Vastuullisuus yrityksen arjessa verkkokoulutus : A Ympäristövaikutukset : B Yritysvastuu : C Miten pääset alkuun vastuullisuustyössä?

Polkukartta on osa POLKU 2.0 -hanketta, jonka päärahoittaja on Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus Vastuullisuus yrityksen arjessa verkkokoulutus A Ympäristövaikutukset B Yritysvastuu C Miten pääset alkuun vastuullisuustyössä? Jaana Auer MMM, yrittäjyyden lehtori, JAMK Lisenssiehdot Tämä teos on lisensoitu Creative Commons NimeäEiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Diasettiin liittyvät videot •Ympäristövaikutukset: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/vastuullisuus-yrityksen-arjessaverkkototeutuksen-tallenteet/recording-04-07-2023-12.49 •Yritysvastuu: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/vastuullisuus-yrityksen-arjessaverkkototeutuksen-tallenteet/recording-04-07-2023-13.11 •Miten alkuun vastuullisuustyössä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/vastuullisuusyrityksen-arjessa-verkkototeutuksen-tallenteet/recording-04-07-2023-13.27 Ympäristövaikutukset 1/2 •Ympäristöä kuormittavat materiaalien, raaka-aineiden, kemikaalien ja energian käyttö sekä jätteet ja jätevedet •Ympäristövaikutukset voivat kohdistua luontoon, maaperään, vesistöihin, ilmastoon, ihmisten terveyteen ja elinolosuhteisiin •Ympäristövaikutuksia liittyy väistämättä kaikkiin tuotteisiin, niin tavaroihin kuin palveluihin •Ympäristövaikutukset ovat usein negatiivisia (ympäristöongelmat), mutta voivat olla myös positiivisia •Niitä aiheutuu esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa, tuotteen valmistuksessa, tuotteen käytön aikana ja sitä käytöstä poistettaessa (elinkaariajattelu) Ympäristövaikutukset 2/2 •Suoria ympäristövaikutuksia: •Tehtaan piipusta tai auton pakoputkesta tulevat ilmansaasteet •Epäsuoria ympäristövaikutuksia: •Raaka-aineiden tuotanto saattaa aiheuttaa myrkyllisiä jätevesiä ja terveyshaittoja toisella puolella maailmaa, kiinteistöjen lämmityksestä tulee hiilidioksidipäästöjä •Paikallinen •Kemikaalien saastuttama maaperä ja pohjavesi, ruuhkaliikenteen aiheuttama huono ilmanlaatu •Alueellinen •Kaivoksen jätekemikaalit virtaavat kauas vesistössä, ilmansaasteiden kaukokulkeuma, Itämeren tilaan vaikuttaa rantavaltioiden jätevedet ja maatalous, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, vesistöjen rehevöityminen tai saastuminen •Maailmanlaajuinen •Ilmastonmuutos, sademetsien hakkuut vaikuttavat koko maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen Ilmasaasteet •Ilmanlaatu vaikuttaa ihmisten terveyteen •Kaasuja tai pienhiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitettäessä keuhkoihin ja verenkiertoon altistaen sydänja hengitystiesairauksille •Rikkidioksidi ja typenoksidit kulkeutuvat pitkiä matkoja ja aiheuttavat esimerkiksi happamoitumista ja rehevöitymistä •Länsimaissa on onnistuttu vähentämään teollisuuden ja liikenteen päästöjä paremman teknologian avulla Ilmastonmuutos •Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä •luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistuminen •Sääolosuhteet muuttuvat, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, napajäätiköt sulavat, meren pinta nousee, aavikoituminen, veden puute, viljelykelpoisen maan väheneminen, ruokaturva heikkenee, pakolaisuus, eliölajien väheneminen Ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaturvaan kaikkialla maailmassa Ruokaturva •Väestö kasvaa ja ruuan kysyntä kasvaa. YK:n väestöennuste on että maapallon väkiluku kasvaa 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. •Ruuan kysyntä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. •Lisääntyneet helleja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutos heikentää ruokaturvaa entisestään, kun esimerkiksi pölytys ja maan kasvukunto heikentyvät sekä tuholaisja tautipaineet kasvavat Riittääkö ruoka? •Viljantuotannon pitäisi lisääntyä kehittyvissä maissa 40 %, kasteluveden määrän 40-50 %. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tarvitaan 100-200 miljoonaa hehtaaria uutta maatalousmaata. •Kaupungistuminen, elintason lisääntyminen, eläinperäisten tuotteiden kysynnän kasvu Rehevöityminen •Kun vesistöön tulee jatkuvasti lisää ravinteita (typpeä ja fosforia), se alkaa rehevöityä •Vesi muuttuu sameammaksi •Kasvien ja levien kasvu kiihtyy •Kasvija eläinlajisto muuttuu •Sinilevät lisääntyvät, osa sinilevistä on myrkyllisiä •Ravinteita tulee vesistöihin jätevesissä, maatalouden ja metsätalouden valumina, liikenteestä ja ilmansaasteissa Happamoituminen •Savukaasut sisältävät rikin ja typen oksideja ja hiilidioksidia •Nämä oksidit reagoidessaan veden kanssa muodostavat happoa, joka tulee sateiden mukana maahan •Maaperä ja vesistöt muuttuvat happamammiksi, pohjaveden laatu heikkenee •Happamat sateet heikentävät metsien kasvua, rikin päästöt aiheuttaa korroosiota •Typen ja rikin oksidien aiheuttama happamoituminen on saatu pitkälti ratkaistua puhtaampien polttoaineiden ja puhdistustekniikan avulla •Uhkana edelleen on merien happamoituminen kasvaneiden hiilidioksidipäästöjen vuoksi Melu •Suurin meluhaittojen aiheuttaja on liikenne •Meluhaitat ovat lisääntyneet erityisesti kaupungeissa •Melu haittaa työskentelyä, lepoa, viestintää ja oppimista ja aiheuttaa stressiä. •Tutkimusten mukaan melu aiheuttaa lihasjännitystä, päänsärkyä, ärsyyntyneisyyttä ja väsymystä sekä lisää tapaturmavaaraa. Jatkuva melu aiheuttaa stressiä ja unihäiriöitä. Se myös nostaa sykettä ja verenpainetta ja voi johtaa sydänja verenkiertoelinten sairauksiin. •Melu vaikeuttaa puheviestintää ja kuulemista. Neitseellisten raaka-aineiden loppuminen •Luontopääomaa kulutetaan nopeammin kuin se ehtii uusiutua •World Economic Forumin mukaan yli puolet maailman taloudesta on joko melko tai todella riippuvaisia luonnosta •Luonnonvarojen tehokas käyttö •Tärkeää muistaa tuotannon ja kulutuksen suhde. Molempia pitää mitata. Jos keskitytään vain tuotantoon, emme ymmärrä tai ratkaise juurisyitä, joihin ylikulutus lukeutuu. Opitut asiat •Ympäristövaikutukset ovat moninaisia, paikallisia, alueellisia ja globaaleja. •Tärkeää on tiedostaa ne joka päivä niin omassa yksityiselämässä kuin työelämässä ja pyrkiä vaikuttamaan negatiivisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja positiivisten vaikutusten lisäämiseksi •Tekemillämme valinnoilla on siis merkitystä. •Jokainen teko ratkaisee, pienikin! •Muistetaan muutos ja muutoksen oikea suunta! Yritysvastuu •Yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta toimintansa synnyttämistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista •Samaa tarkoittavia termejä ovat yhteiskuntavastuu, vastuullinen yritystoiminta, hyvä yrityskansalaisuus, kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta •Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritykset vapaaehtoisesti sisällyttävät yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä näkökulmia liiketoimintaansa ja sidosryhmävuorovaikutukseen (Euroopan komission määritelmä) •Yritysvastuu on kuin laatu, se läpileikkaa koko organisaation eikä sen toteutusta voi jättää yhdelle ihmiselle tai