Karjalaisten muistityö digikunnailla

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Karjalaisten muistityö digikunnailla © Kirjoittaja 2024 Published version Hyyryläinen, Pirja Hyyryläinen, P. (2024). Karjalaisten muistityö digikunnailla. In M. Lähteenmäki, & S. Selin (Eds.), Urbaanit karjalaiset : mielet, kielet, historiat (pp. 283-305). Siirtolaisuusinstituutti. Tutkimus / Siirtolaisuusinstituutti, 10. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-42-2 2024 karjalaiSten muiStityö digikunnailla 283 Pirja Hyyryläinen Karjalaisten muistityö digikunnailla Karjalaisuus ja karjalaisuudet tulivat uudella tavalla näkyviin 2010-luvulla sosiaalisen median myötä. Karjalaiset ottivat haltuunsa tarinailtojen, pitäjätapahtumien ja kesäjuhlien lisäksi keskustelut internetin yhteisöllisillä alustoilla kuten Facebookissa. Myös järjestöt ja yhdistykset jalkautuivat digikunnaille eli verkkoon.804 Esimerkiksi Karjalan Liitto, Karjalazet Nuoret Suomes ja luovutetun Karjalan eri alueiden pitäjäyhdistykset perustivat tilejä sosiaalisen median alustoille. Tässä luvussa arvioin siirtokarjalaisten tekemää kulttuurista muistityötä ja vastaan kysymykseen: Mikä karjalaisten tekemässä kulttuurisessa muistityössä muuttui, kun siirryttiin digikunnaille? Lähestyn aluksi karjalaisten tekemää ja heitä koskevaa muistityötä ennen sosiaalisen median yleistymistä eli ennen 2000-lukua. Sen jälkeen tarkastelen kyseistä kulttuurista muistityötä sosiaalisen median aikakaudella kahden esimerkin välityksellä. Ensimmäinen kuvaa ajallisia kerrostumia Facebookin Viipuri, rakennusten historia ja nykytila -ryhmässä ja toinen nykyhetkeä sekä tu804 Hyyryläinen 2018, passim.; Käytän tässä luvussa digikunnaat-käsitettä kuvaamaan karjalaisuuden ympärille internetiin muodostettuja sivustoja sekä sosiaalisen median alustoja ja tilejä, kuten Facebookin karjalaisryhmiä tai Instagramin henkilökohtaisia tilejä. Kehittämäni käsite on mukaelma Karjalan kunnailla -laulun nimestä. 284 URBAANIT KARJALAISET levaisuutta kahdessa Instagram-julkaisussa, joiden yhteyteen on merkitty hashtagit #argifotoloikarjalakse ja #karjalažustänäpäi. Kyseiset julkaisut on kirjoitettu karjalan kielellä. Karjalankieliseen yhteisöön kuuluvat nuoret käyttävät kieltä muun muassa lisätäkseen tietoutta karjalan kielen asemasta ja karjalaisesta kulttuurista.805 Aineistoni koostuu Facebookissa ja Instagramissa julkaistuista valokuvista806 ja niiden yhteydessä kirjoitetuista kommenteista ja teksteistä. Valokuvia analysoin lähiluvun menetelmällä807 käyttäen myös proteesisen muistin808 -käsitettä.809 Muistitutkija Alison Landsberg kuvaa proteesisen muistin käsitteen kautta teknologian tunteita välittävää roolia muistamisessa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että katsoja kokee tuntevansa valokuvan välityksellä kuvanottohetken tunneja aistikokemuksia. Katson 805 Katso myös Selin, Sinikka ym. (2023). ”Syrjitty vähemmistö”: Karjalaisnuorten aktivismi. Historiallinen Aikakauskirja, 121 (1), 14–15. 806 Lupa valokuvien ja kommenttien käyttöön on pyydetty ja saatu kyseisiltä henkilöiltä ja Etelä-Karjalan museolta. Olen myös saanut luvan tarkastella Viipuri, rakennusten historia ja nykytila -Facebook-ryhmää sen perustajalta Seppo Rapolta. Yhden historiallisen kuvan alkuperäinen kuvaaja ei ole tiedossa, mutta se on osa Juha Lankisen kokoelmaa Etelä-Karjalan museossa. Tässä luvussa käytetty valokuvan digitaalinen versio on peräisin kyseisestä kokoelmasta. Instagramissa julkaistujen kuvien analyysin yhteydessä käytetyt valokuvat ovat originaaleja, ja ne on saatu kuvan ottajilta. Sekä Facebook-ryhmä Viipuri, rakennusten historia ja nykytila sekä hashtagit #argifotoloikarjalakse ja #karjalazustänäpäi olivat minulle tuttuja entuudestaan: olen mainitun julkisen Facebook-ryhmän jäsen (ryhmässä oli toukokuussa 2024 yli 2500 jäsentä), ja olen seurannut hashtagien käyttöä liittyen laajempaan tutkimukseeni. Luvussa mainituilta henkilöiltä on pyydetty lupaa käyttää heidän kommenttejaan tunnisteellisina, ja he ovat hyväksyneet nimiensä maininnan. Heidän kommenttinsa eivät sisällä arkaluonteisia tai sensitiivisiä tietoja. Tutkimuseettisesti tunnisteellisen tiedon käytölle tässä luvussa on laillinen käyttöperuste eli henkilöiden suostumus. Tietoarkisto (2024). Tunnisteellisuus ja anonymisointi. Saatavilla: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/ aineistonhallinta/tunnisteellisuus-ja-anonymisointi/#tunnisteellistenaineistojen-kasittely. Luettu 13.6.2024. 807 Lähiluku menetelmänä tarkoittaa aineiston lukemista useita kertoja, jolloin aineiston tulkinta saa syvyyttä, se voi muuttua tai osoittautua riittämättömäksi. Käytin sitä tämän luvun valokuvien analyysimenetelmänä, sillä tulkitsevana ja monivaiheisena menetelmänä se sopii mielestäni myös valokuvien tarkasteluun. Pöysä 2015. 808 Eng. prosthetic memory. 809 Landsberg 2004; Matila, Tuuli (2023). Suomalaiset siirtolaiset PohjoisAmerikassa: Valokuvat ja empatia siltana nykyisyyteen. Ennen ja nyt, 23 (1), 78, 80–82. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 285 kehittämäni tunnistavan lähiluvun810 termin kuvaavan kuitenkin paremmin toimintaa ensimmäisessä esimerkissäni, jossa spontaanisti tunnistetaan henkilö vanhasta valokuvasta ennen talvisotaa. Osallistun tällä luvulla muistitietotutkimuksen parissa käytävään teoreettiseen keskusteluun. Muisti ja muistot liittyvät menneisyyteen, jota tarkastellaan eri tavoin nykyisyydestä käsin.811 Etnologisessa muistitutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten ja miksi kulttuurit sekä yhteisöt jäsenineen muistavat, muistelevat ja nostavat menneisyyttä esiin. Muistityö-termiä812 voidaan käyttää kuvaamaan muistamiseen johtavaa prosessia813 sekä menetelmänä muistojen kanssa työskentelylle.814 Sitä voi myös pitää menneisyyteen suuntaavana aktiivisena muistamisen käytänteenä, ja menneisyyttä muistin kautta rekonstruoivana toimintana.815 Karjalaisen yhteisön tekemää muistityötä nimitän kulttuuriseksi muistityöksi. Karjalaisten kulttuurinen muistityö kuvaa tässä luvussa paitsi suurten muistiaineistojen kokoamista ja säilyttämistä myös muistelua ja kulttuurinja perinteensiirtoa jälkipolville. Se näkyy myös toisessa esimerkissäni karjalaisnuorten oman sukupolvensa sisällä tekemässä kulttuuriin ja kieleen liittyvässä tietoisuuden lisäämisessä. Tarkoitan tässä luvussa tarkoituksellisella kulttuurisella muistityöllä sellaista muistamiseen liittyvää toimintaa, jolla on päämäärä. Sen tarkoituksena voi olla esimerkiksi jonkin luovutetun Karjalan pitäjän koulupiiriin liittyvien tietojen ja valokuvien kokoaminen julkaisuksi.816 Muistityön motiivina on silloin kulttuurin, perinteen ja historian siirto nuoremmille sukupolville. 810 Vanhoissa valokuvissa esiintyviä henkilöitä ja tapahtumia saatetaan jäljittää myös siksi, että kyseinen henkilö on kadonnut, tai että hänen elämästään halutaan tietää lisää, koska se tuo lisätietoa jostain tapahtumasta, ilmiöstä tai ajallisesta taitekohdasta. Elizabeth Edwards on kuvannut toimintaa termillä forensic reading. Edwards 2003, 91; Marselis & Schütze 2013, 82. 811 Mm. Savolainen 2022, 186–187. 812 Eng. memory work. 813 Mm. Ricoeur 2004. 814 Haug, Frigga (2008). Memory Work. Australian Feminist Studies, 23 (58), 537–541. 815 Kuhn, Annette (2010). Memory texts and memory work: Performances of memory in and with visual media. Memory Studies, 3 (4), 298–313. 816 Ilonen 2013, 205–207. 286 URBAANIT KARJALAISET Karjalaisten muistityö ennen sosiaalisen median aikaa Karjalaiset tekevät aktiivista muistityötä siirtäessään eteenpäin tietoa, perinnettä ja kulttuuria. Kulttuuriin liittyvällä muistityöllä tarkoitan yksilöiden, sukujen tai yhteisöjen ja vaikkapa pitäjäyhdistysten omaehtoista toimintaa, jolla kerätään muistitietoa, mahdollistetaan muistelu, tuotetaan elämäkertoja, historiikkeja ja näyttelyitä. Kulttuurisen muistityön tarkoituksena on ylläpitää karjalaisuutta koskevaa muistia ja löytää eri lähteistä uutta tietoa, jonka voi liittää osaksi jo tiedettyä ja tunnettua. Sen avulla luodaan nykyisyydessä yhteyksiä menneen ja tulevan välille. Kulttuurinen muistityö tarkoittaa karjalaisuuden siirtämistä jälkipolville muistoina, kirjatietona, kuvina, tarinoina ja jokapäiväisen arjen käytännöissä. Heillä on sitten halutessaan mahdollisuus tutustua karjalaisuuteen sellaisella tavalla ja siinä muodossa, kuin he itse haluavat. Kulttuurinen muistityö on perinnön välittämistä eteenpäin. Vaikka muisti itsessään katsoo taaksepäin, muistityötä tehdään nykyisyydessä jotakuta sellaista varten, jonka kuvitellaan olevan tulevaisuudessa. Karjalaisten ennen digitalisaatiota tekemä kulttuurinen muistityö voidaan jakaa kolmeen jaksoon sen mukaan, kuinka yksityistä tai julkista toiminta on ollut ja kuinka virallinen toimija sitä on tehnyt. Karjalaisuutta koskevalla muistityöllä on pitkät perinteet, keräsi muistiaineistoa sitten jokin ulkopuolinen taho tai karjalaiset itse. Karjalaisten muistitietoa on kerätty virallisella, organisatorisella tasolla, 1800-luvulta lähtien erityisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) toimesta. SKS:lla on mittavat muistitietokokoelmat,817 joita se on kartuttanut keruilla ja kirjoituskilpailuilla vuodesta 1831. Talvija jatkosodan jälkeen on tehty useita Karjalaan kohdentuvia keruita, joiden teemoina ovat olleet muun muassa karjalainen juhlaperinne ja evakkomuistelmat. Uskontotieteilijä Lauri Honko on kirjoittanut muistikulttuurin olevan yksilötasolla sisäistettyä kokemusta ja tulkintaa senkin jälkeen, kun fyysinen ympäristö on muuttunut toiseksi.818 Siirtokarjalaiset ovat ylläpitäneet omakohtaisten, perheiden ja sukujen muistitietoa ja -kulttuuria yllä talvija jatkosotien päättymisen ja uusille alueille asettumisen jälkeen. Organi817 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2024). Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. Saatavilla: https://www.finlit.fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-kokoelma/. Luettu 14.6.2024. 818 Honko, Lauri (1990). Folkloreprosessi. Sananjalka 32 (1), 93–122. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 287 saatiotasolla 1900-luvun kansallisen tason muistikulttuureita819 hallitsivat muiden muassa museot, arkistot, yliopistot ja niiden näyttelyt.820 Suomessa museot ovat virallisia muistiorganisaatioita, joiden kokoelmiin on kerätty, valittu ja hyväksytty karjalaisten historiaan ja perinteisiin liittyviä esineitä, valokuvia, huonekaluja, käsitöitä sekä uskonnollisia esineitä.821 Suomessa ei kuitenkaan ole pelkästään karjalaisuuteen keskittyvää valtakunnallista museota.822 Karjalaisuutta saatetaan eri museoiden näyttelyissä ilmentää valikoiduilla esineillä, jotka museoalan ammattilainen jollain perusteella823 valitsee esille nostettavaksi. Yliopistot ovat tutkimuksen saralla se instituutio, joka on nostanut esille erilaisia näkökulmia karjalaisuuteen. Kansalaisjärjestöjen eli niin sanotun kolmannen sektorin sotien jälkeen tekemän muistityön katson sijoittuvan puolijulkiselle alueelle. Karjalan Liitto perustettiin vuonna 1940 ajamaan evakoiden korvausja asutusasioita. Myöhempinä vuosikymmeninä toimintaan on kuulunut muiden muassa julkaisuja, tapahtumia, näyttelyitä, perinnekeruita ja kursseja. Karjalan Liittoon kuuluu noin 340 jäsenyhdistystä, jotka ovat järjestäneet tarinailtoja, tapahtumia ja näyttelyitä sekä julkaisseet erilaisia historiik819 Kansallisen tason muistikulttuureista on kirjoittanut myös Wertsch 2017; Talvija jatkosodan merkityksestä suomalaiselle muistikulttuurille ks. mm. Kivimäki, Ville (2012). Between Defeat and Victory: Finnish memory culture of the Second World War. Scandinavian Journal of History 37 (4), 482–504; Kivimäki ym. 2021; Kivimäki, Ville & Matti Hyvärinen (2022). Forging a master narrative for a nation: Finnish history as a script during the Second World War. Scandinavian Journal of History, 47 (1), 83–105; Matila 2021; Savolainen & Taavetti 2022. 820 Ekelund 2022, 65. 821 Esimerkiksi Rauman museon arkistoon tallennettiin kaupunkiin asettuneiden karjalaisten haastatteluiden ääniteaineistoa. Rauman museon toteuttamasta tutkimuksesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 28.1.1985. Kokkonen 1988, 11, 118. 822 Olen jättänyt tässä luvussa yksityiset kotimuseot tarkastelun ulkopuolelle. Nykyisissä Eteläja Pohjois-Karjalan maakuntien maakuntamuseoissa on kyseisten alueiden ja siirtoväen karjalaisuuteen liittyviä näyttelyitä. Lisäksi luovutetun Karjalan pitäjiin pohjautuvilla säätiöillä voi olla museotoimintaa. 823 Gradén, Lizette, Tom O'Dell & Tok Thompson (2021). Heritagelore and an Introduction to the Thematic Issue on Culture and Heritage under Construction. Ethnologia Europaea, 51 (1), 5–7, 15; Museoiden tallennustyön suunnittelusta ja kokoelmiin liitettävistä aineistoista katso myös Vuorinen 2022, 248; Museoiden roolista muistikulttuurin muodostumisessa on kirjoitettu myös Wihurin rahaston nettisivulla; Mäenpää, Emilia (2021). Sodasta, valokuvista ja muistamisesta. Saatavilla: https://wihurinrahasto.fi/media-arkisto/sodastavalokuvista-ja-muistamisesta/. Luettu 12.10.2022. 288 URBAANIT KARJALAISET keja ja muistelmia.824 Yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden tavoite on ollut edistää ja ylläpitää karjalaista kulttuuria ja yhteishenkeä.825 Sotien jälkeisessä Suomessa niillä on ollut keskeinen rooli karjalaisen perinteen ja muistin säilyttämisessä. Muistityötä tehdään todennäköisesti määrällisesti eniten kuitenkin yksityisellä alueella perheissä ja suvuissa. Sekä suvun että henkilökohtaista muistitietoa on siirretty lapsille ja lapsenlapsille esimerkiksi valokuvien ja omaelämäkertojen kautta. Kulttuuriin liittyvissä arjen tilanteissa, vaikka leipoessa karjalanpiirakoita ja ruokaa laittaessa, opetustilanteissa on siirtynyt muistitietoa. Kun on esitelty jälkipolville Karjalasta tuotuja esineitä ja käsitöitä kuten käspaikkoja,826 on niiden tarina nivoutunut suvun tarinaan. Tämä liittyy myös uskonnolliseen esineistöön, kuten ikoneihin. Suvussa voi kulkea muistitietona vaikkapa jonkun huonekalun evakkomatka. Karjalaisten muistilla on siis myös oma materiaalinen ulottuvuutensa.827 Voi olettaa, että suurin osa perhepiirissä kerrotusta on jäänyt yksityiseksi, sillä yhdistysten historiikkeihin tai näyttelyihin eivät ole mahtuneet kaikkien tarinat eivätkä tavarat. Niitä ei ole haluttu tarjota tai valita, tai ei ehkä ole konkreettisesti ollut mahdollisuutta siihen.828 Mitä enemmän siirrytään yksityiseltä alueelta julkiselle, on mukana portinvartijailmiö: joku toinen päättää muistityön kohtalon eli sen, kuinka se pääsee esille tai pääseekö ollenkaan. Portinvartijoita voivat esimerkiksi olla henkilöt, jotka 824 Karjalan Liitto ry. (2022a). Karjalan Liiton historia. Saatavilla: https://www. karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-historia.html. Luettu 11.10.2022; Karjalan Liitto ry. (2022b). Karjalan Liiton toiminta. Saatavilla: https://www. karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta.html. Luettu 11.10.2022. 825 Esimerkiksi Rautulaisten pitäjäseura (2018). Tervetuloa tutustumaan menetettyyn Rautuun. Saatavilla: www.rautu.fi. Luettu 11.10.2022; Helsinginseudun Soanlahtelaiset (2020). Helsinginseudun Soanlahtelaiset. Saatavilla: https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/pitajaseurat/ helsinginseudun-soanlahtelaiset-ry.html. Luettu 11.10.2022. 826 Käzpaikat, käspaikat, ovat ortodoksiseen karjalaiskulttuuriin olennaisesti liittyviä kirjottuja liinoja. Ks. Koskinen, Sari & Suomen käsityön museo (2019). Käspaikkojen kauneutta. Saatavilla: https://www.craftmuseum.fi/blogit/ suomen-kasityon-museon-blogi/kaspaikkojen-kauneutta. Luettu 14.11.2022. 827 Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2017). Muistelun monet muodot – kertomus, kehollisuus ja hiljaisuus paikan tietämisen tapoina. Elore, 24 (1), 1–17. 