JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin © 2024 Tiedepolitiikka Published version Aarnikoivu, Melina; Mathies, Charles; Piattoeva, Nelli Aarnikoivu, M., Mathies, C., & Piattoeva, N. (2024). JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin. Tiedepolitiikka, 49(2), 9-39. https://doi.org/10.58957/tp.142821 2024 ARTIKKELI TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 9 Johdanto Tieteidenvälistä Suomessa käydään aktiivista tieteelliseen julkaisemiseen liittyvää keskustelua. Viime vuosien keskustelut ovat liittyneet erityisesti kieleen (ks. Hokka, 2019; Honko ym., 2023; Raento, 2019), avoimeen julkaisemiseen (ks. Ikonen, 2018; Pelttari & Kainiemi, 2022) sekä rahoitukseen (ks. Pölönen, 2023). Tämän keskustelun polttopisteessä on ollut Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) alla toimiva Julkaisufoorumi eli JUFO, joka luotiin vuonna 2010 tukemaan kotimaisen julkaisutoiminnan laadunarviointia (Julkaisufoorumi, 2022a). Vuodesta 2015 lähtien JUFO-luokitus on ollut osa yliopistojen rahoitusmallia ‒ 14 % yliopistojen perusrahoituksesta määräytyy tällä hetkellä julkaisujen JUFO-luokituksen perusteella. Vaikka JUFO on virallisesti tarkoitettu laajempien julkaisumäärien tarkasteluun sekä Suomessa tehtävän tutkimuksen laadun parantamiseen (Pölönen ym., 2021a), on viitteitä siitä, että JUFO-tasot ovat hiipineet myös yksittäisten tutkijoiden työn arviointiin ja rekrytointeihin (ks. Haapakorpi ym., 2023; Mathies ym., 2020; Wahlfors & Pölönen, 2018). JUFOa onkin kritisoitu sen luomisesta lähtien (ks. Kantola, 2016; Kivinen, 2020; Seuri & Vartiainen, 2018). Ei kuitenkaan laajemmin tiedetä, kuinka paljon ja millä eri tavoin JUFO vaikuttaa siihen, miten yksittäiset tutkijat tekevät päätöksiä julkaisukanaviin liittyen. Emme myöskään tiedä, vaikuttaako JUFO enemmän tiettyihin tutkijaryhmiin, kuten eri uravaiheissa olevien tai eri tieteenalojen tutkijoihin. JUFOn merkittävän tiedepoliittisen roolin vuoksi ja Suomessa tapahtuvan tiedejulkaisemisen edistämiseksi näihin kysymyksiin vastaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Tässä monimenetelmätutkimuksessa pureudumme yksilöiden tekemiin julkaisukanavapäätöksiin keskittyen erityisesti JUFOon sekä niihin jännitteisiin, joita makrotason vaatimuksista syntyy mikrotasolle (Hannukainen & Brunila, 2017; Kallio ym., 2021; Pietilä, 2019). Tutkimuskysymyksemme ovat: 1) Missä määrin JUFO-tasot vaikuttavat siihen, missä julkaisukanavassa tutkijat päättävät julkaista? Onko eri tutkijaryhmien välillä eroja? 2) Millaisena tutkijat kokevat JUFOn roolin omassa ja Suomessa tapahtuvassa tiedejulkaisemisessa? JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin Melina Aarnikoivu, Charles Mathies ja Nelli Piattoeva Julkaisufoorumista (JUFO) on keskusteltu paljon sen perustamisesta lähtien. Järjestelmä on saanut osakseen sekä kritiikkiä että puolustuspuheenvuoroja eri toimijoilta. Tässä artikkelissa Melina Aarnikoivu, Charles Mathies ja Nelli Piattoeva tarkastelevat, kuinka paljon JUFO loppupelissä vaikuttaa yksittäisten tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin. Onko JUFOsta pakko välittää myös yksilötasolla sen merkittävän roolin vuoksi yliopistojen rahoitusmallissa? 10 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Akateeminen työ 2020-luvulla: uusliberalistinen tutkijasubjekti tietokapitalismin paineessa Tutkijan työ on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka akateeminen kapitalismi (Kauppinen & Kaidesoja, 2014) sekä uusi julkisjohtaminen (Bleiklie, 1998) ovat muokanneet yliopistoja varsin hitaasti, niiden vaikutus akateemiseen professioon on ollut merkittävä (Siekkinen, 2019). Piirre, joka kuvailee tämänhetkistä akateemista työtä erityisen hyvin, on sen riippuvuus metriikasta. Yliopistoja hallitaan enenevissä määrin erilaisin numeroperusteisin järjestelmin, kuten auditoinnein ja rankingein (Shore & Wright, 2015; Kulczycki, 2023; PardoGuerra, 2022). Nämä erilaiset järjestelmät (esim. THE Rankings) eivät välttämättä ole yliopistojen itsensä luomia tai rahoittamia, mutta yliopistosektorin toimijoiden tuki saattaa vaikuttaa niiden legitimointiin (Brankovic ym., 2022). Metriikka on kytköksissä myös rahoitukseen. Esimerkiksi Suomessa yliopistojen perusrahoitus jakautuu pääosin laskennallisesti tutkimuksen ja opetuksen perusteella (opetusja kulttuuriministeriö [OKM], 2024), mikä ymmärrettävästi vaikuttaa siihen, mihin yliopistot kiinnittävät strategioissaan huomiota. Se, mihin yliopistot keskittyvät strategioissaan, saattaa kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa, mihin yksittäiset tutkijat haluaisivat omassa tutkimustyössään keskittyä (Aarnikoivu ym., 2023; Kallio ym., 2021; Ross-Hellauer ym., 2023). Tämä jännite haastaa mutta myös muuttaa tutkijoiden työtä (Shore & Wright, 2015). Esimerkiksi Pietilä (2019) on kuvaillut akateemista työtä – erityisesti tenure track -uramallia – kontrollin ja sitoutumisen välimaastossa luovimiseksi: yhtäältä tenure track -tutkijan työtä kontrolloidaan erinäisin mittarein ja vaatimuksin, kun taas toisaalta hänen odotetaan saman aikaisesti sitoutuvan työhönsä sataprosenttisesti. Mikäli kontrollin ja sitoutumisen tasapainottelussa onnistuu, häämöttää horisontissa mahdollinen professuuri. Tätä ennen työtä kuitenkin luonnehtii jatkuva tuottaminen, kilpailu sekä epävarmuus. Kallion ym. (2021) tutkimus osoittikin, että suoriutumisperusteiset järjestelmät ovat muuttaneet sitä logiikkaa, jolla tutkijat toimivat: he mukautuvat enenevissä määrin makrotason käytänteisiin, siitäkin huolimatta, että he saattavat kritisoida niitä. Tämän seurauksena yliopistoihin syntyy eri tavoin suoritusperusteiseen arviointiin suhtautuvia ryhmiä: kun toiset mukautuvat tai jopa tukevat olemassa olevaa järjestelmää, toiset kritisoivat tai jopa aktiivisesti vastustavat sitä (ks. myös Bottrell & Manathunga, 2019). Jatkuva tuottamisen paine eli niin sanottu julkaise tai kuole -kulttuuri kulminoituukin siihen, miten tutkijoita ja tutkimustyötä hallitaan (esimerkiksi JUFOn avulla), mutta myös siihen, miten tutkijat hallitsevat itseään (Hannukainen & Brunila, 2017). Kuten Kallio ym. (2021) ovat huomauttaneet, hallinto (makrotaso) ei tyypillisesti voi kontrolloida kaikkia yliopiston mikrotason toimintoja. Se voi kuitenkin muokata niitä reunaehtoja, joilla akateemista työtä tehdään. Ammentaen Vähämäen (2009) työstä Hannukainen ja Brunila (2017) ovat kuvailleet nykyistä akateemista järjestelmää tietokapitalismiksi. Kuten he tarkentavat, tämän järjestelmän tarkoitus on hallita tiedontuottajien, eli pääasiassa tutkijoiden, toimintaa siten, että samainen toiminta voitaisiin valjastaa talouskasvun välineeksi. Tämän seurauksena tiedontuottajat tai uusliberaalit tutkijasubjektit pyrkivät epävarmoista työnäkymistä