yksikölle Vastuullisuuden kokonaisuus LÄHDE: EK/AULA RESEARCH PK-VASTUULLISUUSBAROMETRI (2021) Taloudellinen vastuu •Hallinto: •vastuualueet talouden johtamisesta tulee olla tarkasti määritelty •Talous: kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus •Yrityksillä on osakeyhtiö-, kirjanpito-, veroja arvopaperimarkkinalainsäädäntöön perustuva tilintekoja raportointivelvollisuus => mahdollisuus seurata taloudellisen vastuun toteutumista •Riskienhallinta: varautuminen sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin •Hankinta, jakelu, julkinen valta, asiakkaat, rahoitus, päätöksenteko, tuotteet, henkilöstö, ympäristö, sopimukset, kilpailutilanne, vastuun jakautuminen •Korruptio ja lahjonta: ohjeistus työntekijöille esim. vieraanvaraisuutta, sponsorointia, matkoja ja lahjoja varten •Verotus: harmaa talous Ympäristövastuu 1/3 •Ympäristölainsäädäntö: omaa toimialaa koskevat lait ja asetukset tiedossa •Ympäristölainsäädännön periaatteet: •Varovaisuusperiaate •Saastuttaja maksaa –periaate •Ulkoiskustannusten sisäistäminen •Jätteen kierrätys: •Tuottajalla on vastuu tuotteesta myös sen eliniän päättymisen jälkeen •Energiatehokkuus: •kiinteistöjen ja prosessien energiankulutuksen selvittäminen, prosessien optimointi, investoinnit uusiutuvaan energiaan Ympäristövastuu 2/3 •Vastuullinen hankinta ja toimitusketju: •Karsi ”turhia” hankintoja, kiinnitä huomiota hankintojen laatuun ja osta vastuullisilta tavarantoimittajilta •Logistiikka •Sijainti, kuljetukset, varastointi •Tuotteen vastuullisuus: •Tuotteilla on ympäristövaikutuksia tuotteen valmistuksen aikana, tuotteen käytön aikana ja tuotteen elinkaaren päätyttyä •Vihreät innovaatiot: •Ympäristöä säästävät tuotteet ja palvelut, ekotehokkaat tuotantomenetelmät, ympäristötehokkuutta edistävät toimintatavat •Ympäristötietoisuus: •Henkilöstön kouluttaminen yritysvastuutoimista ja -tavoitteista Ympäristönäkökulman huomioiminen kestävän kehityksen toimenpiteissä Sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman toimenpiteet Kärkiteemat 5 vuoden toimenpiteissä Kestävän kehityksen haasteet Tuen tarve LÄHDE: EK/ AULA RESEARCH PK-VASTUULLISUUSBAROMETRI (2021) Miten pääset alkuun vastuullisuustyössä? Miten vastuullisuustyössä alkuun? •Kestävyyden kehittäminen vaatii vastuullisia tekoja ja toimenpiteitä yrityksessä •Koska kestävä kehitys on monitahoinen kokonaisuus, jokaisen yrityksen on luotava oma näkemys kestävyydestä, sen tavoitteista sekä miten ja millä toimenpiteillä niihin päästään •Koska kestävyys tarkoittaa eri yrityksille erilaisia asioita, vastuullisuuden toteuttamistapoja ja arviointitapoja on useita •Yritys valitsee sille tärkeät kestävyysteemat yrityksen arvojen, toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen perusteella •Kannattaa etsiä oman toimialan ohjeistuksia Toimialakohtaisia ohjeistuksia •Tie vähähiiliseen liikenteeseen –tiekartta •http://www.logistiikkayritykset.fi/media/uutiset/220311-liikenteen-ja-logistiikan-paivitettytiekartta-110322.pdf •https://www.traficom.fi/fi/vastuullinen-kuljetustoiminta •Kosmetiikkaja hygieniateollisuus •https://www.kosmetiikkajahygienia.fi/vastuullisuus/ •Kestävä kampaamo-opas •https://issuu.com/hamkuas/docs/kest__v___kampaamo?e=17381678/44355978 •Maatalouden ilmastotiekartta •https://www.mtk.fi/documents/20143/310288/MTK_Maatalouden_ilmastotiekartta_net.pdf/4c0 6a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f?t=1597055521915 •Vähähiilinen rakennusteollisuus2035 https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ymparistoja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinenversio_clean.pdf