828 Riikka Taavetti kirjoittaa hiljaisuuksista ja vaikenemisesta SKS:n kirjoituskeruiden aineistoissa. Taavetti, Riikka (2021). ”Jotta meidät muistettaisiin sellaisina kuin elimme”: Queerit äänet ja muistitietoarkistojen hiljaisuudet. SQS − Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 15 (1–2), 50–51. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 289 päättävät pitäjähistoriikkien osalta keiden muistot ja valokuvat otetaan mukaan tai museoiden osalta määrittävät näyttelyiden sisällöt.829 Muistia ja muistitietoa tutkinut folkloristi Ulla Savolainen kirjoittaa valikoivuuden olevan välttämätöntä esimerkiksi nykyhetkessä tehtävälle tiettyjen menneisyyksien esiin nostamisen prosessille, mikä merkitsee toisten jäävän ilman samaa huomiota ja toimintaa.830 Prosesseihin sisältyy kuitenkin inhimillinen tekijä eli ihmiset, jotka taustoineen ja vaikuttimineen tekevät ne päätökset prosessiin sisällyttämisestä tai sen ulkopuolelle jättämisestä. Karjalaiset digikunnailla Internet ja sen mahdollistamat sosiaalisen median sovellukset ovat muuttaneet muistityön muotoja. Älypuhelimien yleistyminen on tarkoittanut myös sitä, että niiden käyttäjät voivat halutessaan osallistua esimerkiksi Facebookin karjalaisryhmien muisteluun ja tiedon jakamiseen.831 Se henkilökohtainen muistelu ja muistityö, joka ennen tapahtui useimmiten yksityisesti vaikkapa sukulaisten kesken, onkin nyt julkista, vähintään puolijulkista. Rajoitukset tekevät sosiaalisen median yhteisöllisyyttä tarjoavista sovelluksista puolijulkisia. Esimerkiksi Meta-yhtiön alustoille Facebookiin ja Instagramiin pitää luoda henkilökohtainen tili, jonka jälkeen useisiin Facebookin ryhmiin pitää pyytää lupa liittymiseen, jotta voi osallistua keskusteluun. Joissain karjalaisryhmissä pitää myös perustella miksi haluaa liittyä ja hyväksyä ryhmän säännöt. Niiden avulla ryhmän ylläpitäjät voivat seurata millaista keskustelua käydään ja tarvittaessa sulkea kommentoinnin riitaisissa keskusteluissa. Instagramin puolella henkilökohtaisen tilin luomisen jälkeen voi seurata haluamansa henkilön tai yhteisön julkista tiliä tai jos ne ovat asetuksiltaan yksityisiä, pyytää lupaa seurantaan. Kummassakin tapauksessa muistityö tapahtuu puolijulkisessa tilassa. Kokonaan julkisella alueella sijaitsevat henkilöiden tai yhteisöjen internetsivut. Pääsyä niille rajoittaa kuitenkin mahdollisuus käyttää päätelaitteita ja internetyhteyksien no829 Gradén, Lizette, Tom O'Dell & Tok Thompson (2021). Heritagelore and an Introduction to the Thematic Issue on Culture and Heritage under Construction. Ethnologia Europaea, 51 (1), 5–7, 15; Muistelun ja menneisyyden tulkitsemisen portinvartijoista ja vallankäytöstä ovat kirjoittaneet myös Savolainen & Taavetti 2022, 23. 830 Savolainen 2022, 193. 831 Ekelund 2022, 65; Savolainen & Taavetti 2022, 29; Hyyryläinen 2021, 238–241. 290 URBAANIT KARJALAISET peus. Näitä rajoituksia miettiessä pitää ottaa huomioon, että niitä oli jo ennen digiaikaa eli ennen 2000-lukua. Esimerkiksi pääsymaksut ja matkakustannukset ovat saattaneet rajata osallistumisen mahdollisuuksia. Karjalaiset elävät diasporassa eli hajallaan eri puolilla maailmaa, ja rajoituksistaan huolimatta internet ja sosiaalinen media mahdollistavat ylirajaisen osallistumisen ja yhteyden karjalaiseen yhteisöön. Sosiaaliantropologi Kerstin B. Andersson on kirjoittanut, kuinka diasporatutkimuksessa medialla on ollut perustavaa laatua oleva rooli paitsi sosiaalisen ja poliittisen elämän rakentumisessa diasporassa, myös identiteetin rakentamisessa.832 Muutosta yksityisen ja julkisen välillä kuvaa muistityön demokratisoituminen, joka johtuu erityisesti mobiiliteknologian käytön leviämisestä. Sosiologi Andrew Hoskins tarkoittaa connectivity-käsitteellä mobiiliteknologian tarjoamaa mahdollisuutta yhteyksien luomiseen ja yhteisöihin liittymiseen. Hän kuvaa konnektiivisella käänteellä siirtymistä digitaalisen median, vuorovaikutuksen ja arkistojen välittömään läheisyyteen. Samalla käänne merkitsi muistin uudelleen organisointia ja sen vapauttamista arkistojen, organisaatioiden ja instituutioiden perinteisistä rajoista henkilökohtaisen ja julkisen välillä.833 Ajatusta siitä, että digitaalinen teknologia on lisännyt demokratiaa, on myös kritisoitu sanoen sen muuttavan muistikulttuuria, koska kuka tahansa voi osallistua siihen millä tahansa tavalla.834 Hoskins kritisoi niukkuuden jälkeistä835 aikaa liiallisesta verkkoympäristössä sijaitsevasta tiedon määrästä, joka ei ole enää kenenkään hallittavissa.836 Tämä ei kuitenkaan koske esimerkiksi Facebookin yksityisiä karjalaisryhmiä, joilla on erityiset teemansa ja joiden ympärille aihealueet on muodostettu. Näillä karjalaisryhmillä on lisäksi omat ylläpitäjänsä.837 Mediaja kulttuuritutkija Randi Marselis käyttää termiä muistitoimija838 esimerkkinä ylläpitäjistä, jotka fasilitoivat yhteistyössä tehtävää muistityötä.839 Katson demokra832 Andersson, Kerstin (2019). Digital Diasporas: An overview of the research areas of migration and new media through a narrative literature review. Human Technology, 15 (2), 143. 833 Hoskins 2017, 1–2. 834 Ekelund 2022, 67–68. 835 Eng. post-scarcity. 836 Hoskins 2017, 4–9. 837 Hyyryläinen 2018, 41, 52–56. 838 Eng. memory agent. 