huolimatta julkaisemaan kovatasoisissa lehdissä ja verkostoitumaan laajasti eli olemaan tehokkaita, tuotteliaita ja joustavia sekä taloudellista hyötyä tuottavia (Kouhia & Tammi, 2014). Vaikka edellä esiteltyjä muutoksia perusteltaisiin erilaisin talouskasvun välttämättömyyden argumentein, on huomioitava, että tällaisella ”tuloksellisuuden ajalla” (Hannukainen & Brunila, s. 97) on useita seurauksia tutkijan työlle, tiedolle ja tietämiselle: tietokapitalistisessa ja epäonnistumisen pelon hallitsemassa järjestelmässä tutkijuutta, tietoa ja tietämistä on yhä helpompi hallita esimerkiksi jakamalla tutkimus (tai tutkijat) ”hyödylliseen” ja ”hyödyttömään”, mikä voi puolestaan vaikuttaa tutkijoiden henkiseen hyvinvointiin (Hannukainen & Brunila, 2017). Samanlaisia väitteitä ovat esittäneet myös TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 11 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Mennicken ja Espeland (2019): erilaiset luokitukset tekevät näkyväksi yksilön tai organisaation kilpailuasetelman. Niillä myös puututaan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvään epävarmuuteen määrittelemällä, mitä pitäisi maksimoida. Tällainen uusliberalistinen kvantifiointi muuttaa valtasuhteita ja poliittisen toiminnan mahdollisuuksia. Samalla uudet näkyvyydet tuovat mukanaan epävarmuustekijöitä, ahdistusta ja stressiä niille, joihin niillä yritetään vaikuttaa. Näistä syistä erilaisia tutkimustyötä arvioivia ja arvottavia järjestelmiä on syytä tarkastella kriittisesti ja säännöllisesti. JUFOn rooli suomalaisessa tiedejulkaisemisessa Julkaisufoorumi-luokitus (JUFO) on kustannustehokas ja päätieteenalojen välillä neutraali laatuindikaattori yliopistojen monimuotoisen julkaisutuotannon arviointiin suoritusperusteista rahoitusmallia varten. Tässä käyttötarkoituksessa JUFO on myös linjassa vastuullisen metriikan periaatteiden kanssa. (Pölönen ym., 2021a, s. 33). Näin JUFOa kuvaillaan artikkelissa, joka tiivistää JUFOn vuosien 2010–2020 itsearvioinnin tulokset. JUFO onkin vaikuttanut Suomen julkaisukenttään jo lähes 15 vuoden ajan. Vuonna 2009 Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto UNIFI ry ehdotti, että Suomessa otettaisiin käyttöön Norjan ja Tanskan kaltainen järjestelmä, jossa julkaisukanavat luokitellaan eri tasoihin niiden laadun arvioimiseksi. Ehdotetulle järjestelmälle määriteltiin kolme tavoitetta. Sen tuli 1) parantaa tieteellisten julkaisujen laadun arviointia, 2) tarjota työkalu, jolla tutkimusorganisaatioiden julkaisemiseen liittyvää suoriutumista voitaisiin arvioida, ja 3) lisätä tutkijoiden tietoisuutta siitä, mitkä ovat heidän alojensa huippujulkaisuja, mikä kannustaisi tutkijoita julkaisemaan niissä (Auranen & Pölönen, 2014). Vuonna 2010 OKM ehdotti JUFOa ratkaisuksi UNIFIn esitykseen, ja vuonna 2015 siitä tuli osa kansallista yliopistojen rahoitusmallia. Yliopistojen tuoreimmassa, vuoteen 2024 ulottuvassa rahoitusmallissa 14 % yliopistojen perusrahoituksesta määräytyy julkaisujen (JUFO-luokitusten) perusteella. Vertaisarvioidut julkaisut pisteytetään sekä julkaisutyypin (esim. artikkeli, kirjan luku) että julkaisukanavan JUFO-luokan (0–3) perusteella: mitä korkeampi luokka, sitä parempi painokerroin julkaisulla on (0,1–16). Vertaisarvioimattomilla, ammatillisilla ja yleistajuisilla artikkeleilla on painokerroin 0,1 julkaisukanavasta riippumatta. Huomionarvoista on, että JUFO-luokat itsessään koskevat julkaisukanavia kokonaisuutena, eli niiden ei ole tarkoitus kertoa mitään yksittäisten julkaisujen laadusta. Lisäksi JUFO pyrkii tasapainottamaan tieteenalojen välisiä eroja, toisin kuin vaikkapa kansainvälinen Journal Impact Factor -luokitus (JIF). (Julkaisufoorumi, 2021.) Suoritsperusteinen, toiminnan tuloksellisuuteen perustuva rahoitus ei ole Euroopassa mikään harvinaisuus. Tämänkaltainen rahoitus on yleensä hallinnon työkalu, jolla halutunlaisia julkaisuja voidaan maksimoida erilaisin kannustimin (Jongbloed, 2010). On kuitenkin huomioitava, että vaikka tällainen työkalu saattaa helpottaa kansallisen tason budjetointia (Kivistö & Kohtamäki, 2016), sillä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia julkaisutoimintaan pidemmällä tähtäimellä. Kun tarkastellaan tieteellisen julkaisemisen muutoksia Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, aiemmat tutkimukset osoittavat, että suoritusperusteinen arviointi, jota JUFO Suomessa vahvasti edustaa, on vaikuttanut julkaisemiseen monin eri tavoin. Esimerkiksi Mathiesin ym. (2020) julkaisutoiminnan muutosta koskeva määrällinen tutkimus kartoitti sitä, miten julkaisutoiminta on muuttunut Suomessa vuosina 2012–2016 eli JUFOn ensimmäisten vuosien aikana. Tulokset osoittivat, että etenkin englanninkielisten julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli prosentuaalisesti kasvanut sekä vertaisarvioitujen artikkelien että kirjojen osalta. Vertaisarvioitujen artikkelien absoluuttinen määrä oli myös kasvanut, kun taas julkaistujen kirjojen määrä oli laskenut. Tieteenaloja tarkasteltaessa luonnontieteissä, lääkeja terveystieteissä sekä maaja metsätaloustieteissä ei ollut suuria muutoksia, kun taas yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä 12 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN englanninkielisten julkaisujen prosenttiosuus oli noussut. JUFO-tasoja katsottaessa tason 1 julkaisujen prosenttiosuus nousi huomattavan määrän (50 %), kun taas tasojen 2 ja 3 julkaisujen osuus väheni. Viiden vuoden lyhyehkö tarkasteluväli vaikutti osoittavan, että tutkijat muuttivat julkaisukäytänteitään varsin nopeasti. Lisäksi vaikutti siltä, että tutkijat käyttävät aikaa ja energiaa valitakseen tarkasti, mihin julkaisukanavaan kutakin julkaisua tarjottiin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi Haapakorven ym. (2023) raportissa tutkijat kuvailivat tutkimustyötään muuten varsin vapaaksi mutta rajoitetuksi nimenomaan rahoituksen osalta. Haastateltavat esimerkiksi kertoivat, että tiedekunnat ohjeistavat tuottamaan korkean JUFO-tason julkaisuja, joskin näin tapahtui usein epäsuorasti. Tässä tutkimuksessa pyrimme luomaan syvempää kuvaa ja siten ymmärrystä näistä JUFOn "piilotasoista": käyttötavoista, joihin JUFOa ei ole tarkoitettu, tai tavoista, joita ei ole virallisesti kirjattu mihinkään mutta jotka silti vaikuttavat tutkijoiden työhön. JUFOsta vastaavat toimijat, joihin kuuluu myös tiedeyhteisön edustajia, ovat aktiivisesti tutkineet ja kehittäneet foorumia sekä vastanneet siihen kritiikkiin, jota foorumi on osakseen saanut (ks. esim. Pölönen, 2018; Pölönen ym., 2021a, 2021b; Wahlfors & Pölönen, 2018). Vuoden 2021 itsearviointiraportissa muun muassa tarkasteltiin, kuinka JUFOn logiikka ja toiminta suhteutuvat kansainvälisiin vertailukohtiin, onko JUFOn toiminta organisoitu tehokkaasti, tarjoavatko