Kaupan liitto •Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa, kauppaa •Uusiutuva kauppa 2035 –tiekartta https://kauppa.fi/tavoitteet/vastuullisia-ymparistotekoja/kaupanvahahiilisyystiekartta/ •omien päästöjen sekä ostetun energian päästöjen vähentämisen näkökulmasta keskeisimmät kaupan toimet liittyvät energian käyttöön ja kuljetuksiin Kestävyyden arviointi •Koska absoluuttista vastausta ei ole siihen, mikä tai millainen on kestävä yritys, käytetään suhteellista arviointia. •Kestävyyden kehittymistä arvioidaan vertaamalla saman tyyppisessä ympäristössä toimivia saman alan yrityksiä keskenään •Näin voidaan nähdä toimiiko, joku yritys tarkoituksenmukaisemmin tai soveliaammin kestävyyden suhteen kuin toinen •Tärkeätä on asettaa omalle toiminnalle tavoitteet ja seurata systemaattisesti tavoitteiden toteutumista Hankinnat •Yrityksen toiminnan kannalta tuotantopanosten hankinta on keskeisessä asemassa. •Tavoitteena on tehdä hankinnat taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti myös kestävyys huomioon ottaen. •Kestävyysnäkökohdat voidaan ottaa huomioon kaikissa hankinnan vaiheissa, niin hankinnan suunnittelussa, tarjoajien tai ehdokkaiden valinnassa kuin hankintasopimuksen tekemisessäkin. •Hankinnan valmisteluvaiheessa hankkija päättää, mitä se haluaa hankkia, millä menettelyllä hankinta kilpailutetaan ja minkälainen sopimus hankinnasta tehdään. Hankintaprosessin vaiheet •Määritellään hankinnan toivotut ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja määritellään hankinnan kohde tähän perustuen •Tavarantoimittajien arviointi: millaisia tuotteita ja palveluita markkinoilla on olemassa sekä, mitä erilaisia toteutusvaihtoehtoja hankinnalle on. •Selvitetään, onko markkinoilla jo ympäristösertifioituja tuotteita tai kuinka laajasti potentiaalisilla tarjoajilla on ympäristönhallintajärjestelmiä käytössään, onko kierrätysmateriaaleja saatavilla •Kartoitusten avulla voidaan päättää, millaisia kriteerejä hankinnan kohteelle ja toimittajille voidaan realistisesti asettaa. •Ostajalla on oikeus päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennustyön sisällöstä, laajuudesta ja laadusta. •Hankittavasta kohteesta voidaan vaatia teknisiä ominaisuuksia, kuten uusiopaperi, uusiutuva sähkö tai biokaasuauto •Hankinnan toiminnallisella ominaisuudella voidaan tavoitella tiettyä tavoitetasoa tai suorituskykyä, kuten energiatehokkuutta, kierrätettävyyttä Hankintojen kestävyyden tavoitteet 1. Tarjouspyynnöissä asetetaan kriteerejä hankittavien tavaroiden ja palveluiden ympäristönäkökohdille 2. Ympäristönäkökohdilla on merkitystä tarjousten vertailussa ja ympäristönäkökohtia tuodaan esiin hankintapäätöksissä 3. Valintoja kohdistetaan ympäristöä säästäviin tuotteisiin Hankintojen kestävyyden arvioiminen 1 Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpiteet Paikalliset hankinnat Paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus (kuinka paljon hankitaan Suomen ja kotikunnan alueelta verrattuna ulkomaisiin hankintoihin) •(paikalliset hankinnat / ostobudjetti yhteensä) x 100 Hankintalähteiden/kohteiden paikallisuuden selvitys suhteutettuna ostobudjettiin Vastuulliset hankinnat Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä ja käyttöasteen lisääminen (luomu, reilukauppa, joutsenmerkki) • Ympäristökriteerien luominen hankinnoille •Ympäristömerkittyihin tuotteisiin vaihtaminen Energiatehokkuus Energian kokonaiskulutus (sähkö, polttoaineet) Uusiutuvien energiamuotojen osuus käytettävästä energiasta Sähkösopimuksen