839 Marselis 2022; Hyyryläinen 2018, 54. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 297 muut nuoret käyttävät eniten.858 Eräs heistä julkaisee valokuvia, joiden yhteyteen hän kirjoittaa karjalan kielellä suomenkielisen sanaston859 kanssa. Hän alkoi opetella isovanhempiensa kieltä joitakin vuosia sitten. Samaan aikaan hän alkoi julkaista Instagramissa valokuvia arjestaan hashtagilla #argifotoloikarjalakse ja kirjoitti kuvan oheen tekstin livviksi eli karjalan kielen murteella, jota hänen sukunsa puhuu ja käyttää.860 Lokakuussa 2019 kyseinen julkaisija kuvaili ajatuksiaan omasta kielija kulttuuriaktivismistaan kuvan yhteydessä seuraavasti: ”…Duumin tämä 858 Vuonna 2022 ikäryhmässä 16–24-vuotiaat Facebookia käytti päivittäin 30 %, Instagramia 59 % ja TikTokia 53 %. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat vastaavat luvut ovat 56 %, 57 % ja 26 %; Pönkä, Harto (2022). Sosiaalisen median katsaus 07/2022. Somepalvelujen käyttö kaikkiaan eri ikäryhmillä 2022, 5. Saatavilla: https:// harto.wordpress.com/sosiaalisen-median-tilastoja/. Luettu 21.10.2022. 859 Tämän kuvan yhteydessä oli sanasto: kerale – mukaan, ellendiä – ymmärtää, opastua – opiskella, hos – vaikka ja kiinnittiä mieldy – kiinnostaa. Sen yhteyteen oli liitetty hashtagit #argifotoloikarjalakse, #karjalakse ja #karjalažustänäpäi. #agrifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan Instagramjulkaisu 3.10.2022. Luettu 3.8.2023. 860 #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan Instagram-julkaisu 21.9.2019. Luettu 8.8.2023; Karjalan kielen murteista enemmän Kotimaisten kielten keskus (2015). Karjala. Saatavilla: https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala. Luettu 28.8.2023. Kuva 4 (vas.). #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan ottama kuva tilanteesta, jossa hän kertoi omasta Instagram-tilistään Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen käännösseminaarin opiskelijoille. Kuva: Yksityiskokoelma; Kuva 5 (oik.) Kazviloinke-käyttäjätilin kuva, jossa hän esitteli vegaaniruokavalioon soveltuvia raaka-aineita, joista hän leipoi ystäviensä kanssa karjalaisia piirakoita. Kuva: Yksityiskokoelma. 298 URBAANIT KARJALAISET on yksi minule sobii karjala-aktivismun muodo, da samoiten opastun karjalan kieleh.”861 Kuva 4862 on otettu lokakuussa vuonna 2022. Pöydällä on kaksi tietokonetta. Kuvan yhteydessä on teksti: Paras dielo tänäpäi! Minuu pyyvettih kerale @uniuef Karjalan kielen kiännössemimuaran luvendol pagizemah täh minun Instagramah näh. Olen ylen hyväs mieles nygöi, passibo gu sain tulla. On muga hyvä da tärgei dielo što on moizii kursuloi. Avoi gu olizin ičehgi jo sygyzyl 2013 Jovensuus ellendänyh minun oman karjalazuon, toinah olizin minägi sit opastanuh karjalua. En hedi ottanuh nennii kursuloi hos net minun mieldy kiinnitettihgi, da sit Japaninvaihtovuvven jälles en ni enämbi mennyh Jovensuuh gu piäzingi Tamperen yliopistoh opastumah suomen kieleh. Tet opastujat Karjalan kielen kursuloil, oletto moloččat gu opastutto!863 Hän levittää Instagram-tilillään tietoa karjalan kielestä ja omasta kulttuuristaan ja siitä, kuinka ne sisältyvät hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Kuvaan sisältyy ajallista kerroksellisuutta. Menneisyys sisältyy olennaisesti kuvaan, sillä ilman hänen sukunsa historiaa hänellä ei olisi samanlaista motiivia julkaista kuvaa. Menneisyys on pohja, jolle hän on rakentanut nykyisyyden ja tulevaisuuden aikatasot. Kuvassa on mukana nykyisyys, ja sanaston mukaan liittämiseen sisältyy tulevaisuus, sillä sanaston ja kielen tuntemus lisäävät tietoutta karjalan kielestä ja sen asemasta. 861 #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan kommentti Instagram-julkaisussa 10.10.2019. Luettu 3.8.2023. 862 #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan Instagram-julkaisu 3.10.2022. Luettu 3.8.2023. 863 ”Paras juttu tänään! Mut pyydettiin @uniuef karjalan kielen käännösseminaarin luennolle puhumaan tästä instatilistäni. Nyt on hyvä mieli, kiitos kun sain tulla. Tällaiset kurssit ovat tosi hyvä ja tärkeä juttu. Voi kun olisin itsekin jo syksyllä 2013 Joensuussa tajunnut oman karjalaisuuteni, ehkä sitten minäkin olisin opiskellut karjalaa. En heti ottanut niitä kursseja vaikka ne kiinnostivatkin, ja sitten Japanin-vaihtovuoden jälkeen en enää mennytkään Joensuuhun kun pääsin Tampereen yliopistoon suomea opiskelemaan. Te opiskelijat karjalan kielen kursseilla, olette huippuja kun opiskelette!” Kirjoittaja on itse muotoillut tekstinsä suomen kielelle 3.8.2023. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 299 Myös kuvan konteksti on tulevaisuuteen suuntaava, sillä tilanteessa on mukana Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen kääntämisen opiskelijat opettajineen. Samalla tilin seuraajat saavat tietää, että on mahdollista opiskella yliopistotasolla karjalan kielen kääntämistä. Kuvan julkaisija tekee ruohonjuuritasolla työtä karjalan kielen elvyttämiseksi ja Itä-Suomen yliopisto institutionaalisella tasolla. Tulevaisuus sisältää päämäärän eli aktivismin ja toiminnan kohteen – uhanalaisen kielen ja kulttuurin voimaannuttamisen. Karjalan kielen opettaminen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille on elementti, jolla hän rakentaa siltaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille käyttäen työvälineenään sosiaalista mediaa. Kuvassa 5864 näkyy kaksi koria, joista pärekoriin on pakattu leivontatarvikkeita. Korit ovat puisella tasolla ikkunan edessä. Ikkunasta näkyy ruohoa, puita ja pensaita. Kazviloinke-tilin omistaja on kirjoittanut valokuvan yhteyteen aikovansa viettää ystäviensä kanssa vapaa-aikaa. Kuvan yhteydessä on teksti: Tänäpiän luajimma eriluaduzie karjalazie piiraidu ystävien kel. Hyö ollah veganat, sentäh kagrumaido. Kuvas miun vakka kus kai tarbehelline.865 Tilin omistaja kertoo leipovansa karjalaisia piirakoita ystäviensä kanssa. Ystävät noudattavat vegaanista ruokavaliota, joka ei sisällä eläinperäisiä ainesosia. Tämän vuoksi leivontatarvikkeissa on mukana kauramaitoa. Tekstin mukaan liitetty hashtag #karjalažustänäpäi viittaa nykypäivän karjalaisuuteen. #karjalažustänäpäi ohjaa Instagramissa kyseisellä hashtagilla haun tekevän eri julkaisuihin, jotka välittävät tietoa nykypäivän karjalaisuudesta, karjalaisista nuorista ja karjalankielisestä yhteisöstä. ItäSuomen yliopiston hallinnoiman karjalan kielen elvytyshankkeen nettisivuilla on oma sivu otsikolla Karjalažus tänäpäi. Sivulla sanotaan, että sanaparin käyttäminen kertoo, että ”karjalaisuus on elävää ja kehittyvää, ja se vaikuttaa ihmisten elämissä juuri tänään, ei ainoastaan historiassa 864 Kazviloinke-tilin pitäjän karjalankielinen Instagram-julkaisu 18.12.2021. Luettu 3.8.2023. 865 ”Tänään teimme erilaisia karjalaisia piirakoita ystävien kanssa. He ovat vegaaneja, siksi kauramaito. Kuvassa korini, jossa kaikki tarpeellinen”. Kirjoittaja on pyynnöstä suomentanut tekstin 3.8.2023. Kuvan yhteydessä on hashtagit #karjalazustänäpäi, #karjalanpiirakka, #karjalankieli ja #karjala. 300 URBAANIT KARJALAISET ja arkistoissa”.866 Kazviloinke-tilin kuvassa yhdistyvät karjalaisuuden yhdeksi symboliksi867 nostettu karjalaisten piirakoiden leivonta ja vegaaninen ruokavalio. Perinneleivonnan yhteydessä ystäville välittyy kulttuurista tietoa karjalaisuudesta. Menneisyydessä eteenpäin siirretty tieto jälleen siirtyy nykyisyydessä saman sukupolven sisällä. Kuva teksteineen suuntautuu tulevaisuuteen lisäämällä tietoutta karjalankielisestä yhteisöstä. Johtopäätelmät Tässä luvussa olen tarkastellut siirtokarjalaisten tekemää kulttuurista muistityötä ennen sosiaalisen median käyttöönottoa ja sen jälkeen. Aloitin kulttuurisen muistityön määrittelyllä, sillä mielestäni se terminä kuvaa hyvin karjalaisten tekemää päämäärätietoista ja tulevaisuuteen suuntaavaa perinteensiirtotyötä talvija jatkosodan jälkeen. Rauhan tultua perustetuilla karjalaisseuroilla ja -yhdistyksillä oli merkittävä rooli muun muassa pitäjien historiikkien kokoamisessa. Myös viralliset muistiorganisaatiot, kuten museot ja yliopistot, työskentelivät aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tallentamiseksi. Karjalaiset hyödyntävät muistityössään internetin ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia sekä yksilöettä yhdistystasolla. Karjalaisten muistoja tallennetaan tekstinä, äänitallenteina ja visuaalisina aineistoina nettiin: tilaan, jonka voi tavoittaa päätelaitteella ajasta ja paikasta riippumatta. Tallennettujen aineistojen sisällöllinen aikajana ulottuu historiasta nykypäivään, mutta päämäärä on tulevaisuudessa – muistityötä tehdään paitsi nykysukupolville, etenkin tuleville karjalaissukupolville. Sosiaalisen median hyödyntäminen on vaikuttanut muistityön kehykseen, eli siihen, missä, miten ja kuka on tehnyt karjalaisten muistia julkiseksi ja nostanut sitä näkyväksi. Sosiaalinen media on tarjonnut mahdollisuuden tuoda oma tai suvun muistitieto esiin ilman välikäsiä, jotka valikoivat mikä, millainen ja kenen muistitieto pääsee esille. Tämä tarjoaa 866 Karjalan kielen elvytyshanke (2022). Karjalažus tänäpäi. Saatavilla: https:// blogs.uef.fi/karjalanelvytys/karjalazus-tanapai/. Luettu 3.8.2023; Sivulla on linkkejä muun muassa perheja sateenkaarisanastoon livvinkarjalaksi ja yhteiskunnallista sanastoa sekä vienanettä eteläkarjalaksi. 867 Karjalaisiksi nostetuista symboleista karjalaisorganisaatioiden Karjalan Liiton ja Karjalaisen Nuorisoliiton someviestinnässä ks. Hyyryläinen 2018, 22, 27–28, 30, 38, 66, 75. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 301 karjalaisvähemmistöille, kuten karjalankielisille karjalaisille, mahdollisuuden päästä suoraan julkiselle alueelle. Facebook ja Instagram tarjoavat keskenään erilaiset alustat keskusteluille ja tiedonvälitykselle. Facebookin karjalaisryhmissä muistot ja muistelu ovat vahvemmin esillä, samoin valokuvien henkilöiden sekä ympäristöjen tunnistaminen ja nimeäminen. Valokuvien ja kertomusten kautta tapahtuva yhteyden löytäminen menneisyyteen antaa tilaisuuden jakaa omia tai suvun kokemuksia. Instagram puolestaan toimii vahvasti visuaaliselta pohjalta, ja julkaisun tekstin määrä on rajattu. Nuorten suosimana alustana se tavoittaa samanikäisiä. Karjalankielisen yhteisön nuoret käyttävät sitä tiedon välittämisen ja vaikuttamisen kanavana julkaisemalla valokuvia arjestaan ja sanoittamalla niiden sisällön karjalaksi. Digikunnaat ja henkilökohtainen toimijuus on nostanut esiin muistitiedosta kohoavia ääniä suodatetun ja kontrolloidun muistitiedon rinnalle. Karjalaiset hyödyntävät kulttuurisessa muistityössään erilaisia teknologisia välineitä, väyliä ja mahdollisuuksia, ja se puolestaan tekee tilaa ja antaa näkyvyyttä entistä laajemmalle karjalaiselle muistivarannolle. 