JUFO-tasoluokat pätevän ja tasapainoisen laatuindikaattorin yli tieteenalojen, mihin tarkoituksiin JUFO-luokitusta käytetään suomalaisessa tiedeyhteisössä sekä mitä muutoksia julkaisutoiminnassa on tapahtunut samanaikaisesti JUFO-luokitusten käyttöönoton kanssa (Pölönen ym., 2021a). Jokaisen kysymyksen kohdalla raportti esitti myös kehitysehdotuksia. Vastuullisen arvioinnin kohdalla työryhmä suositteli, että tutkimusorganisaatiot sekä rahoittajat sitoutuisivat Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisiin suosituksiin (Vastuullisen tutkijanarvioinnin työryhmä, 2020) sekä Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohjeeseen (Julkaisufoorumi, 2022b). Itsearviointiraportti painottaakin sitä, ettei JUFOa tulisi käyttää yksilötason arvioinnin välineenä: ”Julkaisufoorumin ensisijainen ja ainoa virallinen käyttötarkoitus on toimia yliopistojen julkaisutoiminnan laadun indikaattorina opetusja kulttuuriministeriön rahoitusmallissa” (Pölönen ym., 2021a, s. 38). Wahlfors ja Pölönen puolestaan ovat suositelleet, että " [t]utkimuksen arvioinnissa on syytä ottaa entistä paremmin huomioon luokitusta koskevat rajoitteet yksilötason arvioinnin välineenä sekä laajemmin arviointikriteerien, aineistojen ja menetelmien läpinäkyvyys. Luokituksen kehittämistyötä tulee jatkaa, jotta se vastaisi mahdollisimman tasapuolisesti ja luotettavasti eri tieteenalojen arvostuksia." (Wahlfors & Pölönen, 2018, s. 7–8.) Ratkaisuksi JUFOn suositusten vastaiselle käytölle, eli sen hyödyntämiselle yksittäisten tutkijoiden arvioinneissa muun muassa kansainvälisen DORA-julistuksen (Pölönen ym., 2021a) sekä Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) alla tapahtuvan vastuullista tutkijanarviointia koskevan kehittämistyön vastaisesti, ehdotetaan siis JUFOn kehittämistyön jatkamista sen sijaan, että kriittisesti tarkasteltaisiin, onko organisaatioja yksilötasoa edes mahdollista erottaa toisistaan. Ongelma on nimittäin se, että JUFO-instituutio suosituksillaan tai linjauksillaan pystyy vaikuttamaan hyvin rajallisesti siihen, mitä yliopistoissa tapahtuu laitosja yksilötasolla. Tässä mielessä JUFO on osa laajempaa kontekstia, jossa rahoitus on muuttunut tulospainotteiseksi ja jossa koko akateeminen kulttuuri painottaa objektiivista arviointityökalustoa, ei vain rahoituksessa vaan myös rekrytoinneissa. Tässä kontekstissa JUFOn kaltaisille järjestelmille on kysyntää, jolloin niiden kritisointi ja erityisesti toisin tekeminen muuttuvat yksilöille varsin haastavaksi. Aineisto ja analyysimenetelmät Tarkastelemme tässä artikkelissa JUFO-tasojen vaikutuksia tutkijoiden julkaisukanavava- TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 13 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA lintoihin sekä eri tutkijaryhmien välisiä eroja niissä. Lisäksi tutkimme, millaisena tutkijat kokevat JUFOn roolin omassa ja Suomessa tapahtuvassa tiedejulkaisemisessa. Vastataksemme näihin kysymyksiin käytämme vuonna 2023 suomalaisissa yliopistoissa työskennelleille tutkijoille lähettämäämme verkkokyselyä, joka keskittyi laajemmin niihin päätöksiin, joita tutkijat tekevät tutkimusaiheisiinsa ja julkaisukanaviinsa liittyen. Kysely tuotti valtavasti sekä määrällistä että laadullista aineistoa (N = 276), josta osaa käytämme tähän tutkimukseen. Aineiston keruu Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023 verkkokyselyllä (Webropol, liite 1, s. 25). Kysely oli osa laajempaa tutkimusta suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisuihin liittyvistä valinnoista, minkä vuoksi se sisälsi useampia osioita: Ensimmäisessä osiossa kartoitimme vastaajien taustaa ja työtilannetta. Toisessa osiossa pyysimme vastaajia arvioimaan Likertin asteikolla 1–5 (jossa 1 oli "ei lainkaan tärkeä" ja 5 "erittäin tärkeä"), miten eri tekijät (yhteensä 13 väittämää) vaikuttivat heidän tutkimusaihevalintoihinsa. Samoin kolmannessa osiossa vastaajat ilmaisivat asteikolla 1–5, miten eri tekijät (yhteensä 21 väittämää) vaikuttivat heidän julkaisukanavavalintoihinsa. Kyselyn toinen ja kolmas osio sisälsivät myös avoimen vastauslaatikon. Kyselyn neljäs osio sisälsi kaksi avokysymystä. Toinen liittyi JUFOon: “Julkaisufoorumi eli JUFO [linkki JUFOn pääsivulle] on saanut paljon huomiota suomalaisessa tiedekentässä. Jaa kokemuksesi ja ajatuksesi JUFOsta ja siitä, miten se on vaikuttanut omaan tutkimukseesi ja julkaisemiseesi alla olevaan tekstilaatikkoon.” Viimeisessä avokysymyksessä vastaajat saivat kirjoittaa ajatuksiaan julkaisemisesta, joita he eivät olleet aiemmin kyselyssä voineet ilmaista. Kysely pilotoitiin ennen sen julkaisua ja sen oheen lisättiin kaksi dokumenttia: tutkimuksen tarkemmat tiedot (ks. liite 2, s. 30) sekä tietosuojailmoitus (ks. liite 3, s. 35), jotka oli molemmat lähetetty Tampereen yliopiston hyväksyttäviksi. Englanninkielinen alkuperäiskysely myös käännettiin suomeksi ja ruotsiksi. Lähetimme kyselyn neljälle liitolle (Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto, Yliopistojen opetusalan liitto ja Tekniikan akateemiset TEK) ja eri asiantuntijajärjestöille (Korkeakoulututkimuksen seura ry ja Edistyksellinen tiedeliitto ry). Lisäksi jaoimme kyselylinkkiä sosiaalisen median kautta (X [silloinen Twitter] ja LinkedIn) sekä omille verkostoillemme sähköpostitse. Kysely oli auki kaksi kuukautta, huhtikuusta kesäkuuhun 2023 saakka. Vastaajat Kyselyyn vastasi 276 tutkijaa eri puolilta Suomea. Vastaajien tarkemmat tiedot ovat nähtävissä taulukossa 1 (s. 14). Kuten taulukosta on nähtävissä, enemmistö vastaajista oli naisia (59,1 %), suorittanut tutkintonsa Suomessa (87,3 %) ja suorittanut tohtorintutkinnon (72,5 %). Noin neljä viidestä puhui suomea äidinkielenään tai erinomaisesti. Vastaajat edustivat tasaisesti eri uravaiheita. Vajaa puolet koki olevansa prekaarissa asemassa ja reilu puolet ei. Tieteenalojen suhteen yhteiskuntatieteet olivat yliedustettuina (44,2 %), ja seuraavaksi eniten vastaajia oli humanistisista tieteistä (22,5 %) ja niin sanotuilta STEM-aloilta (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) (26,8 %). Aineiston analyysi Analysoimme aineiston sekä määrällisiä (tutkimuskysymys 1: JUFO-tasojen vaikutus ja tutkijaryhmien erot) että laadullisia (tutkimuskysymys 2: millaisena JUFOn rooli koetaan) menetelmiä käyttäen. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten jaottelimme vastaajat seuraavien tekijöiden perusteella viiteen eri kategoriaan: 1. sukupuoli, 2. uravaihe, 3. koettu prekaarius, 4. tieteenala ja 5. korkeimman tutkinnon suoritusmaa. Kategorian 3 kohdalla yhdistimme eri uravaiheet kahdeksi laajemmaksi kokonaisuudeksi tarkastellak- 14 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Sukupuoli Määrä Prosenttiosuus Nainen 163 59,1 Mies 99 35,9 Muu / ei halua kertoa 12 4,3 Suomen kielen osaaminen Äidinkieli tai erinomainen 225 81,5 hyvä 18 6,5 Perusteet tai ei taitotasoa 33 12,0 Korkein suoritettu tutkinto (maa) Suomi 241 87,3 Ulkomaat 33 12,0 Korkein suoritettu tutkinto Tohtorintutkinto 200 72,5 Lisensiaatti/maisteri 70 25,4 Muu / ei halua kertoa 4 1,4 Uravaihe* Professoritai johtajataso (sis. emeritusja emeritaprofessorit) 51 18,5 Keskivaihe (vakituinen; tenure track) 65 23,6 Alkuvaihe (väitelleet) 73 26,4 Tutkijakoulutus (ei-väitelleet) 59 21,4 Muu (esim. osa-aikainen tutkija tai lehtori / työtön / eläkkeellä / ei affiliaatiota / ei halua kertoa) 28 10,1 Koettu prekaarius** Kyllä 123 44,6 Ei 147 53,3 Ei halua kertoa 4 1,4 Tutkimustyön kesto Yli 15 vuotta 100 36,2 10–15 vuotta 61 22,1 5–10 vuotta 56 20,3 1–5 vuotta 54 19,6 Alle 1 vuosi 4 1,4 Päätieteenala Luonnontieteet 44 15,9 Tekniikka 30 10,9 Lääkeja terveystieteet 10 3,6 Maatalousja metsätieteet 2 0,7 Yhteiskuntatieteet 122 44,2 humanistiset tieteet 62 22,5 Muu 6 2,2 Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot *Alkuperäisessä kyselyssä (ks. liite 1) tiedusteltiin vastaajan tarkkaa työnimikettä uravaiheen sijaan. Tämä taustatieto on siis jaoteltu manuaalisesti kyselyn analyysivaiheessa. **Kyselylomakkeen kysymys oli muotoiltu seuraavasti: Pidätkö itseäsi "prekaarissa asemassa olevana tutkijana"? Määrittelemme kyseisenlaisen tutkijan seuraavasti: "henkilö, jolla on yksi tai useita määräaikaisia työsuhteita eikä tietoa tai toivetta vakinaisesta tai pidempiaikaisesta työsuhteesta." TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 15 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA semme, miten työn määräaikaisuus tai vakinaisuus vaikuttaa JUFO-tasojen tärkeyteen: alkuvaihe, joka sisälsi sekä väitelleet että ei-väitelleet määräaikaiset uran alkuvaiheen tutkijat ja opettajat, sekä keskija loppuvaihe, joka sisälsi vakituiset tutkijat ja opettajat, tenure track -tutkijat sekä professorit ja muut johtajatason tutkijat. Testasimme vastausten keskiarvojen eroja jokaisessa viidessä kategoriassa. Kategorioiden 3 ja 5 osalta käytimme kahden otoksen T-testejä kategorioiden binäärisen luonteen vuoksi (prekaarit vs. ei-prekaarit, korkein tutkinto suoritettu Suomessa tai ulkomailla). Sukupuoleen, uravaiheeseen ja tieteenalaan perustuvien ryhmittelyjen testeissä käytettiin yksisuuntaisia ANOVA-testejä, koska näissä kategorioissa oli kolme tai useampia mahdollisia luokituksia (vaikkakin sukupuolessa kolmas ryhmä oli erittäin pieni). Tutkimuskysymystä 2 varten analysoimme kolmea avointa vastausta: kyselyn kolmannen osion avovastauskenttää (60 vastausta) sekä molempia osion neljä avoimia vastauksia (JUFO-kysymys 207 vastausta, viimeinen avoin kysymys 89 vastausta). Tutkimusryhmämme laadulliset tutkijat (Aarnikoivu ja Piattoeva) lukivat koko aineiston ensin itsenäisesti läpi kertaalleen, jonka jälkeen he tapasivat keskustellakseen tutkimuskysymyksestä 2 eli JUFOn roolista tutkijoiden omassa ja Suomessa tapahtuvassa tiedejulkaisemisessa. Tapaamisen jälkeen tutkijat kävivät aineiston läpi uudestaan induktiivisen sisällönanalyysin (Mayring, 2000) keinoin käyttäen Atlas.ti-sovellusta (versio 23). He tarkastelivat, millaisia rooleja tutkijat JUFOlle antoivat. Myös tämän kierroksen tutkijat tekivät itsenäisesti, minkä jälkeen he tapasivat vertailemaan analyysejä. Analyysien perusteella muodostimme lopulta viisi kategoriaa: 1. JUFO yksilön julkaisemista ohjailevana järjestelmänä, 2. JUFO laadun määrittäjänä, 3. JUFO tietopankkina, 4. JUFO välttämättömyytenä sekä 5. JUFO turhana ja/ tai tieteenteolle haitallisena järjestelmänä. Tutkimuksen rajoitukset Tutkimuksemme merkittävin rajoitus liittyy vastaajajoukkoon. Emme kyenneet tavoittamaan niin suurta vastaajajoukkoa kuin alun perin suunnittelimme (N ≥ 400). Lisäksi vastaajamme eivät edustaneet eri tieteenaloja tasaisesti: yhteiskuntatieteilijöitä oli lähes puolet, kun taas esimerkiksi maaja metsätieteilijöitä oli niin vähän, että jouduimme jättämään heidän vastauksensa pois analyysistä. On myös todennäköistä, että kyselyyn ja etenkin JUFO-kysymykseen vastasivat nimenomaan sellaiset tutkijat, joissa julkaiseminen herättää erityisen voimakkaita tunteita tai jotka halusivat kritisoida olemassa olevaa järjestelmää – siitäkin huolimatta, että monet vastaajat totesivat, ettei JUFO vaikuta heidän julkaisemiseensa (ks. seuraava osio). Esimerkiksi tämä saattaa vaikuttaa siihen, että juuri yhteiskuntatieteilijöitä oli vastaajissa erityisen paljon. JUFO-tasojen vaikutus julkaisukanavapäätöksiin Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme käsitteli sitä, missä määrin JUFO-luokitukset vaikuttavat siihen, missä julkaisukanavassa tutkijat päättävät julkaista tutkimuksensa. Tuloksemme osoittavat, että julkaisukanavan JUFO-luokitus sijoittuu keskivaiheille katsottaessa, mitkä tekijät vaikuttavat tutkijoiden julkaisukanavapäätöksiin. Taulukossa 2 (s. 16) näkyvät prosenttiosuudet koskevat kyselyn vastaajajoukkoa antaen kokonaiskuvan siitä, miten kyselyyn vastanneiden tutkijoiden vastaukset asettuivat kuhunkin Likertin asteikon (1–5) arvoon. Tarkasteltaessa keskiarvoja ”Julkaisukanavan JUFO-taso” sijoittuu keskivaiheille, sijalle 10 (kaikkien vastausten keskiarvo 3,44), ja sen mediaani on 4. Prosenttiosuuksia tarkastellessa tutkijakunta vaikuttaa kuitenkin varsin jakautuneelta JUFO-kysymyksen suhteen. Taulukossa 3 (s. 17) tarkastellaan vastaajia viidessä eri alakategoriassa (sukupuoli, uravaihe, koettu prekaarius, tieteenala, korkeimman tutkinnon suoritusmaa). Taulukko 3 osoittaa, että kolmessa kategoriassa ARTIKKELI 16 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 1 (ei lainkaan tärkeä) 2345 (erittäin tärkeä) Keskiarvo Mediaani Tutkimukseni sopii hyvin julkaisukanavan käsittelemiin aiheisiin 0,0 % 0,4 % 2,9 % 29,4 % 67,4 % 4,64 5,0 Julkaisukanavan tyyppi on sopiva (esim. journaali) 0,0 % 0,0 % 5,8 % 29,1 % 65,1 % 4,59 5,0 Julkaisukanavan kieli 2,2 % 3,3 % 11,2 % 37,3 % 46,0 % 4,22 4,0 Julkaisukanava on vakiintunut alallani 2,2 % 3,6 % 17,1 % 45,8 % 31,3 % 4,00 4,0 Julkaisukanavan referee-kommenttien laatu 2,2 % 10,6 % 25,8 % 41,1 % 20,4 % 3,67 4,0 Kanssakirjoittajani suosittelevat julkaisukanavaa 4,4 % 8,4 % 23,3 % 46,6 % 17,5 % 3,64 4,0 Alani tutkijat suosittelevat julkaisukanavaa 2,9 % 12,0 % 29,1 % 41,5 % 14,6 % 3,53 4,0 Alani tutkijoiden odotetaan julkaisevan tässä julkaisukanavassa 5,5 % 12,4 % 24,1 % 40,2 % 17,9 % 3,53 4,0 Julkaisukanava on Open Access 4,4 % 15,6 % 29,1 % 31,3 % 19,6 % 3,46 4,0 Julkaisukanavan JUFO-taso 10,2 % 13,8 % 21,1 % 32,0 % 22,9 % 3,44 4,0 Julkaisukanava on minulle ennestään tuttu. 