päivittäminen •Energiakatselmus (LED - valaistukseen siirtyminen, luonnonvalon hyödyntäminen) •Päästökompensaatio Hankintojen kestävyyden arvioiminen 2 Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpiteet Materiaalitehokkuus Miten suuri osuus materiaaleista on kiertotalouden mukaisia eli kierrätettyjä, kierrätettäviä tai biopohjaisia? Kustannussäästöt (€) Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Yritys tehostaa materiaalien ja energian hankintaa ja käyttöä prosesseissaan niin, että CO2 -ekvpäästöjä syntyy tuotokseen nähden vähemmän Materiaalin alkuperämaan ihmisoikeustilanne, työolot, palkkaus, ihmiskaupan estäminen Kestävät hankintakriteerit Tehdään hankintaketjun toimijoille vastuullisuusarvionti , auditointi Toimittajien riskiarviointi Laaditaan yrityksen Code of conduct (eettiset toimintaohjeet) Valmistus •Keskeistä tuotantoprosessien materiaalitehokkuuden parantaminen •voidaanko materiaalien hukkaa vähentää tuotannossa, •voidaanko neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähentää käyttämällä kierrätettyä raaka-ainetta •onko tuotantokapasiteetti tehokkaassa käytössä vai vain osan aikaa •pakkausten materiaalitehokkuus, kierrätys ja uudelleenkäyttö •sivuvirtojen hyödyntäminen •jätteiden määrän vähentäminen •Päästöjen vähentäminen •Päästöt ilmaan •Päästöt veteen •Päästöt maaperään •Miten tuottavuus ja henkilöstön hyvinvointi on yhteydessä toisiinsa Valmistus 1/3 Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpiteet Materiaalitehokkuus Tuotannosta hukkaan, polttoon tai kaatopaikalle päätyvä jäte (% tuotannosta tai kg) Kustannussäästöt (€) Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Jätteen vähenemä (t) Neitseellisten raaka -aineiden määrä tai osuus (% tai kg) Sivuvirtojen hyödyntäminen raaka -aineina (%) Saavutetut säästöt korvaamalla materiaaleja sivuvirroilla (€) Jätteen määrän seuranta ja vähentäminen Tuotannon sivujakeiden seuranta ja määrän vähentäminen Neitseellisten raaka -aineiden määrän vähentäminen Pakkausten materiaalitehokkuus Kustannussäästöt (€) Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Energiajätteen vähenemä (t) Sekajätteen vähenemä (t) Muovin käytön vähenemä (t) Pakkausmateriaalihävikin vähentäminen Materiaalitehokkuus ja muovin tai muun pakkausmateriaalin vähentäminen toimituseräpak -kauksissa Uusiutuvista raaka - aineista valmistettujen pakkausten lisääminen pakkaamisessa Valmistus 2/3 Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpide Kierrätyksen lisääminen Kustannussäästöt (€) Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Energiajätteen vähenemä (t) Sekajätteen vähenemä (t) Muovin käytön vähenemä (t) Tuotteiden osuus jotka kierrätettäviä/korjattavia (%) Takaisin otettujen tuotteiden tai materiaalien määrä (t) tai arvo (€) Jätehuollon kehittäminen tuo - tantolaitoksella Kierrätysasteen kasvattaminen ja sen raportoinnin kehittäminen Muovijätteiden kierrättäminen materiaalihyötykäyttöön Energiatehokkuus Uusiutuvan energian osuus tuotannossa ja jakelussa (%) Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Lisätään uusiutuvan energian osuutta Vähennetään käytettyä energiamäärä Valmistus 3/3 Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpide Henkilöstön osaaminen materiaalitehokkuuden parantamisesta lisääntyy Koulutukseen osallistuneiden määrä (hlö) Lisätään henkilöstön osaamista kierrätyksen ja jätteiden lajittelun kehittämiseksi Tarjotaan materiaalitehokkuuden/kiertotalouden verkkokoulutus henkilöstölle Työturvallisuus, työhyvinvointi Sairauspoissaolojen, tapaturmakustannusten