302 URBAANIT KARJALAISET Lähteet Painamattomat lähteet: Marselis, Randi 2022: Colourizing the Past – Shared memory work in digital contact zones. Esitelmä 9.8.2022 Nordiska Historikermötet -konferenssissa. Verkkolähteet: #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan Instagram-julkaisu 21.9.2019. Luettu 8.8.2023. #argifotoloikarjalakse -hashtagin laatijan Instagram-julkaisu 3.10.2022 ja sen kommentit. Luettu 3.8.2023. Helsinginseudun Soanlahtelaiset (2020). Helsinginseudun Soanlahtelaiset. Saatavilla: https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/ pitajaseurat/helsinginseudun-soanlahtelaiset-ry.html. Luettu 11.10.2022. Kangas, Laura & Heikki Haapalainen (2020). ”Olisit nyt jo hiljaa”. Yleisradio, 21.3.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11262238. Luettu 21.10.2022. Karjalainen Nuorisoliitto (Facebook-sivu). Saatavilla: https://fi-fi.facebook.com/ karjalainennuorisoliitto/. Luettu 19.10.2022. Karjalan kielen elvytyshanke (2022). Karjalažus tänäpäi. Saatavilla: https://blogs.uef. fi/karjalanelvytys/karjalazus-tanapai/. Luettu 3.8.2023. Karjalan Liitto ry. (2022a). Karjalan Liiton historia. Saatavilla: https://www. karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-historia.html. Luettu 11.10.2022. Karjalan Liitto ry. (2022b). Karjalan Liiton toiminta. Saatavilla: https://www. karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta.html. Luettu 11.10.2022. Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša (Facebook-sivu). Saatavilla: https://www.facebook.com/Karjalazet/. Luettu 5.9.2022. Kazviloinke-tilin pitäjän karjalankielinen Instagram-julkaisu 18.12.2021. Luettu 3.8.2023. Kiviluoma, Paula (2022). Karjala-ryhmiä. Karjala-lehden Facebook-sivu. Saatavilla: https://www.facebook.com/Karjala-lehti-131970966820738/. Luettu 5.9.2022. Koskinen, Sari & Suomen käsityön museo (2019). Käspaikkojen kauneutta. Blogikirjoitus 16.5.2019. Saatavilla: https://www.craftmuseum.fi/blogit/ suomen-kasityon-museon-blogi/kaspaikkojen-kauneutta. Luettu 14.11.2022. Kotimaisten kielten keskus (2015). Karjala. Saatavilla: https://www.kotus.fi/ kielitieto/kielet/karjala. Luettu 28.8.2023. Mäenpää, Emilia (2021). Sodasta, valokuvista ja muistamisesta. Wihurin rahasto 2021. Saatavilla: https://wihurinrahasto.fi/media-arkisto/sodasta-valokuvistaja-muistamisesta/. Luettu 12.10.2022. Pönkä, Harto (2022). Sosiaalisen median katsaus 07/2022. Somepalvelujen käyttö kaikkiaan eri ikäryhmillä 2022, 5. Saatavilla: https://harto.wordpress.com/ sosiaalisen-median-tilastoja/. Luettu 21.10.2022. Rautulaisten pitäjäseura (2018). Saatavilla: www.rautu.fi. Luettu 11.10.2022. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2024). Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. Saatavilla: https://www.finlit.fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurinkokoelma/. Luettu 14.6.2024. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 303 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2022). Tekstiaineistot https://www.finlit.fi/fi/ arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-arkistoaineistot/tekstiaineistot. Luettu 11.10.2022. Tietoarkisto (2024). Tunnisteellisuus ja anonymisointi. Saatavilla: https:// www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/tunnisteellisuus-jaanonymisointi/#tunnisteellisten-aineistojen-kasittely. Luettu 13.6.2024. Viipuri (Facebook-ryhmä). Saatavilla: https://www.facebook.com/ groups/480696219010622/. Luettu 19.10.2022. Viipuri, rakennusten historia ja nykytila (Facebook-ryhmä). Saatavilla: https:// www.facebook.com/groups/389321454885622/. Luettu 19.10.2022. Tiedonannot: Huttunen, Martti 2019. Puhelinkeskustelu kirjoittajan kanssa 11.11.2019. Kirjallisuus: Andersson, Kerstin (2019). Digital Diasporas: An overview of the research areas of migration and new media through a narrative literature review. Human Technology, 15 (2), 142–180. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.17011/ht/ urn.201906123154 Barthes, Roland (1981). Camera Lucida: Reflections on Photography. New York: Hill and Wang. Edwards, Elizabeth (2003). Talking visual histories: Introduction. Teoksessa L. Peers & A. K. Brown (toim.), Museums and source communities: A Routledge Reader. London: Routledge, 84–92. Ekelund, Robin (2022). Instant memories? Reflections on the Connective Turn and Digital Memory Practices within Retrospective Facebook Groups. Teoksessa Joakim Glaser, Julia Håkansson, Martin Lund & Emma Lundin (toim.), Crosssections. Historical Perspectives from Malmö University. Lund: MediaTryck, 65–82. Gradén, Lizette, Tom O'Dell & Tok Thompson (2021). Heritagelore and an Introduction to the Thematic Issue on Culture and Heritage under Construction. Ethnologia Europaea, 51 (1), 4–22. Verkkojulkaisu: https://doi. org/10.16995/ee.4373 Haug, Frigga (2008). Memory Work. Australian Feminist Studies, 23 (58), 537–541. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.1080/08164640802433498 Honko, Lauri (1990). Folkloreprosessi. Sananjalka, 32 (1), 93–122. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.30673/sja.86527 Hoskins, Andrew (2017). The Restless Past: An Introduction to Digital Memory and Media. Teoksessa Andrew Hoskins (toim.), Digital Memory Studies: Media Pasts in Transition, 1–24. Hyyryläinen, Pirja (2018). Digikunnailla. Karjalaisuus Facebookilmiönä. Maisterintutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/59612 Hyyryläinen, Pirja (2021). Facebook viipurilaisten muistin paikkana. Teoksessa Satu Grünthal & Kristiina Korjonen-Kuusipuro (toim.), Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen. Helsinki: Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura, 238–241. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.47564/ vskst.113675 304 URBAANIT KARJALAISET Häkkinen, Antti (2022). Paikka, muisti ja elämä. Muistitiedon käyttö historiantutkimuksessa. Teoksessa Ulla Savolainen & Riikka Taavetti (toim.), Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 327–354. Ilmolahti, Oona, Maria Lähteenmäki, Sinikka Selin & Anssi Neuvonen (2021). Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa. Historiallinen Aikakauskirja, 119 (1), 51–65. Ilonen, Anneli (2013). Rajan lapset. Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa. Tampere: Lapin yliopistokustannus. Kivimäki, Ville (2012). Between Defeat and Victory: Finnish memory culture of the Second World War. Scandinavian Journal of History, 37 (4), 482–504. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.1080/03468755.2012.680178 Kivimäki, Ville, Kirsi-Maria Hytönen, Petri Karonen & Antti Malinen (2021). Sodat ja 1900-luvun suomalaisuudet: Sota kansallisten identiteettien rakentajana ja purkajana. Teoksessa Pirjo Markkola, Marjaana Niemi & Pertti Haapala (toim.), Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa 2: Yhteisöt ja identiteetit. Tampere: Vastapaino, 441–472. Kivimäki, Ville & Matti Hyvärinen (2022). Forging a master narrative for a nation: Finnish history as a script during the Second World War. Scandinavian Journal of History, 47 (1), 83–105. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.1080/03468755.202 1.2015430 Kokkonen, Outi (1988). Karjalaisuus Raumalla – karjalaisen kulttuurin sopeutuminen Raumalla. Rauma: Rauman museo. Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (2017). Muistelun monet muodot – kertomus, kehollisuus ja hiljaisuus paikan tietämisen tapoina. Elore, 24 (1), 1–17. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.30666/elore.79278 Kuhn, Annette (2010). Memory texts and memory work: Performances of memory in and with visual media. Memory Studies, 3 (4), 298–313. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.1177/1750698010370034 Landsberg, Alison (2004). Prosthetic Memory: The Transformation of American Remembrance in the Age of Mass Culture. New York: Columbia University Press. Marselis, Randi & Laura Maria Schütze (2013). `One way to Holland´. Migrant Heritage and Social Media. Teoksessa Kirsten Drotner & Kim Christian Schröder (toim.), Museum Communication and Social Media: The Connected Museum. London: Routledge, 75–92. Matila, Tuuli (2021). Seeing the war through a Finnish lens. Representation and Affect in the World War II photographic heritage. Oulu: Oulun yliopisto. Verkkojulkaisu: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526232799.pdf Matila, Tuuli (2023). Suomalaiset siirtolaiset Pohjois-Amerikassa: Valokuvat ja empatia siltana nykyisyyteen. Ennen ja nyt 23 (1), 74–89. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.120997 Meurman, Otto-I. (1977). Viipurin arkkitehdit. Helsinki: Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura. Pöysä, Jyrki (2015). Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Ricoeur, Paul (2004). Memory, History, Forgetting. Chicago: Chicago University Press. karjalaiSten muiStityö digikunnailla 305 Savolainen, Ulla (2022). Muistin ideologiat, välineet ja puitteet. Inkerinsuomalaiset menneisyydet ja muistitieto museonäyttelyssä. Teoksessa Ulla Savolainen & Riikka Taavetti (toim.), Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 186–217. Savolainen, Ulla & Riikka Taavetti (2022). Paikantumisia, eettisiä kysymyksiä ja tulevia suuntia. Teoksessa Ulla Savolainen & Riikka Taavetti (toim.), Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: Suomalainen Kirjallisuuden Seura, 10–43. Selin, Sinikka, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen & Oona Ilmolahti (2023). ”Syrjitty vähemmistö”: Karjalaisnuorten aktivismi. Historiallinen Aikakauskirja, 121 (1), 4–17. Taavetti, Riikka (2021). ”Jotta meidät muistettaisiin sellaisina kuin elimme”: Queerit äänet ja muistitietoarkistojen hiljaisuudet. SQS − Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 15 (1–2), 37–53. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.23980/sqs.112513 Vuorinen, Pirjo (2022). Esineistä ilmiöihin. Nykydokumentoinnin juurilla. Teoksessa Helena Lonkila, Jukka Hako & Anna-Maija Halme (toim.), Maassa, puussa ja ilmassa: Janne Vilkunan juhlakirja. Helsinki: Suomen kotiseutuliitto, 246–257. Wertsch, James V. (2017). National Memory and Where to Find It. Teoksessa Brady Wagoner (toim.), Handbook of Culture and Memory. New York: Oxford University Press, 259–282. Verkkojulkaisu: https://doi.org/10.1093/ oso/9780190230814.003.0012