8,0 % 15,9 % 26,1 % 40,2 % 9,8 % 3,28 3,5 Julkaisukanavan vertaisarviointiprosessin nopeus 2,9 % 20,3 % 37,3 % 28,3 % 11,2 % 3,25 3,0 Julkaisukanava löytyy Scopuksesta tai Web of Science:sta 17,5 % 15,0 % 19,3 % 21,9 % 26,3 % 3,25 3,0 Julkaisu sopii tulevaisuuden urasuunnitelmiini 11,7 % 15,0 % 25,6 % 32,9 % 15,0 % 3,25 3,0 Mahdolliset kirjoittajamaksut 14,2 % 16,0 % 22,9 % 26,2 % 20,7 % 3,23 3,0 Julkaisukanava julkaisee myös epätavallista tutkimusta (aihe, tutkimusmenetelmät tai formaatti) 13,2 % 23,8 % 34,4 % 22,7 % 5,9 % 2,84 3,0 Julkaisukanavaa kustantaa tunnettu julkaisija (esim. Springer, Elsevier, Taylor & Francis, Emerald, jne.) 21,9 % 23,7 % 25,9 % 22,3 % 6,2 % 2,67 3,0 Minut on kutsuttu kirjoittamaan julkaisukanavaan 24,4 % 22,9 % 26,9 % 17,0 % 8,9 % 2,63 3,0 Julkaisukanavan hyväksymisprosentti 13,8 % 35,5 % 35,9 % 13,4 % 1,5 % 2,53 3,0 Työssäsuoriutumisen arviointi edellyttää kyseisenlaista julkaisukanavaa 32,0 % 25,4 % 18,8 % 13,6 % 10,3 % 2,45 2,0 Tunnen julkaisukanavan toimittajat 40,9 % 29,9 % 20,1 % 8,8 % 0,4 % 1,98 2,0 Taulukko 2. Eri tekijöiden vaikutus tutkijoiden julkaisukanavapäätöksiin. TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 23 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Lähteet Aarnikoivu, M., Mathies, C. & Piattoeva, N. (7.12.2023). What and where to publish? Tensions of publishing choices for individual researchers in Finland [konferenssiesitelmä]. SRHE-konferenssi, Birmingham, Iso-Britannia). Aarnikoivu, M., Nokkala, T., Siekkinen, T., Kuoppala, K. & Pekkola, E. (2019). Working outside academia? Perceptions of early-career, fixed-term researchers on changing careers. European Journal of Higher Education, 9(2), 172– 189. https://doi.org/10.1080/21568235.2018.1548941 Auranen, O. & Pölönen, J. (2014). Julkaisufoorumi-luokitus ja kansallinen tieteellinen julkaiseminen. Informaatiotutkimus, 33(3). Bleiklie, I. (1998). Justifying the evaluative state: New Public Management ideals in higher education. Journal of Public Affairs Education, 4(2), 87–100. https://doi.org/10.1080/15 236803.1998.12022016 Bottrell, D. & Manathunga, C. (2019). Shedding light on the cracks in neoliberal universities. Teoksessa D. Bottrell & C. Manathunga (toim.), Resisting neoliberalism in higher education Volume I (s. 1–33). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-319-95942-9_1 Brankovic, J., Hamann, J. & Ringel, L. (2023). The institutionalization of rankings in higher education: continuities, interdependencies, engagement. Higher Education, 86(4), 719–731. https://doi.org/10.1007/s10734-023-01018-8 Brankovic, J., Ringel, L. & Werron, T. (2022). Spreading the gospel: legitimating university rankings as boundary work. Research Evaluation, 31(4), 463–474. https://doi. org/10.1093/reseval/rvac035 CoARA. (2023). The Commitments. https://coara.eu/agreement/the-commitments/ Dahler-Larsen, P. (2019). Quality. From Plato to performance. Springer International Publishing. https://doi. org/10.1007/978-3-030-10392-7 Fire, M. & Guestrin, C. (2019). Over-optimization of academic publishing metrics: observing Goodhart’s Law in action. GigaScience, 8(6), giz053. https://doi.org/10.1093/ gigascience/giz053 Haapakorpi, A., Plamper, R., Tapanila, K., Jauhiainen, A., Laiho, A., Leinonen, M. Ylijoki, O.-H. & Jauhiainen, A. (2023). Yliopiston muutos ja akateemisen työn tasa-arvot. Opetusja tutkimustyön tekemisen ehdot ja mahdollisuudet yliopistossa (valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:3). http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-294-7 Hannukainen, K. & Brunila, K. (2017). Jokainen verissä päin sitä omaa edistää. Aikuiskasvatus, 37(2), 96–107. https://doi.org/10.33336/aik.88410 Hokka, J. (2019). Mitä on hyvä sosiologia? Poikkikulttuurinen tutkimus sosiologian itseymmärryksestä [väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-1341-8 Honko, M., Kanto, L., Saloranta, A. & Wiklund, M. (2023). Tutkimustiedon julkaiseminen suomen kielellä on tärkeää. Puhe ja kieli, 43(1), 1–2. Ikonen, R. (2018). Avoimen julkaisemisen jättiaskel. Tieteessä tapahtuu, 2018(5), 33–41. Jongbloed, B. (2010). Funding higher education: a view across Europe. European Centre for Strategic Management of Universities. Julkaisufoorumi. (2021). Usein kysyttyä. https://julkaisufoorumi.fi/fi/usein-kysyttya-0 Julkaisufoorumi. (2022a). Julkaisufoorumi. https://julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi-0 Julkaisufoorumi. (2022b). Käyttöohje. https://julkaisufoorumi.fi/fi/kayttoohje Kallio, K.-M., Kallio, T. J., Grossi, G. & Engblom, J. (2021). Institutional logic and scholars’ reactions to performance measurement in universities. Accounting, Auditing & Accountability Journal, 34(9), 135–161. https://doi. org/10.1108/AAAJ-03-2018-3400 Kantola, A. (2016). Miten tehdä huipputiedettä? Tiede & edistys, 2016(2), 159–163. https://doi.org/10.51809/ te.105221 Kaskinen, H. & Kainiemi, O. (28.11.2023). Tohtorikoulutuspilotti sai lisärahoituksen. Acatiimi. https://acatiimi. fi/2023/11/28/kerrankin/ Kauppinen, I. & Kaidesoja, T. (2014). A shift towards academic capitalism in Finland. Higher Education Policy, 27(1), 23–41. https://doi.org/10.1057/hep.2013.11 Kivinen, O. (2020). Yliopisto elää tieteellisen tutkimuksen varassa. Teoksessa J. Kallunki, T. Saarinen & T. Siekkinen (toim.), Yhdistys, toimijuus, tutkijuus. Korkeakoulututkimuksen seura 20 vuotta (s. 75–85). Koulutuksen tutkimuslaitos. Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (2016). Does performance-based funding work? Reviewing the impacts of performance-based funding on higher education institutions. Teoksessa R. Pritchard, A. Pausits & J. Williams (toim.), Positioning higher education institutions: from here to there (s. 215–226). Sense Publishers. 24 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Kouhia, A. & Tammi, T. (2014). Akateemisen kapitalismin uusliberaali tutkijasubjekti kasvatustieteellisessä tohtorikoulutuksessa. Kasvatus & Aika, 8(2), 22–39. Kulczycki, E. (2023). The evaluation game: how publication metrics shape scholarly communication. Cambridge University Press. Kuoppakangas, P., Suomi, K., Stenvall, J., Pekkola, E., Kivistö, J. & Kallio, T. (2019). Revisiting the five problems of public sector organisations and reputation management—The perspective of higher education practitioners and ex-academics. International Review on Public and Nonprofit Marketing, 16(2–4), 147–171. https://doi.org/10.1007/ s12208-019-00223-5 Mathies, C., Kivistö, J. & Birnbaum, M. (2020). Following the money? Performance-based funding and the changing publication patterns of Finnish academics. Higher Education, 79(1), 21–37. https://doi.org/10.1007/s10734-01900394-4 Mayring, P. (2000). Qualitative content analysis. Forum Qualitative Sozialforschung / Forum: Qualitative Social Research, 1(2). https://doi.org/10.17169/FQS-1.2.1089 Mennicken, A. & Espeland, W. N. (2019). What’s new with numbers? Sociological approaches to the study of quantification. Annual Review of Sociology, 45(1), 223–245. https:// doi.org/10.1146/annurev-soc-073117-041343 Opetusja kulttuuriministeriö. (2024). Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. https://okm. fi/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset Pardo-Guerra, J. P. (2022). The quantified scholar: how research evaluations transformed the British social sciences. Columbia University Press. Pelttari, M. & Kainiemi, O. (7.2.2022). Mitä avoin tiede tarkoittaa kotimaiselle julkaisemiselle? Acatiimi. https://acatiimi.fi/2022/02/07/avoimen-tieteen-esterata/ Piattoeva, N. (2018). Elastic numbers: national examinations data as a technology of government. Teoksessa S. J. Ball (toim.), Governing by numbers (1. painos, s. 18–36). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315203898-3 Pietilä, M. (2019). Incentivising academics: experiences and expectations of the tenure track in Finland. Studies in Higher Education, 44(6), 932–945. https://doi.org/10.1080/0307507 9.2017.1405250 Pölönen, J. (2023). Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli. Tieteessä tapahtuu, 2023(2). https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2023/julkaisufoorumi-ja-yliopistojen-rahoitusmalli Pölönen, J. (2018). Applications of, and experiences with, the Norwegian model in Finland. Journal of Data and Information Science, 3(4), 31–44. https://doi.org/10.2478/jdis-20180019 Pölönen, J., Pylvänäinen, E., Aspara, J., Puuska, H.-M. & Rinne, R. (2021a). Itsearviointi Julkaisufoorumin toiminnan ja kehittämisen apuna. Tieteessä tapahtuu, 2021(2), 33–40. Pölönen, J., Pylvänäinen, E., Aspara, J., Puuska, H.-M. & Rinne, R. (2021b). Publication Forum 2010–2020: Self-evaluation report of the Finnish quality classification system of peer-reviewed publication channels. Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995442 Pölönen, J. (2015). Suomenkieliset kanavat ja julkaisut Julkaisufoorumissa. Media & Viestintä, 38(4), 237–252. Raento, P. (30.9.2021). Tieteen julkaiseminen omalla kielellä edistää kansainvälistymistä ja demokratiaa. Vastuullinen tiede. https://vastuullinentiede.fi/fi/ajankohtaista/tieteen-julkaiseminen-omalla-kielella-edistaa-kansainvalistymista-ja-demokratiaa Ross-Hellauer, T., Klebel, T., Knoth, P. & Pontika, N. (2023). Value dissonance in research(er) assessment: individual and perceived institutional priorities in review, promotion, and tenure. Science and Public Policy, scad073. https:// doi.org/10.1093/scipol/scad073 Seuri, A. & Vartiainen, H. (2018). Yliopistojen rahoitus, kannustimet ja rakennekehitys. Talouspolitikan arviointineuvoston taustaraportti. Talouspolitiikan arviointineuvosto. https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Seuri_Vartiainen_2018-1.pdf Shore, C. & Wright, S. (2015). Governing by numbers: audit culture, rankings and the new world order: governing by numbers. Social Anthropology, 23(1), 22–28. https://doi. org/10.1111/1469-8676.12098 Siekkinen, T. (2019). The changing relationship between the academic profession and universities in Finnish higher education [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYX-julkaisuarkisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7931-7 Vastuullisen tutkijanarvioinnin työryhmä. (2020). Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus. Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995268 Vähämäki, J. (2009). Itsen alistus. Tutkijaliitto & LIKE. Wahlfors, L. & Pölönen, J. (2018). Julkaisufoorumiluokituksen käyttö yliopistoissa. Hallinnon Tutkimus, 1, 7–21. TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 25 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Liite 1. Webropol-kysely. Sukupuoli {Nainen {Mies {Ei-binäärinen {En halua kertoa Suomen kielen taito (oma arvio) {Äidinkieli {Erinomainen {hyvä {Perusteet {Ei taitotasoa {En halua kertoa Ruotsin kielen taito (oma arvio) {Äidinkieli {Erinomainen {hyvä {Perusteet {Ei taitotasoa {En halua kertoa Englannin kielen taito (oma arvio) {Äidinkieli {Erinomainen {hyvä {Perusteet {Ei taitotasoa {En halua kertoa Mitä muita kieliä käytät työssäsi suomen, ruotsin ja/tai englannin lisäksi? Missä maassa suoritit korkeimman tutkintosi? {Suomessa {Ulkomailla Missä maassa suoritit korkeimman tutkintosi? 26 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Valitse korkein suorittamasi tutkinto {Tohtorintutkinto {Lisensiaatin tutkinto {Maisterintutkinto {Kandidaatintutkinto {Muu {En halua kertoa Minä vuonna suoritit kyseisen tutkinnon? Kirjoita vuosi kenttään neljällä numerolla (esim. "2010") 4 merkkiä jäljellä Mikä on tämänhetkinen työnimikkeesi? Käytämme tässä kysymyksessä ns. neliportaisen tutkijanuramallin luokittelua. {Väitöskirjatutkija tai muu ei-väitellyt tutkija {Tutkijatohtori tai lehtori (määräaikainen) {Yliopistotutkija tai yliopistonopettaja (vakituinen) {Professori {Osa-aikainen tutkija tai lehtori {En ole tällä hetkellä työsuhteessa tai muussa virallisessa suhteessa (affiliaatio) suomalaiseen yliopistoon. {Muu, mikä? {En halua kertoa Oletko tällä hetkellä vakinaistamispolulla (tenure track)? {Kyllä {En {En halua kertoa Kuinka monta vuotta olet ollut nykyisessä työtehtävässäsi? {Alle vuoden {1–5 vuotta {5–10 vuotta {10–15 vuotta {Yli 15 vuotta {En halua kertoa Jos olet työsuhteessa yliopistoon, oletko vakinaisessa työsuhteessa? {Kyllä {En {En halua kertoa Kuinka monta vuotta olet ollut vakinaisessa työsuhteessa? {Alle vuoden {1–5 vuotta {5–10 vuotta {10–15 vuotta {Yli 15 vuotta {En halua kertoa TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 27 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Pidätkö itseäsi "prekaarissa asemassa olevana tutkijana"? Määrittelemme kyseisenlaisen tutkijan seuraavasti: "henkilä, jolla on yksi tai useita määräaikaisia työsuhteita eikä tietoa tai toivetta vakinaisesta tai pidempiaikaisesta työsuhteesta." {Kyllä {En {En halua kertoa Kuinka kauan olet tehnyt tutkimusta (joko työsuhteessa yliopistoon tai muualla)? {Alle vuoden {1–5 vuotta {5–10 vuotta {10–15 vuotta {Yli 15 vuotta {En halua kertoa Kuinka monta vuotta olet ollut töissä nykyisessä yliopsitossasi? {Alle vuoden {1–5 vuotta {5–10 vuotta {10–15 vuotta {Yli 15 vuotta {En halua kertoa Mikä on päätieteenalasi? huomaa, että käytämme tässä Tilastokeskuksen luokittelua https:// www2.stat.fi/fi/luokitukset/tieteenala/ {Luonnontieteet {Tekniikka {Lääkeja terveystieteet {Maatalousja metsätieteet {Yhteiskuntatieteet {humanistiset tieteet {Muu, mikä? {En halua kertoa Arvioi, kuinka tärkeät seuraavat seikat ovat tutkimusaihetta valitessasi (1 = "ei lainkaan tärkeää"; 5 = "erittäin tärkeää") 12345 Olen kiinnostunut aiheesta { { { { { Olen tutkinut aihetta aikaisemmin { { { { { Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä { { { { { Aihe on epätavallinen tai sitä ei ole tutkittu paljoa { { { { { haluan työskennellä muiden aihetta tutkivien kasnsa { { { { { Aihe sopii yliopistoni tutkimusstrategiaan { { { { { Aihe sopii tieddekuntani, laitokseni tai tutkimusryhmäni tutkimusprofiiliin { { { { { Aiheeseen liittyvää aineistoa on helppo kerätä tai hankkia { { { { { 28 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN 1 2 3 4 5 Aiheelle on tällä hetkellä tutkimusrahoitusta {{{{{ Aihe on sopiva tämänhetkiseen työmääräni nähden {{{{{ Aihe kuuluu työsopimuksessani määriteltyihin työtehtäviin {{{{{ Aihe on sopiva tulevaisuuden urasuunnitelmieni kannalta {{{{{ Mikäli haluat tarkentaa yllä olevia vastauksiasi, voit kirjoittaa tarkenuksesi tähän: 10000 merkkiä jäljellä Arvioi, kuinka tärkeät seuraavat seikat ovat tutkimusaihetta valitessasi (1 = "ei lainkaan tärkeää"; 5 = "erittäin tärkeää") 12345 Julkaisukanava on minulle ennestään tuttu { { { { { Tutkimukseni sopii hyvin julkaisukanavan käsittelemiin aiheisiin { { { { { Julkaisukanavana tyyppi on sopiva (esim. journaali) { { { { { Julkaisukanava on Open Access { { { { { Julkaisukanavan kieli { { { { { Julkaisukanavan referee-kommenttien laatu { { { { { Julkaisukanavan vertaisarviointiprosessin nopeus { { { { { Julkaisukanavan hyväksymisprosentti { { { { { Julkaisukanava löytyy Scopuksesta tai Web of Sciencesta { { { { { Julkaisukanava julkaisee myös epätavallista tutkimusta (aihe, tutkimusmenetelmät tai formaatti) { { { { { Kanssakirjoittajani suosittelivat julkaisukanavaa { { { { { Muut kollegani suosittelevat julkaisukanavaa { { { { { Alani tutkijoiden odotetaan julkaisevan tässä julkaisussa { { { { { Julkaisukanava on vakiintunut alallani { { { { { Työssäsuoriutumisen arviointi edellyttää kysenalaista julkaisukanavaa { { { { { Tunnen julkaisukanavan toimittajat { { { { { Minut on kutsuttu kirjoittamaan julkaisukanavaan { { { { { Julkaisukanavan JUFO-taso { { { { { Mahdolliset kirjoittajamaksut { { { { { Julkaisusopii tulevaisuuden urasuunnitelmiini { { { { { Julkaisukanava in osa suurta kustantamoa (esim. Springer, Elsevier, Taylor & Francis, Emerald, jne.) { { { { { TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 29 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Mikäli haluat tarkentaa yllä olevia vastauksiasi, voit kirjoittaa tarkenuksesi tähän: 10000 merkkiä jäljellä Julkaisufoorumi (JUFO, https:www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang=) on saanut paljon huomiota suomalaisessa tiedekentässä. Jaa kokemuksesi JUFOsta ja siitä, miten se on vaikuttanut omaan tutkimukseesi ja julkaisemiseesi alla olevaan tekstilaatikkoon. 10000 merkkiä jäljellä Jos sinulla on muita ajatuksia julkaisemiseen liittyen, voit jakaa ne tähän: haluatko jakaa julkaisemiseen liittyviä ajatuksiasi haastattelun muodossa? Voit jättää yhteistietosi erillisellä lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/3E91A506753FEC97 Yhteistietojasi ei yhdistetä tässä kyselylomakkeessa antamiisi vastauksiin. 30 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Liite 2. Tutkielman tarkemmat tiedot. [In English below] TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimus – Academic publishing: what to publish and where [Akateemiset julkaisukäytänteet: mitä julkaista ja missä] Pyydämme Teitä osallistumaan tähän tutkimukseen, jossa tutkitaan suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien (tai siellä aiemmin työskennelleiden) julkaisukäytänteitä. Kysely on lähetetty Suomessa työskenteleville tutkijoille joko Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, yliopistojen sähköpostilistojen, tutkimusryhmän omien verkostojen tai sosiaalisen median kautta. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, minkä jälkeen teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Suostumusta pyydetään kyselylomakkeessa. Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kerätä määrällistä ja laadullista aineistoa koskien sitä, miten suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät (tai aiemmin työskennelleet) tutkijat – mukaan lukien väitöskirjatutkijat – tekevät valintoja omiin tutkimusaiheisiinsa ja julkaisukanaviinsa liittyen. Alustavia tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Miten suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät tutkijat valitsevat tutkimusaiheensa ja julkaisukanavansa? 2) Mikä näihin päätöksiin vaikuttaa? Tutkimuskysymykset saattavat muokkautua aineistonkeruun jälkeen tuloksia raportoidessa. Tutkimuksen kulku Tutkimuksessa vastaajia pyydetään täyttämään kyselylomake. Kielivaihtoehtoja on kolme: suomi, ruotsi ja englanti. Lomakkeeseen vastaaminen on vapaaehtoista. Vastaamiseen kuluu aikaa 10-15 minuuttia, riippuen siitä, kuinka pitkiä vastauksia vastaaja haluaa kirjoittaa avoimiin kysymyksiin. Kyselylomakkeen taustakysymykset koskevat epäsuoria henkilötietoja, kuten vastaajan sukupuolta, kielitaitoa, koulutustaustaa, työtilannetta sekä tieteenalaa. Kyselylomakkeen varsinaiset kysymykset koskevat sitä, miten vastaaja tekee päätöksiä siitä, mitä aiheita tutkia sekä sitä, miten vastaaja valitsee tutkimuksensa julkaisukanavat. Kyselyn lopussa vastaajaa pyydetään myös jakamaan näkemyksensä koskien JUFO-järjestelmää. Kyselyn lopussa vastaajan on myös halutessaan mahdollista siirtyä toiseen lomakkeeseen, jossa pyydetään vastaajan yhteystietoja mahdollisen jatkohaastattelun toteuttamiseksi. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota. Millä tavalla tutkimusaineistoa kerätään? Tutkimukseen osallistuvia pyydetään täyttämään webropol-lomake. Halutessaan vastaajat voivat myös jättää yhteystietonsa erillisellä lomakkeella mahdollisen jatkohaastattelun toteuttamiseksi. Potentiaalisia vastaajia tavoitellaan tiedekuntien ja eri ammattiliittojen sähköpostilistojen kautta. Lisäksi kyselyä levitetään henkilökohtaisten sähköpostikontaktien sekä sosiaalisen median avulla, Tampereen yliopiston osalta käytetään myös Intranettia. TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 31 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit Tutkimukseen osallistumisesta ei ole vastaajille välitöntä hyötyä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioidussa julkaisukanavassa tutkimuksen päätyttyä. Tutkimuksen tulokset antavat kokonaiskuvan siitä, miten Suomessa työskentelevät tutkijat tekevät tutkimusaiheisiin ja julkaisukanaviin liittyviä päätöksiä. Tulokset hyödyttävät korkeakoulututkijoita ja päätöksentekijöitä, mutta myös heitä, jotka ovat vastuussa tohtorikoulutuksen kehittämisestä, tutkijoiden urakehityksestä tai yliopistojen rekrytoinneista. Tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin ei liity terveydellisiä riskejä, sosiaalisia riskejä tai taloudellisia riskejä tai henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä. Ainoa riski liittyy hypoteettiseen tilanteeseen, jossa vastaaja kirjoittaisi henkilökohtaisia tunnistetietojaan kyselylomakkeen avoimiin tekstilaatikoihin, ja aineisto joutuisi tietomurron kohteeksi ennen tunnistetietoja sisältävien vastauksien poistamista aineistosta. Mahdollisten tunnistetietojen poistaminen tapahtuu kyselylomakkeen sulkeuduttua aineiston esikäsittelyvaiheessa. Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen Teistä kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti EU:n tietosuoja-asetuksen ja Suomen tietosuojalain edellyttämällä tavalla. Tutkimuksessa ei kysytä tietoja, joista vastaaja olisi tunnistettavissa (tarkemmin tiedot tietosuojailmoituksessa). Tietoja ei anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Henkilöiden yksityisyys/yksityisyydensuoja turvataan tieteellisissä julkaisuissa/tutkimusjulkaisuissa Tutkimustiedostoa ja tutkimuksen yhteydessä kerättyjä aineistoja säilytetään Tampereen yliopistossa 31.12.2026 saakka, jonka jälkeen ne hävitetään. Aineisto on anonyymi. Mikäli vastaaja kirjoittaa nimensä tai muita tunnistetietoja kyselyn avoimiin tekstilaatikoihin, nämä tunnistetiedot poistetaan aineiston esikäsittelyvaiheessa. Tutkimuksen rahoittajatahot Tutkimusta rahoittaa Melina Aarnikoivun työpanoksen osalta Jenny ja Antti Wihurin rahasto (apurahanumero 00210005). Vapaaehtoisuus Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Mikäli henkilö peruuttaa osallistumisensa tutkimukseen, voidaan siihen saakka kerättyä dataa käyttää tutkimuksessa hyväksi, sillä henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste on yleiseen etuun perustuva tieteellinen tutkimus. Vakuutukset ja korvaukset Tutkimukseen ei liity vakuutusta tai korvausta. 32 TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 JUFON VAIKUTUS JULKAISUKANAVAPÄÄTÖKSIIN Yksityisyys tutkimusjulkaisuissa ja tutkimuksesta tiedottaminen Tutkimuksessa ei kerätä tietoja, joista vastaajat olisivat tunnistettavissa. Tutkimuksen tulokset raportoidaan huomioiden Tampereen yliopiston ja TENK:n eettiset ohjeet. Tulokset raportoidaan vertaisarvioidu(i)ssa tutkimusjulkaisu(i)ssa. Lisäksi tuloksista julkaistaan mahdollisuuksien mukaan laajemmalle yleisölle suunnattuja tekstejä, kuten blogikirjoitus tai tiedote. Materiaalin käyttäminen muuhun kuin tutkimuskäyttöön ja materiaalin käyttäminen jatkotutkimukseen Tutkimusaineistoa ei käytetä muuhun kuin tutkimuskäyttöön. Ne vastaajat, jotka antavat tutkimusryhmälle yhteystietonsa erillisellä lomakkeella saatetaan kutsua jatkohaastatteluun, jonka teemat vastaavat kyselylomakkeen teemoja. Tutkimusaineistoa ei myöskään hyödynnetä muissa tutkimuksissa, ja se hävitetään 31.12.2026 mennessä. Lisätiedot Pyydämme teitä esittämään kysymyksiä tutkimuksesta vastuuhenkilölle (tiedot alla). Tutkijoiden yhteystiedot Nimi: Nelli Piattoeva Yksikkö: Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto Puhelinnumero: 0401901471 Sähköpostiosoite: nelli.pia[email protected] TAMPERE UNIVERSITY Name of the study: Academic publishing: what to publish and where We are cordially asking you to participate in this study that is investigating the publishing practices of Finland-based researchers, including the ones who used to work in Finnish universities, as well as doctoral researchers. The survey has been sent to researchers working in Finnish universities either via Finnish Union of University Professors (Professoriliitto), Finnish Union of University Teachers and Researchers (Tieteentekijöiden liitto), universities’ mailing lists, research group’s own email contacts, or social media. After you have perused this notice, you will be given an opportunity to pose questions about this study. After that you will be asked to give your consent to participate (in the survey form). Purpose of the study The aim of the study is to use quantitative and qualitative methods to explore research topic and publishing choices of researchers working in Finnish universities. There are two preliminary research questions: 1) How do Finland-based researchers make decisions regarding their research topics and publishing outlets? 2) What affects these decisions? The results of the study benefit higher education researchers and decision-makers, as well as provide a comprehensive overview of the current publishing practices in Finnish TIEDEPOLITIIKKA 2/2024 39 MELINA AARNIKOIVU, ChARLES MAThIES JA NELLI PIATTOEVA TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN 5(5) TIETOSUOJAILMOITUS 17.3.2020 EU:N TIETOSUOJA-ASETUS (EU 2016/679), ART. 12, 13, 14 - Tietojen tarkastusoikeus (oikeus saada pääsy henkilötietoihin) o Rekisteröidyllä on oikeus tietää, käsitelläänkö hänen henkilötietojaan vai ei, ja mitä henkilötietoja hänestä on tallennettu. - Oikeus tietojen oikaisemiseen o Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että häntä koskevat virheelliset, epätarkat tai puutteelliset henkilötiedot oikaistaan tai täydennetään ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi henkilöllä on oikeus vaatia, että tarpeettomat henkilötiedot poistetaan. - Oikeus tietojen poistamiseen o Rekisteröidyllä on poikkeustapauksissa oikeus saada henkilötietonsa kokonaan poistettua rekisterinpitäjän rekistereistä (oikeus tulla unohdetuksi). - Oikeus käsittelyn rajoittamiseen o Rekisteröidyllä on tietyissä tilanteissa oikeus pyytää henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista siksi aikaa, kunnes hänen tietonsa on asianmukaisesti tarkistettu ja korjattu tai täydennetty. - Vastustamisoikeus o Henkilöllä on tietyissä tilanteissa oikeus henkilökohtaiseen, erityiseen tilanteeseensa perustuen milloin tahansa vastustaa henkilötietojensa käsittelyä. - Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen o Rekisteröidyllä on tietyissä tilanteissa oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot, jotka hän on toimittanut rekisterinpitäjälle, jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa, ja oikeus siirtää tiedot toiselle rekisterinpitäjälle. - Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle o Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus erityisesti vakinaisen asuintai työpaikkansa sijainnin mukaiselle valvontaviranomaiselle, jos hän katsoo, että henkilötietojen käsittelyssä rikotaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Rekisteröidyllä on lisäksi oikeus käyttää hallinnollisia muutoksenhakukeinoja sekä muita oikeussuojakeinoja. Yhteystiedot: Tietosuojavaltuutetun toimisto Käyntiosoite: Ratapihantie 9, 6. krs, 00520 Helsinki Postiosoite: PL 800, 00521 Helsinki Vaihde: 029 56 66700 Faksi: 029 56 66735 Sähköposti: tietosuoj[email protected] Rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä koskevissa pyynnöissä noudatetaan rekisterinpitäjän tietopyyntöprosessia.