessä kysymyksessä kaikkiin kohtiin ei, voit siirtyä kysymykseen 80. 79. Kuka tai ketkä ovat tehneet sinulle edellisessä kysymyksessä kuvattuja asioita? Voit valita useita henkilöitä. ystävä tai joku muu tuttu nuori tai lapsi perheen aikuinen (äiti, äitipuoli, isä, isäpuoli, vanhemman seurustelukumppani) sisarus (sisko, veli, siskopuoli, velipuoli) muu sukulainen (isovanhempi, täti, setä, eno, serkku) opettaja tai muu koulun aikuinen harrastuksen ohjaaja, valmentaja tai muu vastaava tuntematon henkilö muu henkilö 80. Oletko kertonut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokemastasi häirinnästä tai väkivallasta jollekin aikuiselle, johon luotat? kyllä en (siirry kysymykseen 82) 81. Oletko saanut tukea ja apua kokemaasi häirintään tai väkivaltaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran En, mutta olisin tarvinnut En ole tarvinnut apua Koulun aikuisilta (opettaja, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, kuraattori) Palveluista koulun ulkopuolella (esim. terveyskeskus, poliisi, lastensuojelu) Omilta vanhemmiltasi Ystäviltä ja muilta läheisiltä Ammattihenkilöltä nettipalvelussa 22 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 82. Ovatko vanhempasi tehneet sinulle seuraavia asioita viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä Ei Murjottanut tai kieltäytynyt puhumasta Haukkunut tai nimitellyt Heittänyt tai potkinut esineitä (esim. paiskonut ovia) Uhannut lyömisellä tai piiskaamisella Töninyt tai ravistellut väkivaltaisesti Tukistanut, antanut luunapin tai lyönyt avokämmenellä Lyönyt nyrkillä tai esineellä tai potkaissut Tehnyt jotain muuta väkivaltaista 83. Oletko nähnyt tai kuullut, että joku muu kuin sinä on tehnyt perheenjäsenillesi seuraavia asioita viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Hänelle on murjotettu tai kieltäydytty puhumasta Häntä on haukuttu tai nimitelty Häntä on uhattu väkivallalla Häntä on tönitty tai ravisteltu väkivaltaisesti Häntä on tukistettu, annettu luunappi tai lyöty avokämmenellä Häntä on lyöty nyrkillä tai esineellä tai potkaistu Hänelle on tehty jotain muuta väkivaltaista Jos vastasit kahdessa edellisessä kysymyksessä kaikkiin kohtiin ei tai en, voit siirtyä kysymykseen 86. 84. Oletko kertonut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana perheessä kokemastasi henkisestä tai fyysisestä väkivallasta jollekin aikuiselle, johon luotat? kyllä en (siirry kysymykseen 86) 85. Oletko saanut tukea ja apua perheessä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokemaasi väkivaltaan? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran En, mutta olisin tarvinnut En ole tarvinnut apua Koulun aikuisilta (opettaja, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, kuraattori) Palveluista koulun ulkopuolella (esim. terveyskeskus, poliisi, lastensuojelu) Omilta vanhemmiltasi Ystäviltä ja muilta läheisiltä Ammattihenkilöltä nettipalvelussa 23 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 AVUN SAANTI JA PALVELUT Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät kaikille oppilaille terveystarkastuksia säännöllisesti. Tavallisesti terveydenhoitaja kutsuu tai antaa ajan terveystarkastukseen. Lisäksi oppilaat voivat käydä terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla tarpeen mukaan. 86. Oletko käynyt tämän lukuvuoden aikana koulusi terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin tai psykologin luona? En, ei ole ollut tarvetta En, yritin enkä päässyt Kyllä, 1–2 kertaa Kyllä, 3–5 kertaa Kyllä, yli 5 kertaa Terveydenhoitajalla muuten kuin terveystarkastuksessa Lääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa Kuraattorilla Psykologilla 87. Kuinka helppoa sinun on ollut päästä koulusi terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin tai psykologin vastaanotolle tämän lukuvuoden aikana? Erittäin helppoa Melko helppoa Ei helppoa eikä vaikeaa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Terveydenhoitajalle muuhun kuin terveystarkastukseen Lääkärille muuhun kuin terveystarkastukseen Kuraattorille Psykologille 88. Milloin sinä olet viimeksi käynyt kouluterveydenhuollon terveystarkastuksessa? Valitse yksi vaihtoehto sekä terveydenhoitajan että lääkärin osalta. Peruskoulun alaluokilla 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla En tiedä Kouluterveydenhoitajalla Koululääkärillä 89. Oliko joku vanhemmistasi mukana terveystarkastuksessa? kyllä, 7. luokalla kyllä, 8. luokalla kyllä, 9. luokalla ei en tiedä 24 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 90. Miten seuraavat asiat toteutuivat tämän lukuvuoden aikana tehdyssä terveystarkastuksessa? Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Puhuttiin minulle tärkeistä asioista Mielipidettäni kuunneltiin Puhuttiin kotiasioistani Uskalsin kertoa asioistani rehellisesti Oppilaan asioita selvitetään joskus tapaamisessa, johon osallistuu enemmän kuin yksi työntekijä (esim. kuraattori, psykologi, opettaja, terveydenhoitaja tai asiantuntijoita koulun ulkopuolelta). Myös oppilas ja usein myös vanhemmat ovat tapaamisessa mukana. 91. Onko sinun asioitasi käsitelty edellä kuvatussa tapaamisessa tämän lukuvuoden aikana? en tiedä (siirry kysymykseen 93) ei (siirry kysymykseen 93) kyllä 92. Mitä asioita tapaamisessa käsiteltiin? Voit valita useita vaihtoehtoja. terveysongelmia (esim. sairaus, mieliala) elintapoja (esim. syöminen, väsymys, päihteiden käyttö) kotiin ja perheeseen liittyviä vaikeuksia (esim. suhde vanhempaan, vanhempien ero, väkivalta, läheisen sairaus tai kuolema) kaverisuhteita (esim. kiusaaminen, yksinäisyys, ongelmat ihmissuhteissa) koulupoissaoloja oppimista tai oppimisvaikeuksia koulun sääntöjen rikkomista jatko-opintoja ja ammatin valintaa jotain muuta aihetta 93. Onko sinulla joku, jonka kanssa voit tarvittaessa keskustella mieltäsi painavista asioista? kyllä ei (siirry kysymykseen 95) 94. Kuka? Voit valita useita vaihtoehtoja. oma vanhempani ystävä tai muu läheinen koulun aikuinen (opettaja, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, kuraattori) muu ammattihenkilö (esim. nuorisotyöntekijä, lääkäri, hoitaja, poliisi, sosiaalityöntekijä) ammattihenkilö nettipalvelussa 25 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 95. Oletko saanut tukea ja apua hyvinvointiisi seuraavilta koulun aikuisilta tämän lukuvuoden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran En, mutta olisin tarvinnut En ole tarvinnut apua Terveydenhoitajalta Lääkäriltä Psykologilta Kuraattorilta Opettajalta Joltain muulta aikuiselta koulussa PERHE JA ASUMINEN 96. Asutko molempien vanhempien kanssa yhteisessä kodissa? kyllä (siirry kysymykseen 99) en 97. Keiden vanhempien kanssa asut? asun vanhempieni luona vuorotellen, he eivät asu yhdessä (siirry kysymykseen 99) asun vain yhden vanhemman kanssa (siirry kysymykseen 99) en asu vanhempieni kanssa 98. Jos et asu vanhempiesi kanssa, missä asut? isovanhempien tai muiden sukulaisten kanssa ilman vanhempiani sijaisperheessä lastensuojelulaitoksessa perhekodissa asun asuntolassa asun muulla tavoin 99. Mitkä seuraavista kuvaavat perhettäsi? Voit valita useamman vaihtoehdon. minulla on yksi vanhempi minulla on kaksi vanhempaa minulla on useampi kuin kaksi vanhempaa minulla ei ole vanhempia tai en ole yhteydessä heihin vanhempani ovat eronneet minulla on yksi koti minulla on kaksi tai useampia koteja elän uusperheessä elän sateenkaariperheessä perheessäni on kaksoset, kolmoset tai neloset minut on adoptoitu 26 / 32 8. ja 9. luokkaKouluterveyskysely 2017 100. Mikä on korkein koulutus, jonka vanhempasi ovat suorittaneet? Äiti Isä Muu vanhempi Peruskoulu tai vastaava Lukio tai ammatillinen oppilaitos Lukion tai ammatillisen oppilaitoksen lisäksi ammatillisia opintoja Yliopisto, ammattikorkeakoulu tai muu korkeakoulu 101. Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana työttöminä tai lomautettuina? eivät on, yksi vanhemmistani on, kaksi tai useampi vanhemmistani 102. Millaiseksi arvioit perheesi taloudellisen tilanteen? erittäin hyväksi melko hyväksi kohtalaiseksi melko huonoksi erittäin huonoksi 103. Missä maassa sinä ja vanhempasi olette syntyneet? Vastaa kaikkien osalta. Sinä Äiti Isä Suomi Ruotsi Viro Venäjä tai entinen Neuvostoliitto Entinen Jugoslavia Jokin muu Euroopan maa Somalia Irak Iran Afganistan Kiina Thaimaa Vietnam Jokin muu maa