ja varhaisista eläkkeelle jäämisistä aiheutuvat kustannukset (€) Työolojen vaatimuksenmukaisuus Työhyvinvointiselvitykset ja toimenpiteet työtyytyväisyyden lisäämiseksi Työterveyshuolto Tyky -toiminta Vaarallisten kemikaalien käytön vähentäminen Riskikartoitus tehty Kemikaalien terveys - ja ympäristöriskien hallinta Logistiikka ja liikkuminen Tavoiteltava vaikutus Mittari Toimenpide Kuljetusten tehokkuus Polttoaineen kulutuksen määrä Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä (t CO2 -ekv) Melu ja muu liikenteen haitta Tehostetaan logistiikkaa niin, että CO2 -ekvpäästöjä syntyy koko arvoketjussa nykyistä vähemmän Maata pitkin matkustaminen Ajoreittien optimointi Kuormausaste Taloudellisen ajotavan koulutukset Käänteinen logistiikka Kierrätysprosessin kustannukset (€) Takaisinottojärjestelmien kustannukset (€) Toteutettujen huoltojen ja korjauksien määrä Huoltotoimenpiteisiin käytetty aika ja niiden kustannukset (€) Varaosien ja korjaustiedon saatavuus Varaosien hinta (hyödyntämällä uusiokäyttöä) (% uusiin verrattuna) Toimittajaketju voi olla syklinen ja kattaa myös tuotteen hävityksen ja elinkaaren loppupään Käänteinen logistiikka sisältää kaikki jälkimarkkinoinnin toiminnot, kuten huoltoja korjauspalvelut, tuotepalautukset, kierrätys Yritysesimerkkejä •Sitoumus2050.fi on verkkopalvelu, jossa organisaatiot, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia. •https://sitoumus2050.fi/koti#/ •Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli ja yksi keskeinen työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumustoiminnassa toimialaliitot sopivat koko alaa koskevista yhteisistä mitattavista materiaalitehokkuustavoitteista. •Kestävän kehityksen toimikunta ja pääsihteeristö seuraavat sitoumuksia ja niiden edistymistä. Motiva Oy tukee kestävän kehityksen toimikuntaa sivuston ylläpidossa ja asiakaspalvelussa. •Materiaalitehokkuuden huiput: Yrityksiä jotka ovat tehneet esimerkillisiä toimia resurssien tehokkaassa käytössä •https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_sitoumukset/yritys ten_materiaalitehokkuusteot Kiitos mielenkiinnosta! Lähteet 1 1. Yritysvastuun raportoinnin ensiaskeleet. 2009. Tietopaketti pk-yrityksille. Työja elinkeinoministeriö. 2. Harmaala & Jallinoja. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Alma Talent Oy. 3. Pk-vastuullisuusbarometrin tulokset. 2021. Aula Research. EK Elinkeinoelämän keskusliitto. 4. Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumus –määritelmät, toimenpidetyypit, toimenpiteet ja mittarit. https://sitoumus2050.fi/matsit#/ 5. Reinikainen, Timonen & Salonen. 2022. Vastuullisuus mikroyrityksissä (ulottuvuudet, mittaaminen, viestintä). Luke Luonnonvarakeskus. 6. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. 2022. Sitra. 7. Ympäristövaikutukset. https://www.ymparistoosaava.fi/sosiaali-jaterveysala/index.php?k=22561 Lähteet 2 •8. Business Finland. (2022). Kysely: Pk-yrityksissä kolmanneksella liiketoimintastrategia perus-tuu kestävän kehityksen ympärille. https://news.cision.com/fi/business-finland/r/kysely--pk-yrityksissakolmanneksella-liiketoimintastrategia-perustuu-kestavan-kehityksenymparille,c3491802 •9. Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. (2020). Yritysvastuu 2.0. Johtamisen uusi normaali. Helsingin seu-dun kauppakamari. •10. Vastuullisuusarviointi.fi. (i.a.). Yritysvastuun itsearviointi – kysymyksiä ja vastauksia. https://www.vastuullisuusarviointi.fi/faq/ •11. Kuisma, L. 2022. Pk-yrityksille suunnatun yritysvastuun arviointityökalun kehittäminen. SeAMK.